En tule koskaan ymmärtämään tämän palstan totaalista vihaa sitä kohtaan jos mies toivoo naisen joka tykkää laittaa ruokaa ja hoitaa kotia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sua nyt selvästi kaivelee se, että on olemassa naisia, jotka käyttäytyvät tavalla, joka sinusta on epäsopivaa. Miksi?

Miksi käännät asian päälaelleen? Tyypillistä feministiä palstanaista nimenomaan kaivelee se, jos joku etsii perinteistä ja vanhemmanaikaista naista. Siitähän tämä paskamyrsky on lähtenyt. Perinteinen rooli ja malli on luonnonmukaisempaa kuin tämä modernin digiteknoyhteiskunnan tuottama hybridirooli. Toki on yksilöitä jotka näkevät toisin mutta mehän puhumme massoista.

En enää jaksaisi, mutta

1) Miksi ap on alunperinkään kokenut tarpeelliseksi tulla tänne kertomaan, millaista naista hän etsii?

2) Jos hän on jostain syystä sen kokenut tarpeelliseksi, niin miksi häntä ylipäänsä liikuttaa hänelle ventovieraiden vauvapalstalaisten mielipide tai "paskamyrsky"? Aikuista miestä?

3) Mitä hyötyä tästä kehän kiertämisestä on? Jälleen kerran hoet mantraa perinteisen roolin ja mallin luonnomukaisuudesta mutta mitään lähteitä ei vieläkään ole tarjolla. Nautitko tästä samojen asioiden jankuttamisesta?

4) Miksi me puhumme massoista? Sinäkö päätit, että puhutaan massoista? entä jos minä ja ehkä muutkin naisoletetut, ja ehkä jokunen miesoletettukin, haluaa puhua yksilötasolla; omista kokemuksista, omista ajatuksista, omista tunteista? Eihän tässä olla yhteiskuntaa muuttamassa vaan yrittämässä ymmärtää erilaisten ihmisten näkemyksiä. Emme me tee millään massakommenteilla yhtään mitään, ainakaan ellei niiden taustalla ole tutkittua tietoa.

Ainakin itseni ja varmasti myös aika monen muun puolesta.

Palaveri on päättynyt.

Te, jotka tahdotte perinteisen naisen, oletteko te perinteisiä miehiä? En tiedä, mitä perinteiseen naiseuteen kuuluu, mutta oletan sen olevan jotakin kodinkoneen ja äidin väliltä olevaa ja siihen kuuluu se, ettei esimerkiksi muiden miesten ympäröimänä olla. Olettaisin myös, että perinteiseen mieheyteen kuuluisi yhtäläisesti se, ettei toisten naisten ympäröimänä olla, eikös niin? No, täällä te "perinteiset miehet" olette pääosin naisten ympäröimänä. Käyttääkö perinteinen mies edes nettiä saati somea tai keskustelupalstoja? Sehän kun on alunperin naisten hömpötyksiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hirveän paljon sanoja käytetty sen kakaisemiseen, että tyyppi on varaton ja aloitekyvytön.

Miksei sitä puolatarminiää voi sitten kosiskella tänne asumaan?

Hassua että sanoit juuri puolalaisen. Ne ovat uskomattoman kauniita naisia ja erittäin vanhanaikaisia ainakin yli 30 vuotiaat. Nimetkin ovat kuin suoraan raamatusta :D. Sen takia en halua niitä, koska haluan tarvittaessa suomalaisen naisen! Suomalaisen. Arvostan suomalaista naista enemmän kuin mitään muuta, vaikka nykyään tuntuu että etelä-eurooppalaisen tai itä-eurooppalaisen naisen kanssa menee monilla pohjoismaalaisilla miehillä paremmin yksiin, mutta taistelen tätä ajatusta vastaan. Myös etelä-eurooppalaiset ja itä-eurooppalaiset naiset tykkäävät suomalaisista miehistä aivan älyttömästi. Juuri sen teknisen osaamisen, tasapainon ja käytännöllisyyden takia. Ne ovat saaneet monet tarpeeksi siitä niiden maiden draamasta ja valehtelusta ja siitä että niiden yhteiskunta on koko ajan retuperällä.

Kovia sanoja. Hoitelin yhtenä kesänä serbiä. Siinä oli muuten komearunkoinen mies! Kölniäki osasi käyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuten olen useaan kertaan palstalle jo kirjoittanut, että oma äitini vannotti minua käymään koulut, hankkimaan työpaikan ja omat rahat, että minun ei tarvitse olla kenestäkään miehestä riippuvainen. Aika moni ystävistäni on kuullut samaa omilta äideiltään. Ei ne naiset kovin onnellisia olleet vaikka miehet niin väittävät. Toki jonkun rikkaan ja hyväsydämisen kotona viihtyvä vaimo on varmasti ollut tyytyväinen, kun rahaa on voinut käyttää vaikka kotiapulaisen palkkaamiseen tai shoppailuun.

Kyllä, se oli sitä aikaa 1900-luvun alulla kun oli eri olosuhteet. Silloin mentiin sen ajan mukaan. Totta kai koulutus on hyväksi, tiettyyn pisteeseen saakka. Mutta mikään elinikäinen "oppimine" ja tutkintotehtailu ei ole hyväksi. Minä olen nähnyt erittäin laajan otannan 80-luvun ja 90-luvun perheistä ja ylivoimaisesti suurin osa perheistä sekä lapsista oli onnellisia, idyllisiä. Myös laman aikana. Minä tiedän, mistä tämä johtuu, mutta luulen että moni ei sitä tunnu ymmärtävän. Sitä paitsi naisethan ovat kouluttautuneet jo milloin lie 60-luvulta asti ainakin 70-luvulta asti korkeakouluissa tai siihen aikaan taisi olla opistoja ja sitten yliopistot.

Joo, minä voin kuvitella tilanteen, missä sinä olet vieraillut onnellisessa perheessä. Olet istunut olohuoneessa talon isännän kanssa keskustelemassa Tärkeistä Asioista, kun sillä välin emäntä on järjestellyt teille kahvia ja itse leipomaansa tuoretta pullaa. Perheen lapset nahistelevat siellä äidin jaloissa, sillä eihän ne pienet piltit nyt isää halua vaivata, vierasta miestä. Emäntä tarjoilee teille kahvit ja pullat, vie lapset pois häiritsemästä, tarjoaa teille lisää kahvia ja lopulta korjaa pöydän puhtaaksi. Sinä ihastelet idyllistä perhemallia, isäntä myhäilee tyytyväisenä ja emäntä aloittelee päivällisen tekemistä hoitaen samalla lapsia.

Tasa-arvo ei tarkoita tasapäistämistä vaikka moni niin kuvitteleekin. Ne ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Miehen ja naisen väliset hormonierot vaikuttavat hyvin paljon siihen, kuinka mies tai nainen käyttäytyy ja mitä hän pitää tärkeänä. Hormoneista ei varmasti tarvitse luopua vaikka haluaisi olla tasa-arvoinen. Naisen hormonitoiminta aiheuttaa naiselle hyvin usein vauvakuumeen, joka on erilainen tilanne naisen kehossa kuin miehen syvä toive perheestä. Jo odotusaikana naiselle syntyy sisäänrakennetun hormonitoiminnan vuoksi niin sanottu pesänrakennusvietti ja viimeistään synnytyksessä oksitosinihormonin tuotanto nostaa hyvin voimakkaan hoivavietin esiin. Onko siis ookoo tämä vai pitääkö kynsin hampain taistella tätä hoivaviettiä vastaan, ettei tule vahingossa asetettua itseään alisteiseen asemaan?

Vierailija kirjoitti:

Tasa-arvo ei tarkoita tasapäistämistä vaikka moni niin kuvitteleekin. Ne ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Miehen ja naisen väliset hormonierot vaikuttavat hyvin paljon siihen, kuinka mies tai nainen käyttäytyy ja mitä hän pitää tärkeänä. Hormoneista ei varmasti tarvitse luopua vaikka haluaisi olla tasa-arvoinen. Naisen hormonitoiminta aiheuttaa naiselle hyvin usein vauvakuumeen, joka on erilainen tilanne naisen kehossa kuin miehen syvä toive perheestä. Jo odotusaikana naiselle syntyy sisäänrakennetun hormonitoiminnan vuoksi niin sanottu pesänrakennusvietti ja viimeistään synnytyksessä oksitosinihormonin tuotanto nostaa hyvin voimakkaan hoivavietin esiin. Onko siis ookoo tämä vai pitääkö kynsin hampain taistella tätä hoivaviettiä vastaan, ettei tule vahingossa asetettua itseään alisteiseen asemaan?

Näin kuusikymppisenä sitä osaa nähdä, kuinka pieni osa elämästä tuo vaihe on (oli). Suurin osa naisen elämästä on ihan muuta kuin vauvakuumetta ja hoivaviettiä.

Vierailija kirjoitti:

Te, jotka tahdotte perinteisen naisen, oletteko te perinteisiä miehiä? En tiedä, mitä perinteiseen naiseuteen kuuluu, mutta oletan sen olevan jotakin kodinkoneen ja äidin väliltä olevaa ja siihen kuuluu se, ettei esimerkiksi muiden miesten ympäröimänä olla. Olettaisin myös, että perinteiseen mieheyteen kuuluisi yhtäläisesti se, ettei toisten naisten ympäröimänä olla, eikös niin? No, täällä te "perinteiset miehet" olette pääosin naisten ympäröimänä. Käyttääkö perinteinen mies edes nettiä saati somea tai keskustelupalstoja? Sehän kun on alunperin naisten hömpötyksiä. 

Tämä on erittäin hyvä nosti, hyvin liittyy aiheeseen. Kyllähän se niin pitäisi olla, että jos perinteistä naista haluaa niin itsekin pitäisi omata niitä perinteisiä miehekkäitä piirteitä. Niitä ovat muun muassa fyysinen voima, rohkeus, jonkun taidon osaaminen ja eräänlainen kunnia. Toki perinteikäs mies urheilee, on hyvässä fyysisessä kunnossa, tekee kavereiden kanssa, tekee työtä jolla on merkitystä ja muutenkin tykkää työnteosta.

Sitten kun kaikki nämä tärkeät asiat ovat kunnossa, jos jää aikaa niin voi sitten viihtyä viihteen tai kulttuurin parissa...Perinteisen miehen rooliin kuuluu myös antaa lapsille arvokas ja sisällöltään rikas elämä, miehen ja naisen malli ja opettaa pärjäämään elämässä siten, ettei ole koko aikaa riippuvainen muista ihmisistä tai tahoista.

Nyt jos joku alapeukuttaa tätä niin saa kyllä perusteellisesti kertoa että mikä tässä näkemyksessä on vialla :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasa-arvo ei tarkoita tasapäistämistä vaikka moni niin kuvitteleekin. Ne ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Miehen ja naisen väliset hormonierot vaikuttavat hyvin paljon siihen, kuinka mies tai nainen käyttäytyy ja mitä hän pitää tärkeänä. Hormoneista ei varmasti tarvitse luopua vaikka haluaisi olla tasa-arvoinen. Naisen hormonitoiminta aiheuttaa naiselle hyvin usein vauvakuumeen, joka on erilainen tilanne naisen kehossa kuin miehen syvä toive perheestä. Jo odotusaikana naiselle syntyy sisäänrakennetun hormonitoiminnan vuoksi niin sanottu pesänrakennusvietti ja viimeistään synnytyksessä oksitosinihormonin tuotanto nostaa hyvin voimakkaan hoivavietin esiin. Onko siis ookoo tämä vai pitääkö kynsin hampain taistella tätä hoivaviettiä vastaan, ettei tule vahingossa asetettua itseään alisteiseen asemaan?

Näin kuusikymppisenä sitä osaa nähdä, kuinka pieni osa elämästä tuo vaihe on (oli). Suurin osa naisen elämästä on ihan muuta kuin vauvakuumetta ja hoivaviettiä.

Näin lähes 40 vuotiaana täytyy sanoa, että vauva-kuume alkoi jossain teini-ikäisenä ja ei vielä ole päättynyt. Lapset sain vasta lähellä 30-vuotispäivää. Nyt kipuilen sen kanssa, että en enää saa lapsia. Ja odotan tietenkin lapsenlapsia mutta hoivaam omiani vielä. Lisäksi toteutan hoivaviettiä työssäni sairaanhoitajana. Vähän on niitä vuosia mulla jossa hoivaviettiä ei ole ollut?

Mulla taas ei ole koskaan hoivaviettiä ollut vaikka huvikseni pari muksua teinkin.

Ja mielelläni meilläkin voisi asua joku joka tykkää kotitöistä. No nykyään mies hoitaa ruokapuolen ja pyykinpesun pääosin (etätöissä, pari tuntia ekstra-aikaa päivässä). Mutta siivous on hunningolla. N50+

Vierailija kirjoitti:

Tasa-arvo ei tarkoita tasapäistämistä vaikka moni niin kuvitteleekin. Ne ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Miehen ja naisen väliset hormonierot vaikuttavat hyvin paljon siihen, kuinka mies tai nainen käyttäytyy ja mitä hän pitää tärkeänä. Hormoneista ei varmasti tarvitse luopua vaikka haluaisi olla tasa-arvoinen. Naisen hormonitoiminta aiheuttaa naiselle hyvin usein vauvakuumeen, joka on erilainen tilanne naisen kehossa kuin miehen syvä toive perheestä. Jo odotusaikana naiselle syntyy sisäänrakennetun hormonitoiminnan vuoksi niin sanottu pesänrakennusvietti ja viimeistään synnytyksessä oksitosinihormonin tuotanto nostaa hyvin voimakkaan hoivavietin esiin. Onko siis ookoo tämä vai pitääkö kynsin hampain taistella tätä hoivaviettiä vastaan, ettei tule vahingossa asetettua itseään alisteiseen asemaan?

Sitten on näitä omille lapsille mustasukkaisia miehiä, jotka eivät siedä sitä ajatusta, että sen naisen elämä pyörii nyt siinä vauvassa eikä miehessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasa-arvo ei tarkoita tasapäistämistä vaikka moni niin kuvitteleekin. Ne ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Miehen ja naisen väliset hormonierot vaikuttavat hyvin paljon siihen, kuinka mies tai nainen käyttäytyy ja mitä hän pitää tärkeänä. Hormoneista ei varmasti tarvitse luopua vaikka haluaisi olla tasa-arvoinen. Naisen hormonitoiminta aiheuttaa naiselle hyvin usein vauvakuumeen, joka on erilainen tilanne naisen kehossa kuin miehen syvä toive perheestä. Jo odotusaikana naiselle syntyy sisäänrakennetun hormonitoiminnan vuoksi niin sanottu pesänrakennusvietti ja viimeistään synnytyksessä oksitosinihormonin tuotanto nostaa hyvin voimakkaan hoivavietin esiin. Onko siis ookoo tämä vai pitääkö kynsin hampain taistella tätä hoivaviettiä vastaan, ettei tule vahingossa asetettua itseään alisteiseen asemaan?

Näin kuusikymppisenä sitä osaa nähdä, kuinka pieni osa elämästä tuo vaihe on (oli). Suurin osa naisen elämästä on ihan muuta kuin vauvakuumetta ja hoivaviettiä.

Näin lähes 40 vuotiaana täytyy sanoa, että vauva-kuume alkoi jossain teini-ikäisenä ja ei vielä ole päättynyt. Lapset sain vasta lähellä 30-vuotispäivää. Nyt kipuilen sen kanssa, että en enää saa lapsia. Ja odotan tietenkin lapsenlapsia mutta hoivaam omiani vielä. Lisäksi toteutan hoivaviettiä työssäni sairaanhoitajana. Vähän on niitä vuosia mulla jossa hoivaviettiä ei ole ollut?

No mä olen täällä tasapainottamassa - kohta 43, yhden aikuisen äiti, vauvakuume oli aikanaan miehellä, itse en ole koskaan he5keäkäån sitä potenut, ja vaikka liki 20 vuotta tuli oltua sairaalassa töissä, hoitajantyö olisi vihoviimeinen valinta. (Paitsi röntgen: potilas käy, o hiljaa ja tekee tasan kuten käsketään ilman lällyttelyä). Olet varmasti hyvä työssäsi. Minä en ole kaivannut hoivattavia sen jälkeen kun vanhemman työ tuli tehtyä. Pieni osa elämää sekin oli, yksi parikymmenvuotinen jakso.

Mies toivokoon mitä ikinä toivoo, mutta ei tunnu saavan edes ei-toivottua kun palstaulina jatkuu ja jatkuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hirveän paljon sanoja käytetty sen kakaisemiseen, että tyyppi on varaton ja aloitekyvytön.

Miksei sitä puolatarminiää voi sitten kosiskella tänne asumaan?

Hassua että sanoit juuri puolalaisen. Ne ovat uskomattoman kauniita naisia ja erittäin vanhanaikaisia ainakin yli 30 vuotiaat. Nimetkin ovat kuin suoraan raamatusta :D. Sen takia en halua niitä, koska haluan tarvittaessa suomalaisen naisen! Suomalaisen. Arvostan suomalaista naista enemmän kuin mitään muuta, vaikka nykyään tuntuu että etelä-eurooppalaisen tai itä-eurooppalaisen naisen kanssa menee monilla pohjoismaalaisilla miehillä paremmin yksiin, mutta taistelen tätä ajatusta vastaan. Myös etelä-eurooppalaiset ja itä-eurooppalaiset naiset tykkäävät suomalaisista miehistä aivan älyttömästi. Juuri sen teknisen osaamisen, tasapainon ja käytännöllisyyden takia. Ne ovat saaneet monet tarpeeksi siitä niiden maiden draamasta ja valehtelusta ja siitä että niiden yhteiskunta on koko ajan retuperällä.

No, jos sulla herne jossain vaiheessa löytää toisen, niin vastaapa tähän:

Mistä johtuu, että ko. maiden yhteiskunnat ovat koko ajan retuperällä? Feminismistäkö?

Mistä se heidän maittensa draama johtuu? Niistä naisistako? Ovatko nämä naiset siis itse muokanneet yhteiskunnistaan itselleen epäsopivia, vai mitä on tapahtunut?

Entä jos sinä olisit siellä kuuminta hottia, jos suomalaismiehillä muutenkin menee heikäläisten kanssa paremmin, ja kun jaksatte aina mainostaa miten heikäläiset ovat naisellisempia™, kauniimpia ja hoikempia kuin me - niin miksi ihmeessä sinä vielä täällä roikut?

Entä miksi arvostat suomalaisnaisia, jotka kerran vihaavat sinua naistoiveittesi vuoksi? Oletko masokisti?

Me naiset emme halua miesten pitävän meitä liian helppoina ja kiltteinä heti aluksi.

Olemalla hieman epänaisellinen saa miehet innostumaan niin sanotusta pahasta tytöstä

Vierailija kirjoitti:

Miksi käännät asian päälaelleen? Tyypillistä feministiä palstanaista nimenomaan kaivelee se, jos joku etsii perinteistä ja vanhemmanaikaista naista. Siitähän tämä paskamyrsky on lähtenyt. Perinteinen rooli ja malli on luonnonmukaisempaa kuin tämä modernin digiteknoyhteiskunnan tuottama hybridirooli. Toki on yksilöitä jotka näkevät toisin mutta mehän puhumme massoista.

Sinulla vaan ei ole aivoja. Osa naisista on AINA halunnut ratsastaa (oli kiellettyä joskus), osallistua politiikkaan (ollut kiellettyä), halunnut nikkaroida, rakentaa jne. Se on LUONNOLLISTA naisille haluta tehdä aivan kaikkia niitä juttuja, joita maailma tarjoaa. On luonnotonta yrittää survoa naisia leikkimään rooleja, joita he eivät halua leikkiä (=kotirouva jne.).

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitten kaikki tyttömäiset ja tyttömäisiksi käsitetyt ominaisuudet ovat niin alhaisia/halveksuttavia, että niitä käytetään haukkumasanoina? Miksi esim. miehet wattuilevat toisilleen haukkumalla toisiaan neideiksi, akoiksi, hempeilijöiksi? Miten joku piirre voi olla yhtä aikaa sekä hyvä että huono?

Tuo eräskin romaanikirjoittaja vakuuttaa parisuhteessa ollessaan tasapainottavansa naisensa sisäsyntyistä draamaa. Jos naisellinen, s.o. draamaileva, nainen pärjää parhaiten naisellisten ominaisuuksiensa takia, niin miksi tuota ominaisuutta pitää tasapainottaa?

Tarjoilet suoraan hopeatarjottimella näitä kysymyksiä. Tyttömäinen ja tyttömäiseksi käsitetty ominaisuus on vain ja ainoastaan halveksuttavaa POJILLA ja MIEHILLÄ. Ei tietenkään tytöillä tai naisilla. Aivan samoin kun kautta aikojen miesten ja poikien (nuortenkin poikien) keskuudessa homo on ollut haukkumasana. Tämä jos joku juontaa juurensa helvetin kaukaa luolamiesajoilta ja on yksi parhaista esimerkeistä miten se näkyy edelleen vahvasti elämässämme. Koska naismainen mies on uhka miesyhteisölle. Jos mietit jotain urheilujoukkuetta, niin jokainen haluaa joukkueeseensa parhaat, kovimmat, lahjakkaimmat. Jokainen haluaa olla voittajien puolella, paitsi ne häviäjät jotka eivät halua kehittyä ja parantaa suoritustaan vaan ampuvat jokaisen kotkan taivaalta pelastaakseen jänikset.

Tämä juuri on se perustavanlaatuinen ero miehessä ja naisessa. Neitimäinen ilman miehen mallia kasvanut poika ei pärjää maailmassa, ei vaikka miten moderni yhteiskunta on täynnä tukipalveluja ja säätiöitä. Jotain erityisoppilasta varten saattaa olla koulussa kolme ammattihenkilöä kaitsemassa ja avustamassa mutta jos häntä ei vaan kiinnosta niin ei kiinnosta. Ei häntä poiskaan voi potkia.

Tuo naisen draama on itse asiassa äärettömän mielenkiintoinen. Se on ominaispiirre ja ainakin omasta mielestäni pirun "söpöä". Sen kanssa on elettävä, toki miehissäkin on sellaisia piirteitä mitkä eivät AINA ole hyväksi, esim. se ettei haluta kysyä neuvoa tai ei haluta mennä lääkäriin ennen kun ollaan kuolleita. Se, että tasapainottaa naisen draamailua kotona, jos nainen kertoo miten otti yhteen jonkun ämmän kanssa työpaikalla ja miten se puhui sitä ja tämä puhui tätä ja tuo otti tuon puolen niin siinä vaiheessa voi laskea sen krokilasin alas ja ottaa kullan syliin ja puida sitä ongelmaa...

Voiko yleistävämmin ja alentuvammin kirjoittaa? Naiset muka draamailevat, mutta se on miehestä vain söpöä. Eli, jos nainen jostain suuttuu, ei sitä tarvitse tosissaan ottaa, sehän on vain draamailua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivoa saa tietenkin. Eri asia on löytääkö sellaisen joka tuon toiveen täyttää. Itse voisin hyvin jäädä kotihengettäreksi. En ole ollenkaan työorientoitinut ja urahakuinen. Ihan puhtaasti rahan takia käyn töissä, ja jos mies elättäisi jäisin mielelläni kotiin hoitamaan lapset ja huushollin. Aika hyvin toimeentuleva mies pitäisi olla ettei elintaso kuitenkaan laskisi, ja lisäksi hänen pitäisi suostua myös siihen, että tili on sitten vapaasti myös minun käytettävissäni. Jonkinlainen suunnitelma olisi myös mahdollisen eron varalta oltava taloudellisen tilanteeni turvaamiseksi. Eli ihan helposti en hommaan lähtisi, ja se on ihan rahasta kiinni, eikä siitä ettenkö viihtyisi kotiaskareiden ja lasten parissa.

Mihin nainen tarvitsee rahaa ja oikeutta miehen itse ansaitsemaan rahaan? Vaikutat yksinäiseltä ja rahan ahneelta naiselta, jolle ei riitä miehen maksavan hoitavan ja maksavan kulut. Ei sinun naisena tarvitse huolehtia rahasta vaan kodista.

Jos jotakin pitää hankkia niin silloin kodinhengetär eli nainen menee miehen luo ja varovasti ehdottaa mihin tarvitsi rahaa tai mitä pitäisi hankkia yhteiseen kotiin. Mies puntaroisi tilannetta ja tarvetta, jos ei kyseinen asia ei ole välttämätön niin silloin sitä ei hankita tai siihen ei rahaa anneta. 

Huutonaurua! Ei s**tana.

Vierailija kirjoitti:

Toivoa saa tietenkin. Eri asia on löytääkö sellaisen joka tuon toiveen täyttää. Itse voisin hyvin jäädä kotihengettäreksi. En ole ollenkaan työorientoitinut ja urahakuinen. Ihan puhtaasti rahan takia käyn töissä, ja jos mies elättäisi jäisin mielelläni kotiin hoitamaan lapset ja huushollin. Aika hyvin toimeentuleva mies pitäisi olla ettei elintaso kuitenkaan laskisi, ja lisäksi hänen pitäisi suostua myös siihen, että tili on sitten vapaasti myös minun käytettävissäni. Jonkinlainen suunnitelma olisi myös mahdollisen eron varalta oltava taloudellisen tilanteeni turvaamiseksi. Eli ihan helposti en hommaan lähtisi, ja se on ihan rahasta kiinni, eikä siitä ettenkö viihtyisi kotiaskareiden ja lasten parissa.

Tämäpä juuri, ap on ymmärtänyt väärin, kyse ei ole siitä että on väärin toivoa naisen olevan kodinhengetär, kyse on siitä että sen lisäksi halutaan tämän ominaisuuden käytännössä tarkoittavan sitä että nainen mahdollistaa miehen henkilökohtaiset ponnistelut ollessaan samalla riippuvainen miehestään. He haluavat sellaisen pikkuvaimon jolla ei ole kodin ulkopuolista kunnianhimoa tai verkostoja esimerkiksi työelämässä menestymiseen.

Kodinhengettärestä haaveilevat miehet haluavat naisen jolla ei käytännössä ole minkäänlaisia edellytyksiä lopettaa suhdetta kärsimättä ko. tilanteesta huomattavasti, se on se red flag, ei se että haluat voileivän.

Minäkin haluan muistuttaa, että kotiäitinaiset, muistakaa ne eläkerahastot jotka on kartutettava miehen palkasta, pelkkä elatus ei riitä. Sinänsä ihan se ja sama minkälaisen vaimon tai miehen joku haluaa, ja kiva jos sopiva löytyy. Minä en ole kodinhengetär, eikä minua tippaakaan haittaa vaikka joku toinen on. En ole koskaan tavannut miestä joka haluaisi olla "perheen pää", ja miehet ovat aina tehneet yhtä paljon kotihommia kuin minä, mutta voin uskoa, että liikun eri piireissä kuin aloittaja. Varmasti on monenlaista toimivaa dynamiikkaa suhteissa. Kannattaa yrittää etsiä sellaista kumppania joka sopii omaan pirtaan, mutta tietysti jos kukaan ei jaa samoja arvoja, saattaa joutua tekemään kompromisseja mikäli suhteen haluaa.

Jos molemmat käy töissä ja toinen hoitaa taloa ja autoa ja toinen siivoaa ja tekee ruokaa, niin eikös hyvä diili olisi se jos molemmat tekee niitä omia sukupuolisidonnaisia hommiaan suunnilleen saman ajan tahollaan? Minulla esim. menee renkaiden vaihtoon tunti ilman väännintä, joten vuodessa 2 tuntia kuittaa esim. kaksi kertaa imuroinnin ja lattianpesut. Tai vastaavasti toinen on sen aikaa lasten kanssa jos lapset pieniä.

Veikkaan, että nikkarointia ja autohommia ei ole niin paljon että ihan samaa aikaa menisi, mutta joku remontti varmasti voi työllistää niin kauan kuin vain siihen aikaansa laittaa.