Kaikilla on nykyään vaativa vauva!

Meilla ainakin on helppo kolmiviikkoinen

Meillä oli vaativa vauva allergioiden takia. Pikkuinen itki kipuitkua kovaa ja usein. Allergiathan ovat lisääntyneet sota-aikoihin verrattuna, joten ei vauvojen vaativuus välttämättä ole mikään liioiteltu juttu.

Mua vituttaa tämä, että joidenkin vauva-ajan helvettiä mitätöidään sanomalla, että se on vain marttyyriksi heittäytymistä ja kilpailua rankimmasta vauva-arjesta. Todellista empatiakyvyn puutetta! Mur!

Koliikkivauva on vaativa. Ja koliikkia ei ole parin tunnin itku aina iltaisin, vaan jatkuva itku läpi yön ja päivän. Se jatkuu ja jatkuu niin että luulet tulevasi hulluksi. Mikään ei auta, ei maito, heilutus, ei mikään. Koliikkivauvan kanssa ei istuta kahviloissa eikä mikään sosiaalinen toiminta tule kyseeseen.
T. Oikean ex-koliikkivauvan äiti

Minusta tuntuu että vauvani on vaativa. Karjuu koko hereilläoloajan ja nukkuu huonosti. En kehtaa valittaa kellekään kun tuntuu että tämä on muotia ja kaikilla on vielä vaativampi... vauvs ei viihdy edes kantoliinassa. En ole viimeisen 5 kk aikana nukkunut yli 3 h putkeen, en ehdi päivällä tehdä kotitöitä tms. Joskus imuroin vauva sylissä.

[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 21:45"]

[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 21:29"]

Koska helposta vauvasta ei saa puhua. Se synnyttää kateutta kanssaäideissä.

Meillä oli leppoisa ja hyväntuulinen vauva, josta kasvoi leppoisa ja hyväntuulinen taapero. Olenkin kuullut fraasin "sä et tiedä mitään vauvan-/lapsenhoidosta", kun olen erehtynyt kertomaan, että se vauva-aikakin oli mukavaa eikä ollenkaan raskasta. Niinpä niin, enhän minä mistään tiedä.

Se helpon vauvan äiti ikään kuin alennetaan koska "mulla on tosi vaikeeta ja raskasta". Siitä kenellä on kamalinta pikkulapsiaikana, tunnutaan oikein kilpailevan.

[/quote]

Olin juuri tulossa kirjoittamaan jotain samantyylistä. Minulla on vain yksi lapsi, elämä on ollut aina melko leppoisaa. Koskaan ei ole ollut isompia vaikeuksia.

Jos olen jollekin erehtynyt sanomaan, ettei meillä ole ollut vaikeaa, niin helvetti on irti. Ensinnäkään en voi tietää, mitä oikea äitiys on. Onhan minulla vain yksi lapsi. Luulen tietysti, että olen itse vaikuttanut lapseni luonteeseen, vaikka sille ei voi mitään. Ja tokihan niitä valvottuja öitä vielä tulee sitten kun...

...vauva tekee hampaita - no ei tullut

...vauva oppii uusia asioita - ei sittenkään

...kunhan tulee korvatulehduskierre - siltä vältyttiin

Näitä "odotahan vaan, kun" -tyyppejä tuntui ilmestyvän joka kulman takaa.

Nyt vauvani on 8-vuotias ja edelleen elämä on helppoa ja mukavaa.

[/quote]

Mäkin olen kuullut noita mutta yksikommentti oli ihan sairaan hauska :D Erään kaverini silloinen uusi poikaystävä (nykyinen avomies ja lapsen isä) ihmettelin kuinka kiltti ja rauhallinen vauvani on. Puhuttiin siitä hetki ja sitten hän tokaisi: "mutta kun säkin olet tollanen Buddha ettet sä hermostu mistään niin tietysti vauvakin on rauhallinen" :D Tässä nyt vuosien kuluessa hän on sanonut samaa muutamaan otteeseenkin, että olen kuin Buddha. 

[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 21:54"]Minusta tuntuu että vauvani on vaativa. Karjuu koko hereilläoloajan ja nukkuu huonosti. En kehtaa valittaa kellekään kun tuntuu että tämä on muotia ja kaikilla on vielä vaativampi... vauvs ei viihdy edes kantoliinassa. En ole viimeisen 5 kk aikana nukkunut yli 3 h putkeen, en ehdi päivällä tehdä kotitöitä tms. Joskus imuroin vauva sylissä.
[/quote]

Kuule saat valittaa ja hakea vertaistukea. Älä välitä noista empatiakyvyttömistä kusipäistä joiden helppo vauva-arki saa leimaamaan muut marttyyreiksi. Heille voi huvittuneesti pyöritellä silmiään sitten kun pahin on ohi. Ja kyllä se rankka aika ohi menee! Ei ne vaan tajua!

Äitiaines on heikentynyt

Joo johtuu näistä nykypäivän röökisiiderimammoista.

[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 22:00"]

[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 21:54"]Minusta tuntuu että vauvani on vaativa. Karjuu koko hereilläoloajan ja nukkuu huonosti. En kehtaa valittaa kellekään kun tuntuu että tämä on muotia ja kaikilla on vielä vaativampi... vauvs ei viihdy edes kantoliinassa. En ole viimeisen 5 kk aikana nukkunut yli 3 h putkeen, en ehdi päivällä tehdä kotitöitä tms. Joskus imuroin vauva sylissä. [/quote] Kuule saat valittaa ja hakea vertaistukea. Älä välitä noista empatiakyvyttömistä kusipäistä joiden helppo vauva-arki saa leimaamaan muut marttyyreiksi. Heille voi huvittuneesti pyöritellä silmiään sitten kun pahin on ohi. Ja kyllä se rankka aika ohi menee! Ei ne vaan tajua!

[/quote]

Juuri tätä tarkoitan sillä, että saa pahoja katseita kun erehtyy sanomaan, että vauva-aika oli helppoa ja mukavaa. Se katkeruus siitä saa rankan vauva-ajan eläneen ihmisen "huvittuneesti pyörittelemään silmiä" sille helpon vauvan äidille.

En mä koe olevani kusipää vaikka mulla oli helppo vauva. En mä koskaan ole kellekään mennyt sanomaan, että ei sulla niin rankkaa ole koska mullakaan ei ollut". Mulle sen sijaan on tultu sanomaan, että "odotas kun sitä ja tätä, kyllä se mieli muuttuu..".

Trendi vain tuntuu olevan se, että mitä suurempaan ääneen kertoo rankoista ajoista, sen parempi äiti on. Me helppojen vauvojen ja lasten äidit "emme tiedä mitään", jos erehdymme olemaan avoimesti iloisia helpoista vauvoistamme.

14

[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 22:00"][quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 21:54"]Minusta tuntuu että vauvani on vaativa. Karjuu koko hereilläoloajan ja nukkuu huonosti. En kehtaa valittaa kellekään kun tuntuu että tämä on muotia ja kaikilla on vielä vaativampi... vauvs ei viihdy edes kantoliinassa. En ole viimeisen 5 kk aikana nukkunut yli 3 h putkeen, en ehdi päivällä tehdä kotitöitä tms. Joskus imuroin vauva sylissä.
[/quote]

Kuule saat valittaa ja hakea vertaistukea. Älä välitä noista empatiakyvyttömistä kusipäistä joiden helppo vauva-arki saa leimaamaan muut marttyyreiksi. Heille voi huvittuneesti pyöritellä silmiään sitten kun pahin on ohi. Ja kyllä se rankka aika ohi menee! Ei ne vaan tajua!
[/quote]

Kiitos! Minua alkoi itkettää :'D täytyy varmaan lopettaa tämä oma aika ja mennä nukkumaan hetkeksi. Kateeksi kyllä käy niitä, joiden vauvat heräävät pari kertaa yössä ja päivällä istuvat sitterissä tai makoilevat lattialla...

Voi hyvänen aika että pitää olla jonkun pikkusieluisen äidin siitäkin katkera kun toisilla on hankalampaa kuin toisilla! Tässäpä pari esimerkkiä mistä erottaa vaativan vauvan: vaativa vauva nukkuu "päiväunet" n. 20min jaksoissa että äidin pitää katkonaisilla yöunilla jaksaa valvoa koko päivä ja hoitaa lasta, sen sijaan että voisi ottaa päiväunet tai vaikka siivota rauhassa! Vaativa vauva ei ole vähään tyytyväinen vaan alkaa kyllästymään päivänmittaan äitiin ja leluihin ja kiukutteleekin iltapäivällä siihen asti että isi tulee! Vaativalla vauvalla on vatsakipuja ja mikään lääke tai maito tai ruoka ei helpota! Ei kaikilla todellakaan ole tuollaisia vauvoja. Toiset saavat nauttia pitkistä yöunista ja päiväunista ja ulkoilla ja tehdä muutakin kuin kannella vauvaa. Mitallia eivät ole tuntemani vaativien vauvojen äidit vaatineet mutta eipä ole mitään ymmärrystä herunut myöskään helppojen vauvojen äideltä. Voisivat vaihtaa vauvoja viikoksi ja katsotaan miten mukavaa se elämä sitten onkaan...

[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 22:09"][quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 22:00"]

[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 21:54"]Minusta tuntuu että vauvani on vaativa. Karjuu koko hereilläoloajan ja nukkuu huonosti. En kehtaa valittaa kellekään kun tuntuu että tämä on muotia ja kaikilla on vielä vaativampi... vauvs ei viihdy edes kantoliinassa. En ole viimeisen 5 kk aikana nukkunut yli 3 h putkeen, en ehdi päivällä tehdä kotitöitä tms. Joskus imuroin vauva sylissä. [/quote] Kuule saat valittaa ja hakea vertaistukea. Älä välitä noista empatiakyvyttömistä kusipäistä joiden helppo vauva-arki saa leimaamaan muut marttyyreiksi. Heille voi huvittuneesti pyöritellä silmiään sitten kun pahin on ohi. Ja kyllä se rankka aika ohi menee! Ei ne vaan tajua!

[/quote]

Juuri tätä tarkoitan sillä, että saa pahoja katseita kun erehtyy sanomaan, että vauva-aika oli helppoa ja mukavaa. Se katkeruus siitä saa rankan vauva-ajan eläneen ihmisen "huvittuneesti pyörittelemään silmiä" sille helpon vauvan äidille.

En mä koe olevani kusipää vaikka mulla oli helppo vauva. En mä koskaan ole kellekään mennyt sanomaan, että ei sulla niin rankkaa ole koska mullakaan ei ollut". Mulle sen sijaan on tultu sanomaan, että "odotas kun sitä ja tätä, kyllä se mieli muuttuu..".

Trendi vain tuntuu olevan se, että mitä suurempaan ääneen kertoo rankoista ajoista, sen parempi äiti on. Me helppojen vauvojen ja lasten äidit "emme tiedä mitään", jos erehdymme olemaan avoimesti iloisia helpoista vauvoistamme.

14
[/quote]

Minun ei ole tarkoitus pahoittaa muiden mieltä, siksi harvemmin kerron kellekään että koen vauvani vaativaksi. En koe millään tapaa olevani parempi kuin sinä. Tämä ei taida olla itsestä kiinni.

Minulla on ollut vaativa vauva ja helppo vauva ja voin kyllä sanoa, että ero on kuin yöllä ja päivällä.

Vaativa vauva nukkui pääsääntöisesti 20-30min pätkissä ja vaati olla kaiken valveillaoloaikansa sylissä.  Olin ajoittain niin väsynyt, että olin menettää järkeni. Tunsin olevani vauvan kanssa yksin, koska kukaan ei ymmärtänyt, että vauva todella heräsi yöt läpeensä usemman kerran tunnissa. Anoppi otti vauvan kerran yökylään, mutta toista kertaa ei koskaan tullut. Ymmärsin kyllä miksi.

Toinen lapseni on allerginen ja sairasteli vauvana, mutta oli kuitenkin helppo vauva. Yöheräilyt loppuivat ennen  vuoden ikää, eikä niitä ollut kuin 3-4 yössä. Hereillä ollessaan viihtyi lattialla ja vieraidenkin sylissä. Itki vain aiheesta; nälkää, märkää vaippaa, ikävää tai väsymystä ja rauhoittui, kun sai tarvitsemansa. Nukkui missä vaan ja melko säännöllisiin aikoihin. Ensimmäisen kanssa koetun haastavan vauvavuoden jälkeen osasin todella arvostaa kuopuksen tasaista temperamenttia.

[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 21:37"][quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 21:32"]

[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 21:27"]Mun vanhin veli on äidin mukaan ollut itkuinen, levoton ja oksennellut paljon. Lienee sama asia? Veljellä vasta aikuisiällä diagnosoitu mbd, en tiedä mikä nykydiagnoosina olisi. Ei ihan adhd, mutta sinne päin.  [/quote] Voisi hyvin olla adhd nykyään.

[/quote]

Veli ei kuitenkaan ole mitenkään huonokäytöksinen, vaan päinvastoin. Hän on äärimmäisen kohtelias ja ystävällinen ihmisille, ei ole koskaan rikkonut mitään tahallaan - kömpelö hienomotorisesti on kyllä ja siksi saattaa tavaroita hajota, eikä ole koskaan aiheuttanut ongelmia rötöstelemällä tai pahan teolla, vaan on erittäin oikeudentajuinen. 
[/quote]
Adhd ei missään nimessä ole mitään tahallista ihmisten kiusaamista, pahan tekoa tai oikeudentajuttomuutta! Voi luoja. Se on keskittymishäiriö, jonka oireista yksi on ylivilkkaus.

Diagnoosia (todellista tai keksittyä) käytetään usein tekosyynä huonolle käytökselle. Ja toki myös adhd-lapsi voi käyttäytyä huonosti. Rikollisuutta adhd-ihmisillä on enemmän, samoin huumeidenkäyttöä. Adhd siis usein johtaa ikävyyksiin. Mutta ei tuo oikeudentajuttomuus ja pahanteko ole mikään diagnostinen kriteeri!

[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 22:18"]

[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 21:37"][quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 21:32"] [quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 21:27"]Mun vanhin veli on äidin mukaan ollut itkuinen, levoton ja oksennellut paljon. Lienee sama asia? Veljellä vasta aikuisiällä diagnosoitu mbd, en tiedä mikä nykydiagnoosina olisi. Ei ihan adhd, mutta sinne päin.  [/quote] Voisi hyvin olla adhd nykyään. [/quote] Veli ei kuitenkaan ole mitenkään huonokäytöksinen, vaan päinvastoin. Hän on äärimmäisen kohtelias ja ystävällinen ihmisille, ei ole koskaan rikkonut mitään tahallaan - kömpelö hienomotorisesti on kyllä ja siksi saattaa tavaroita hajota, eikä ole koskaan aiheuttanut ongelmia rötöstelemällä tai pahan teolla, vaan on erittäin oikeudentajuinen.  [/quote] Adhd ei missään nimessä ole mitään tahallista ihmisten kiusaamista, pahan tekoa tai oikeudentajuttomuutta! Voi luoja. Se on keskittymishäiriö, jonka oireista yksi on ylivilkkaus. Diagnoosia (todellista tai keksittyä) käytetään usein tekosyynä huonolle käytökselle. Ja toki myös adhd-lapsi voi käyttäytyä huonosti. Rikollisuutta adhd-ihmisillä on enemmän, samoin huumeidenkäyttöä. Adhd siis usein johtaa ikävyyksiin. Mutta ei tuo oikeudentajuttomuus ja pahanteko ole mikään diagnostinen kriteeri!

[/quote]

AV:n mukaan kaikki erityislapset on vain huonosti kasvatettuja, kyllä minä oikeasti tuon tiedän. Tosiasiassahan huono käytös ei ole syynä yhteensä diagnoosiin, eikä sillä sitä saa. 

[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 21:44"]

[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 21:05"]Kellään ei ole nykypäivänä tavallista saati helppoa lasta. Ärsyttää kun jokaisen mukula on haastava ja vaativa! Miten vaativa vauva edes määritellään? Ansaitseeko vaativien lasten äidit jonkun sädekehän? Ennen oli mies kuollut sodassa, 8 lasta, joista pari sairasta eikä kukaan valittanut. Onko muut pistäneet merkille? Millä perusteella sanot omaa lastasi vaativaksi? [/quote] Silloin ennen samassa taloudessa/pihapiirissä asui monta sukupolvea ja oli piiat/rengit apuna talon töissä ja ihmiset oli yhteisöllisempiä. Että niitä vaativia vauvoja oli hoitamassa vähän muutkin kun se äiti yksinään. Nykyisin äidit ovat enemmän yksin kuin koskaan ja lähin omainen on tyyliin viranomainen. Netti ja some mahdollistaa asioista avoimen avautumisen, mikä on vaan hyvä asia että asioista puhutaan ja suoraan. Vaativia vauvoja on ollut aina ja tulee aina olemaan. Ei se elämä ole ennen ollut yhtään sen helpompaa, päinvastoin.

[/quote]

Harvalla pientilalla mitään piikoja ja renkejä oli :D

[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 22:22"]

[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 21:44"]

[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 21:05"]Kellään ei ole nykypäivänä tavallista saati helppoa lasta. Ärsyttää kun jokaisen mukula on haastava ja vaativa! Miten vaativa vauva edes määritellään? Ansaitseeko vaativien lasten äidit jonkun sädekehän? Ennen oli mies kuollut sodassa, 8 lasta, joista pari sairasta eikä kukaan valittanut. Onko muut pistäneet merkille? Millä perusteella sanot omaa lastasi vaativaksi? [/quote] Silloin ennen samassa taloudessa/pihapiirissä asui monta sukupolvea ja oli piiat/rengit apuna talon töissä ja ihmiset oli yhteisöllisempiä. Että niitä vaativia vauvoja oli hoitamassa vähän muutkin kun se äiti yksinään. Nykyisin äidit ovat enemmän yksin kuin koskaan ja lähin omainen on tyyliin viranomainen. Netti ja some mahdollistaa asioista avoimen avautumisen, mikä on vaan hyvä asia että asioista puhutaan ja suoraan. Vaativia vauvoja on ollut aina ja tulee aina olemaan. Ei se elämä ole ennen ollut yhtään sen helpompaa, päinvastoin.

[/quote]

Harvalla pientilalla mitään piikoja ja renkejä oli :D

[/quote]

Minkä kokoiset mielletään pientiloiksi? Monella oli vähintään joku sukulainen auttamassa. Esim. äiini kotona oli äidinäidin kasvattisisar ja mummo, isäni kotona joku naispuolinen sukulainen, en muista tarkemmin. Lisäksi oli lasten pienuusaikana piikoja ja renkejä (ts. ennen kuin lapsista oli työhön).

[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 22:09"]

[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 22:00"]

[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 21:54"]Minusta tuntuu että vauvani on vaativa. Karjuu koko hereilläoloajan ja nukkuu huonosti. En kehtaa valittaa kellekään kun tuntuu että tämä on muotia ja kaikilla on vielä vaativampi... vauvs ei viihdy edes kantoliinassa. En ole viimeisen 5 kk aikana nukkunut yli 3 h putkeen, en ehdi päivällä tehdä kotitöitä tms. Joskus imuroin vauva sylissä. [/quote] Kuule saat valittaa ja hakea vertaistukea. Älä välitä noista empatiakyvyttömistä kusipäistä joiden helppo vauva-arki saa leimaamaan muut marttyyreiksi. Heille voi huvittuneesti pyöritellä silmiään sitten kun pahin on ohi. Ja kyllä se rankka aika ohi menee! Ei ne vaan tajua!

[/quote]

Juuri tätä tarkoitan sillä, että saa pahoja katseita kun erehtyy sanomaan, että vauva-aika oli helppoa ja mukavaa. Se katkeruus siitä saa rankan vauva-ajan eläneen ihmisen "huvittuneesti pyörittelemään silmiä" sille helpon vauvan äidille.

En mä koe olevani kusipää vaikka mulla oli helppo vauva. En mä koskaan ole kellekään mennyt sanomaan, että ei sulla niin rankkaa ole koska mullakaan ei ollut". Mulle sen sijaan on tultu sanomaan, että "odotas kun sitä ja tätä, kyllä se mieli muuttuu..".

Trendi vain tuntuu olevan se, että mitä suurempaan ääneen kertoo rankoista ajoista, sen parempi äiti on. Me helppojen vauvojen ja lasten äidit "emme tiedä mitään", jos erehdymme olemaan avoimesti iloisia helpoista vauvoistamme.

14

[/quote]

Samaa mieltä, vaikka vähän eri tilanne. Meillä oli koliikkia ja allergioita ja lapsiakin on useampi. Silti olen kokenut, että perhe-elämä on ollut mukavaa ja ei ole ollut aihetta valitella.

Olen saanut tästä paskaa niskaani, koska en ole huomannut valitella vauva-aikojen raskautta. Koliikit on menty lävitse ja ne on aikanaan loppuneet ja yöheräilytkin aikanaan loppui ja lapset kasvoi. Elämää se vain oli. Mutta tyytyväisen oloinen ei saisi olla, vaan se herättää jotain kummaa vihaa ihmisissä.

Olen nyt opetellut valittamaan, kuinka teini-ikä on kauheaa, ihan vain siksi, että pärjään näissä sosiaalisissa kuvioissa, vaikka ei tämä teini-ikäkään minusta oikeasti niin mitenkään kauheaa ole. Mutta yritän sopeutua äitiporukoihin ja huokailen aina välillä, että on ne teinit ihan kauheita ja ei jaksais. Näin minusta tykätään, kun elämäni vaikuttaa kauhealta ja lapseni vaikeilta.

[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 22:27"]

[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 22:22"]

[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 21:44"]

[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 21:05"]Kellään ei ole nykypäivänä tavallista saati helppoa lasta. Ärsyttää kun jokaisen mukula on haastava ja vaativa! Miten vaativa vauva edes määritellään? Ansaitseeko vaativien lasten äidit jonkun sädekehän? Ennen oli mies kuollut sodassa, 8 lasta, joista pari sairasta eikä kukaan valittanut. Onko muut pistäneet merkille? Millä perusteella sanot omaa lastasi vaativaksi? [/quote] Silloin ennen samassa taloudessa/pihapiirissä asui monta sukupolvea ja oli piiat/rengit apuna talon töissä ja ihmiset oli yhteisöllisempiä. Että niitä vaativia vauvoja oli hoitamassa vähän muutkin kun se äiti yksinään. Nykyisin äidit ovat enemmän yksin kuin koskaan ja lähin omainen on tyyliin viranomainen. Netti ja some mahdollistaa asioista avoimen avautumisen, mikä on vaan hyvä asia että asioista puhutaan ja suoraan. Vaativia vauvoja on ollut aina ja tulee aina olemaan. Ei se elämä ole ennen ollut yhtään sen helpompaa, päinvastoin.

[/quote]

Harvalla pientilalla mitään piikoja ja renkejä oli :D

[/quote]

Minkä kokoiset mielletään pientiloiksi? Monella oli vähintään joku sukulainen auttamassa. Esim. äiini kotona oli äidinäidin kasvattisisar ja mummo, isäni kotona joku naispuolinen sukulainen, en muista tarkemmin. Lisäksi oli lasten pienuusaikana piikoja ja renkejä (ts. ennen kuin lapsista oli työhön).

[/quote]

Sota-aikana ainakin oma äitini oli lapsena evakossa ja asuivat ulkohuoneessa äidin ja kahdeksan sisaruksen kanssa. Kotona odotti pieni mökki ja pari lehmää.

Sotien jälkeen raivattiin rintamamietiloja tiettömiin korpiin. Asuttiin talvet maakuopassa, ennen kuin talo saatiin rakennettua.

Joten kyllä suurin osa oli pientiloja, joissa oli pari lehmää ja lapsia tupa täynnä ja isä talvet metsätöissä. Ei niissä renkejä ja piikoja ollut, eikä mummoja auttelemassa. Isommat hoisi pienempiä ja lapset oli keskenään, kun äidit meni navettaan.