Pienin asia, mistä kumppanisi/eksäsi on hermostunut?

Toissailtana huomautin (en huutanut, en nalkuttanut) että miksi meillä on aina TV auki ja sieltä katsellaan vain autoihin liittyviä ohjelmia (top gear, korjaa vanha auto, huoltamo miehet jne)

Että miksi en saa katsoa ikinä televisiota vaan omia ohjelmia pitää katsoa puhelimella areenasta!

Huusi ettei ole minun palvelija?!

Nyt mököttää ja nukkuu sohvalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, kun pelasin videopelejä. Narsisti ei kestänyt sitä, kun minulla oli 1) harrastuksia 2) elämää muijan ulkopuolelta 3) naispuolisia ystäviä. Videopeleissä nämä kaikki kolme yhdistyi ja se ei sopinut narsistille akalle.

Kaiken muun ymmärrän, mutta en mäkään tykkäisi jos miehelläni olisi naispuolisia kavereita joiden kanssa pelaisi videopelejä. Onneksi mun mies pelaa vaan mies kavereittensa kanssa

Toinen mustasukkainen narsisti...

Olen kyllä terveessä pitkäaikaisessa suhteessa. Eri ihmisillä on parisuhteissaan eri rajat, ja tärkeä olla sellaiset rajat mitkä on kummallekin ok. Mulla ja mun miehellä ei ole kummallakaan läheisiä vastakkaista sukupuolta olevia kavereita, ja meistä molemmista se olisi outoa ja jotenkin seksuaalista jos olisi. Jotkut tykkää olla polyamorisissakin suhteissa, mutta kaikille se ei sovi. Joillekkin on ok että kumppani pettää seläntakana ja toisille ei. Joillekkin se on ok että kumppani halailee ja koskettelee vastakkaisen sukupuolen edustaja kavereita ja toiselle ei. Se että on uskollinen yhdelle kumppanille, ei ole mitenkään huonompaa, tärkeintä että molemmat kumppanit ovat tyytyväisiä ja molemmilla on samat arvot asiasta.

Ja jotkut ihmiset (kuten sinä) eivät usko että on olemassa platonisia suhteita. Taitavat olla niitä joilla on koko ajan pettäminen mielessä.

Olen eri, mutta ei kaikki ole kiinnostuneita olemaan vastakkaisen sukupuolen kanssa kavereita. Entä sitten? Miksi tähän pitää jankuttaa vastaan? Ei kukaan ole väittänyt etteikö kukaan voisi olla. Vaan ettei kyseinen kirjoittaja itse halua olla ja hänen puolisonsa on samaa mieltä.

Kyseinen henkilö nimenomaisesti sanoi sen olevan heidän mielestään jotenkin seksuaalista, jos on kaveri vastakkaisen sukupuolen kanssa.

Ei ole kovin vahvalla pohjalla parisuhde ja luottamus, jollei se kestä ollenkaan kontaktia muihin vastakkaisen sukupuolen edustajiin. 

Periaatteessa ei ole ihan kaukaa haettua se seksuaalisuus. Se on, mutta ystävyys vaati viettien sivuuttamista. https://yle.fi/uutiset/3-6470637

Olen yrittänyt hankkia miespuolisia kavereita, ei ole vielä onnistunut. Jossain vaiheessa on käynyt ilmi, että haluaisivat seksiä kanssani.

Oon miespuolisella alalla ja kyllä siellä niitä pokausyrityksiä tulee, vaikka on vuosia jo tunnettu ja sinnikkäästi kieltäytynyt. Ja myös huomannut, että jos miehille on liian (eli normaalin) ystävällinen, niin tuppaavat ihastumaan.

On ollut pakko muuttaa käytöstä astetta kylmempää suuntaan, etteivät saa mitään ideoita ja silti niitä tulee. Ois mustakin kiva olla kaveri miesten kanssa, mutta useimmilla on taka-ajatuksia ja sitä ehdottelua tulee jossain vaiheessa.

Sinänsä arvostan ja kunnioitan tuommoista päätöstä, että ns "pysytellään erossa vaaratekijöitä", jos parin kumpikin osapuoli sitä mieltä on ja laitetaan suhde etusijalle.

Ex hermostui kerran, kun lähdin lyhyellä varoitusajalla kavereiden kans leville pariksi päiväksi dokaamaan. Ei suostunut auttamaan, kun soitin töistä, että laittaisi mulle pyyhkeen ja vaihtovaatteet valmiiksi. Kauheaa kontrollointia, joka pistää mielen matalaksi.

Vierailija kirjoitti:

Seksin hakeminen toisenluota jos kotona ei haluta niin ole keltään pois hakea muualta

Samaa riitaa meilläkin,pari kertaa käynyt nyt vieraissa ja ai kun hermolepää kun ei syki koko aikaa

Mies sai raivarin heitettyäni pyykistä tulleen paidan sängylle tarkoituksena viikata se kohta kaappiin. Huusi naama punaisena että "mitä sä sitä noin heittelet". Sain selville vähän myöhemmin että hänellä oli toinen nainen.

Up

Vierailija kirjoitti:

Mies suuttui siitä kun annoin yhden hänen protskuvanukkaista lapsellemme välipalaksi. Kauhea pauhaaminen ja lopuksi haukkui vielä huonoksi äidiksi ja lähti ostamaan toisen läjän protskuvanukkaita kaappiimme..

Näitä leppoisia kropan tuunaajia. Roinaako se?

Vierailija kirjoitti:

Heitin saunassa löylyä väärin.

Mulla on ihan syy ärsyyntyä tosta löylyttelystä: mies ei jaksa odottaa, että hanasta tulisi jotain muuta kuin jääkylmää vettä. Sitä se heittelee sit kuumille kiville, jotka murenee lattialle kivituhkaksi, jota minä sitten kontallaan siivoan saunan mikrosementiltä. Ei auta kivien vaihto, uudet meni myös ihan haperoksi parissa kuukaudessa. Tuhat kertaa kun on asiasta sanonut niin jossain vaiheessa meinaa mieli nyrjähtää.

Exäni raivoistui kun istutin sipulit kieroon pellolle, ois vissiin pitäny laaseria käyttää

Jos ymmärtää termofysiikasta jotain, tietää että saunan löylyveden lämpötilalla ei ole merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Jos ymmärtää termofysiikasta jotain, tietää että saunan löylyveden lämpötilalla ei ole merkitystä.

Jos ymmärtää kiviaineksen eroosiosta jotain, tietää että saunan löylyveden lämpötilalla on merkitystä kiuaskivien ehjänä kestämisen kannalta

https://www.is.fi/asuminen/art-2000001040125.html

En innostunut leffasta josta mies tykkäsi. Mies ei varsinaisesti suuttunut. Mutta alkoi valittaa, ettei suhteella varmaan ole tulevaisuutta, kun ei meillä ole mitän yhteistä.

Toinen esimerkki. Auton radiosta tuli eräs tunnettu biisi, no erehdyin mainitsemaan ettei se ole mielestäni kovin hyvä. Mies loukkaantui ilmeisesti artistin/biisin puolesta ja pisti kirosanoja puhisten radion kiinni. Loppumatka istuttiinkin hiljaa.  

Käytin sanaa "ihana" jostain muusta kuin hänestä. oisko ollut joku ruoka.

Monia. Yksi, kun olimme menossa pikaruokaravintolaan ja tiskillä kysäsin, mitä hän haluaa syödä. Yhtäkkiä vaa veti sellaset herneet nenää ja lähti raivona pihalle. En ymmärrä...??

Näitä onkin jonkin verran kun eksällä oli tapana vetää pultit ihan kummista.

•Olin jättänyt paistinpannuun lusikan, kun se pannu oli likoamassa. Eksä sen sitten huomasi keittiöön mennessään ja raivostui, että paistinpannu naarmuuntuu ja alkoi siitä tinttailemaan. Taisi olla vielä niin, että minä en loppujen lopuksi ollut kyseistä lusikkaa sinne edes jättänyt.

•Toinen oli, että eksä selitti ummet ja lammet jostain asiasta. Sillä oli tapana selittää niin pitkään ja hitaasti, että asiaan ei voinut normaaliin tapaan sanoa mitään väliin. No jotain sitten siihen väliin sanoin siihen, niin äijä yhtäkkiä siihen kimmaisten sanoo: Pää kiinni/turpa kiinni, jotain yhtä töykeää, en enää muista. Ja ihan normaalisti siis ensin juteltiin siinä.

•Samanlainen juttu sattui, kun äijä oli jossain kurssilla. Oli siitä ihan hiilenä sitten, vaikkei varsinaisesti aikonut kurssin opetuksia edes oikeassa elämässä hyödyntää. Suuttui mulle sitten siitä, kun en hänen mielestääm ollut yhtä innostunut kurssista kun hän ja hänen kurssilaisensa. Selitin, että enhän minä siellä kurssilla ollut vaan hän.

•Neljäs kerta oli kauhea mökkääminen siitä, että ukko oli reissusta tulossa veljensä kanssa ja ilmeisesti oli olettanut, että minä laitan heille kahvit ja muut valmiiksi. Ei siis sanonut tätä vaan oletti. Itse lähdin sitten lenkille kun tarkkaa aikaa heidän saapumisesta ei ollut tiedossa. Ei ollut kuin tunnin lenkki ja ilmoitin, että olen mennyt lenkille ja kohta tulossa takaisin mutta tänä aikana he olivat jo ehtineet tulla ja veli lähteä. Äijä sitten mökötti muistaakseni kolme päivää, kun en ollutkaan ollut kahvien kanssa vastassa.

•Suuttui siitä, että olin lainannut hänen yhtä bändipaitaa, jonka hän oli suunnitellut ottavansa keikalle mukaan. Oltiin lähdössä siis pitemmälle reissulle ja äijän piti siis ihan oikeasti jäädä pyykkäilemään ja kuivattamaan sitä paitaa ja sen takia ei päästy ajoissa matkaan. Kaiken lisäksi se tietty unohti sen paidan ottaa mukaan ja kun oltiin ajettu 2 tuntia jo suuntaansa, se oikeasti kääntyi takaisin hakemaan sen paidan🙄

Itselle selvisis jossain vaiheessa, että mitä ilmeisimmin eksä oli asberger tai ainakin sillä, jokin persoonan jäykkyys oli ja vahvasti.

Mun mies saa mitättömiä raivareita päivittäin. Eilen suuttui siitä, kun oltiin kauppaan lähdössä ja hän itse tuli kissa sylissä ulos. Mä sanoin että kissaa ei mukaan oteta, ja annoin miehelle avaimet että mee sen kissas kanssa kauppaan sit. Mies suuttui, meni kissan kanssa sisälle ja ikkunan kautta näin että alkoi riisua, ei siis kauppareissua. Mua ei muutenkaan huvittanut lähteä kauppaan, niin menin itekin sisälle. Mies huusi ja raivosi ”typeräsaatananlehmävittumikäämmä”-mantraansa, ja annoin raivota. Ollaan muutenkin eron partaalla, niin se saa noita kohtauksiaan joka päivä. En välitä miehestä, enkä sen kohtauksista.

Kuka vi tun idiootti ottaa kissan mukaan kauppaan? No tää ääliö. Ei se kissa kauppaan sisälle tulis, mutta turha sitä jättää autoonkaan huutamaan.

Paperin palasta lattialla. Muita roskia ei ollut.

Ja kahvikupista tiskialtaassa. Ei ollut muita astioita.

Tutun oloisia tarinoita,  näille hulluimmilla on tosiaan olemassa joku luonnehäiriö, ja tällöin tavallinen  normaali käytöksinen ihminen on näiden kanssa ihan ihmeissään. Itsekin  katsoin muuten (muille)  mukavaa, ulkoisesti hyvin fiksua ja filmaattista ja kaikin puolin menestyvääkin tyyppiä viitisen vuotta, ja  siitä toivuttuani onneksi välillä jopa naurattaa , niin absurdeja tilanteita tuli. Kerran kaatui pyörällä  (selvinpäin, ei muutenkaan  käyttänyt juurikaan alkoholia, treenasi kovaa yms.) ja räyhäsi minulle siitä sitten  puhelimessa raivoissaan että kaatuminen oli minun syyni   vaikken ollut  mailla halmeillakaan silloin. Oli kuulemma kaatunut sen takia että oli miettinyt jotain mitä olin sanonut  xx päivää sitten ja sen takia kaatui.  Kerran särki jotain kotonaan yksin ollessaan   (eli paiskasi seinään) ja siitä aiheutuva sotku oli myös minun vikani koska olin jälleen sanonut joskus  jotain päivänä xx . Näistä tarinoista saisi paksun kirjan mutten onneksi edes enää muista kaikkea, mutta elämä oli jatkuvaa varpaisillaan oloa ja itsetunnon romuttumista. Jos  vähänkään tämmöistä alkaa esiintyä, niin kannattaa oikeasti juosta  ja äkkiä. 

Alkoi äksyilemään minulle yhtäkkiä siitä, että mitä suunnitelmia minulla oli syksylle. Olin ollut kesän töissä ja jatkoin opintoja syksyllä ja kerroin, että eipä minulla muuta suunnitelmia ollut. Eksä siihen sitten tokaisi ylimielisesti, että kuulostaapa tylsältä. Hän itse oli osallistumassa seuraavana päivänä johonkin maratonille ja oli sitä varten käynyt parturissakin ajamassa jonkun hiton nolon mohikaani-kampauksen, joka näytti ihan päähän liimatulta kenkäharjalta, kun se oli niin lyhyt. Ilmeisesti siis koki, että hänen elämänsä oli näiden juttujen takia niin paljon jännempi, että saattoi mulle todeta, miten tylsä tyyppi olen. Sanoikin hänelle sitten, että luuleeko hän olevansa paljonkin jännittävämpi vain sen takia, että hällä on päässään nyt kenkäharja, jonka kanssa menossa ravaamaan. Siitähän eksä sitten riemastui:)

Ex-mies aikoinaan kiukkusi, etten välitä ja kiinnostu yhtään hänen tekemisistään. Olin hämmentynyt, koska omasta mielestäni juteltiin miehen työasioista, harrastuksista ja muista asioista päivittäin ja paljon.

Selvisi, että miehen mielestä en tykännyt hänen somepäivityksistään tarpeeksi usein. Hän oli jopa seurannut muita tykkäyksiäni facebookissa ja vertaillut niitä. Joidenkin ystävien päivityksistä kuulemma tykkäilin aktiivisemmin ja se oli väärin häntä kohtaan!