Lue keskustelun säännöt.
Rajattomat lapset, äh en jaksa!
Pian alkaa taas työpäiväni varhaiskasvatuksessa. Olen jo valmiiksi uupunut kun mietin miten raskas se tulee olemaan. Ja syy: rajattomat lapset. Lapset joille ei ole kotona opetettu mikä on oikein ja mikä väärin. Lapset, jotka tuodaan päiväkotiin kasvatettavaksi, vaikka vanhempi olisi kotona. Ongelmana on vaan se, että he eivät kunnioita aikuista auktoriteettina.
Ja tarkoitan muuten normaalisti kehittyneitä lapsia, joskin jo tuon ikäisenä täysin kieroon kasvaneita. Miksi vanhemmat haluatte, että lapsenne kasvaa kieroon? Voisiko joku tällainen vanhempi vastata tai kommentoida. Näitä on niin paljon.
Kommentit (727)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä ap:n kanssa siitä, että OSA vanhemmista on liian lepsuja. Heillä ei ole voimia, taitoja tai kykyä kasvattaa. Mutta ihmettelen, ettei varhaiskasvatuksen ammattilaisilla ole muka osaamista, jolla lapset saa ruotuun.
Olen seurannut ihaillen sivusta useita varhaiskasvattajia . Näillä henkilöillä on ollut oikeasti osaamista, joilla lapsia kasvatetaan. Ja se on tapahtunut lämmöllä ja tosi taitavasti. Siksi vähän ihmettelen näitä ap:n kaltaisia kommentoijia. Ovatko he oikeasti ammattitaitoisia varhaiskasvattajia? Kyse on 1-6 -vuotiaista PIENISTÄ lapsista, ei mistään gangstereista.
Päiväkodin hoitajilla olisi osaamista kurinpitoon, mutta valtuuksia siihen ei useinkaan ole. Monissa kunnissa lasta ei saa edes pitää kiinni kädestä kurinpitotarkoituksessa.
Taitava kasvattaja saa lapsen tekemään, mitä pitää ilman mitään fyysisiä kurinpitotoimia. Pääsääntöisesti terve lapsi on hyvin yhteistyöhalukas. Esimerkiksi leikin ja huumorin varjolla lapsi tekee melkein mitä vain. Porkkana on aina toiminut keppiä paremmin.
Sinulla ei taida paljoa olla lapsista kokemusta jos mielipiteesi on se, että lapsi on hyvin yhteistyöhalukas tai että lapsi on leikin ja huumorin varjolla harhautettavissa lähes mihin vain.
Minulla on kolme nyt jo aikuista lasta ja seitsemän lastenlasta. Työskentelin aikoinaan ennen nykyistä ammattiani leikinohjaajana. Olen toiminut myös vapaaehtoispohjalta valmentajana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä ap:n kanssa siitä, että OSA vanhemmista on liian lepsuja. Heillä ei ole voimia, taitoja tai kykyä kasvattaa. Mutta ihmettelen, ettei varhaiskasvatuksen ammattilaisilla ole muka osaamista, jolla lapset saa ruotuun.
Olen seurannut ihaillen sivusta useita varhaiskasvattajia . Näillä henkilöillä on ollut oikeasti osaamista, joilla lapsia kasvatetaan. Ja se on tapahtunut lämmöllä ja tosi taitavasti. Siksi vähän ihmettelen näitä ap:n kaltaisia kommentoijia. Ovatko he oikeasti ammattitaitoisia varhaiskasvattajia? Kyse on 1-6 -vuotiaista PIENISTÄ lapsista, ei mistään gangstereista.
Päiväkodin hoitajilla olisi osaamista kurinpitoon, mutta valtuuksia siihen ei useinkaan ole. Monissa kunnissa lasta ei saa edes pitää kiinni kädestä kurinpitotarkoituksessa.
Taitava kasvattaja saa lapsen tekemään, mitä pitää ilman mitään fyysisiä kurinpitotoimia. Pääsääntöisesti terve lapsi on hyvin yhteistyöhalukas. Esimerkiksi leikin ja huumorin varjolla lapsi tekee melkein mitä vain. Porkkana on aina toiminut keppiä paremmin.
Sinulla ei taida paljoa olla lapsista kokemusta jos mielipiteesi on se, että lapsi on hyvin yhteistyöhalukas tai että lapsi on leikin ja huumorin varjolla harhautettavissa lähes mihin vain.
Minulla on kolme nyt jo aikuista lasta ja seitsemän lastenlasta. Työskentelin aikoinaan ennen nykyistä ammattiani leikinohjaajana. Olen toiminut myös vapaaehtoispohjalta valmentajana.
Kumma juttu siinä tapauksessa, jos esimerkiksi lasten kehitystaso eli ymmärryksen puute taikka raivarit eivät ole tuttuja sinulle. Puhumattakaan yleisestä ihmisten itsekkyydestä joka koskee erittäin paljon myös lapsia.
"työpäiväni varhaiskasvatuksessa"
"Lapset, jotka tuodaan päiväkotiin kasvatettavaksi".
Oletko sinä ihan väärällä alalla? Itsekin ollut päiväkodissa töissä ja kyllä yksi osa työtä on nimenomaan lapsen varhaiskasvatus.
Näin määrittelee opetushallitus
"Varhaiskasvatus on lapsen suunnitelmallisen ja tavoitteellisen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostama kokonaisuus, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää hyvinvointia."
Ja jokaisella lapsella on tähän oikeus, varallisuudesta, vanhemmista, paikkakunnasta jne. riippumatta.
Suomessa on kunnallinen päivähoito-oikeus kaikilla lapsilla.
Monessa maassa pakollinen koulu alkaa 4v, Ranskassa 3v.
Mikä tekee suomalaisesta lapsesta poikkeuksen, ettei hän tarvitse ikäistensä seuraa, sosiaalisia taitoja tai taitoja ryhmätyöskentelyyn, joita päiväkodissa opitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus on ollut niinkin että kuria tarvittaisiin siellä varhaiskasvatuksessa. Meillä kävi niin että lapsesta alkoi hoitajat puhumaan että on hankala ja uhmaa. Kotona tälläistä ei näkynyt. Tuokin loppui kun kerran sattui hoitaja joka suuttui sopivasti ja teki lapselle selväksi että tuo loppuu nyt. Sen jälkeen ei mitään ongelmia.
Saman huomasi kun lasta kiusattiin koulussa, eihän siellä muuta tehdä kuin puhuta. Ja se puhekkin on niin pehmeää että en ihmettele ettei lapset ota sinä minään.
Juurikin tätä on! Meille valitettiin ekalla, että poika ottaa väkisin tyttöjä kiinni ja puristaa. Olimme aivan pihalla, että mitä helv...
No, selvisi, että kyseessä oli talvinen ulkoleikki. Pojat ja tytöt keskenään. Hippa, jossa napattiin vyötäisiltä kiinni. Yksi tyttö oli sitten suuttunut, kun ei halunnut jäädä kiinni - no, poikani oli ollut kiinniottajana juuri silloin. Eli: poikani ottaa väkisin tyttöjä kiinni ja puristaa. Tätä setvittiin miituu -hengessä pitkään (oli silloin juuri ekat miituut kuultu Suomessa). Tulos oli, että hippaleikit kiellettiin ja lapset laitettiin sukupuolien mukaan leikkimään omille puolilleen pihaa. Tästä on jo aikaa, mutta vieläkin naurattaa. Vähän vähemmällä olisi päässyt, jos joku olisi prinsessalle sanonut, että pysy pois leikistä, jos ei kiinnosta.
Ja siis opettaja oli kertonut, miten tyttöjä ei saa väkisin ottaa kiinni. Opettaja oli kertonut, että kaikki ei vain halua sitä. Siinä sitten lapsi pohtii kotona, että mistä hipassa voi tietää, kuka ei halua, että otetaan kiinni.
Kun opettaja vaihtui, vaihtui ongelmatkin. Prinsessa-polo ei saanut enää huomiota oikuillaan ja vaihtoi lopulta koulua.
Eli paljon on henkilökunnan napakkuudesta myös kiinni, mutta ihan liikaa on säännöttömyydessä kasvaneita lapsia. Itse en myöskään jaksaisi tuota työtä enää millään, vaikka 25 vuotta sitten alalla opiskelin.
Outo hippaleikki. Meillä ei puristettu kiinni jäänyttä. Puriteliko pojat myös toisiaan?
Puristus = kädet nopeasti toisen ympärille "häkiksi" ja sitten kohti seuraavaa vipeltäjää. Se, että jonkun lapsi kokee sen puristeluksi, ei liene ollut kaikkien muiden 21 oppilaan ongelma tässä tilanteessa. Vai oletko tämän tytön äiti? Hän näki tämän leikin myös seksuaalisena 7 vuotiailla...
Sekään ei sovi varhaiskasvatukselle, jos lapsi on yhtään arka tai vieraskorea päiväkodissa. Luullaan, että kotona on ongelmia, liian tiukka kuri ja ankarat kasvatusmetodit, vaikka lapsi olisi kotona normaali, ajoittain villi ja ihan tavallisen uhmakas. Päiväkoti luulee, että ihan kaikki lapsessa suuressa ryhmässä ilmenevä johtuu kodista ja siitä mitä on opetettu tai jätetty opettamatta, vaikka todellisuudessa lapsilla on myös ikiomat luonteet ja temperamentit ja he vastaavat vieraaseen ympäristöön eri tavoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"työpäiväni varhaiskasvatuksessa"
"Lapset, jotka tuodaan päiväkotiin kasvatettavaksi".
Oletko sinä ihan väärällä alalla? Itsekin ollut päiväkodissa töissä ja kyllä yksi osa työtä on nimenomaan lapsen varhaiskasvatus.
Näin määrittelee opetushallitus
"Varhaiskasvatus on lapsen suunnitelmallisen ja tavoitteellisen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostama kokonaisuus, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää hyvinvointia."
Ja jokaisella lapsella on tähän oikeus, varallisuudesta, vanhemmista, paikkakunnasta jne. riippumatta.
Suomessa on kunnallinen päivähoito-oikeus kaikilla lapsilla.Monessa maassa pakollinen koulu alkaa 4v, Ranskassa 3v.
Mikä tekee suomalaisesta lapsesta poikkeuksen, ettei hän tarvitse ikäistensä seuraa, sosiaalisia taitoja tai taitoja ryhmätyöskentelyyn, joita päiväkodissa opitaan.
Ei taida olla tutkimuksia siitä, että meneekö kaikkein nuorimmilla koululaisilla jotka siis ovat olleet v. 2015 käyttöönotetussa varhaiskasvatuksessa paremmin kuin sitä vanhemmilla lapsilla, joita on vain päivähoidettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä ap:n kanssa siitä, että OSA vanhemmista on liian lepsuja. Heillä ei ole voimia, taitoja tai kykyä kasvattaa. Mutta ihmettelen, ettei varhaiskasvatuksen ammattilaisilla ole muka osaamista, jolla lapset saa ruotuun.
Olen seurannut ihaillen sivusta useita varhaiskasvattajia . Näillä henkilöillä on ollut oikeasti osaamista, joilla lapsia kasvatetaan. Ja se on tapahtunut lämmöllä ja tosi taitavasti. Siksi vähän ihmettelen näitä ap:n kaltaisia kommentoijia. Ovatko he oikeasti ammattitaitoisia varhaiskasvattajia? Kyse on 1-6 -vuotiaista PIENISTÄ lapsista, ei mistään gangstereista.
Päiväkodin hoitajilla olisi osaamista kurinpitoon, mutta valtuuksia siihen ei useinkaan ole. Monissa kunnissa lasta ei saa edes pitää kiinni kädestä kurinpitotarkoituksessa.
Taitava kasvattaja saa lapsen tekemään, mitä pitää ilman mitään fyysisiä kurinpitotoimia. Pääsääntöisesti terve lapsi on hyvin yhteistyöhalukas. Esimerkiksi leikin ja huumorin varjolla lapsi tekee melkein mitä vain. Porkkana on aina toiminut keppiä paremmin.
Sinulla ei taida paljoa olla lapsista kokemusta jos mielipiteesi on se, että lapsi on hyvin yhteistyöhalukas tai että lapsi on leikin ja huumorin varjolla harhautettavissa lähes mihin vain.
Minulla on kolme nyt jo aikuista lasta ja seitsemän lastenlasta. Työskentelin aikoinaan ennen nykyistä ammattiani leikinohjaajana. Olen toiminut myös vapaaehtoispohjalta valmentajana.
Kumma juttu siinä tapauksessa, jos esimerkiksi lasten kehitystaso eli ymmärryksen puute taikka raivarit eivät ole tuttuja sinulle. Puhumattakaan yleisestä ihmisten itsekkyydestä joka koskee erittäin paljon myös lapsia.
Monilta aikuisilta puuttuu sitä ymmärrystä lasten kehitystasosta, mikä johtaa siihen että lapselta joko vaaditaan liikaa tai liian vähän. Jos sitä ymmärrystä ja myös omien tunteiden hallintaa ja kärsivällisyyttä on, lapsen tosiaan voi saada tekemään leikin varjolla melkein mitä vaan. Myönnän, että minulla ei aina ole, mutta sivusta olen seurannut joitain vanhempia jotka onnistuvat siinä ihan uskomattoman hyvin. Raivareita tulee, mutta niistä selvitään nopeasti, eikä rankaisemiselle ole tarvetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä ap:n kanssa siitä, että OSA vanhemmista on liian lepsuja. Heillä ei ole voimia, taitoja tai kykyä kasvattaa. Mutta ihmettelen, ettei varhaiskasvatuksen ammattilaisilla ole muka osaamista, jolla lapset saa ruotuun.
Olen seurannut ihaillen sivusta useita varhaiskasvattajia . Näillä henkilöillä on ollut oikeasti osaamista, joilla lapsia kasvatetaan. Ja se on tapahtunut lämmöllä ja tosi taitavasti. Siksi vähän ihmettelen näitä ap:n kaltaisia kommentoijia. Ovatko he oikeasti ammattitaitoisia varhaiskasvattajia? Kyse on 1-6 -vuotiaista PIENISTÄ lapsista, ei mistään gangstereista.
Päiväkodin hoitajilla olisi osaamista kurinpitoon, mutta valtuuksia siihen ei useinkaan ole. Monissa kunnissa lasta ei saa edes pitää kiinni kädestä kurinpitotarkoituksessa.
Taitava kasvattaja saa lapsen tekemään, mitä pitää ilman mitään fyysisiä kurinpitotoimia. Pääsääntöisesti terve lapsi on hyvin yhteistyöhalukas. Esimerkiksi leikin ja huumorin varjolla lapsi tekee melkein mitä vain. Porkkana on aina toiminut keppiä paremmin.
Sinulla ei taida paljoa olla lapsista kokemusta jos mielipiteesi on se, että lapsi on hyvin yhteistyöhalukas tai että lapsi on leikin ja huumorin varjolla harhautettavissa lähes mihin vain.
Minulla on kolme nyt jo aikuista lasta ja seitsemän lastenlasta. Työskentelin aikoinaan ennen nykyistä ammattiani leikinohjaajana. Olen toiminut myös vapaaehtoispohjalta valmentajana.
Kumma juttu siinä tapauksessa, jos esimerkiksi lasten kehitystaso eli ymmärryksen puute taikka raivarit eivät ole tuttuja sinulle. Puhumattakaan yleisestä ihmisten itsekkyydestä joka koskee erittäin paljon myös lapsia.
Monilta aikuisilta puuttuu sitä ymmärrystä lasten kehitystasosta, mikä johtaa siihen että lapselta joko vaaditaan liikaa tai liian vähän. Jos sitä ymmärrystä ja myös omien tunteiden hallintaa ja kärsivällisyyttä on, lapsen tosiaan voi saada tekemään leikin varjolla melkein mitä vaan. Myönnän, että minulla ei aina ole, mutta sivusta olen seurannut joitain vanhempia jotka onnistuvat siinä ihan uskomattoman hyvin. Raivareita tulee, mutta niistä selvitään nopeasti, eikä rankaisemiselle ole tarvetta.
Hyvin helppoluonteisten lasten kanssa se voi onnistua jos on paljon aikaa ja on taitava siinä. Mutta päiväkodin laumassa – ei todellakaan. Siellä tarvitaan koko kurinpitokeinojen kirjo käyttöön jotta on toiveita onnistua tyydyttävällä tavalla.
Annettiin vitsalla piiskaus eli selkäsauna,paljaille kankuille siis. Ohuella vitsalla vain, ei väkivaltaisesti.Yhdesti sain ja oikein oli - tein siskon kanssa jo yhdesti kiellettyä leikkiä ,sotkemista ja siitä se tuli
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse ainakin koin tosi haastavaksi sen, että vauva-aikana kaikki puhui kuinka pitää olla vauvantahtinen ja vastata lapsen tarpeisiin jne. Se oli helppoa. Sitten se vauva kasvoi ja oikein muistan jossain vaiheessa tajunneeni, että ei hitsi, ei tämä vauvantahtisuus enää taida oikein toimia vaan pakko alkaa opetella kasvattamista. Se on varmaan se kohta, jossa moni menee metsään. Neuvolassa ym vanhemmille puhutaan vain siitä, miten vauvaa hoidetaan ja vauvan tarpeisiin vastataan, mutta ei sieltä tule ohjekirjaa siitä miten taaperolle pidetään rajat ja mikä on se oikea vaihe kun ei enää voikaan tehdä niinkuin se vauva haluaa.
Tämä on hyvä havainto👍
Kaikki lapset eivät ole samanlaisia. Hyväksy se. Sen minkä Tiina jo oppi Tauno ei vielä ollut kuullutkaan vaikka samalla oppitunnilla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tämä tällainen lapatossuvanhemmuus johtuu?
Jos korotat ääntä, kiellät, rajoita, annat seuraamuksen, joku tekee lastensuojeluilmoituksen.
Karrikoitu ja valitettavasti joillekin todellinen esimerkki: Jos rajoita karkin tai muiden herkkujen ostelua ja syöntiä, olet todennäköisesti vaarallinen ja lapselle haitallinen terveysintoilija, joka pilaa lapselta kaikki ihanat kokemukset ja elämän. Hampaat ja terveys vain pysyisivät hyvinä. Psyykelke on parempi, että saa sokeria ja suolaa mahdollisimman paljon. Tulehtunut elimistö, hampaat ja aivot, niillä pysyy onnellisena. Vai miten päin se nyt meni?
Edellinen viesti on näköjään ymmärretty väärin peukkujen perusteella
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu oikeasti todella uskomattomalle että tuollaisia vanhempia ja lapsia olisi. Minulla on alakouluikäiset lapset itsellä ja ystävillä on päiväkoti-ikäisiäkin. Ei koskaan tullut tuollaisia lapsia vastaan kun itse työskentelin varhaiskasvatuksessa 2000-luvun alussa useamman vuoden kesätöissä, ei silloin kun omat lapseni olivat päiväkodissa eikä ole tullut vieläkään. Yksikään tuntemani varhaiskasvattaja ei ole koskaan puhunut tuollaisten lasten olemassaolostakaan, vaikkakin esim nepsylasten ja resurssipulan rankkuudesta on monesti keskusteltu. Tapaan lasteni ystäviä paljon ja yksikään heistä ei ole epäkohtelias tai mitenkään muuten rajattomia. Onko tuo joku tiettyjen alueiden ongelma vai näkevätkö ihmiset sen että lapseni sanoo ettei halua laittaa lapasia nyt ja sanon että ok, laita taskuun ja päälle kun tarvitset - rajattomuutena?
Olen ollut neuvolan Th itä-Helsingissä. Voin sanoa, että kyllä löytyy.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on lapsi vain pienen hetken. Vanhemman tärkein tehtävä on tuottaa pettymyksiä lapselle. Tämä valmentaa lasta oikeaan elämään ja aikuisuuteen.
1)Erinomaista todistusta/työpaikkaa/opiskelupaikkaa ei yleensä saa ilman kovaa työtä
2) Aina löytyy joku joka on sinua kauniimpi ja rikkaampi ja menestyneempi
3) elämässä tarvitaan resilienssiä eli sitä että selviytyy takaiskuista niitä elämässä tulee jokatapauksessa itselle tai lähipiirille ja niihin ei voi välttämättä itse vaikuttaa(työttömyys, syöpä, konkurssi, hometalo, riippuvuudet)
4) Vanhempien mielestä lapsi on maailman ihmeellisin ja upein olento. Naapuri, päiväkodin työntekijä tai jalkapallovalmentaja pitävät lasta todennäköisesti keskinkertaisena yhtenä monista tavallisista lapsista.
5) Toisten huomioon ottaminen on tärkeää, lapsi jolla on rajat ja kuri ymmärtää tämän paremmin. Hyvillä kaveritaidoilla saa parhaiten kavereita. Laaja ystäväpiiri ja hyvät kaveritaidot luovat hyviä ystävyyssuhteita jotka kantavat monella lailla pitkälle. Ne joilla ei ole kun ne opettajan määräämät pakolliset kaverit (kaikkien kanssa pitää leikkiä) ovat valitettavasti yliedustettuina mielenterveyspuolella.
6) epämukavuusalueella lapsi kasvaa ja kehittyy. Jos lasta ei sinne saa pienestä pitäen niin kynnys on isompana hyvin korkea. Sinne kannustetaan ja painostetaan aina välillä. Jälkikäteen käydään läpi mitä opittiin ja kuinka hyvin kuitenkin selvittiin vaikka jännitti.
7) vanhemmat määrää lapsi tottelee tai itkee ja tottelee, tämä on hyvin vaikeaa mutta sodat valitaan huolella ja ne voitetaan. Aina.
8) rakkautta, rakkautta, rakkautta enemmän rakkautta, pusuja ja haleja.
Tässä oli todella hyviä neuvoja.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Itse ainakin koin tosi haastavaksi sen, että vauva-aikana kaikki puhui kuinka pitää olla vauvantahtinen ja vastata lapsen tarpeisiin jne. Se oli helppoa. Sitten se vauva kasvoi ja oikein muistan jossain vaiheessa tajunneeni, että ei hitsi, ei tämä vauvantahtisuus enää taida oikein toimia vaan pakko alkaa opetella kasvattamista. Se on varmaan se kohta, jossa moni menee metsään. Neuvolassa ym vanhemmille puhutaan vain siitä, miten vauvaa hoidetaan ja vauvan tarpeisiin vastataan, mutta ei sieltä tule ohjekirjaa siitä miten taaperolle pidetään rajat ja mikä on se oikea vaihe kun ei enää voikaan tehdä niinkuin se vauva haluaa.
Tämä! 3-vuotiaitakin kohdellaan monesti aivan kuin vauvoja. Etenkin jos perheessä ei ole pienempiä lapsia. Heti jos lapsi vähän valittaa nälkää, työnnetään joku patukka suuhun ja kun tulee paha mieli, niin pahimmassa tapauksessa tutti vielä suuhun. Ja sitten jos lapsi ihan aiheesta pahoittaa mielensä, niin sitäkään ei kestetä, heti vaan patukka taas suuhun tai jotain muuta vastaavaa.
Sen olen myös huomannut että tosi monet lapset
ovat tottuneet itkulla ja negatiivisella tavoilla hakemaan huomiota. Ilmeisesti vanhemmat eivät sitten kuitenkaan samalla huomioi tarpeeksi sitä hyvää käytöstä. Mutta kun lapsi inisee ja kiukuttelee, niin sitten aloitetaan kauhea lässytys ja huomioiminen. Ja metsään menee. Lapsihan tekee tasan sitä mistä saa eniten huomiota ja mikä tehoaa parhaiten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaipaatko koskaan sitä aikaa, kun et vielä ollut varhaiskasvattaja vaan olit tarhatäti? Siihen aikaan lapsille saattoi pitää kuria jos eivät totelleet. Usein lapsia jopa rangaistiin tai pideltiin kiinni jos eivät muuten alkaneet olla ihmisiksi.
Miten lapsia rankaistiin? Eikö nykyään rankaista enää mitenkään? Enkä tietenkään tarkoita mitään fyysistä väkivaltaa, mutta muuten?
Nykyään on tosi rajoitettua kuinka saa kasvattaa ja koskea lasta. Jäähy on kielletty, jos ei lempeästi ohjaamalla ja puheella usko, ei usko. Vastaan saa räkytystä että sää et mua määrää. Ennen käytettiin jäähyjä, sai estää fyysisesti aggressiivista yms.
Vierailija kirjoitti:
"työpäiväni varhaiskasvatuksessa"
"Lapset, jotka tuodaan päiväkotiin kasvatettavaksi".
Oletko sinä ihan väärällä alalla? Itsekin ollut päiväkodissa töissä ja kyllä yksi osa työtä on nimenomaan lapsen varhaiskasvatus.
Näin määrittelee opetushallitus
"Varhaiskasvatus on lapsen suunnitelmallisen ja tavoitteellisen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostama kokonaisuus, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää hyvinvointia."
Ja jokaisella lapsella on tähän oikeus, varallisuudesta, vanhemmista, paikkakunnasta jne. riippumatta.
Suomessa on kunnallinen päivähoito-oikeus kaikilla lapsilla.Monessa maassa pakollinen koulu alkaa 4v, Ranskassa 3v.
Mikä tekee suomalaisesta lapsesta poikkeuksen, ettei hän tarvitse ikäistensä seuraa, sosiaalisia taitoja tai taitoja ryhmätyöskentelyyn, joita päiväkodissa opitaan.
Onhan siinä pieni ongelma kun vanhemmat oikeasti ajattelevat ettei heidän tarvitse tehdä yhtään mitään ”koska varhaiskasvatus”. Ja vielä kun tietää varhaiskasvatuksen nykytilan, ainakaan pk-seudulla ei voida monissakaan paikoissa puhua laadukkaasta varhaiskasvatuksesta, eikä se muuallakaan ole mikään ihme sirkus jossa lapsista taiotaan kunnon kansalaisia samalla kun vanhemmat nostavat kädet ylös. ”Hyvä että täällä
harjoittelette täällä sitä (=mikä tahansa taito) niin ei sitten kotona tarvi.” 🤦♀️
Huutaminen on sallittua monissa päiväkodeissa, jossei muuten mene perille. Paras keino olisi varmaan keskustella yhteisymmärryksessä huoltajien kanssa lasten käytöshäiriöistä, niiden syistä ja ennen kaikkea ratkaisuista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaipaatko koskaan sitä aikaa, kun et vielä ollut varhaiskasvattaja vaan olit tarhatäti? Siihen aikaan lapsille saattoi pitää kuria jos eivät totelleet. Usein lapsia jopa rangaistiin tai pideltiin kiinni jos eivät muuten alkaneet olla ihmisiksi.
Miten lapsia rankaistiin? Eikö nykyään rankaista enää mitenkään? Enkä tietenkään tarkoita mitään fyysistä väkivaltaa, mutta muuten?
Nykyään on tosi rajoitettua kuinka saa kasvattaa ja koskea lasta. Jäähy on kielletty, jos ei lempeästi ohjaamalla ja puheella usko, ei usko. Vastaan saa räkytystä että sää et mua määrää. Ennen käytettiin jäähyjä, sai estää fyysisesti aggressiivista yms.
Tulevaisuudessa tuo menee luultavasti vielä paljon heikompaan suuntaan koska historia osoittaa, että kurinpitokeinojen käyttöä pyritään jatkuvasti rajoittamaan lisää.
Syy on varmaan sama kuin muidenkin suositusten noudattamatta jättäminen (esim. liikunnan määrä, ruokailu, turvaistuimet ym.). Se vaatii vaivannäköä ja on ehkä hankalaa, jos on tottunut muunlaiseen. Pitäisi opetella uusia juttuja. On helpompaa vaan tehdä niinkuin aina, niinkuin omatkin vanhemmat teki.