Rajattomat lapset, äh en jaksa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ei uskalleta edes kovempaa äänensävyä käyttää ettei lapsi vaan saa traumoja tai koe jotain negatiivisia tunteita, niin eihän se ole mikään ihme ettei lapset opi mikä on oikein tai väärin. Voi luoja että mä en jaksa näitä vanhempia jotka VAAN JA AINOASTAAN lässyttävät lapsilleen, riippumatta täysin siitä mitä lapsi on tehnyt. 

Ei se lapsi mene rikki jos välillä käyttää ihan oikeasti jyrkempää ääntä ja näyttää että on tosissaan. Ja sitten elää normaalia perhe-elämää, jossa rakastetaan ja näytetään että rakastetaan, pidetään huolta, tehdään asioita yhdessä ja ollaan lasten turvana.

Näin olen itse menetellyt omien lasteni kanssa ja outoa kyllä ei tässä mitään suurempia ongelmia ole. Kaksi alakouluikäistä poikaa kyseessä.

Niinpä. Näille lässyttelijöiden lapsille sitten tuleekin järkytyksenä aikuisena että esim poliisi ei sanoita tunteita vaan käyttää tarvittaessa juuri sitä VÄKIVALTAA.

Poliisi käyttää pääsääntöisesti puhejudo-menetelmää. Tuo on ihan vanhentunut käsitys, että poliisi tulee ja pamputtaa. 90% tilanteista rauhoitetaan puhumalla. Minua oikein oksettaa väärän tiedon levittäminen. Työssäni poliisi turvaa tilanteita tarvittaessa. Se ehkäisee tilanteiden kärjistymistä. Ihailen sitä rautaista taitoa, puhua ja puhuttaa ihmistä kuunnellen.

Vierailija kirjoitti:

Useimmissa ADHD tapauksissa kyse rajattomista vanhemmista ja rajattomista lapsista ja se on suurin tabu että lapsia lääkitään vaikka vika on vanhemmissa. Piste.

t.neurologi

Sen verran monta neurologia ja lastenpsykiatria tavannut, että en usko sekuntiakaan, että olet neurologi.

Enemmänkin ADHD diagnoosin saaneen lapsen vanhemmalle alkaa painostus hoitotaholta ja koululta lääkekokeiluun, eikä toisin päin.

Se on myös ihan totta, että vanhempien huono vuorovaikutus lapsen kanssa voi aiheuttaa ADHD oireista käytöstä, mutta tämä on yleensä ihan ensimmäinen asia mitä lähdetään tutkimaan.

Vierailija kirjoitti:

Joskus on ollut niinkin että kuria tarvittaisiin siellä varhaiskasvatuksessa. Meillä kävi niin että lapsesta alkoi hoitajat puhumaan että on hankala ja uhmaa. Kotona tälläistä ei näkynyt. Tuokin loppui kun kerran sattui hoitaja joka suuttui sopivasti ja teki lapselle selväksi että tuo loppuu nyt. Sen jälkeen ei mitään ongelmia.

Saman huomasi kun lasta kiusattiin koulussa, eihän siellä muuta tehdä kuin puhuta. Ja se puhekkin on niin pehmeää että en ihmettele ettei lapset ota sinä minään.

Meillä yläkoulussa kiusaaminen räjähti kasvuun saman tien, kun siirryttiin nuhtelusta ja jälki-istunnosta kasvatuskeskusteluihin. Oppilaita vain naurattaa, he suorastaan kilpailevat, kuka päätyy keskusteluun. Aiemmin sai kusipäisille haukkujille ja hakkaajille huutaa suorat sanat ja sitten antaa kaksi tuntia istumista ja vielä piti viedä lappu kotiin allekirjoitettavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Onnea! Veljeni tyttärenpoika aloittaa hoidossa nyt 3 vuotiaana. Kasvatettu ohjeella: Ei saa kieltää.

Päätöntä menoa ja tuhon tekoa, korvia särkevästä kiljunnasta puhumattakaan!

No sitten on aikakin aloittaa päiväkoti. Ehkä lapsi saadaan ruotuun ennen koulun alkua.

Minulla ei ole lapsia, mutta vastaus ap:n kysymykseen on, että eivät ne vanhemmat HALUA, että heidän lapsensa kasvaisi kieroon. He ovat vain liian laiskoja ja tyhmiä kasvattaakseen itse lapsiaan. On mahdollista, että he eivät oikeasti tajua, mitä rajojen asettamattomuudesta seuraa. Todennäköisempää on kuitenkin, että he ovat mukavuudenhaluisia someriippuvaisia sohvaperunoita, jotka eivät vain jaksa panostaa kasvatukseen. 

Meillä ei kotona saanut ilmaista oikeastaan mitään tunteita. Jos vähän riehaannuttiin nauramaan, vanhemmat kommentoivat, että itku pitkästä ilosta. Jos olin surullinen, sanottiin, että ei kannata itkeä mokomaa pikkuasiaa. Jos olin vihainen, määrättiin omaan huoneeseen yksin. Asioita ei myöskään purettu auki. Olen elänyt tunnevammaisena, mutta yrittänyt opetella taitoja. Vaikeaa se on.

Kyllä rangaistuksen/seuraamuksen pelko väkisinkin on ainakin yksi keinoista, jolla lapsen saa tottelemaan ja mielestäni ihan asiallinen "pelote". Lapsille ei ole vielä kehittynyt samanlaista oikean ja väärän tuntoa kuin suurimmalle osalle aikuisista. Lapsi voi ajatella, että kyllä voin ottaa kaupasta irttareita maksamatta, kun kaupassahan on niitä niin paljon, ei se ketään haittaa. Mutta jättää ottamatta, kun tietää että joku rangaistus tulee, jos jää näpistyksestä vanhemmilleen kiinni. Myöhemmin kun moraali kehittyy, lapsi ymmärtää että näpistys on väärin, vaikkei sitä kukaan näkisi eikä osaisi kaivata puuttuvia karkkeja. Tulee sisäsyntyinen "ääni" joka kertoo oikean ja väärän eron. Siihen asti on oltava ulkopuolinen motivaattori, ja se on seuraamuksen pelko.

Muistan hyvin kun lapsena menimme kaverin kanssa kiikkumaan ja pomppimaan naapurin peräkärryyn. Meistä se oli hyvä leikki, eikä tullut mieleenkään että se haittaisi, eihän se kärry siitä kulu! No naapuri tottakai tuli huutamaan meille ja ajoi pois kärrystään. Sen jälkeen ei enää koitettu uudelleen, koska pelättiin naapurin suuttumista ja mahdollista kertomista vanhemmille. Isompana ymmärsin tietenkin, että teko oli väärin siksi, että toisen omaisuuteen ei saa ilman lupaa koskea. Mutta lapsena ainoa motivaatio toimia tuossa oikein oli seuraamuksen pelko. Nykyään aikuisena mulla on korkea moraali, en valehtele, en yritä sluibailla koskaan töissäni, koitan aina toimia kultaisen säännön mukaan muita kohtaan tms. Mutta lapsilla tuo sisäinen ääni on vielä hyvin vajavainen, niin oli minullakin.

Lapset eivät vain vielä ymmärrä asioita aivojen ja ajattelun kehittymättömyyden takia, joten ulkoisia "pakotteita" täytyy olla. Sellaisia, että ne ovat tarpeeksi epämiellyttäviä, ettei haitallista tekoa tee mieli toistaa. Mikään lempeä puhuttelu ei vaan toimi monellekaan. Jollekin kiltille, herkälle lapselle voi riittää mutta aika monelle ei riitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ei uskalleta edes kovempaa äänensävyä käyttää ettei lapsi vaan saa traumoja tai koe jotain negatiivisia tunteita, niin eihän se ole mikään ihme ettei lapset opi mikä on oikein tai väärin. Voi luoja että mä en jaksa näitä vanhempia jotka VAAN JA AINOASTAAN lässyttävät lapsilleen, riippumatta täysin siitä mitä lapsi on tehnyt. 

Ei se lapsi mene rikki jos välillä käyttää ihan oikeasti jyrkempää ääntä ja näyttää että on tosissaan. Ja sitten elää normaalia perhe-elämää, jossa rakastetaan ja näytetään että rakastetaan, pidetään huolta, tehdään asioita yhdessä ja ollaan lasten turvana.

Näin olen itse menetellyt omien lasteni kanssa ja outoa kyllä ei tässä mitään suurempia ongelmia ole. Kaksi alakouluikäistä poikaa kyseessä.

Niinpä. Näille lässyttelijöiden lapsille sitten tuleekin järkytyksenä aikuisena että esim poliisi ei sanoita tunteita vaan käyttää tarvittaessa juuri sitä VÄKIVALTAA.

Poliisi käyttää pääsääntöisesti puhejudo-menetelmää. Tuo on ihan vanhentunut käsitys, että poliisi tulee ja pamputtaa. 90% tilanteista rauhoitetaan puhumalla. Minua oikein oksettaa väärän tiedon levittäminen. Työssäni poliisi turvaa tilanteita tarvittaessa. Se ehkäisee tilanteiden kärjistymistä. Ihailen sitä rautaista taitoa, puhua ja puhuttaa ihmistä kuunnellen.

Mietipä jos poliiseilla ei olisi muita keinoja kuin puhuminen. Ei saisi käyttää voimakeinoja, ei saisi sakottaa eikä saisi viedä putkaan.

Silloin oltaisiin avuttomia sen mainitun 10%:n vähemmistön kanssa. Ja veikkaanpa, että moni niistä 90%:sta jotka nykyisin antavat rauhoittaa itsensä puhumalla eivät enää jatkossa tekisi niin, koska tietäisivät, että poliisit eivät pysty tekemään mitään jos ei tottele puhetta.

Erittäin monien lastenkasvattajien tilanne on se, että heillä ei ole käytössä muuta kuin se puhuminen. Eivätkä he sitä paitsi edes yleensä ole mitään erikoishyviä siinä puhumisessa, koska eivät kaikki millään voi olla sitä. Tämä on johtanut juurikin siihen tilanteeseen, että suuri osa lapsista ei näe mitään syytä miksi heidän pitäisi totella kyseistä aikuista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaipaatko koskaan sitä aikaa, kun et vielä ollut varhaiskasvattaja vaan olit tarhatäti? Siihen aikaan lapsille saattoi pitää kuria jos eivät totelleet. Usein lapsia jopa rangaistiin tai pideltiin kiinni jos eivät muuten alkaneet olla ihmisiksi.

Miten lapsia rankaistiin? Eikö nykyään rankaista enää mitenkään? Enkä tietenkään tarkoita mitään fyysistä väkivaltaa, mutta muuten?

Esim. jäähytettiin. Nykyisin sekin lasketaan väkivallaksi, eli niin ei saa tehdä.

Se jäähy on sillä tavalla huono keino, että se ei opeta lapselle muuta kuin että kun toimit väärin, sinut hylätään hetkeksi. Paljon rakentavampaa on käsitellä tilanne lapsen kanssa, kertoa mitä tämä teki väärin ja miksi ja kuinka lapsen tekemiset vaikuttavat toiseen ihmiseen. Sitä kautta kasvaa paremmin taju oikeasta ja väärästä.

Itselleni vanhempi teki lapsena sitä, että heitti omaan huoneeseen yksin huudon kera, kun tein jotain väärin. Tästä jäi käteen huono tunteidensäätely ja tunne omasta huonommuudesta. Aikuisena on pitänyt opetella sitten niitä ongelmanratkaisukeinoja ja tunnesääyelyä, kun ei kukaan lapsena opettanut, enkä aina tiennyt, mitä tein väärin. Pyrin vaan sitten varmuuden vuoksi miellyttämään kaikkia kaikkialla, ettei joku taas kilahda ja heitä yksin jonnekin.

Toki jos lapsi käyttäytyy väkivaltaisesti, pakkohan häntä on pitää paikallaan, ettei hajota paikkoja tai lyö toisia. Ja rajat on asetettava. Jäähy on kuitenkin todettu asiantuntijoiden mukaankin aika toimimattomaksi keinoksi, jos pointtina on vaan jättää lapsi yksin, eikä sitä perustella lapselle niin, että "nyt ollaan tässä niin kauan kuin rauhoitut, ja tämä on sinun omaksi parhaaksesi".

Asiantuntijat eivät ymmärrä, että lapsi ei ala useinkaan totella pelkästään siten, että lapselle opettaa mitä on hyvä käytös. Käytännön elämässä tarvitaan myös rangaistuksia painostuskeinoksi. Jäähy otettiin rangaistuksena käyttöön sen jälkeen, kun luunapit, tukistus ja piiska kiellettiin. Mutta nyt, kun jäähyäkään ei saisi enää käyttää, niin vanhemmat ovat tosi usein aivan keinottomia tottelemattoman lapsensa kanssa.

Niin olen tätä mieltä, että jokin rangaistus on hyvä olla. Mutta mikä ?

Puolisoni lapsi on alkanut kiroilla ja nimitellä vanhempia, sisarustaan ja ystäviään. On vasta 10v mutta kauhealta kuulostaa kirosanat mitä suusta tulee. Hän myös uhkailee jos ei saa mitä haluaa, teksti on kuin eri lapsen suusta. Koulupsykologilla käy. Hänelle on kuitenkin mahdotonta saada ymmärtämään sitä, miksi haukkuminen ja kiroilu on väärin. On kuin hän ei sisäistäisi ”käytöstapojen ideaa”. Eikä auta vaikka miten selittää, että kiusaajasta ei muutkaan tykkää ja tuollainen kielenkäyttö voi pelottaa muitakin lapsia ja muut lapset voi alkaa pelätä häntä, ei välttämättä halua olla enää hänen kaveri tms. Ei mitään vaikutusta asiaan näillä keskusteluilla. On yritetty että isovanhemmatkin pitää ”puhuttelun” - ei ole vaikutusta.

Minkälainen rangaistus olisi sitten toimiva? Rangaistukset on lieviä ja esim. Ei ole päässytkään harrastukseen tms. Jotain konkreetista yritetty. Mutta miten ihmeessä nykymaailmassa onnistuu kasvattamaan lapselle ajatuksen siitä, mitä on kunnioitus ja arvostus, mitä on käytöstavat? Sanotaan se lähtee kotoa, kyllä.. mutta miten?

Palkkiostahan se kaikki lähtee. Lapselle pitää olla hyötyä käyttäytyä hyvin. Miten te huomioitte ja palkitsette? Kun tekee oikein, siitä kehutaan ja puhutaan, annetaan palaute. Palkkio voi olla myös muuta kuin ääneen kehumista. Meillä on ollut perhehoidossa rikkinäisistä kodeista tulleita lapsia. Hyvin sujunut asia, hyvin tehty työ - voi taputtaa olalle, osoittaa yhteenkuuluvuutta, joskus voi luvata, että nyt me tehdään yhdessä vaikka uintireissu, kun tämä sujuu näin hyvin. Mikä meillä perhehoidossa olleita lapsia yhdistää, niin ei rangaistusten puute vaan se, ettei heitä ole muistettu kannustaa tai ei ole huomattu. Hyvin helposti on saatettu kyllä sanoa negatiivisia asioita, muttei niitä hyviä.

Mitä tekisit tilanteessa, jossa töissä yksi lapsi on suurimman osan ajasta ilkeä ka väkivaltainen niin lapsia kuin aikuisia kohtaam, karkailee, sylkee muita päin, ei suostu tekemään mitään esim. pukemaan, istumaan pöydän ääreen jne ja tuhoaa tahallaan päiväkodin omaisuutta. Aina jos tekee jotain hienosti, kehutaan. Tähän reaktio on alkaa välittömästi perseilemään. Esim. kehutaan miten hienosti on värittänyt --> alkaa piirtää tussilla pöytää ynm. Aidosti haluaisin kuulla ideoita, millaiset rangaistuskeinot voisivat auttaa oikomaan tällaista käytöstä.

Jos olettaa että kaikki lailliset kurinpitomenetelmät ovat käytössä niin tulisi mieleen esim. seuraavat jutut:

Väkivaltaisuus: Ensin kokeillaan ihan sitä, että miten erilaiset rangaistukset (tarvittaessa mahdollisimman laajaa skaalaa erilaisia rangaistuksia kannattaa kokeilla) tehoavat lapseen ja jos eivät tehoa, niin eristetään lapsi muista tai pidellään kiinni tms. Ainakin taaperoita sekä vanhempia erityislapsia köytetään jopa tuoliin kiinni, jotta eivät pääse vahingoittamaan toisia.

Karkailu: Valjaat käyttöön.

Sylkeminen: Sama kuin väkivaltaisuuden suhteen.

Ei suostu tekemään mitään: Ei saa myöskään sitten leikkiä mitään ennen kuin suostuu tekemään sen mitä on käsketty. Eli olkoon sitten vain paikallaan. Jos alkaa leikkiä vastoin käskyä, niin estetään se.

Tuhoaa omaisuutta: Saa korjata tuhonsa niin pitkälti kuin kykenee (esim. tussin puhdistaminen pöydästä). Ennen kuin on korjannut tuhot niin ei saa leikkiä mitään Jos tuhojen korjaus ei ole mahdollista, niin samat keinot kuin väkivaltaisuuden suhteen.

Onko tästä aiheesta jotain tutkimusta? Esim minkälaisia aikuisia rajattoman kasvatuksen saaneista kasvaa? Miten he ovat pärjänneet elämässä? Onko suhteessa enemmän rikollisuutta, syrjäytyneisyyttä jne?

Minusta vanhemmat perustelevat liikaa. Puolet selityksistä menee ohi korvien. Haluun karkkia. Vastaa, että lauantaina on karkkipäivä. Piste. Mitä siihen muuta tarvii sanoa?

Kun kattoo näitä supernanny ja muita ohjelmia, niin niissä pennut pyörittävät vanhempiaan mennen tullen. Mutta myös vanhemmat ovat itse hirveitä nipoja. Jos lapsi ei halua istua yhdessä ruokapöydässä, niin itse en ainakaan jahtaisi sitä ympäri keittiötä ja latelisi uhkauksia. Söisin oman ruokani rauhassa ja korjaisin astiat pöydästä. Jääköön ilman. 

Lisäksi rankaiseminen eli jäähyt, takavarikot, uhkailut sun muut, ovat omasta mielestäni yleensä turhia. Lapsen täytyy haluta itse tehdä oikein. Jos yhtäkkiä kiroilee ja on alkanut käyttäytyä huonosti, selvittäisin, mistä käytös johtuu. Rankaiseminen saattaa olla jopa julmaa. 

Lapsen kasvattaminen tapahtuu ihan itsestään, normaalin elämän sivussa. Lapsi katsoo mallia siitä, miten hänen omat vanhempansa elävät. Esimerkki vaikuttaa tosi paljon. Jos äiti kiroilee, lapsi kiroilee. Jos äiti vie lapsen 50 kertaa sänkyyn, kun se tulee sieltä pois, lapsi tulee 50 kertaa pois sängystä. 

Itse en veisi. 

Mutta mitäs sitten, kun rajattomat kasvavat isoiksi ja he pyörittävät tätä yhteiskuntaa, kun meistä osa on eläkkeellä, osa vaihtari-ikäisiä jne.

Kiinnostaisi...miten suuri lapsista on sellaisia rajattomia? Ap:n tai muiden mielestä?

Näitä rajattomia notkuu sitten koulussa vasten seiniä. Mitään eivät voi tehdä, makaavat vain tai näpyttävät kännykkää. Koulussa käydään vain erityispäivinä, kun ei tarvitse tehdä mitään. Muuten lintsataan ja tavataan vanhempien ja sosiaalityön kesken kerran kuussa. Äiti vaatii kotoa käsin, että lapsi saa tehdä kokeen sinä ja sinä päivänä tai ei ollenkaan. "Ei äitisi sitä päätä!" Naama on murjotuksessa jatkuvasti ja kädet kehon edessä puuskassa. Juu, murkkuikäkin tekee tuota, mutta näissä on aika tiukat aste-erot yksilöillä. Surullista. Olen sen lapsen puolelle, jota on jo pitkään kohdeltu kotona väärin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaipaatko koskaan sitä aikaa, kun et vielä ollut varhaiskasvattaja vaan olit tarhatäti? Siihen aikaan lapsille saattoi pitää kuria jos eivät totelleet. Usein lapsia jopa rangaistiin tai pideltiin kiinni jos eivät muuten alkaneet olla ihmisiksi.

Miten lapsia rankaistiin? Eikö nykyään rankaista enää mitenkään? Enkä tietenkään tarkoita mitään fyysistä väkivaltaa, mutta muuten?

Esim. jäähytettiin. Nykyisin sekin lasketaan väkivallaksi, eli niin ei saa tehdä.

Mitä jäähyttäminen tarkoittaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaipaatko koskaan sitä aikaa, kun et vielä ollut varhaiskasvattaja vaan olit tarhatäti? Siihen aikaan lapsille saattoi pitää kuria jos eivät totelleet. Usein lapsia jopa rangaistiin tai pideltiin kiinni jos eivät muuten alkaneet olla ihmisiksi.

Miten lapsia rankaistiin? Eikö nykyään rankaista enää mitenkään? Enkä tietenkään tarkoita mitään fyysistä väkivaltaa, mutta muuten?

Esim. jäähytettiin. Nykyisin sekin lasketaan väkivallaksi, eli niin ei saa tehdä.

Mitä jäähyttäminen tarkoittaa?

Laitetaan mukula joksikin aikaa vaikka penkille istumaan. Siinä on tylsä olla, kun ei saa tehdä mitään vaan pitää olla hiljaa ja paikallaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaipaatko koskaan sitä aikaa, kun et vielä ollut varhaiskasvattaja vaan olit tarhatäti? Siihen aikaan lapsille saattoi pitää kuria jos eivät totelleet. Usein lapsia jopa rangaistiin tai pideltiin kiinni jos eivät muuten alkaneet olla ihmisiksi.

Miten lapsia rankaistiin? Eikö nykyään rankaista enää mitenkään? Enkä tietenkään tarkoita mitään fyysistä väkivaltaa, mutta muuten?

Esim. jäähytettiin. Nykyisin sekin lasketaan väkivallaksi, eli niin ei saa tehdä.

Mitä jäähyttäminen tarkoittaa?

Laitetaan mukula joksikin aikaa vaikka penkille istumaan. Siinä on tylsä olla, kun ei saa tehdä mitään vaan pitää olla hiljaa ja paikallaan.

Tuoko sitten on sitä äärimmäistä julmuutta ja väkivaltaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsille voi pitää rajoja ilman väkivaltaakin. Miksi aina nämä väkivaltajankkaajat ilmestyvät näihin keskusteluihin? Se, että sinulla ei ole sellaiseen taitoja, ei tarkoita sitä etteikö muilla olisi.

Väkivaltaa lapsia kohtaan ei ole koskaan hyväksytty. Kyse on vaan siitä, että väkivallan käsitettä on koko ajan laajennettu, eli aina vaan enemmän kurinpitokeinoja on päätynyt kieltolistalle. Nykyisin sallittuja sellaisia ei ole juurikaan enää jäljellä. Jollekin yliopistossa kasvatustieteitä opiskelleelle mestarikasvattajalle tämä ei ehkä ole ongelma, mutta aivan tavalliselle maija ja matti meikäläiselle se on ongelma ja iso sellainen onkin. Tavan ihminen harvemmin hallitsee mitään edistyneitä vippaskonsteja millä lapsen voi saada kuriin.

Jollekin yliopistossa kasvatustieteitä opiskelleelle mestarikasvattajalle tämä ei ehkä ole ongelma>> epäilen.

Sama koulussa. Samat lapset huutavat opettajille päin naamaa, lähtevät ovet paukkuen tunneilta, eivät kunnioita yhtään aikuista. Vartija poistaa tarvittaessa koulusta. Seuraavana päivänä wilma laulaa kun vanhemmat vaahtoavat ettei heidän pikkuprinsessaa/prinssiä arvosteta ja kuunnella vaan yritetään asettaa samaan muottiin muiden kanssa. Siinä yrittää selittää että lapsesi huo"itteli opettajaa ja sylki päin. Opettaja kuulema valehtelee, oppilaan mukaan opettaja provosoi.

Tätä on opettajan työ nykyään yläasteella.

Vierailija kirjoitti:

Lapsille voi pitää rajoja ilman väkivaltaakin. Miksi aina nämä väkivaltajankkaajat ilmestyvät näihin keskusteluihin? Se, että sinulla ei ole sellaiseen taitoja, ei tarkoita sitä etteikö muilla olisi.

Aloitus lienee korona-lobbarin. Aivopestävä kanss haluamaan tuöntekijöitä ulkomailta - joita tällä vuosikymmenellä tullaan saamaan rutkasti.

Vierailija kirjoitti:

Sama koulussa. Samat lapset huutavat opettajille päin naamaa, lähtevät ovet paukkuen tunneilta, eivät kunnioita yhtään aikuista. Vartija poistaa tarvittaessa koulusta. Seuraavana päivänä wilma laulaa kun vanhemmat vaahtoavat ettei heidän pikkuprinsessaa/prinssiä arvosteta ja kuunnella vaan yritetään asettaa samaan muottiin muiden kanssa. Siinä yrittää selittää että lapsesi huo"itteli opettajaa ja sylki päin. Opettaja kuulema valehtelee, oppilaan mukaan opettaja provosoi.

Tätä on opettajan työ nykyään yläasteella.

Mitä puoluetta kannattaisi äänestää, jotta saataisiin kouluille takaisin vanha kunnon "karsseri ja karttakeppi" -kasvatus?