Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mummi ei suostu hoivakotiin, vaan uhriutuu ja vaatii että perheen pitäisi hoitaa
87-vuotias mummi on asunut kotona ja saanut kotihoidon käyntejä päivittäin, mutta nyt tilanne alkaa olla se että hoivakotiin pitäisi päästä.
Mutta pelkkä kotihoidon palveluihin myöntyminen on ollut mummille haastavaa, koska on sitä mieltä eihän vieraan ihmisen tarvitse hoitaa kun kerran on perhekin olemassa. Hän on sanonut kotona käyvälle hoitajalle usein, että ei sinun tarvitse tulla vaan kerro tyttärille ja suvun tytöille että he tulisivat.
No, hoivakotiin muuttaminen on mummille tietenkin aivan käsittämätön ajatus ja hän uhriutuu siitä jatkuvasti. Olemme kuulemma hylänneet ja pettäneet hänet, kun emme auta häntä asumaan kotona.
Mikä avuksi tilanteeseen?
Kommentit (1980)
Entä silloin, kun vanhus kokee turvattomuutta kotona, mutta ei myönnä sitä? Suurin osa lapsista ja lapsenlapsista on myös huolissaan hänen pärjäämisestään, mutta yksi lapsista vastustaa jyrkästi muita vaihtoehtoja kuin kotona asumista. Kun aihe otettiin esiin, tämä vastustaja haukkui kaikki pystyyn ja tolkutti vanhuksellekin miten paha asia minnekään palvelukotiin muutto olisi, ja ennen kaikkea miten pahoja tällaista ehdottavat muut sukulaiset ovat :( Luonnollisesti vastustaja asuu kaukana eikä näe kokonaisuutta. Aihe on vaikea, mutta jotenkin pitäisi saada ratkaistua.
Perusteet hoiva/palveluasumiseen täyttyisivät varmasti, mutta asiaa on vaikea alkaa markkinoinaan vanhukselle itselleenkään, kun hän ei uskalla varmasti tämän yhden takia edes ajatella asiaa. Ja vaikea varmasti myöntää hänenkään, ettei kotona enää pärjää. Vaikeaa on myös meillä sukulaisilla, huoli on kova. Tukitoimista huolimatta, terveydentila huomioiden, olisi pitänyt jo vuosia sitten miettiä asuminen uusiksi. Tosi surullista, miten yksi joka ei voi myöntää itselleen, että läheinen vanhenee, aiheuttaa (tahtomattaan tietenkin) turvattomuutta vanhukselle. On kuulemma kysynyt haluaako vanhus muuttaa pois kotoa ja vastaus oli ei. No kuka sitä haluaisikaan muuttaa, mutta tässäkin tilanteessa se olisi ainoa järkevä ratkaisu. Vanhus saisi tarvitsemansa tuen ympäri vuorikauden ja turvan, ansaitun helpomman arjessa selvitymisen. Tilanne on niin surullinen, eikä kukaan voi mitään. Vai voisiko kotisairaanhoito auttaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän vanhemmat elivät kotona elämänsä loppuun. Olivat loppuun saakka hyvissä voimissa ja lähtivät ns. saappaat jalassa. Samoin menivät muut vanhan kaartin sukulaiset. Meillä ei ihmisiä hylätä vuosikausiksi kroonikko-osastoille sänkyyn makaamaan.
Moni on selvinnyt kotona puolison kanssa.
Myös leikkauksista laitetaan melkein saman tien kotiin ja vaikeaa on, jos kukaan omainen ei auta. Kaikki palvelut on maksullisia.
Tietämättömyys on se joka pitää hoitokoti pelkoa yllä.
...ja miksi "narrata" näkemään totuus. Ihan oikeasti monella vanhuksella on vielä mielikuva vanhoista vaivaistaloista.
Tuo "narraaminen" tarkoitti syyn saada vanhus käymään siellä hoivakodissa ns. tekosyyllä, enkä tarkoittanut sillä mitään ilkeämielistä pahaa.
Sitten on vielä niin, että jos tuosta vaan ehdotetaan käyntiä palvelutalossa se vanhus pelkää, että hänet jätetään sinne - siksi se "ns. narraus käynti" voi olla ainoa keino saada vanhus lähtemään ja näkemään tosiasia omin silmin, ettei se hoitokoti ole ollenkaan paha paikka ja niin mieli muuttuu. Tämä on silkkaa kokemuksen tuomaa tietoa.
Ehdottaisin yhteisasumista siten, että mummi muuttaisi vaikka teidän kotiin. Näin mekin ehdotimme.
Lapsista ja vanhuksista pitää pitää huoli kuten hekin aikanaan pitivät (jos eivät pitäneet ja ovat olleet lähinnä hyväksikäyttäjiä, niin siinä tapauksessa tilanne on toinen). Jos on muistisairaudesta kyse silloin ymmärrän hoivakodin, muuten tuntuu julmalta.
hoitaja jo 10v. eläkkeellä kirjoitti:
Tietämättömyys on se joka pitää hoitokoti pelkoa yllä.
...ja miksi "narrata" näkemään totuus. Ihan oikeasti monella vanhuksella on vielä mielikuva vanhoista vaivaistaloista.
Tuo "narraaminen" tarkoitti syyn saada vanhus käymään siellä hoivakodissa ns. tekosyyllä, enkä tarkoittanut sillä mitään ilkeämielistä pahaa.
Sitten on vielä niin, että jos tuosta vaan ehdotetaan käyntiä palvelutalossa se vanhus pelkää, että hänet jätetään sinne - siksi se "ns. narraus käynti" voi olla ainoa keino saada vanhus lähtemään ja näkemään tosiasia omin silmin, ettei se hoitokoti ole ollenkaan paha paikka ja niin mieli muuttuu. Tämä on silkkaa kokemuksen tuomaa tietoa.
Olkoonkin, että ihmisellä on itsemääräämis oikeus, mutta raaka totuus on myös se, etteivät kaikki vanhukset ymmärrä niitä vaaroja, joihin he joutuvat kun koko vuorokautista hoivaa sinne omaan kotiin ei voida mitenkään järjestää. Sellaisissa tapauksissa on omaisten velvollisuus järjestää asiat, eikä siinä tapauksessa ihmisen itsemäärämis oikeus ole ensisijaan huomioitava, vaan ihmisen turvallisuus. Vaihto ehtohan voi olla, että omainen voi joutua syytteeseen heitteillejätöstä jos sinne omaan kotiin ei mitenkään ole mahdollista järjestää hoivaa ja siellä tapahtuukin joku vahinko tai mummu kuolee yksikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoiti varmaan omat vanhansa aikanaan. Olisi kohtuullista kuitenkin ottaa jonkin ajan välein kotivierailulle . Sillä sitä kylvää mitä niittää. Ajatelkaa itseänne,jos vaikka halvaantuisitte ja ette pääsisi koskaan enää minnekään laitoksesta.
Itse rukoilen lapsettomana, että saisin kuolla tarvitsematta kauan hoitoa. Hoitojakso voi olla taivasasian kirkastumista varten. Siellä on aikaa ajatella lähtöä ja iankaikkisuutta. Sillä kuoltua mennään kahteen eri paikkaan,paratiisiin tai tuonelaan. Ensimmäisestä siirrytään Taivaan kotiin,toisesta kadotukseen.
Vierailija kirjoitti:
Olen kuullut vastustelua ja narinaa sukulaisilta, joille on avautunut hoivakotipaikka. Kun ovat päässeet alkujärkytyksestä, niin ihan tyytyväisiltä vaikuttavat. Ruoka ja lääkkeet kannetaan nenän eteen. Saa katsoa telkkaria ja lukea lehtiä. On hoitajat, lääkärit, fyssarit jne. ettei tarvitse raahautua itse käynneille. Siivous ja pyykit hoidetaan asukkaan puolesta. Hoitajilla ei ole aikaa seurustella asukkaiden kanssa, eli se osuus jää sukulaisten hoidettavaksi. Mutta muuten kyllä palvelu pelaa niin että avot!
Ei ole lääkäreitä eikä fysioterapeutteja hoito/hoivakodeissa.
Kun hoidettava tarvitsee lääkäriä, hänet viedään taksilla lääkäriin, tai jos huonossa kunnossa, viedään ambulansilla.
Nämä kulut peritään erikseen hoidettavalta, ne eivät kuulu kuukausimaksuun.
Samoin hoidettava maksaa itse kaikki lääkkeensä, nekään ei kuulu hoitomaksuun.
Jos tarvitsee hierojaa, jalkahoitajaam fyssaria ym. tietenkin maksaa myös ne itse.
Hoivakodissa saa kaikki ateriat päivässä, puhtauden, lääkkeenjaon, ja ympärivuorokautisen valvonnan ja hoivan.
Ja yöpaidat, tossut, ja kaikki muutkin vaatteet on oltava omia.
Näin on myös julkisen puolen hoivakodeissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän vanhemmat elivät kotona elämänsä loppuun. Olivat loppuun saakka hyvissä voimissa ja lähtivät ns. saappaat jalassa. Samoin menivät muut vanhan kaartin sukulaiset. Meillä ei ihmisiä hylätä vuosikausiksi kroonikko-osastoille sänkyyn makaamaan.
Moni on selvinnyt kotona puolison kanssa.
Myös leikkauksista laitetaan melkein saman tien kotiin ja vaikeaa on, jos kukaan omainen ei auta. Kaikki palvelut on maksullisia.
Tuo on niin totta! Kiitollinen saa olla jos on oma puoliso apuna. Esim. aivoinfarkteja tulee noin kymmenen/pv meidän sairaanhoitopiirissä.
Kun toinen on lähellä, niin apua saadaan pian, eikä pahin tuho ehdi tapahtua.
"Toinen toistaan tukien, on helpompi elää ihmisen".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meni ilmastopolitiikan puolelle, mutta: Kanariansaarten lämpötila on ihan tutkitusti kaikkein sopivin. Ei liian kylmä, eikä kuuma.
Eläkeläisten lentäminen kerran vuodessa kohteeseen ja takaisin ei liene maailman pahin ympäristöteko.
Miten niillä on rahaa sinne lentää? Ai niin palkat ja eläkkeet on samansuuruisia, mutta työssäkäyvillä on lapset elätettävänä.
Miten ihmeessä teillä äideillä alkaa päivä täällä vauvassa klo 7, ettekö käy töissä lainkaan?
Käydään, mutta liukuva työaika.
Hyvinkin liukuva, pitkät lomat ja etätyö.😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän vanhemmat elivät kotona elämänsä loppuun. Olivat loppuun saakka hyvissä voimissa ja lähtivät ns. saappaat jalassa. Samoin menivät muut vanhan kaartin sukulaiset. Meillä ei ihmisiä hylätä vuosikausiksi kroonikko-osastoille sänkyyn makaamaan.
Moni on selvinnyt kotona puolison kanssa.
Myös leikkauksista laitetaan melkein saman tien kotiin ja vaikeaa on, jos kukaan omainen ei auta. Kaikki palvelut on maksullisia.
Tuo on niin totta! Kiitollinen saa olla jos on oma puoliso apuna. Esim. aivoinfarkteja tulee noin kymmenen/pv meidän sairaanhoitopiirissä.
Kun toinen on lähellä, niin apua saadaan pian, eikä pahin tuho ehdi tapahtua.
"Toinen toistaan tukien, on helpompi elää ihmisen".
Ei ole hääviä, jos tuo "apuna" oleva puoliso on itsekin 80-vuotias, vaikka teoriassa tuollainen apuri kuulostaankin hienolta. Iäkkään, monisairaan vanhuksen hoitaminen ei ole helppoa kuin teoriassa. Todellisuus on paljon raadollisempaa, yksityiskohtiin menemättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän vanhemmat elivät kotona elämänsä loppuun. Olivat loppuun saakka hyvissä voimissa ja lähtivät ns. saappaat jalassa. Samoin menivät muut vanhan kaartin sukulaiset. Meillä ei ihmisiä hylätä vuosikausiksi kroonikko-osastoille sänkyyn makaamaan.
Moni on selvinnyt kotona puolison kanssa.
Myös leikkauksista laitetaan melkein saman tien kotiin ja vaikeaa on, jos kukaan omainen ei auta. Kaikki palvelut on maksullisia.
Noin on. Ajatelkaapa vaikka kaikkia talven liukkailla kaatuneita ja kipsattuja. Kotonakin pärjää, jos puoliso on jelppaamassa. Joka käy kaupassa ja lämmittää ruuan vaikka mikrossa. Lisäksi on se henkinen turva lähellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän vanhemmat elivät kotona elämänsä loppuun. Olivat loppuun saakka hyvissä voimissa ja lähtivät ns. saappaat jalassa. Samoin menivät muut vanhan kaartin sukulaiset. Meillä ei ihmisiä hylätä vuosikausiksi kroonikko-osastoille sänkyyn makaamaan.
Moni on selvinnyt kotona puolison kanssa.
Myös leikkauksista laitetaan melkein saman tien kotiin ja vaikeaa on, jos kukaan omainen ei auta. Kaikki palvelut on maksullisia.
Tuo on niin totta! Kiitollinen saa olla jos on oma puoliso apuna. Esim. aivoinfarkteja tulee noin kymmenen/pv meidän sairaanhoitopiirissä.
Kun toinen on lähellä, niin apua saadaan pian, eikä pahin tuho ehdi tapahtua.
"Toinen toistaan tukien, on helpompi elää ihmisen".Ei ole hääviä, jos tuo "apuna" oleva puoliso on itsekin 80-vuotias, vaikka teoriassa tuollainen apuri kuulostaankin hienolta. Iäkkään, monisairaan vanhuksen hoitaminen ei ole helppoa kuin teoriassa. Todellisuus on paljon raadollisempaa, yksityiskohtiin menemättä.
Meillä on naapureina pariskunta 81v ja 82v. Henkisesti pirteitä molemmat, mutta vaimoa pitää eri vaivojen takia käyttää terv.keskuksessa. Mies huolehtii ja kuskailee häntä monta kertaa viikossa ja auttelee kaikin tavoin. Ovat oikein onnellinen pari, viettivät juuri 60v. hääpäiväänsä.
On aina ilo käydä kahveilla heillä, vaimo paistaa erittäin hyviä korvapuusteja! :)
Jätä ikkuna auki kun menee nukkumaan. Siinä se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään kun erotaan ja sinkkutaloudet lisääntyvät vauhdilla, on tulevaisuuden näkymä kovin ikävä. Veronmaksajiakaan ei enää synny.
Tosin saattaa eräs Putte järjestää sellaisen paukun, että loppuu kaikki kitinä. Sitten ei kukaan enää valita mistään.
Vierailija kirjoitti:
Jätä ikkuna auki kun menee nukkumaan. Siinä se.
Me nukutaan joka yö ikkuna auki todella hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän vanhemmat elivät kotona elämänsä loppuun. Olivat loppuun saakka hyvissä voimissa ja lähtivät ns. saappaat jalassa. Samoin menivät muut vanhan kaartin sukulaiset. Meillä ei ihmisiä hylätä vuosikausiksi kroonikko-osastoille sänkyyn makaamaan.
Moni on selvinnyt kotona puolison kanssa.
Myös leikkauksista laitetaan melkein saman tien kotiin ja vaikeaa on, jos kukaan omainen ei auta. Kaikki palvelut on maksullisia.
Tuo on niin totta! Kiitollinen saa olla jos on oma puoliso apuna. Esim. aivoinfarkteja tulee noin kymmenen/pv meidän sairaanhoitopiirissä.
Kun toinen on lähellä, niin apua saadaan pian, eikä pahin tuho ehdi tapahtua.
"Toinen toistaan tukien, on helpompi elää ihmisen".Ei ole hääviä, jos tuo "apuna" oleva puoliso on itsekin 80-vuotias, vaikka teoriassa tuollainen apuri kuulostaankin hienolta. Iäkkään, monisairaan vanhuksen hoitaminen ei ole helppoa kuin teoriassa. Todellisuus on paljon raadollisempaa, yksityiskohtiin menemättä.
Meillä on naapureina pariskunta 81v ja 82v. Henkisesti pirteitä molemmat, mutta vaimoa pitää eri vaivojen takia käyttää terv.keskuksessa. Mies huolehtii ja kuskailee häntä monta kertaa viikossa ja auttelee kaikin tavoin. Ovat oikein onnellinen pari, viettivät juuri 60v. hääpäiväänsä.
On aina ilo käydä kahveilla heillä, vaimo paistaa erittäin hyviä korvapuusteja! :)
Jos jaksaa paistaa pullia, ei nykyään pääse hoivakotiin. Ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkaan "pääsee" kun ei enää pysy omin voimin pystyssä seisomassa ilman rollaattoria, tai muistisairailla silloin kun ei enää tiedä kuka ja missä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän vanhemmat elivät kotona elämänsä loppuun. Olivat loppuun saakka hyvissä voimissa ja lähtivät ns. saappaat jalassa. Samoin menivät muut vanhan kaartin sukulaiset. Meillä ei ihmisiä hylätä vuosikausiksi kroonikko-osastoille sänkyyn makaamaan.
Moni on selvinnyt kotona puolison kanssa.
Myös leikkauksista laitetaan melkein saman tien kotiin ja vaikeaa on, jos kukaan omainen ei auta. Kaikki palvelut on maksullisia.
Tuo on niin totta! Kiitollinen saa olla jos on oma puoliso apuna. Esim. aivoinfarkteja tulee noin kymmenen/pv meidän sairaanhoitopiirissä.
Kun toinen on lähellä, niin apua saadaan pian, eikä pahin tuho ehdi tapahtua.
"Toinen toistaan tukien, on helpompi elää ihmisen".
Kun käytiin sukulaista katsomassa aivoinfarktin jälkeen, oli järkyttävää nähdä, että koko osasto oli täynnä samasta syystä. Lähes puolet vasta keski-ikäisiä ihmisiä. En tiennyt, että se olisi noin yleistä. Kenellä oli puoliso avittamassa hoitoon, ehti liuotushoitoon ja puhe/liikunta säilyi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meni ilmastopolitiikan puolelle, mutta: Kanariansaarten lämpötila on ihan tutkitusti kaikkein sopivin. Ei liian kylmä, eikä kuuma.
Eläkeläisten lentäminen kerran vuodessa kohteeseen ja takaisin ei liene maailman pahin ympäristöteko.
Miten niillä on rahaa sinne lentää? Ai niin palkat ja eläkkeet on samansuuruisia, mutta työssäkäyvillä on lapset elätettävänä.
Miten ihmeessä teillä äideillä alkaa päivä täällä vauvassa klo 7, ettekö käy töissä lainkaan?
Käydään, mutta liukuva työaika.
Hyvinkin liukuva, pitkät lomat ja etätyö.😁
Jep. Kun liukuu aamulla Vauvaan ja iltamyöhällä pois, on päivä mukavasti pulkassa. ;)
Vierailija kirjoitti:
Ihme höpinää kirjoitti:
Aloituksessa särähtää inhottavasti tuo sana "uhriutuminen". Joka asiasta on muotia uhriutua. Julkkikset uhriutuvat, mummitkin uhriutuvat, kaikki vissiinkin uhriutuvat??
UHRIUTUMINEN on trendikästä. Lienevätkö mummelitkin menneet muotiin mukaan?
Tosiasiassa vain sössö käyttää tuota sanaa tänä päivänä. Kyllä se siinä määrin tympii.🤪
Tuskin mummi uhriutuu, enemmänkin tuo katkeroitunut ja itseensä kyllästynyt aloittaja. Vai olisiko aloittaja jopa traumatisoitunut? Sehän on myös muodikasta :D
Alue: Aihe vapaa
Käydään, mutta liukuva työaika.