Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mummi ei suostu hoivakotiin, vaan uhriutuu ja vaatii että perheen pitäisi hoitaa
87-vuotias mummi on asunut kotona ja saanut kotihoidon käyntejä päivittäin, mutta nyt tilanne alkaa olla se että hoivakotiin pitäisi päästä.
Mutta pelkkä kotihoidon palveluihin myöntyminen on ollut mummille haastavaa, koska on sitä mieltä eihän vieraan ihmisen tarvitse hoitaa kun kerran on perhekin olemassa. Hän on sanonut kotona käyvälle hoitajalle usein, että ei sinun tarvitse tulla vaan kerro tyttärille ja suvun tytöille että he tulisivat.
No, hoivakotiin muuttaminen on mummille tietenkin aivan käsittämätön ajatus ja hän uhriutuu siitä jatkuvasti. Olemme kuulemma hylänneet ja pettäneet hänet, kun emme auta häntä asumaan kotona.
Mikä avuksi tilanteeseen?
Kommentit (2179)
Vierailija kirjoitti:
Silloin mennään hoivakotiin kun ei enää itsekseen pärjätä omassa kodissa. Siinä ei mummelin haluamisia kysellä, kuten ei pienen lapsenkaan haluamisia kysellä, jos kyseessä on asia, jossa lapsen vanhempi päättää tärkeästä asiasta. Miksi vertaan lasta ja vanhusta? No just siksi, että ovat haluamisineen ja oikkuineen samalla tasolla.
suomessa on itsemääräämisoikeus, jokaisella, niin vanhalla kuin nuorellakin (ei lapsilla)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yli neljä vuotta vanha aloitus...
Mutta aina ajankohtainen.
En ikinä suostu suomalaiseen hoivakotiin. Jos ja/tai kun se päivä tulee niin ostan köyden jne.
Uros
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin mennään hoivakotiin kun ei enää itsekseen pärjätä omassa kodissa. Siinä ei mummelin haluamisia kysellä, kuten ei pienen lapsenkaan haluamisia kysellä, jos kyseessä on asia, jossa lapsen vanhempi päättää tärkeästä asiasta. Miksi vertaan lasta ja vanhusta? No just siksi, että ovat haluamisineen ja oikkuineen samalla tasolla.
suomessa on itsemääräämisoikeus, jokaisella, niin vanhalla kuin nuorellakin (ei lapsilla)
Tällä tarkoitat sitä ,että änkyrä muistisairas henkilö saa asua yksin kotonaan, pissiä ja kakkia minne vaan , olla syömättä ja juomatta, sekä lähteä yöllä harhailemaan yöpuvussa pakkasella. Oko , saa määrätä itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoivakoti maksaa 5000 euroa kuukaudessa..mummin omaisuus on äkkiä syöty hoivskodissa
Suurimman osan maksaa kunta... vähän valoja päälle nyt. Jos on pieni eläke niin se kyllä menee kuukausimaksuun. Toisaalta ei sitä omaa rahaa niin paljon tarvi, kun hoitopaikassa on ruoat.
Sama juttu jos lapsi joudutaan siirtämään laitokseen (vaikka vammainen lapsi) niin ei se tuhansien eurojen lasku sinne perheelle mene, vaan yhteiskunta maksaa.
Voisi kuvitella, että vanhuksilla ei todellakaan ole paljon tarpeita - jos vaan on katto pään päällä. Kuitenkin vanhuudessa tulee vastaan monenlaista välttämätöntä menoa: lääkkeet ja erilaiset hoitotuotteet: voiteet, pesuvoiteet, pesulaput sekä tietenkin vaipat maksavat yllättävän paljon.
Paljon näkee hoitolaitoksissa vanhuksia, joilla ei ole edes kunnollisia vaatteita tai kenkiä /sisäkenkiä.
Joku mainitsi edellä, että nämä ovat "kuoleman laitoksia" tmv. Siinä mielessä hän onkin oikeassa, että moni- ja muistisairas henkilö ei yleensä enää palaa takaisin vanhaan elämäänsä. Laitoshoito on viimeinen koti - ei siksi, että siellä ihmisiä aktiivisesti autettaisiin kuolemaan, vaan siksi että muistisairaudet säännönmukaisesti johtavat kuolemaan. Joku otti esiin eutanasia-mahdollisuuden. Se on vaikea kysymys ja vaikea ratkaisu kenelle tahansa - sekä asianomaiselle, että omaisille kuin myös lääkäreille. Kyseessä ei ole pelkästään eettinen ongelma, vaan myös mahdollisesti juridinen. Kukaan lääkäri ei tietenkään halua keskelle oikeustapausta, jossa hän joutuu syytteeseen hoitovirheestä tai eutanasiasta, jonka joku omaisista ehkä päättää riitauttaa. Vanhuksen omaisetkaan eivät ole mikään homogeeninen joukko, jossa kaikki vetävät samaa köyttä ja ovat aina kaikesta yhtä mieltä. Jos näin olisi, ehkä olisi helpompaa. Asianomaisen omakin mieli voi muuttua ja siihen pitää hänellä olla oikeus. Lisäksi kuinka pelottavalta vanhuksesta siirtymä kodista hoitokotiin olisi, jos joka paikassa olisi eutanasiaa tarjolla helposti?
On tää vaikeeta. Siis eutanasiaa ei voi pyytää kuin ITSELLEEN. Sitä ei voi pyytää kenellekään toiselle. Uskokaa nyt helvetti jo. Ei mitään eettistä eikä juridista ongelmaa, kun tämän päätöksen voi tehdä vain ITSENSÄ kohdalla silloin kun on vielä oikeustoimikelpoinen. Muilla on silloin velvollisuus tätä tahtoa noudattaa.
Itse voi tietysti päättää päivänsä koska tahansa. Mutta kuolinapu lääkäriltä ei Suomessa vielä onnistu edellä mainituista syistä Eli vaikka kuinka kiroilet niin ei onnistu. Ja on todellakin ongelmallista eettisesti ja juridisesti. On paljon lääkäreitä, jotka kokevat jo abortinkin eettisenä ongelmana, saati sitten olisivat valmiita eutanasiaan. Toisinaan jopa lääkärin päätös saattohoitoon siirtymisestä on todella kiven takana. Ja jos palataan tähän ITSE ajatteluun, niin eiköhän tässä ketjussa nimenomaan omaiset yritä suostutella ikääntyvää omaistaan siirtymään hoitokotiin? Missä se vanhuksen ITSE siinä luuraa, kun muut ovat päättämässä?
Vanhuksen ITSELLÄ ei ole oikeutta päättää muiden puolesta. Hänen oikeustoimikelpoisuutensa ei tarkoita, että hänellä olisi oikeus asettaa muille lisävelvollisuuksia.
Kuten nyt edellyttää sukulaisia hoitamaan itseään.
Tämä on eutanasiakeskustelunkin suurin ongelma: tottahan ihminen saa omasta kuolemastaan päättää, mutta se pitäisi sitten tehdäkin itse. Se oman vapaan tahdon käyttäminen kun ei voi asettaa velvollisuutta toiselle.
Vierailija kirjoitti:
Surullista, että mietit sitä noin. Pitää muistaa aina että mitä itse miettisit jos sinä olisit itse se mummi, miltä tuntuu kun jotkut hoputtavat hoitokotiin? Varsinkin nyt kun hoitokodit ei ole turvallisia, joissa pääsee hengestään helposti, jää vuodepotilaaksi, ja vanhuksen rahat viedään yrittäjien kukkaroon, ilman että saa mitään tilalle.
Kuinka paljon mummi on aikanaan panostanut sinuun olemalla sinulle se mummi, rahallisesti, ajallisesti ym?
Tämäkö on kiitos hänelle, että et saa mitenkään mummia menemään hoitokotiin, paikkaan jossa ihmisarvoa ei ole? Olisitko itse ilomielellä sinne menossa? Sinä haluat itsellesi helppoa elämää, heittämällä mummisi pois elämästäsi, ja käymällä vaan pakollisesti vastenmielisesti katsomassa kerran kuussa hetkellisesti?
Kannattaa miettiä, asioita myös omalta kantilta, ja etsiä muita vaihtoehtoja. Hoitokodit ei ole nykyisin enää niitä ihania paikkoja mitä ne oli ennen, vaan nyt ne ovat pelottavia paikkoja, joissa rahan takia säilytetään vanhuksia. Päättäjien kauniita juhlapuheita kerran vuodessa joilla ei ole muuta tarkoitusta kun antaa ymmärtää että valheellisesti kaikista välitetään ja vanhukset ovat ansainneet arvokkaan vanhuuden. On se kummallista, että ihmisestä halutaan eroon kun hän on vanha ja tarvitsee apua, vaikka on aikanaan tehnyt töitä ja sinunkin eteen ja sua hoitanut. Siinäpä se nykyajan kiitos on. Muistakaa se, miten oman vanhuutenne haluatte menevän, ilomielinkö menette hoitolaitokseen jossa sinä et ole enää yhtään mitään?
Onpa hauska tietää, että mummu ei suinkaan pyytettömästä rakkaudesta minua hoitanut, vaan ihan vaan itsekkäästi ajatteli petaavansa itselleen hoitajan vanhoille päivilleen.
Mummu muuten hoiti minua ihan vapaasta tahdostaan, kuten myös vanhempani (jotka ihan itse päättivät lapsia tehdä). Se, että toinen tekee jotain vapaasta tahdostaan, ei voi mitenkään tehdä minusta velkapäätä ja velvollista tekemään samaa asiaa heille takaisin.
Tyyliin jos minä annan sinulle 500 euron kukkavaasin lahjaksi, se ei voi velvoittaa sinua ostamaan minulle samanarvoista lahjaa.
Mieti nyt vähän, millaisen sairaan vallankäytön se mahdollistaisi, jos pystyisi toiset aina velvoittamaan johonkin tekemällä itse jotain. Eihän ihmisellä olisi enää vapaata päätäntävaltaa mistään, kun aina olisi joku mummeli ja pappeli tekemässä "palveluksia" -jotka sitten pitäisi maksaa korkojen kera takaisin.
Vanhuksen hoitaminen on nimittäin monin verroin raskaampaa kuin lapsen. Lapsi kehittyy, ja sen katselemisesta saa paatuneinkin vela (jollainen siis olen) hupia ja iloa. Vanhus vain taantuu ja taantuu ja muuttuu pahapäiseksi.
Muutenkin, on ihan eri asia vaihtaa vaippoja pienokaiselle kuin vaikkapa hyvinkin lihavalle vanhukselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vieläkö se 91-vuotias on kiukuttelemassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käy sääliksi mummisi. Ymmärrän häntä täysin siinä, että haluaisi omassa kodissaan asua loppuun asti.
Teen kaikkeni, että minä pysyn niin hyvinvoivana kuolemaan asti, että voin kotonani asua ilman yhtään hoitajaa.Ihan hyvä suunnitelma, jos ilman yhtäkään hoitajaa tarkoittaa ettet velvoita lapsiasiasi hoitamaan itseäsi. Heillä on oma elämä.
Mitä tarkoitat että "sullakin on oma elämä" ? Jos käsitin oikein tarkoititko sitä että kun sinun äiti tai mummi, tai isä tai vaari, on niin vanha ettei ihan pärjää yksin, voit jättää jättää hänet yksin, kun sulla on oma elämä? Aikaa ei liikene hänelle, joka on sinua kasvattanut, sinua rahallisesti auttanut, viettänyt aikaa ja hoitanut..ym, jehkä sinunkin lapsiasi, ihan kylmästi hän on sinulle tarpeeton kun ei jaksa enää sinua auttaa, niin sinä et auta häntä?? Sinä voit mennä omaisesi kotiin kun apua tarviit, tai koska vaan, mutta tämä omainen on rasittava kun tulee sinun kotiisi ja pyytää vaikka apua johonkin??? Ei varmasti tule mieleen että mummulla on omakin elämä???Miten voi olla näin kylmiä ihmisiä?
Hoh, perintö odottaa ja sitä kohti kirkuen ja tapellen kyllä on asiallista vai? Silloin kelpaa mummon lipastot, ja matot, rahat ja asunnostakin voi saada sievoisen summan, silloin mummu muistuu mieleen.
Minä siivoan juuri "Mummun", eli anoppini asuntoa. Voin kertoa, että kymmenkunta mattoa meni juuri kaatopaikalle ja ne sälöilleet lastulevylipastot tekee seuraa pian.
Hauskoja nämä vuodatukset, joissa syytellään muita kylmyydestä ja epäempaattisuudesta (ikään kuin kylmä ja epäempaattinen ihminen välittäisi vähääkään jonkun palstakollon syyllistämisestä), ja samaan aikaan annetaan ymmärtää, että se oma ah-niin-pyyteetön hoiva ja rakkaus olikin vastikkeellista.
Minusta on perin merkillistä ajatella, että jos vanhempi kantaa vastuunsa ja tekee velvollisuutensa ja hoitaa ne mukulat, jotka itse tähän maailmaan saattanut tieten tahtoen, siitä seuraisi jotenkin hirmuinen kiitollisuudenvelka niille lapsille. Että oi kiitos kun sain syntyä vaikken sitä pyytänytkään, miten voin maksaa tämän täysin pyyteettömän hoivan sinulle takaisin, oi pyhä ja mahtava Äiti?
Pientä on se äidinrakkaus, joka täytyy maksaa takaisin.
eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mummo on hoitanut lastenlapsia, on teidän velvollisuutenne nyt vuorostaan hoitaa mummoa.
En rupeaisi hoitamaan 87-vuotiasta. Hän mahdollisesti elää vielä 10 vuotta.
Kun esim. itse olen jo yli 70-vuotias ja alkaa sydän temppuilemaan, en todellakaan jaksaisi ja pystyisi hoitamaan tätä meidän tapauksessamme itseäni kookkaampaa ihmistä. On tekemistä, kun avustan kyläilyjen aikana. Saa varoa, ettei itselle käy mitään, kun autan häntä vessassa. Vanhustenhoito on riuskojen ammattilaisten työtä.
Ja ei ole tämä vanhus hoitanut lapsiamme. Itse hoidimme tai maksoimme päivähoidosta.
Ja sekös on syy, ettei että vanhusta voi arvostaa ja auttaa häntä. Kun ei hänkään niin emme menkään???? Tekosyitä löytyy aina asiaan kun asiaan.. mutta entäs sitten sinä tuet vanhaksi ja lapsesi kääntää sulle selän?? Kiekuen tulevat kun perintöä jaetaan!!! Eikös hävetä, ettei voinut olla rinnalla silloin kun apua joku tarvii?
Mitään syitä ei tarvita. Riittää kun toteaa, että ei tahdo.
Meillä ei ole mitään juridista velvollisuutta hoitaa vanhuksiamme itse.
Se on ammattilaisen puuhaa noin muutenkin. Terveen lapsen hoitamisesta selviää jokainen jolla on kaksi aivosolua, koska a) lapset on pienikokoisia ja b) neuvola ohjaa ja c) vaistotkin ohjaa ja d) kuten sanottu, terveen ihmisen hoitaminen ei ole kovin monimutkaista, sen kun lapat ruokaa sisään toisesta päästä ja siivoat toisen pään, ja hyvin pian lapsi oppii jo itsekin syömään.
Vanhus taas voi olla monisairas, hyvinkin kookas, väkivaltainen tai harhainen. Kääntele sitä siinä sitten. Lisäksi vanhus vaan taantuu koko ajan. Lapsen kanssa tietää, että se syö itse kaksivuotiaana, kolmivuotiaana viimeistään on yökuivakin ja kohta osaa jo lukea ja auttaa tiskikoneen tyhjennyksessä. Vanhuksesta tietää vain, että siitä on koko ajan enemmän vaivaa, etkä edes tiedä kuinka pitkään: nykyhoidoilla ja lääkkeillä ihmiset saadaan pidettyä nimellisesti hengissä aivan järkyttävän pitkään.
Lapsi myös alkaa useimmiten nukkua yöt läpeensä viimeistään vuoden vanhana, jotain satunnaisia mahatauteja tms. lukuunottamatta. Vanhukset voivat olla lääkityksistä huolimatta tavattoman levottomia öisin, ja sitä sitten pitäisi vuosia ja taas vuosia jaksaa?
Tavattoman halveksuvaa vanhustenhoitajia kohtaan ajatella, että kuka hyvänsä kaltaiseni kirjanpitäjä voisi yhtäkkiä osata sen vanhuksen hoitaa.
Kävin muuten yhtä tuttua vanhusta tapaamassa tk:n vuodeosastolla, tai mikä kuntoutusosasto se nykyään on. Siellä oli aika monen sängynpäässä taulussa tekstejä: kävelytuki+2, pyörätuoli+2 jne. Eli vanhusta ei välttämättä edes saa pyörätuoliin ilman kahta hoitajaa, tai hän ei voi kävellä kävelytuen kanssa ilman kahta hoitajaa jne.
-eri-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo "suvun tyttärille" kuulostaa ikävältä, hoitaminen ja auttaminen ei ole mikään naisten asia.
Muuten tavallaan ymmärrän mummoa, kyllä suvun kuuluu auttaa, voimien mukaan, ei vanhusten auttaminen kuulu vain yhteiskunnalle.Kyllähän se ON naisten asia! Vai kuinka monta vanhusta hoitavaa poikaa tai vävyä tunnet? Entä kuinka monta lastenlastaan hoitavaa isoisää tunnet? Niinpä. Kyllä hoitaminen ja auttaminen on vain naisten tehtävä. Ei tälläkään palstalla ole ikinä haukuttu isoisiä ja vaadittu heiltä lastenhoitoapua. Kyllä se syyttävä sormi osuu AINA, IHAN AINA vain mummoihin eli naisiin.
On tekopyhää vaatia miehiltä ja pojilta vanhustenhoitoapua, kun ette koskaan itsekään ole vaatineet isoisiä auttamaan. Vain mummoja haukutte. Älkää nyt sitten ihmetelkö ja valittako, kun mummokin vaatii apua vain tyttäriltä ja miniöiltä eli naisilta.
Meidän mummoa hoito kaksi pojista, tyttöjä ei kiinnostanut.
eri
Niin. Ne harvat tapaukset, joissa hoiva-apua antavat ovat miehiä, nostetaankin helposti tikun nokkaan näkymään, että kyllä ne miespuolisetkin hoitavat. Tottakai heitäkin löytyy, pienenä vähemmistönä.
Kyllähän minunkin mieheni käytti äitiään lääkärissä ja sen sellaista, mutta ne kaksi hänen sisartaan olivat kuitenkin niitä, jotka siivosivat, vaihtoivat petivaatteita, käyttivät kylvyssä, tekivät ruokaa ja olivat muutenkin kaiken aikaa kartalla äitinsä tilanteesta, olivat yhteydessä kotisairaanhoitoon ja huolehtivat lääkkeistä, kuulolaitteista, silmälaseista, apuvälineistä ja kaikkea sellaisista. Ja ennen kaikkea pitivät äidilleen seuraa.
Kun joskus sanoin, että eikös sunkin pitäisi tehdä jotain tuollaista, niin eihän hänen tarvinnut, kun siskothan niistä huolehtii. Rautainen selitys.
Oma veljeni ei tehnyt senkään vertaa. Hyvä selitys, kun asui kaukana äidistä ja sisar lähellä. Lomaakaan hänellä ei noina vuosina ollut ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mummo on hoitanut lastenlapsia, on teidän velvollisuutenne nyt vuorostaan hoitaa mummoa.
En rupeaisi hoitamaan 87-vuotiasta. Hän mahdollisesti elää vielä 10 vuotta.
Kun esim. itse olen jo yli 70-vuotias ja alkaa sydän temppuilemaan, en todellakaan jaksaisi ja pystyisi hoitamaan tätä meidän tapauksessamme itseäni kookkaampaa ihmistä. On tekemistä, kun avustan kyläilyjen aikana. Saa varoa, ettei itselle käy mitään, kun autan häntä vessassa. Vanhustenhoito on riuskojen ammattilaisten työtä.
Ja ei ole tämä vanhus hoitanut lapsiamme. Itse hoidimme tai maksoimme päivähoidosta.
Ja sekös on syy, ettei että vanhusta voi arvostaa ja auttaa häntä. Kun ei hänkään niin emme menkään???? Tekosyitä löytyy aina asiaan kun asiaan.. mutta entäs sitten sinä tuet vanhaksi ja lapsesi kääntää sulle selän?? Kiekuen tulevat kun perintöä jaetaan!!! Eikös hävetä, ettei voinut olla rinnalla silloin kun apua joku tarvii?
Eikös hävetä yrittää syyllistää olemattomalla perinnöllä? On tainnut sinultakin jäädä se seuraavan sukupolven auttaminen sikseen, tekosyitä on varmasti löytynyt ja nyt ollaan kiekuen vaatimassa kun itse tarvitaan apua!!!
"kun ei hänkään, niin emme mekään"
Kyllä, juuri näin.
Kokemus on osoittanut senkin, että "vaikka hän, niin me emme."
Valitettavasti tämäkin on nähty ja usein.
Vierailija kirjoitti:
Me saimme muistisairaan äidin palvelutaloon kotoa, kun kerrottiin, että hänen asuntoon tulee remontti ja pitää lähteä remontin alta pois. Olihan siinä monenlaista säätöä, mutta kaikki meni lopulta aika hyvin. Kotiutui lopulta hyvin uuteen kotiin. Suuri helpotus meille, kun ei tarvinnut enää etsiä sieltä sun täältä.
Tuo on häikäilemätön kavallus ja petos. Hänellä on ihmisoikeudet. Ennemmin olisitte jättäneet heitteille, ja tehneet huoli-ilmotuksne jos ei kiinnosta autella kotonaan. Mutta tuommonen huijaus on rikos. on Vanhuksen pahoinpitelyä valehdella hänelle. Kyllä se kotihoito olisi hänelle paikan järjestänyt jos ei koton pärjää.
"helpotus meille"? Varastitte hänen kodin ja tuo on kidnappaus ja vapauden riisto. Tehkää poliisi ilmoitus.
Sama jos sinut huijattaisiin lähtemään vaikka toiselle puolelle maailmaa jonkun työpaikan perässä, ja perille tultuasi ei päästettäisi takaisin kotiisi. Kotisi olisi pengottu, tuhottu ja myyty sillä aikaa! Törkeä temppu! Ja VÄÄRIN
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käy sääliksi mummisi. Ymmärrän häntä täysin siinä, että haluaisi omassa kodissaan asua loppuun asti.
Teen kaikkeni, että minä pysyn niin hyvinvoivana kuolemaan asti, että voin kotonani asua ilman yhtään hoitajaa.Ihan hyvä suunnitelma, jos ilman yhtäkään hoitajaa tarkoittaa ettet velvoita lapsiasiasi hoitamaan itseäsi. Heillä on oma elämä.
Mitä tarkoitat että "sullakin on oma elämä" ? Jos käsitin oikein tarkoititko sitä että kun sinun äiti tai mummi, tai isä tai vaari, on niin vanha ettei ihan pärjää yksin, voit jättää jättää hänet yksin, kun sulla on oma elämä? Aikaa ei liikene hänelle, joka on sinua kasvattanut, sinua rahallisesti auttanut, viettänyt aikaa ja hoitanut..ym, jehkä sinunkin lapsiasi, ihan kylmästi hän on sinulle tarpeeton kun ei jaksa enää sinua auttaa, niin sinä et auta häntä?? Sinä voit mennä omaisesi kotiin kun apua tarviit, tai koska vaan, mutta tämä omainen on rasittava kun tulee sinun kotiisi ja pyytää vaikka apua johonkin??? Ei varmasti tule mieleen että mummulla on omakin elämä???Miten voi olla näin kylmiä ihmisiä?
Hoh, perintö odottaa ja sitä kohti kirkuen ja tapellen kyllä on asiallista vai? Silloin kelpaa mummon lipastot, ja matot, rahat ja asunnostakin voi saada sievoisen summan, silloin mummu muistuu mieleen.
Minä siivoan juuri "Mummun", eli anoppini asuntoa. Voin kertoa, että kymmenkunta mattoa meni juuri kaatopaikalle ja ne sälöilleet lastulevylipastot tekee seuraa pian.
Hauskoja nämä vuodatukset, joissa syytellään muita kylmyydestä ja epäempaattisuudesta (ikään kuin kylmä ja epäempaattinen ihminen välittäisi vähääkään jonkun palstakollon syyllistämisestä), ja samaan aikaan annetaan ymmärtää, että se oma ah-niin-pyyteetön hoiva ja rakkaus olikin vastikkeellista.
Minusta on perin merkillistä ajatella, että jos vanhempi kantaa vastuunsa ja tekee velvollisuutensa ja hoitaa ne mukulat, jotka itse tähän maailmaan saattanut tieten tahtoen, siitä seuraisi jotenkin hirmuinen kiitollisuudenvelka niille lapsille. Että oi kiitos kun sain syntyä vaikken sitä pyytänytkään, miten voin maksaa tämän täysin pyyteettömän hoivan sinulle takaisin, oi pyhä ja mahtava Äiti?
Pientä on se äidinrakkaus, joka täytyy maksaa takaisin.
eri
Aina kun näitä lukee, täytyy sanoa, että miljoonasti fiksumpia ovat ne yhteisöt ja yhteiskunnat, joissa asia nimenomaan on niin päin, että lasten velvollisuus on huolehtia vanhhemmistaan, ja ylipäätään ikäihmisiä arvostetaan.
Tässä meidän yhteiskunnassa alat suunnilleen syntymästä asti menettämään kaiken ja mitä vanhemmaksi tulet, sen ei-toivotummaksi käyt. Typerät arvovalinnat meillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mummo on hoitanut lastenlapsia, on teidän velvollisuutenne nyt vuorostaan hoitaa mummoa.
En rupeaisi hoitamaan 87-vuotiasta. Hän mahdollisesti elää vielä 10 vuotta.
Kun esim. itse olen jo yli 70-vuotias ja alkaa sydän temppuilemaan, en todellakaan jaksaisi ja pystyisi hoitamaan tätä meidän tapauksessamme itseäni kookkaampaa ihmistä. On tekemistä, kun avustan kyläilyjen aikana. Saa varoa, ettei itselle käy mitään, kun autan häntä vessassa. Vanhustenhoito on riuskojen ammattilaisten työtä.
Ja ei ole tämä vanhus hoitanut lapsiamme. Itse hoidimme tai maksoimme päivähoidosta.
Ja sekös on syy, ettei että vanhusta voi arvostaa ja auttaa häntä. Kun ei hänkään niin emme menkään???? Tekosyitä löytyy aina asiaan kun asiaan.. mutta entäs sitten sinä tuet vanhaksi ja lapsesi kääntää sulle selän?? Kiekuen tulevat kun perintöä jaetaan!!! Eikös hävetä, ettei voinut olla rinnalla silloin kun apua joku tarvii?
Eikös hävetä yrittää syyllistää olemattomalla perinnöllä? On tainnut sinultakin jäädä se seuraavan sukupolven auttaminen sikseen, tekosyitä on varmasti löytynyt ja nyt ollaan kiekuen vaatimassa kun itse tarvitaan apua!!!
"kun ei hänkään, niin emme mekään"
Kyllä, juuri näin.
Kokemus on osoittanut senkin, että "vaikka hän, niin me emme."
Valitettavasti tämäkin on nähty ja usein.
Niin juuri! Näin se aina menee! Vanhuksen pitäisi aina olla auttamassa ja mikään ei riitä! Ja, mukavasti ne unohtuu ne lapsuuden ja nuoruuden lahjat, autokoulun maksut, opinnoissa rahantukemiset, velkojen maksut, auttamset lastenlasten kanssa 30 v sitten! Mut ei muistu mieleen sit millään enää ne!!!
Haukutaan silti, kun kerran vihastuit! Siksi en auta. Tämmönen lapsi on psykopaatti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo "suvun tyttärille" kuulostaa ikävältä, hoitaminen ja auttaminen ei ole mikään naisten asia.
Muuten tavallaan ymmärrän mummoa, kyllä suvun kuuluu auttaa, voimien mukaan, ei vanhusten auttaminen kuulu vain yhteiskunnalle.Kyllähän se ON naisten asia! Vai kuinka monta vanhusta hoitavaa poikaa tai vävyä tunnet? Entä kuinka monta lastenlastaan hoitavaa isoisää tunnet? Niinpä. Kyllä hoitaminen ja auttaminen on vain naisten tehtävä. Ei tälläkään palstalla ole ikinä haukuttu isoisiä ja vaadittu heiltä lastenhoitoapua. Kyllä se syyttävä sormi osuu AINA, IHAN AINA vain mummoihin eli naisiin.
On tekopyhää vaatia miehiltä ja pojilta vanhustenhoitoapua, kun ette koskaan itsekään ole vaatineet isoisiä auttamaan. Vain mummoja haukutte. Älkää nyt sitten ihmetelkö ja valittako, kun mummokin vaatii apua vain tyttäriltä ja miniöiltä eli naisilta.
Miten se miniälle kuuluisi, eihän hän ole anopin lapsi? Minä en ainakaan sormeani edes liikuta anopin puoleen, mutta omaa äitiäni autan taatusti, kun tarvitsee apua. Hoitakoot anoppia hänen omat lapsensa, ei se lasten puolisoille kuulu.
Tuo on tapauskohtaista. Sinun kohdallasi asia on niin kuin sinä sen näet ja koet.
Me ihmiset ollaan kuitenkin erilaisia erilaisine tilanteinemme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käy sääliksi mummisi. Ymmärrän häntä täysin siinä, että haluaisi omassa kodissaan asua loppuun asti.
Teen kaikkeni, että minä pysyn niin hyvinvoivana kuolemaan asti, että voin kotonani asua ilman yhtään hoitajaa.Ihan hyvä suunnitelma, jos ilman yhtäkään hoitajaa tarkoittaa ettet velvoita lapsiasiasi hoitamaan itseäsi. Heillä on oma elämä.
Mitä tarkoitat että "sullakin on oma elämä" ? Jos käsitin oikein tarkoititko sitä että kun sinun äiti tai mummi, tai isä tai vaari, on niin vanha ettei ihan pärjää yksin, voit jättää jättää hänet yksin, kun sulla on oma elämä? Aikaa ei liikene hänelle, joka on sinua kasvattanut, sinua rahallisesti auttanut, viettänyt aikaa ja hoitanut..ym, jehkä sinunkin lapsiasi, ihan kylmästi hän on sinulle tarpeeton kun ei jaksa enää sinua auttaa, niin sinä et auta häntä?? Sinä voit mennä omaisesi kotiin kun apua tarviit, tai koska vaan, mutta tämä omainen on rasittava kun tulee sinun kotiisi ja pyytää vaikka apua johonkin??? Ei varmasti tule mieleen että mummulla on omakin elämä???Miten voi olla näin kylmiä ihmisiä?
Hoh, perintö odottaa ja sitä kohti kirkuen ja tapellen kyllä on asiallista vai? Silloin kelpaa mummon lipastot, ja matot, rahat ja asunnostakin voi saada sievoisen summan, silloin mummu muistuu mieleen.
Minä siivoan juuri "Mummun", eli anoppini asuntoa. Voin kertoa, että kymmenkunta mattoa meni juuri kaatopaikalle ja ne sälöilleet lastulevylipastot tekee seuraa pian.
Hauskoja nämä vuodatukset, joissa syytellään muita kylmyydestä ja epäempaattisuudesta (ikään kuin kylmä ja epäempaattinen ihminen välittäisi vähääkään jonkun palstakollon syyllistämisestä), ja samaan aikaan annetaan ymmärtää, että se oma ah-niin-pyyteetön hoiva ja rakkaus olikin vastikkeellista.
Minusta on perin merkillistä ajatella, että jos vanhempi kantaa vastuunsa ja tekee velvollisuutensa ja hoitaa ne mukulat, jotka itse tähän maailmaan saattanut tieten tahtoen, siitä seuraisi jotenkin hirmuinen kiitollisuudenvelka niille lapsille. Että oi kiitos kun sain syntyä vaikken sitä pyytänytkään, miten voin maksaa tämän täysin pyyteettömän hoivan sinulle takaisin, oi pyhä ja mahtava Äiti?
Pientä on se äidinrakkaus, joka täytyy maksaa takaisin.
eri
Vielä pienempää on se rakkaus omaa äitiä ja isää kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käy sääliksi mummisi. Ymmärrän häntä täysin siinä, että haluaisi omassa kodissaan asua loppuun asti.
Teen kaikkeni, että minä pysyn niin hyvinvoivana kuolemaan asti, että voin kotonani asua ilman yhtään hoitajaa.Ihan hyvä suunnitelma, jos ilman yhtäkään hoitajaa tarkoittaa ettet velvoita lapsiasiasi hoitamaan itseäsi. Heillä on oma elämä.
Mitä tarkoitat että "sullakin on oma elämä" ? Jos käsitin oikein tarkoititko sitä että kun sinun äiti tai mummi, tai isä tai vaari, on niin vanha ettei ihan pärjää yksin, voit jättää jättää hänet yksin, kun sulla on oma elämä? Aikaa ei liikene hänelle, joka on sinua kasvattanut, sinua rahallisesti auttanut, viettänyt aikaa ja hoitanut..ym, jehkä sinunkin lapsiasi, ihan kylmästi hän on sinulle tarpeeton kun ei jaksa enää sinua auttaa, niin sinä et auta häntä?? Sinä voit mennä omaisesi kotiin kun apua tarviit, tai koska vaan, mutta tämä omainen on rasittava kun tulee sinun kotiisi ja pyytää vaikka apua johonkin??? Ei varmasti tule mieleen että mummulla on omakin elämä???Miten voi olla näin kylmiä ihmisiä?
Hoh, perintö odottaa ja sitä kohti kirkuen ja tapellen kyllä on asiallista vai? Silloin kelpaa mummon lipastot, ja matot, rahat ja asunnostakin voi saada sievoisen summan, silloin mummu muistuu mieleen.
Minä siivoan juuri "Mummun", eli anoppini asuntoa. Voin kertoa, että kymmenkunta mattoa meni juuri kaatopaikalle ja ne sälöilleet lastulevylipastot tekee seuraa pian.
Hauskoja nämä vuodatukset, joissa syytellään muita kylmyydestä ja epäempaattisuudesta (ikään kuin kylmä ja epäempaattinen ihminen välittäisi vähääkään jonkun palstakollon syyllistämisestä), ja samaan aikaan annetaan ymmärtää, että se oma ah-niin-pyyteetön hoiva ja rakkaus olikin vastikkeellista.
Minusta on perin merkillistä ajatella, että jos vanhempi kantaa vastuunsa ja tekee velvollisuutensa ja hoitaa ne mukulat, jotka itse tähän maailmaan saattanut tieten tahtoen, siitä seuraisi jotenkin hirmuinen kiitollisuudenvelka niille lapsille. Että oi kiitos kun sain syntyä vaikken sitä pyytänytkään, miten voin maksaa tämän täysin pyyteettömän hoivan sinulle takaisin, oi pyhä ja mahtava Äiti?
Pientä on se äidinrakkaus, joka täytyy maksaa takaisin.
eri
Aina kun näitä lukee, täytyy sanoa, että miljoonasti fiksumpia ovat ne yhteisöt ja yhteiskunnat, joissa asia nimenomaan on niin päin, että lasten velvollisuus on huolehtia vanhhemmistaan, ja ylipäätään ikäihmisiä arvostetaan.
Tässä meidän yhteiskunnassa alat suunnilleen syntymästä asti menettämään kaiken ja mitä vanhemmaksi tulet, sen ei-toivotummaksi käyt. Typerät arvovalinnat meillä.
Aivan niin. Sitten me vielä raahaamme tänne aasialaisia ihmisiä hoitamaan vanhuksiamme, koska heillä on vielä se sisäsyntyinen kunnioitus vanhempia ihmisiä kohtaan.
Tosin se kyllä seuraavassa sukupolvessa katoaa heiltäkin tässä kovasydämisessä yhteiskunnassa.
Hoitokoti on kyllä vihon viimeinen paikka, jossa loput elon päiväni tahtoisin viettää.
Siiinä vaiheessa peli on pelattu ja on aika häipyä.
Alue: Aihe vapaa
Silloin mennään hoivakotiin kun ei enää itsekseen pärjätä omassa kodissa. Siinä ei mummelin haluamisia kysellä, kuten ei pienen lapsenkaan haluamisia kysellä, jos kyseessä on asia, jossa lapsen vanhempi päättää tärkeästä asiasta. Miksi vertaan lasta ja vanhusta? No just siksi, että ovat haluamisineen ja oikkuineen samalla tasolla.