Lue keskustelun säännöt.
Mummi ei suostu hoivakotiin, vaan uhriutuu ja vaatii että perheen pitäisi hoitaa
87-vuotias mummi on asunut kotona ja saanut kotihoidon käyntejä päivittäin, mutta nyt tilanne alkaa olla se että hoivakotiin pitäisi päästä.
Mutta pelkkä kotihoidon palveluihin myöntyminen on ollut mummille haastavaa, koska on sitä mieltä eihän vieraan ihmisen tarvitse hoitaa kun kerran on perhekin olemassa. Hän on sanonut kotona käyvälle hoitajalle usein, että ei sinun tarvitse tulla vaan kerro tyttärille ja suvun tytöille että he tulisivat.
No, hoivakotiin muuttaminen on mummille tietenkin aivan käsittämätön ajatus ja hän uhriutuu siitä jatkuvasti. Olemme kuulemma hylänneet ja pettäneet hänet, kun emme auta häntä asumaan kotona.
Mikä avuksi tilanteeseen?
Kommentit (1980)
Mummi ei suostu hoivakotiin, vaan uhriutuu ja vaatii että perheen pitäisi hoitaa.
Kysyn aapee sinulta ihan tosissani, että kuka tuossa oikein uhriutuu. Ihan oikeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä vaihtoehto:
Me jaoimme hoitovuorot ja muulloin siellä on hoitaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekös te juurikin ole hylänneet hänet?
Teitä on monta. Miksi ette hoida?
Itsehän te uhriudutte.
Eikö joku MUU voi hoitaa? Eihän me itse.Paskat sukulaiset mummillasi.
Paska tuuri.
Toivon mummillesi kaikkea hyvää ja ymmärrän hyvin hänen ajatusta.Olet joko typerä tai et muuten ymmärtänyt aloitusta. Muista tämä mielipiteesi sitten, kun omat vanhempasi tarvisevat apuasi.
Kyllä. Olen miettinyt sitä jo ja olen kysynyt vanhemmiltani, miten he toivovat.
Apee eikä aapeen suku halua hoitaa isoäitiään.
Joku toinen voi haluta.
Ei me kaikki olla aapee.
Hyvä niin, mutta aloittajalla on oikeus valita toisin! Ei teidän valintanne teistä mitään erinomaisia ihmisiä tee, jos tekisi, et leuhkisi täällä. Palatkaamme aiheeseen sitten, kun hoidat/te iäkästä isoäitiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kädetön aapee ja aapeen suku. Ei mulla muuta.
Miksi ette kunnioita sen vanhimman toivetta?Ei minulla muuta kuin että oletko koskaan millään tavalla huolehtinut vanhuksesta? Jos et ole, niin pidä mielipiteesi ominasi.
Öö. Mikäs tyranni siellä huutelee.
Suomi on kyllä vapaa maa. Täällä saa olla ajatuksia ja mielipiteitä ja täällä jopa saa huolehtia edellisistä sukupolvista. Ei täällä pakko ole laittaa vaivaiskotiin tai superhoitolaan.
Kyllä, kyllä saa huolehtia, kirjoitankin vain 20 vuoden kokemuksella siitä, minkälaista on hoitaa vanhusta kotona. Huolehdi sinä nyt niistä edellisistä sukupolvista, siis vainajista.
Opiskeluaikoina näin välillä ihan nälkää ja oisin tarvinut apua. Ei tippunut mitään, omillaan piti kuulemma pärjätä.
Samoin, kun lapset oli pieniä. Ilmoitettiin että eläkkeellä nautitaan ja ei hoideta lastenlapsia. Ja niin rämmin eteenpäin ilman suvun tai perheen apua läpi koliikkiaikojen ja kaiken mahdollisen.
Ja nyt mun pitäis alkaa omaishoitajaksi heille ja jättää oma elämä elämättä! Kun he niin pitivät tiukasti kiinni omastaan!
Pitäköön tunkkinsa! Niin metsä ja sitä rataa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en vaan suostuisi moisen uhriksi. Jos ostettu apu ei kelpaa, niin sitten on ilman.
Meillä suvun tytöillä kun on oma elämämmekin. Hänkin siihen kuuluu, mutta muutaman kerran kuussa, parin tunnin ajan. Ei vaan löydy aikaa piikomiselle, kun on perhe, duuni, harrastukset ja KYLLÄ - oma-aika! Siitä en luovu, ettei pää levii. Näiden jälkeen tulee suku ja ystävät.
En tajua noita jääriä, että sitten pitää uuvuttaa (sairastuttaa) läheiset. Tarjolla on palveluita, eikun ostamaan.
Jos jonakin päivänä sinun oma elämäsi muuttuu niin, että tarvitset apua, niin muista, mitä nyt ajattelit! Koitahan sitten pärjäillä!
Hoitajana vanhusten ympärivuorokautisessa yksikössä joskus ihmettelen, mitä pahaa nämä vanhat äidit ja isät ovat lapsilleen tehneet, kun näitä ei koskaan näy omia vanhempiaan katsomassa. Meillä sellainenkin on jo suuri juttu, jos omainen käy kerran viikossa. Tällaiset omaiset ovat meidän kirjoissa aktiiviomaisia. Valitettavasti useamman kohdalla omat lapset vaivautuvat paikalle ehkä kaksi kertaa vuodessa - joulun aikaan ja kesälomillaan.
Tätä on ulkoistettu vanhuus ja elämän viimeiset vuodet laitoksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt ei ketään niihin koska hallitus päättänyt poistaa vanhuksia koronalla.
Siitä ei tule erillistä ilmoitusta tms. vaan kertovat että muuhun menehtyi koska testejäkään eivät tee.
Toisista välittävät ovat yrittäneet kertoa asiasta eli viruksen vaarallisuudesta, jopa lääkärit kuten esim.
Vierailija kirjoitti:
Hoitajana vanhusten ympärivuorokautisessa yksikössä joskus ihmettelen, mitä pahaa nämä vanhat äidit ja isät ovat lapsilleen tehneet, kun näitä ei koskaan näy omia vanhempiaan katsomassa. Meillä sellainenkin on jo suuri juttu, jos omainen käy kerran viikossa. Tällaiset omaiset ovat meidän kirjoissa aktiiviomaisia. Valitettavasti useamman kohdalla omat lapset vaivautuvat paikalle ehkä kaksi kertaa vuodessa - joulun aikaan ja kesälomillaan.
Tätä on ulkoistettu vanhuus ja elämän viimeiset vuodet laitoksessa.
Ilmeisesti vanhukset pitäisi pakottaa muuttamaan sinne, missä ne lapset asuvat. Vaikka ulkomaille asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneks mun mummot ja papat on kuollu nopeasti, ennen ku joutuivat minnekään laitokseen. Isääni ja äitiäni aion kyllä auttaa minkä ehdin. Itse aion ehdottomasti kuolla kotiin, sitten kun en osaa enää pitää itseäni vanhuuden takia hengissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajana vanhusten ympärivuorokautisessa yksikössä joskus ihmettelen, mitä pahaa nämä vanhat äidit ja isät ovat lapsilleen tehneet, kun näitä ei koskaan näy omia vanhempiaan katsomassa. Meillä sellainenkin on jo suuri juttu, jos omainen käy kerran viikossa. Tällaiset omaiset ovat meidän kirjoissa aktiiviomaisia. Valitettavasti useamman kohdalla omat lapset vaivautuvat paikalle ehkä kaksi kertaa vuodessa - joulun aikaan ja kesälomillaan.
Tätä on ulkoistettu vanhuus ja elämän viimeiset vuodet laitoksessa.
Ilmeisesti vanhukset pitäisi pakottaa muuttamaan sinne, missä ne lapset asuvat. Vaikka ulkomaille asti.
Niinhän sitä luulisi. Mutta aika harvalla ne lapset ovat ulkomailla. Jopa samassa kaupungissa/ kaupunginosassa asuminen on useimmille riittävän vaivalloista, että jaksaisi pistäytyä paikalla. Saattaa olla "omaa elämää" = työkiireitä, lapsia ym. mutta kuitenkin loppupeleissä olisi syytä muistaa, että se on sitten oma valinta, jos ei mitenkään ole aikaa omille vanheneville ja sairaille vanhemmilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On helppo olla mummojen ymmärtäjä kun ei ole omaa mummoa hoidettavana. Minäkin kovasti puutuin naapurimummojen huonoon kohteluun ja soitin heidän sukulaisille-kunnes sama asia tuli omalle kohdalle. Omasta äidistä tuli kuin pikkulapsi hän soitti minulle useita kertoja päivässä, itki, pyysi käymään vielä myöhään illalla. Häiritsi naapureita. Muutaman vuoden näin jaksoinkin, mutta loputtomiin ei. Kyllä vanhuksille on tarjolla mukavia asuntoja palvelutaloista, mutta yllätys yllätys: en halua sinne kun siellä on vanhoja ihmisiä. Nyt on helppo ymmärtää että omaiset ei hoida vanhuksiaan vaan asiat laitetaan virkaholhoojille ja hoitajille. Ja miksi siellä vanhainkodissa pitäisi usein käydä: onhan siellä vanhusten seurana koko ajan hoitajia ja muita vanhuksia.
Ei voida puhua kaikista vanhuksista.
Jos päässä viiraa dementian tms. takia niin silloin tietysti laitos on paras paikka.
Mutta täysjärkinen ihminen, joka vain on vanha, on ihan eri asia.
Jos pää toimii, mutta kroppa ei, niin silloinkin hoivakoti on oikea paikka.
Vierailija kirjoitti:
Hoitajana vanhusten ympärivuorokautisessa yksikössä joskus ihmettelen, mitä pahaa nämä vanhat äidit ja isät ovat lapsilleen tehneet, kun näitä ei koskaan näy omia vanhempiaan katsomassa. Meillä sellainenkin on jo suuri juttu, jos omainen käy kerran viikossa. Tällaiset omaiset ovat meidän kirjoissa aktiiviomaisia. Valitettavasti useamman kohdalla omat lapset vaivautuvat paikalle ehkä kaksi kertaa vuodessa - joulun aikaan ja kesälomillaan.
Tätä on ulkoistettu vanhuus ja elämän viimeiset vuodet laitoksessa.
Jostain syystä hoitajat luulevat, että vanhuksen lapset asuvat lähes naapurissa. Tulee milloin mitäkin soittoja miten heti pitää järjestää joku asia, olemme 300 km päässä ja arkipäivät töissä. Lääkäriinkin olisi pitänyt viedä heti? Sitten vain selvittämään meneekö taksilla vai ambulanssilla päivystykseen. Kotikäynnillä ollut hoitaja sitä ambulanssin tilausta ei yllättäen tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajana vanhusten ympärivuorokautisessa yksikössä joskus ihmettelen, mitä pahaa nämä vanhat äidit ja isät ovat lapsilleen tehneet, kun näitä ei koskaan näy omia vanhempiaan katsomassa. Meillä sellainenkin on jo suuri juttu, jos omainen käy kerran viikossa. Tällaiset omaiset ovat meidän kirjoissa aktiiviomaisia. Valitettavasti useamman kohdalla omat lapset vaivautuvat paikalle ehkä kaksi kertaa vuodessa - joulun aikaan ja kesälomillaan.
Tätä on ulkoistettu vanhuus ja elämän viimeiset vuodet laitoksessa.
Ilmeisesti vanhukset pitäisi pakottaa muuttamaan sinne, missä ne lapset asuvat. Vaikka ulkomaille asti.
Niinhän sitä luulisi. Mutta aika harvalla ne lapset ovat ulkomailla. Jopa samassa kaupungissa/ kaupunginosassa asuminen on useimmille riittävän vaivalloista, että jaksaisi pistäytyä paikalla. Saattaa olla "omaa elämää" = työkiireitä, lapsia ym. mutta kuitenkin loppupeleissä olisi syytä muistaa, että se on sitten oma valinta, jos ei mitenkään ole aikaa omille vanheneville ja sairaille vanhemmilleen.
Mikä on se syy että heille pitäisi olla aikaa? Jos aika menee siihen että toinen vain valittaa miten huonosti asiat on ja kukaan ei koskaan käy tai höpöttelee muuten omiaan niin miksi sitä pitäisi jaksaa kuunnella viikottain saati useamman kerran viikossa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajana vanhusten ympärivuorokautisessa yksikössä joskus ihmettelen, mitä pahaa nämä vanhat äidit ja isät ovat lapsilleen tehneet, kun näitä ei koskaan näy omia vanhempiaan katsomassa. Meillä sellainenkin on jo suuri juttu, jos omainen käy kerran viikossa. Tällaiset omaiset ovat meidän kirjoissa aktiiviomaisia. Valitettavasti useamman kohdalla omat lapset vaivautuvat paikalle ehkä kaksi kertaa vuodessa - joulun aikaan ja kesälomillaan.
Tätä on ulkoistettu vanhuus ja elämän viimeiset vuodet laitoksessa.
Ilmeisesti vanhukset pitäisi pakottaa muuttamaan sinne, missä ne lapset asuvat. Vaikka ulkomaille asti.
Niinhän sitä luulisi. Mutta aika harvalla ne lapset ovat ulkomailla. Jopa samassa kaupungissa/ kaupunginosassa asuminen on useimmille riittävän vaivalloista, että jaksaisi pistäytyä paikalla. Saattaa olla "omaa elämää" = työkiireitä, lapsia ym. mutta kuitenkin loppupeleissä olisi syytä muistaa, että se on sitten oma valinta, jos ei mitenkään ole aikaa omille vanheneville ja sairaille vanhemmilleen.
Mikä on se syy että heille pitäisi olla aikaa? Jos aika menee siihen että toinen vain valittaa miten huonosti asiat on ja kukaan ei koskaan käy tai höpöttelee muuten omiaan niin miksi sitä pitäisi jaksaa kuunnella viikottain saati useamman kerran viikossa?
Äidilläni on diagnosoitu harhaluuloisuushäiriö ja sen myötä hänen juttunsa ovat todella raskaita kuunnella. Värittää värikynällä koko lapsuuden ja nuoruuden ihan oudoin sävyin. Oli jo silloin äärettömän riitaisa ja manipuloiva. Osaa näytellä herttaista, jos on joku hyötymistarkoitus tavoitteena. Mutten oksentaa omaa mustaa mielenmaisemaa muiden niskaan.
Monella loppuu sähkösopimus ja omakotitalon sähkölasku on 3000 - 4000 kuukaudessa ja verovähennystä saa tuohon 600 euroa kuukaudessa tammi-huhtikuussa.
Katsotaan mikä on sitten asenne työhön, kun työttömille siitä aina sanotaan.
Kerrostalossa ollaan myös vastuussa naapureiden yhtiölainoista. Pääsee eläkeläiset maksamaan nuorten lainoja.
Miettikää kerrostaloja, missä puolet asunnon hinnasta yhtiölainaa. Pääsee naapurit maksamaan toistensa lainoja.
Mitenkäs sellainen ukko, joka ei aikanaan ole lapsilleen ollut minkäänlainen isä vaan ainoastaan hankaloittanut perheen elämää ja luonut traumoja? Ei suostu lähtemään lääkäriin, saati sitten päästämään kotiapua luokseen. Vaimonsa on päässyt välimuotoiseen asumiseen eikä halua (ymmärrettävistä syistä) olla missään tekemisissä äijän kanssa, kun on vihdoinkin päässyt eroon. Ukko ei osaa edes perunoita keittää, kun vaimo on tehnyt kaiken, huolehtinut kodin, lapset jne sillä aikaa kun mies ryypännyt ja ollut väkivaltainen. Lapsensa pitävät velvollisuudentunnosta ukon hengissä viemällä lämpimät ruuat, ja siivoavat ja pesevät pyykit kun ukko siihen suostuu. Itse ei äijä lähde kauppaan, vaikka pystyisi rollaattorin kanssa siihen helposti, jos sellaista suostuisi käyttämään. Mikä neuvoksi???
Kumpikaan vanhemmistani ei hoitanut omia vanhempiaan. Se tehtiin syytinkisopimuksen kautta. Nyt sitten me lapset asumme satojen kilometrien päässä. On omat lapset ja työt. Ei siinä olla omaishoitajana, eikä vanhemmat sitä halunneetkaan.