Lue keskustelun säännöt.
Mummi ei suostu hoivakotiin, vaan uhriutuu ja vaatii että perheen pitäisi hoitaa
87-vuotias mummi on asunut kotona ja saanut kotihoidon käyntejä päivittäin, mutta nyt tilanne alkaa olla se että hoivakotiin pitäisi päästä.
Mutta pelkkä kotihoidon palveluihin myöntyminen on ollut mummille haastavaa, koska on sitä mieltä eihän vieraan ihmisen tarvitse hoitaa kun kerran on perhekin olemassa. Hän on sanonut kotona käyvälle hoitajalle usein, että ei sinun tarvitse tulla vaan kerro tyttärille ja suvun tytöille että he tulisivat.
No, hoivakotiin muuttaminen on mummille tietenkin aivan käsittämätön ajatus ja hän uhriutuu siitä jatkuvasti. Olemme kuulemma hylänneet ja pettäneet hänet, kun emme auta häntä asumaan kotona.
Mikä avuksi tilanteeseen?
Kommentit (1980)
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa näyttää olevan asioista tietäviä paikalla. Mitä tapahtuu, jos vanhuksella ei ole omaisia, kenet silloin voidaan palkata kastelemaan kukat? Kuka käy ostamassa vanhukselle uuden yöpaidan tai sukat, jos edelliset menevät rikki eikä vanhus pääse enää kauppaan? Siis toki kukkien kasteluun voidaan palkata yksityinen hoivapalvelu, mutta kuka sen palkkauksen hoitaa, jos vanhus ei enää pysty siihen itse?
Minusta on alkanut tuntua, että vastaus on: ei kukaan.
Vanhukselle joka ei osaa pitää huolta asioistaan, osoitetaan tietenkin edunvalvoja. Edunvalvojalle voidaan osoittaa esim. velvollisuus hankkia vaatteita vanhukselle. Jos kukaan sukulainen ei ala edunvalvojaksi, maistraatti määrää julkisen edunvalvojan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paheksuva ihminen voi hoitaa omaa äitiään, isäänsä, anoppiaan, appiukkoaan, tätiä, setää ja vaikka kaikki vanhat ja sairaat sukulaisensa! Hänen ei tule vaatia muilta ihmisiltä alistumista ja uhrautumista.
Suomessa omaishoitajat nääntyvät raskaan hoitotaakkansa alle. Kunnat eivät pysty järjestämään omaishoitajille edes lakisääteistä kolmea (3) vapaapäivää kuukaudessa! Monisairaan, muistisairaan ja raihnaisen vanhuksen hoitaminen on erittäin sitovaa ja raskasta työtä.
- Ensin kannattaa kokeilla eritteiden - virtsan ja ulosteitten siivoamista vanhuksen vaipasta, vaatteista, sängystä ja lattialta.
- Oletko hoitanut Parkinsonin tautia sairastavaa ihmistä, joka kaatuu noin 10 kertaa päivässä? Loukaten itseään jatkuvasti ja taas mennään ensiapuun? Mutta "hyvin pärjää kotona" omasta mielestään! Näinköhän?!
- Oletko hoitanut arvaamatonta, aggressiivista ja väkivaltaista muistisairasta, joka haukkuu, kiroaa, haistattelee, uhkailee, repii vaatteista ja hiuksista, sylkee, raapii, lyö, potkii ja jopa kuristaa hoitajaa?Suomessa lapsilla ei ole mitään oikeudellista velvollisuutta pitää huolta omista vanhemmistaan!
Esimerkkinä iäkäs vanhus, joka asuu noin 150-neliöisessä omakotitalossa. Hankala isoäiti vänkää vastaan eikä suostu muuttamaan rivitaloon, kerrostaloon tai senioritaloon. Mitään isompaa kotityötä ei ole halunnut, viitsinyt tai pystynyt tekemään viimeiseen 20 vuoteen. Passuuttaa lapsiaan, joista yksi on alistunut äitinsä piiaksi ja kotiorjaksi.
Toisella puolella Suomea asuva tytär ramppaa tekemässä vanhan äitinsä kotitöitä: Tytär laittaa ruokaa, siivoaa, pesee ikkunat, pesutilat ja saunan, käy kaupassa, ajaa nurmikot, hoitaa puutarhatyöt, kerää marjat pensaista, tekee lumityöt ja maksaa laskut..
Kotipalvelu toi loppuaikoina vanhukselle aterioita. Nirso vanhus ei syönyt "pahoja ruokia", vaan jääkaapista heitettiin urakalla homehtuneita ja käyneitä ruokia roskiin.
Nämä ilkeät, hankalat, itsekkäät, marisevat ja aina ja kaikesta valittavat isoäidit ja isoisät mellastavat niin kauan, kun heille löytyy perheestä ja suvusta nöyrä piika, renki ja kotiorja ilmaiseen orjatyöhön!
Älkää hyvät ihmiset suostuko ilkeitten ja itsekkäitten vanhusten pompoteltavaksi! Vanhuksilla on eläkkeet ja varallisuutta. Vanhukset voivat ostaa apunsa rahalla - ei perheen orjatyöllä! Vanhus voi myydä omaisuuttaan ja hankkia esteettömän asunnon, kotipalvelua ja hoitoa senioritalosta. Vanhus pääsee asumaan hoitokotiin hakemalla ja rahalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan kommentti kertoo kaiken mikä tässä maassa on vialla. Jos oma mummini/äitini olisi elossa ja häntä voisin hoitaa, en miettisi kahta sekuntia. Aivan käsittämättömän itsekästä ja omahyväistä ajattelua nykyään. Tee toisille mitä toivoisit itsellesi tehtävän.
Minun käy todella sääliksi tuota vanhusta. Toivon, että omat lapseni aikanaan ymmärtävät, että me olemme mahdollisuuksiemme mukaan antaneet kaiken mahdollisen tuen ja turvan heille, joten heidän tulee antaa takaisin osa siitä, mitä ovat itse elämänsä eväiksi saaneet-se on luonnollinen elämän kiertokulku. En tosin tietenkään toivoisi jääväni rasitteeksi kenellekään vaan hankkisin hyvissä ajoin "lopetuspiikin" vaikka katukaupasta, jotten joutuisi koskaan yhteenkään laitokseen-olen jo päättänyt lähteä "saappaat jalassa".
Onko aloittaja ollenkaan tietoinen siitä, mitä laitoksessa olo nykyään pitää sisällään? En edes uskalla ajatella, mikä tilanne on esim. 20 vuoden kuluttua, kun se jo nyt on täysin epäinhimillinen. Kaikki sympatiani aloittajan mummolle, joka vain toivoisi, että hänen omaisensa huolehtisivat hänestä ja rakastaisivat häntä, kuten hänkin on varmasti parhaan kykynsä mukaan aikanaan tehnyt jälkikasvulleen. Hyi v..u miten itsekkäitä ihmiset ovat nykyään.
Et toivoisi jääväsi rasitteeksi, joten hankkisit hyvissä ajoin eutanasian ennen laitokseen joutumista. Omille lapsillesi kuitenkin voit jäädä rasitteeksi vailla tunnontuskia, koska heidän kuuluukin antaa takaisin tukea ja turvaa mitä ovat saaneet?
Onko lapsesi pyytäneet syntyä tänne ja ovatko he lapsina joutuneet pyytämään sinulta vanhempana huolenpitoa, vai oletko ehkä itse tehnyt puolisosi kanssa päätöksen lasten hankkimisesta ja hoitanut heidät lapsina?
Aivan eri asia huolehtia omista lapsistaan, kuin lasten huolehtia mahdollisesti muistisairaista vanhemmistaan. Luonnollinen elämän kiertokulku olisi se, että vanhemmat kuolisivat ajoissa pois eivätkä jäisi lastensa vastukkeeksi. Kuolisivat oikeasti saappaat jalassa ennen kuin pää pettää ennen kroppaa.
Sinulla se vasta itsekäs ajattelutapa on, ensin omista itsekkäistä haluistasi hankit lapsia ja sitten heidän pitäisi uhrata elämänsä sinun hoitamiseksi, koska "laitokset nyt vaan on kauheita paikkoja".
Ps . Kotipalvelu ei tuo kenellekään ruokaa vaa ihan ateriapalvelu.
Eri kunnissa on eri käytännöt. Pienessä kunnassa ei ole erillistä ruokapalvelua vaan yksi ihminen tuo ruuat ja hoitaa hoitotyöt.
Ja joissain kunnissa se on postin kautta hoidettu ateriapalvelu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa näyttää olevan asioista tietäviä paikalla. Mitä tapahtuu, jos vanhuksella ei ole omaisia, kenet silloin voidaan palkata kastelemaan kukat? Kuka käy ostamassa vanhukselle uuden yöpaidan tai sukat, jos edelliset menevät rikki eikä vanhus pääse enää kauppaan? Siis toki kukkien kasteluun voidaan palkata yksityinen hoivapalvelu, mutta kuka sen palkkauksen hoitaa, jos vanhus ei enää pysty siihen itse?
Minusta on alkanut tuntua, että vastaus on: ei kukaan.
Vanhukselle joka ei osaa pitää huolta asioistaan, osoitetaan tietenkin edunvalvoja. Edunvalvojalle voidaan osoittaa esim. velvollisuus hankkia vaatteita vanhukselle. Jos kukaan sukulainen ei ala edunvalvojaksi, maistraatti määrää julkisen edunvalvojan.
Ok, kiitos tiedosta. Käykö edunvalvoja tarvittaessa kastelemassa ne kukat ja kaupassa ostamassa lempihajuvettä? Itse olen luullut, että maistraatin osoittama virkaedunvalvoja pitää huolta lähinnä raha-asioista.
No se ei onneksi ole teidän valintanne. Te ette sitä mummoanne omista, vaan mummo saa olla kotonaan niin kauan kuin itse tahtoo.
Vierailija kirjoitti:
Hoivakodit ja palveluasuminen maksavat, ja paljon. Kaikilla vanhuksilla ei yksinkertaisesti ole varaa hoivakotiin, monissa kuukausimaksut ovat tosi korkeat, yli 4000 kuukaudessa. Kuka sen maksaa, jos vanhuksen eläke on esim 2000 e tai alle? Omaisetko maksavat sitten kun vanhuksen koko omaisuus on jo realisoitu kulujen kattamiseksi? ei, omaiset odottavat perintöä.
Harvan töissä käyvänkään nettopalkka on 4000 €. Saati sitten eläke.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa näyttää olevan asioista tietäviä paikalla. Mitä tapahtuu, jos vanhuksella ei ole omaisia, kenet silloin voidaan palkata kastelemaan kukat? Kuka käy ostamassa vanhukselle uuden yöpaidan tai sukat, jos edelliset menevät rikki eikä vanhus pääse enää kauppaan? Siis toki kukkien kasteluun voidaan palkata yksityinen hoivapalvelu, mutta kuka sen palkkauksen hoitaa, jos vanhus ei enää pysty siihen itse?
Minusta on alkanut tuntua, että vastaus on: ei kukaan.
Vanhukselle joka ei osaa pitää huolta asioistaan, osoitetaan tietenkin edunvalvoja. Edunvalvojalle voidaan osoittaa esim. velvollisuus hankkia vaatteita vanhukselle. Jos kukaan sukulainen ei ala edunvalvojaksi, maistraatti määrää julkisen edunvalvojan.
Ok, kiitos tiedosta. Käykö edunvalvoja tarvittaessa kastelemassa ne kukat ja kaupassa ostamassa lempihajuvettä? Itse olen luullut, että maistraatin osoittama virkaedunvalvoja pitää huolta lähinnä raha-asioista.
Ei, edunvalvojan velvollisuus lain mukaan on huolehtia että edunvalvottavan välttämättömät tarpeet (asunto, hoiva, ruoka, vaatteet) on kunnossa. Hänen ei itse tarvitse noita hoitaa vaan järjestää vaan että asiat hoituvat (esim. vanhainkotipaikka, hankkii vaatteet vanhainkodin ohjeen mukaan ja maksaa vanhuksen laskut). Jos tarvitaan kukkienkastelija ja personal shopper, ne edunvalvoja voi palkata, jos vanhuksella on varaa. Toki edunvalvoja saa noita tehdä, mutta ei ole pakko. Tosin vanhuksen kortilla kivojen käsilaukkujen ja hajuvesien shoppailu voi näyttää jännältä maistraatin/dvv vuosi-ilmoituksessa, joten useinkaan edunvalvoja ei varmaan ostele "turhuuksia" kun vanhuksen rahat menee kaikki yleensä vanhainkodille ja lääkkeisiin.
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa näyttää olevan asioista tietäviä paikalla. Mitä tapahtuu, jos vanhuksella ei ole omaisia, kenet silloin voidaan palkata kastelemaan kukat? Kuka käy ostamassa vanhukselle uuden yöpaidan tai sukat, jos edelliset menevät rikki eikä vanhus pääse enää kauppaan? Siis toki kukkien kasteluun voidaan palkata yksityinen hoivapalvelu, mutta kuka sen palkkauksen hoitaa, jos vanhus ei enää pysty siihen itse?
Minusta on alkanut tuntua, että vastaus on: ei kukaan.
No mitä sinä haluat? Jos vanhus on siinä kunnossa ettei pääse kauppaan eli ei voi ostaa ruokaa niin se tarkoittaa ettei välttämättä pysty enää huolehtimaan silloin itsestään. Eli silloin yhteys kunnan sosiaalitoimeen (asukas itse, naapuri, omainen) , josta käydään asukkaan kotona kartoittamassa hyvin kattavasti asukkaan elämäntilanne ja jos tarve vaatii niin laitetaan asukas palvelutaloon tai ainakin jonolistalle. Paikkaa odottaessa kotihoito voi käydä tarkistamassa esim. viikottain, että lääkkeet otetaan, tarv. mitata verenpaine tms. ja kotihoito tekee yhteistyötä lääkärin kanssa. Kunnissa on myös ateriapalvelu, ja ateria toimitetaan asukkaan kotiin. Näihin toimiin ei esim. omaisia tarvita ollenkaan. Toki auttaa, jos omaiset huolehtivat asioista. Ihmiseltä edellytetään jonkinlaista toimintakykyä huolehtimaan omista asioistaan ja jos sitä ei ole niin kunta huolehtii asukkaan hoitoon. Näin tämä toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No se ei onneksi ole teidän valintanne. Te ette sitä mummoanne omista, vaan mummo saa olla kotonaan niin kauan kuin itse tahtoo.
Mummo ei sitten tietenkään edellytä että lapset juoksevat hänen aloillaan 24/7 ja hoitavat lisäksi omat työnsä ja lapsensa. Monella mummolla on suhteellisuudentaju kadonnut jo ajat sitten ja tilalle on tullut teini-ikäisten minäminäminä persoonallisuus.
Jos ei enää itse kykene edes kukkiaan kastelemaan, niin kukat pois ja tekokukat tilalle. Jokainen osannee ennakoida eli jos ei ole pitkälle edennyttä muistisairautta tai äkillistä sairaskohtausta, niin vaatteetkin voi hommata etukäteen ja järjestää kodin niin, että siellä liikkuminen ja sen hoitaminen on helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ivan kirjoitti:
Miksi ei pojat ja pojanpojat voi hoitaa omia mummojaan ja pappojaan. Ihme sukupuolikysymys tässä hoitaja puhessa, en ymmärrä.
mikä ettei ja mummo vähän vihjasee että muistaa sitten hmmmm......... jos sattuu olemaan varakas.
Ei kenelläkään kuulu uhrautua vanhuksen vuoksi. Kohtuullinen apu on asiallista: kauppakäynnit, ajoittainen siivousapu, lääkärikäynnit... Jos asiat etenee vaipanvaihtoon, niin silloin sen hoitaa joku muu. Vanhukset osaavat olla taantuessaan hankalia, kun kiitoksen sanaa ei saa - aina on jokin väärin tai huonosti tehty. Oma kokemus on tämä. Varsinkin jos itse ei ole saanut kasvaessaan minkäänlaista tukea, niin on turha odottaa vierihoitoa ja kädestäpitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kun vanhempani laittoivat mummoni vanhainkotiin. Kävelevä iloinen vanhus saatiin nopeasti vuodepotilaaksi. Syynä oli, että yksin ei saanut kävellä, vaan piti olla aina hoitaja mukana, ja eiväthän he tietenkään ehtineet. Perusteluna kaatumisvaara. Ei kestänyt kauaa, kun se jatkuva istuminen tai makaaminen voi voimat ja kävelykyvyn. Sitten mummoparka odotteli vaan kuolemaa siellä sänkyllä.
Lopulta tuli veritulppa jalkaan, ja hänen annettiin kuolla siihen. Passiivinen eutanasia.
On parempi olla siellä kotona ihan missä vaan kunnossa, kuin joutua vanhainkotiin odottelemaan kuolemaa sänkyyn, jos pää on kunnnossa. Dementikko on eri juttu. Täysjärkinen ihminen oikeasti on siellä vanhainkodissa vaan vanki, joka odottelee kuolemaa.
"Missä vaan kunnossa"? Miten vähänkään huonokuntoisempi vanhus saa ruuat kotiin, tehtyä kodin hoitoon liittyviä asioita kuten lumitöitä, siivouksia, mitään? Oikeastiko olet sitä mieltä, että vanhuksen voi vaan jättää oman onnensa nojaan jos kotihoidon palvelut yms ei kelpaa?
Se vanhus on oikeutettu päättämään omista asioistaan, ellei ole edunvalvonnan alainen.
Mitä SINÄ sanoisit, kun sinut pakotettaisiin kodistasi jonnekin laitokseen? Jos olisit ihan täysjärkinen ja haluaisit asua kotona, mutta olet vanhempi kuin N vuotta? Se N tulee sieltä kyllä sinulle ja minulle. Luuletko, että joku muu päättää asioistasi paremmin silloin?
Me kaikki olemme lopulta siinä tilanteessa, että olemme vanhuksia. Ei se vanhus ole mikään muu, kuin ihminen, joka on vanha. Sinä. Minä. Kuka vaan. Ei se ole syy ottaa pois ihmisoikeuksia.
Jaa. Niin paljon kärsimystä seuraa kyllä tästä ihmisoikeusajattelustakin, että minun puolestani voidaan siirtyä malliin, jossa jokainen 50 vuotta täytettyään joutuu veroilmoituksen liitteenä osoittamaan olevansa täyspäinen edelleen. Niinkuin ajokorttikin pitää uusia. Omaisten puoltolausunto vaaditaan, ja jos sitä ei heru, aletaan selvittää mikä on ongelma ja mitä sille tehdään.
Oman äitini kesytti vasta psykiatri, joka sanoi hänelle että jos kotonaan ei pärjää eikä huoli sinne apua, sitten on heidän asiakas. Arvatkaa mikä työ oli saada hänet sinne psykiatrille, kun muistisairauden kanssa perusterveydenhuolto jäi kaivamaan nenää vaikka ihminen oli melkein jo polttanut talonsa. Siinä vaiheessa oli itketty jo viisi vuotta katkeria ja uupuneita kyyneliä ja oma elämä meni vessasta alas vuosikymmeneksi. Koska en ole heikko luonne, olen edelleen hengissä. Nipin napin. Kestää hetken tajuta, mitä ihmeellisellä vapaudellaan nyt tekisi kun äiti ei enää aiheuta huolta.
Pitää ymmärtää, että valtaosalle periaatteessa täysjärkisistäkin vanhuksista asioiden logiikka vain alkaa hiljakseen hämärtyä. Niinkuin teineilläkin on ongelmia hahmottaa kokonaisuuksia. Ei se ole sairautta vaan vanhuutta, ja kun ihminen tulee vanhaksi, hän pärjää ihan yksin huonommin kuin siihen asti. Vaikka olisi terävä. Jos joku asuu satavuotiaana täysin omatoimisena, hän on poikkeus, eikä hänen mukaansa pidä systeemiä rakentaa. Päin vastoin, häntä on kohdeltava erikoistapauksena, joka saa muiden arvostuksen hienosta pärjäämisestään. Eli erivapauksia. Ja tästä pitäisi päättää niiden, jotka vanhoja työkseen hoitavat. Eli kotihoidon pitäisi todeta, ettei heitä tarvita vielä. Ja sitten kävisivät silloin tällöin kurkkaamassa, ettei tilanne ole muuttunut.
Viime kädessä kaikki kärsivät nykymallissa, jossa ihminen on teoreettinen entiteetti, jolla ei kuulu olla fyysistä, aikaan sidottua olemusta ollenkaan. Kuoleman kieltävä kulttuuri meillä, josta lopulta kaikki kärsivät. Koska realismi ja arkijärki ovat syntiä.
Hyvä kirjoitus!
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa näyttää olevan asioista tietäviä paikalla. Mitä tapahtuu, jos vanhuksella ei ole omaisia, kenet silloin voidaan palkata kastelemaan kukat? Kuka käy ostamassa vanhukselle uuden yöpaidan tai sukat, jos edelliset menevät rikki eikä vanhus pääse enää kauppaan? Siis toki kukkien kasteluun voidaan palkata yksityinen hoivapalvelu, mutta kuka sen palkkauksen hoitaa, jos vanhus ei enää pysty siihen itse?
Minusta on alkanut tuntua, että vastaus on: ei kukaan.
Huoli-ilmoituksen voi tehdä sosiaaliviranomaisille myös aikuisesta, mutta on eri asia sitten se kuinka tehokasta apua se kenellekään tuo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa näyttää olevan asioista tietäviä paikalla. Mitä tapahtuu, jos vanhuksella ei ole omaisia, kenet silloin voidaan palkata kastelemaan kukat? Kuka käy ostamassa vanhukselle uuden yöpaidan tai sukat, jos edelliset menevät rikki eikä vanhus pääse enää kauppaan? Siis toki kukkien kasteluun voidaan palkata yksityinen hoivapalvelu, mutta kuka sen palkkauksen hoitaa, jos vanhus ei enää pysty siihen itse?
Minusta on alkanut tuntua, että vastaus on: ei kukaan.
Vanhukselle joka ei osaa pitää huolta asioistaan, osoitetaan tietenkin edunvalvoja. Edunvalvojalle voidaan osoittaa esim. velvollisuus hankkia vaatteita vanhukselle. Jos kukaan sukulainen ei ala edunvalvojaksi, maistraatti määrää julkisen edunvalvojan.
Ok, kiitos tiedosta. Käykö edunvalvoja tarvittaessa kastelemassa ne kukat ja kaupassa ostamassa lempihajuvettä? Itse olen luullut, että maistraatin osoittama virkaedunvalvoja pitää huolta lähinnä raha-asioista.
No ei todella käy mitään kukkia kastelemassa. Ei ole mitenkään relevanttia. Okt luonto hoitaa, rivarissa voi suurimmat linjat sopia taloyhtiön valitseman huoltoyhtiön kautta. Kukaanhan ei vanhukselle mitään kesäkukkia istuttele niin sellaisten kasteluunkaan ei ole tarvetta. Palvelutaloissa sit taas voidaan sopia että jos vanhuksella on vaikka oma parveke ja siellä vaikka amppeli ni kyllä sen joku kastaa.
Edunvalvonta hoitaa kyllä vaatteet ja sen hajuvedenkin jos tarvis. Siinä kohtaa jos vanhus on elämänsä elänyt siihen malliin että yhtään perheenjäsentä, tuttavaa tai ystävää ei ole, joka silloin tällöin toisi tullessaan pullon konjakkia ja konvehteja, nämä voidaan hoitaa muutoinkin. Edunvalvoja vastaa raha-asioiden lisäksi siitä että vanhuksen tahto toteutuu. Ei hän välttämättä itse ehdi kaikkea mutta hoitaa kyllä hommat. Esimerkiksi vanhuksen asuessa kotona voi edunvalvoja sopi ystäväpalvelun kanssa että he hakevat vanhuksen kotoa pyörätuolilla, vievät hautausmaalle katsomaan puolison hautaa, sieltä torille ostamaan mansikoita, alkosta pullo likööriä. Sitten sokokselle hakemaan housut. Lopulta palauttaa kotiin ja saa rahat ostoksista. Ystäväpalvelu on maksutonta. Toisaalta myös rahalla saa saman palvelun ja vähän päälle.
Mutta jos vanhus kieltäytyy ja haluaa olla yksin niin pakottaa ei voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittaako ap muuttoa palvelutaloon vai pääsyä hoivakotiin?
Ensimmäinen helppoa, jälkimmäinen äärimmäisen vaikeata (paitsi maksamalla itse yli 4000 euroa kuukaudessa).Maksaa se palvelutalokin, niissä on jo vuokrakin kallis, ja joka palvelusta jonka ottaa, pitää maksaa erikseen.
Yksityisessä palvelutalossa vessapaperirullan laittaminen telineeseen 15€.
Onko tästä näyttää muutakin ku iltapäivälehtien kohuotsikot?
Siis mistä?
Palvelutalo ja hoivakoti ovat kaksi eri asiaa.
Palvelutalossa asutaan vuokralla ja itsenäisesti.
Ei se siellä ole mitään henkilökuntaa kellekään.
Jos ei jaksa siivota eikä pestä pyykkiä, pitää ne ostaa, joltakin siivous tai kotipalvelu yritykseltä.Hoivakotiin otetaan ja pääsee vain henkilö, joka on niin huonokuntoinen, että tarvitsee valvontaanha hoitoa 7/24/365.
Hoivakodeissa on henkilöstö paikalle yötä päivää.
Maksuun kuuluu hoiva, kaikki ateriat, sun muut.Itse pitää tietenkin maksaa omat lääkkeet, ja lääkärissä käyttäminen joko taksilla tai ambulanssilla.
Ja tietenkin pitää olla omat vaatteet, yöpuvut, päivävaatteet, ulkoiluvaatteet, sukat, kengät jne.Palvelutalot ovat tavallisia vuokra-asuntoja, jotka suuniteltu vanhuksille, jotka pärjää vielä itse.
Usein palvelutaloissa pitää joku yrittäjä lounaspaikkaa, josta vanhus voi ostaa tai syödä siellä aamiaisen tai lounaan.
On tullut molemmat paikat tutuksi läheisten mukana.
Hieman oikaisen, kun kaikille ei ole selvää, mitä eroa on senioritalolla, palvelutalolla ja hoivakodilla?
Kyllä palvelutalossa on henkilökunta, mutta asiakas/asuja saa ottaa palveluja tarpeensa mukaan. Usien käy niin, ettei tarvitse mitään, kun muuttaa palvelutaloon, mutta alkaa tarvitsemaan kun ikää tulee ja vaivoja.
Senioritaloissa ei ole mitään palveluja vaan niissä asujat ( omistus/vuokra/aso) ottavat myös ulkopuolelta erinäisiä palveluja tarpeensa mukaan. Itse asun tavallisessa uudehkossa senioritalossa ja meidän talossa usealla käy erilaista apua. Suurimmalla osalla ei mitään, koska olemme omatoimisia ja hyväkuntoisia "liikkujoita".
Hoivakoti on sitten täyden palvelun hoivakoti 24/7.
Tuossa linkissä tiivistettynä erot.
https://www.sagacare.fi/mika-ero-senioritalolla-palvelutalolla-ja-hoiva…
Vierailija kirjoitti:
Sanot te että nyky-yhteiskunta on kiristänyt vaatimuksiaan niin paljon että entisenkaltaiselle perheen sisäiselle hoitotyölle ei enää löydy sijaa, nykyisin pitää olla niin tehokasta että hoivakoti on ainoa malli.
Sen perusteella mitä isäni (77v) on puhunut oman vaarinsa ja mummonsa elämästä setänsä perheessä "hoidettavana" niin hoivakoti on paratiisi. Ehkä kannattaisi lopettaa tämä vanhojen hyssyttelyaikojen käytäntöjen glorifiointi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa näyttää olevan asioista tietäviä paikalla. Mitä tapahtuu, jos vanhuksella ei ole omaisia, kenet silloin voidaan palkata kastelemaan kukat? Kuka käy ostamassa vanhukselle uuden yöpaidan tai sukat, jos edelliset menevät rikki eikä vanhus pääse enää kauppaan? Siis toki kukkien kasteluun voidaan palkata yksityinen hoivapalvelu, mutta kuka sen palkkauksen hoitaa, jos vanhus ei enää pysty siihen itse?
Minusta on alkanut tuntua, että vastaus on: ei kukaan.
Vanhukselle joka ei osaa pitää huolta asioistaan, osoitetaan tietenkin edunvalvoja. Edunvalvojalle voidaan osoittaa esim. velvollisuus hankkia vaatteita vanhukselle. Jos kukaan sukulainen ei ala edunvalvojaksi, maistraatti määrää julkisen edunvalvojan.
Ja monet julkiset edunvalvojat laiminlyövät näitä velvollisuuksiaan täysin. Ihmiselle ei voida mitään ostaa vaikka rahaa olisi ja edunvalvottavan mielipidettä ei kysytä ikinä. On myös useita tapauksia, joissa edunvalvoja on varastanut edunvalvottavan varoja itselleen. Näistä on ollut mediassakin, ja se ihan myönnetään, että edunvalvojia ei pystytä valvomaan kunnolla.
Jos teillä on edunvalvontaa tarvitsevia omaisia ja välitätte omaisestanne, niin jos vain suinkin pystytte, ryhtykää itse edunvalvojaksi (tiedän, että se ei kaikille ole mahdollista). Julkisessa edunvalvonnassa on niin paljon väärinkäytöksiä ja niin monelta siinä viedään itsemääräämisoikeus, että siihen joutumista kannattaa välttää jos se vältettävissä on.
Nirso vanhus valittaa ruoasta ja mikään ei kelpaa. Kysymys ei yleensä ole ruoan huonosta laadusta, vaan vanhuksen nirsoudesta, luonnehäiriöstä ja mielenterveysongelmista.
Ihanko oikeasti nämä kaikesta kirisevät, marisevat ja valittavat isoäidit ja isoisät kuvittelevat, että 100-1000 kilometrin päässä asuvat lapset, lapsenlapset ja muut sukulaiset hoitavat heitä???
Olemme noin 50-vuotiaita. Meillä on oma perhe, kotona asuvia alaikäisiä lapsia, vuorotyöt molemmilla puolisoilla ja omakotitalo hoidettavana. Meillä ei ole aikaa, halua ja mahdollisuutta kulkea hoitamassa jonkun iäkkään sukulaisen asioita.
Vanhuksilla on kummallisia kuvitelmia. Sukulaisten pitäisi auttaa heitä ilmaiseksi. Mikään ei saisi maksaa mitään. Asutaan yksin tai iäkkään ja huonokuntoisen puolison kanssa ylisuurissa asunnoissa ja omakotitaloissa. Omaa kotia ei olla pystytty hoitamaan enää vuosikausiin.
Vanhusten asunnot ja omakotitalot on usein varastoitu lattiasta kattoon täyteen tavaraa. Omakotitaloissa on sullottu varastot, autotallit ja piharakennukset täyteen turhaa roinaa. Vanhuksista löytyy jopa himohamstraajia. Vanhuksen kotiin ei pääse hätätilanteessa sisälle edes ensihoito ja palokunta. Mahdollisen tulipalon sattuessa asunnon palokuorma on valtava. Kun lapset ottavat vanhuksen kanssa puheeksi muuton esteettömään ja pieneen asuntoon, niin tästä suututaan ja ollaan vihaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paheksuva ihminen voi hoitaa omaa äitiään, isäänsä, anoppiaan, appiukkoaan, tätiä, setää ja vaikka kaikki vanhat ja sairaat sukulaisensa! Hänen ei tule vaatia muilta ihmisiltä alistumista ja uhrautumista.
Suomessa omaishoitajat nääntyvät raskaan hoitotaakkansa alle. Kunnat eivät pysty järjestämään omaishoitajille edes lakisääteistä kolmea (3) vapaapäivää kuukaudessa! Monisairaan, muistisairaan ja raihnaisen vanhuksen hoitaminen on erittäin sitovaa ja raskasta työtä.
- Ensin kannattaa kokeilla eritteiden - virtsan ja ulosteitten siivoamista vanhuksen vaipasta, vaatteista, sängystä ja lattialta.
- Oletko hoitanut Parkinsonin tautia sairastavaa ihmistä, joka kaatuu noin 10 kertaa päivässä? Loukaten itseään jatkuvasti ja taas mennään ensiapuun? Mutta "hyvin pärjää kotona" omasta mielestään! Näinköhän?!
- Oletko hoitanut arvaamatonta, aggressiivista ja väkivaltaista muistisairasta, joka haukkuu, kiroaa, haistattelee, uhkailee, repii vaatteista ja hiuksista, sylkee, raapii, lyö, potkii ja jopa kuristaa hoitajaa?Suomessa lapsilla ei ole mitään oikeudellista velvollisuutta pitää huolta omista vanhemmistaan!
Esimerkkinä iäkäs vanhus, joka asuu noin 150-neliöisessä omakotitalossa. Hankala isoäiti vänkää vastaan eikä suostu muuttamaan rivitaloon, kerrostaloon tai senioritaloon. Mitään isompaa kotityötä ei ole halunnut, viitsinyt tai pystynyt tekemään viimeiseen 20 vuoteen. Passuuttaa lapsiaan, joista yksi on alistunut äitinsä piiaksi ja kotiorjaksi.
Toisella puolella Suomea asuva tytär ramppaa tekemässä vanhan äitinsä kotitöitä: Tytär laittaa ruokaa, siivoaa, pesee ikkunat, pesutilat ja saunan, käy kaupassa, ajaa nurmikot, hoitaa puutarhatyöt, kerää marjat pensaista, tekee lumityöt ja maksaa laskut..
Kotipalvelu toi loppuaikoina vanhukselle aterioita. Nirso vanhus ei syönyt "pahoja ruokia", vaan jääkaapista heitettiin urakalla homehtuneita ja käyneitä ruokia roskiin.
Nämä ilkeät, hankalat, itsekkäät, marisevat ja aina ja kaikesta valittavat isoäidit ja isoisät mellastavat niin kauan, kun heille löytyy perheestä ja suvusta nöyrä piika, renki ja kotiorja ilmaiseen orjatyöhön!
Älkää hyvät ihmiset suostuko ilkeitten ja itsekkäitten vanhusten pompoteltavaksi! Vanhuksilla on eläkkeet ja varallisuutta. Vanhukset voivat ostaa apunsa rahalla - ei perheen orjatyöllä! Vanhus voi myydä omaisuuttaan ja hankkia esteettömän asunnon, kotipalvelua ja hoitoa senioritalosta. Vanhus pääsee asumaan hoitokotiin hakemalla ja rahalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan kommentti kertoo kaiken mikä tässä maassa on vialla. Jos oma mummini/äitini olisi elossa ja häntä voisin hoitaa, en miettisi kahta sekuntia. Aivan käsittämättömän itsekästä ja omahyväistä ajattelua nykyään. Tee toisille mitä toivoisit itsellesi tehtävän.
Minun käy todella sääliksi tuota vanhusta. Toivon, että omat lapseni aikanaan ymmärtävät, että me olemme mahdollisuuksiemme mukaan antaneet kaiken mahdollisen tuen ja turvan heille, joten heidän tulee antaa takaisin osa siitä, mitä ovat itse elämänsä eväiksi saaneet-se on luonnollinen elämän kiertokulku. En tosin tietenkään toivoisi jääväni rasitteeksi kenellekään vaan hankkisin hyvissä ajoin "lopetuspiikin" vaikka katukaupasta, jotten joutuisi koskaan yhteenkään laitokseen-olen jo päättänyt lähteä "saappaat jalassa".
Onko aloittaja ollenkaan tietoinen siitä, mitä laitoksessa olo nykyään pitää sisällään? En edes uskalla ajatella, mikä tilanne on esim. 20 vuoden kuluttua, kun se jo nyt on täysin epäinhimillinen. Kaikki sympatiani aloittajan mummolle, joka vain toivoisi, että hänen omaisensa huolehtisivat hänestä ja rakastaisivat häntä, kuten hänkin on varmasti parhaan kykynsä mukaan aikanaan tehnyt jälkikasvulleen. Hyi v..u miten itsekkäitä ihmiset ovat nykyään.
Et toivoisi jääväsi rasitteeksi, joten hankkisit hyvissä ajoin eutanasian ennen laitokseen joutumista. Omille lapsillesi kuitenkin voit jäädä rasitteeksi vailla tunnontuskia, koska heidän kuuluukin antaa takaisin tukea ja turvaa mitä ovat saaneet?
Onko lapsesi pyytäneet syntyä tänne ja ovatko he lapsina joutuneet pyytämään sinulta vanhempana huolenpitoa, vai oletko ehkä itse tehnyt puolisosi kanssa päätöksen lasten hankkimisesta ja hoitanut heidät lapsina?
Aivan eri asia huolehtia omista lapsistaan, kuin lasten huolehtia mahdollisesti muistisairaista vanhemmistaan. Luonnollinen elämän kiertokulku olisi se, että vanhemmat kuolisivat ajoissa pois eivätkä jäisi lastensa vastukkeeksi. Kuolisivat oikeasti saappaat jalassa ennen kuin pää pettää ennen kroppaa.
Sinulla se vasta itsekäs ajattelutapa on, ensin omista itsekkäistä haluistasi hankit lapsia ja sitten heidän pitäisi uhrata elämänsä sinun hoitamiseksi, koska "laitokset nyt vaan on kauheita paikkoja".
Ps . Kotipalvelu ei tuo kenellekään ruokaa vaa ihan ateriapalvelu.
Vierailija kirjoitti:
Minun 90-vuotias mummoni ei pääse hoitokotiin, vaikka on sairauksia ja liikuntakyky huono. Pitäisi olla muistisairaus. Hänelle on hankittu kaikki mahdolliset ostopalvelut. Viikottain tarvitsee kuitenkin omaistenkin apua.
Minun 90-vuotias mummoni ei pääse hoitokotiin, vaikka on sairauksia ja muistisairaus. Pitäisi olla huono liikuntakyky.
Hänelle on hankittu kaikki mahdolliset ostopalvelut. Viikottain tarvitsee kuitenkin omaistenkin apua.
-eri
Aivan, mutta kenellä vanhuksella on se raha. Harvassa on Suomen maassa ne vanhukset, joilla on varaa noihin kaikkiin palveluihin. Ihme vaan mikä niissä palvelutaloissa niin paljon maksaa. Keski-Euroopassa saa palveluasumista kolmanneksella siitä hinnasta.