Olen ihan tolkuttoman ihastunut

[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 22:43"]Asian kertominen täällä vahvistaa kaipuun tuntemuksiasi ap. Pane kunnolla päivittäin miehesi kanssa.
[/quote]
Varmasti totta... :/
Ei se anna, on kiirettä ja väsynytkin iltaisin kun lapset saatu nukkumaan. Tai antaa, mutta ei niin usein kun haluaisin. Olen kyllä siihen tottunut ja on ihan ok. Kaipaisin vähän vaihteluakin, vähän jotain, edes sitä suuseksiä... Olen ajatellut että pärjään ilmankin, joskus ihan nuorena ollut viimeksi, mutta nyt sekin on alkanut tulemaan mieleen tämän myötä. Hyvä mies se silti on. Hyvä ja rakas. Ihan hyvän näköinen ja huolehtii itsestään. Ongelmiakin on ollut, niinkuin kerroin joskus aiemmin. Ihastui toiseen ja käyttäytyi kuin mikäkin idiootti, niin että esikoisen loppuraskauden ja syntymän aika (+pari kk sen jälkeen) on edelleen synkän pilven peitossa, vaikka piti olla elämän parasta aikaa. On siitä puhuttu, ja yli päästy. Ainakin melkein. Minun käytöksessä ei ihastuminen näy. En väläyttele puheissani pettämistä, kun en kotoa saa mitä haluan. Hän ei siis halunnut seksiä raskaana olevan kanssa ja oli puutteessa. Olisi vetänyt käteen, hittovie. Minkäs minä sille voin sitten, olisin antanut ja halunnut, mutta ei.
ap

Täällä vähän sama tilanne, paitsi ikäero vielä vähän isompi. Ja ollaan vähän vanhempiakin. 40 kriisi?

Up

Jätä se sika

[quote author="Vierailija" time="10.07.2015 klo 11:26"]Täällä vähän sama tilanne, paitsi ikäero vielä vähän isompi. Ja ollaan vähän vanhempiakin. 40 kriisi?
[/quote]
Juu mulla ainakin on tuo neljänkympin kriisi. Vanheneminen kauhistuttaa. Ja sit nuori mies katsoo silmiin ja hymyilee ja on kohtelias, niin tää on ihan sekaisin. Se vaan ihmetyttää, että kyllähän niitä kohteliaita nuoria miehiä on muitakin, mutta vain tää yksi saa sekoamaan.

Nostan vanhan ketjuni. En kestä. Sama juttu alkanut taas! Koko syksy ja talvi meni hyvin. Mutta nyt! Hitto vie, sama tunne tullut taas. Ajattelen sitä "poikaa" päivin, öin. Mikä mua vaivaa? Voiko oikeasti vuodenaika vaikuttaa näin?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Nostan vanhan ketjuni. En kestä. Sama juttu alkanut taas! Koko syksy ja talvi meni hyvin. Mutta nyt! Hitto vie, sama tunne tullut taas. Ajattelen sitä "poikaa" päivin, öin. Mikä mua vaivaa? Voiko oikeasti vuodenaika vaikuttaa näin?

Ap

Ihan järkkyä kuulla, että tunteet voi palatakin, koska itse olen täsmälleen samassa tilanteessa kun sinä! Ja mietin kaikkia mahdollisia keinoja päästä tästä tunteesta eroon. Mutta mikään ei auta. Nyt pelkään että olen jo rakastunut tähän työkaveriini, kun vielä viime vuoden puolella kyse oli "vaan" ihastuksesta. Omassa parisuhteessa kaikki hyvin, mutta en pysty muuta tekemään kun ajattelemaan tätä miestä.

Jos järjellä ajattelen, niin omalla kohdallani on varmasti kyse jostain ikäkriisistä, olen jo tätä ennenkin ihastunut aivan käsittämättömiin miehiin, mm. parikymppiseen baarimikkoon, kun sain hänen huomiotaan (niin kun varmaan kaikki naiset saa). Niistä tunteista olen kuitenkin päässyt eroon. Olen jopa yrittänyt suunnata itseäni ihastumaan jälleen johonkin ihan järjettömään, tuntemattomaan ihmiseen, jotta saisin tämän miehen mielestäni, mutta minua ei enää kiinnosta muut miehet lainkaan. Ennen hain myös itsetunnon kohotusta tässä ikäkriisissäni flirttailemalla kaupoissa yms. Mutta nyt minua melkein ärsyttää muiden miesten katseet. Aivan järjetöntä!

Millä sinä alunperin pääsit tunteistasi eroon?

Hei kohtalotoveri! Pahin ihastus lähti ihan itsestään syksyn/alkutalven mittaan. Vähän kyllä ollut kokoajan, mutta pystynyt kuitenkin ajattelemaan muitakin asioita. Toisin kuin nyt. Pyörii mielessäni jatkuvasti. Ihana, syötävän suloinen sänkykamarisilmä... :/

Ap

Up