Mitä tehdä, kun mummi torjuu jatkuvasti kyläilyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP tässä:

Mummilacoli valtavan tärkeä paikka lapsilleni koko lapsuuden, rakastivat ajella traktoreilla yms. ja laukkasivat siellä jatkuvasti kavereineen. Sopi loistavasti vanhuksille, siellä oltiin joulut ja juhannukset.

Kaikki muuttui, kun alkoi tulla ikää. Mummi ei hievahda minnekään töllön äärestä, vaarilla taas sosiaalisena ihmisenä äärettömän tylsää. Ei voi mitään. Miten selitä lapsille?

Lapsesi laukkasivat siellä jatkuvasti kavereineen? Huh huh. En yhtään ihmettele, ettei mummo enää jaksa. Kun ottaa huomioon, miten meluisia ja vaativia nykylapset ovat.

Ovat nyt 18 ja 20.

Voi hyvänen aika, laita ne töihin mummulaan, sano, että siivoat huushollin katosta lattiaan, nyt on heidän vuoronsa, mummu on jo osansa tehnyt.

Viimeksi eilen soittivat, että tulevat tekemään lumityöt. Ei sopinut mummille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en enää jaksa kovinkaan paljoa lasteni vierailuita. Korona rajoitti ja sekin, että joudun noiden käyntien jälkeen siivoamaan kotiani yli voimieni. Heidän lähtönsä jälkeen on kaaos, jota eivät edes yritä siivota. Sanotaan vaan heippa ja tullaan taas käymään.

Ennen tuloaan kyselevät, että kai olet leiponut ja se viimekertainen ruokakin oli niin hyvää. Teethän sitä taas? Mitään eivät tuo tullessaan. Minulla on pieni eläke ja tottakai haluaisin kestitä, jos sitä rahaa vaan olisi.

Sano hyvä ihminen tuo omaisillesi!

Vaikka tekstarilla tai kirjeellä jos kasvokkain on vaikea puhua asiasta. Lasten on vaikea mieltää vanhempiensa jaksamisen hiipuneen vaan oletetaan että kyllä äiti jaksaa passata aina!

Ei ole vaikeaa puhua kasvokkain ja minulla on mukava miniä. Hän aina sanookin, että kerro vaan, jos et jaksa. Sitten kun kerron suoraan, että en jaksaisi nyt niin hän kuitenkin tuntuu loukkaantuvan. Hän ei vaan ymmärrä, että tässä iässä se 10 vuotta tuntuu jo jossain eikä ole samalla tavalla kykenevä.

Tottahan kuka tahansa joutuu loukkaantumisen tunteita nielemään jos toinen torjuu. Siksipä ihmisille on annettu käytöstavat, ja voit pehmentää viestiäsi kertoilemalla hänelle jotain siitä, miksi et jaksa. Jos et selitä ja ole valmis hyväksymään hänen tunteitaan, niin toki hän kokee, ettet välitä hänen tunteistaan. Ja loukkaantuu siitä enemmän kuin alkuperäisestä syystä. Koska silloinhan sinä olet torjunut hänet kolminkertaisesti. Sekä osoittamalla haluttomuutta olla tekemisissä, kertoa todellista syytä ja sitten pelästyt vielä hänen tunteitaan, vaikka ne kertovat että hän pitää sinusta. 

Eihän keski-ikäinen millään voi ymmärtää aidosti sitä, mitä ikä tekee jaksamiselle. Ei sitä sisäistä vaikka järjellä tajuaisikin. Mutta mukavasti juttelemalla molempien tunteista ja tarpeista tilanne vähitellen muuttuu ymmärrettäväksi. Eihän muutokseen silti heti sopeuduta, mutta sopeutuminen ei pääse edes alkamaan jos sokkivaihe jää päälle. 

Pysymme kai ikuisesti lapsina suhteessa vanhempiimme.

AP:lle: oikeasti et voi tehdä mitään muuta kuin hyväksyä, että tähän on nyt tultu ja tilanne tulee pahenemaan. Kasva aikuiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en enää jaksa kovinkaan paljoa lasteni vierailuita. Korona rajoitti ja sekin, että joudun noiden käyntien jälkeen siivoamaan kotiani yli voimieni. Heidän lähtönsä jälkeen on kaaos, jota eivät edes yritä siivota. Sanotaan vaan heippa ja tullaan taas käymään.

Ennen tuloaan kyselevät, että kai olet leiponut ja se viimekertainen ruokakin oli niin hyvää. Teethän sitä taas? Mitään eivät tuo tullessaan. Minulla on pieni eläke ja tottakai haluaisin kestitä, jos sitä rahaa vaan olisi.

Sano hyvä ihminen tuo omaisillesi!

Vaikka tekstarilla tai kirjeellä jos kasvokkain on vaikea puhua asiasta. Lasten on vaikea mieltää vanhempiensa jaksamisen hiipuneen vaan oletetaan että kyllä äiti jaksaa passata aina!

Ei ole vaikeaa puhua kasvokkain ja minulla on mukava miniä. Hän aina sanookin, että kerro vaan, jos et jaksa. Sitten kun kerron suoraan, että en jaksaisi nyt niin hän kuitenkin tuntuu loukkaantuvan. Hän ei vaan ymmärrä, että tässä iässä se 10 vuotta tuntuu jo jossain eikä ole samalla tavalla kykenevä.

Tottahan kuka tahansa joutuu loukkaantumisen tunteita nielemään jos toinen torjuu. Siksipä ihmisille on annettu käytöstavat, ja voit pehmentää viestiäsi kertoilemalla hänelle jotain siitä, miksi et jaksa. Jos et selitä ja ole valmis hyväksymään hänen tunteitaan, niin toki hän kokee, ettet välitä hänen tunteistaan. Ja loukkaantuu siitä enemmän kuin alkuperäisestä syystä. Koska silloinhan sinä olet torjunut hänet kolminkertaisesti. Sekä osoittamalla haluttomuutta olla tekemisissä, kertoa todellista syytä ja sitten pelästyt vielä hänen tunteitaan, vaikka ne kertovat että hän pitää sinusta. 

Eihän keski-ikäinen millään voi ymmärtää aidosti sitä, mitä ikä tekee jaksamiselle. Ei sitä sisäistä vaikka järjellä tajuaisikin. Mutta mukavasti juttelemalla molempien tunteista ja tarpeista tilanne vähitellen muuttuu ymmärrettäväksi. Eihän muutokseen silti heti sopeuduta, mutta sopeutuminen ei pääse edes alkamaan jos sokkivaihe jää päälle. 

Kyllä hän tietää, mitkä sairaudet aiheuttaa sitä, että en aina jaksa.

Vierailija kirjoitti:

AP:lle: oikeasti et voi tehdä mitään muuta kuin hyväksyä, että tähän on nyt tultu ja tilanne tulee pahenemaan. Kasva aikuiseksi.

Lapset on monesti itsekkäitä vanhempiensa suhteen ja niiden jo iäkkäiden pitäisi vaan jaksaa huomioida heidän tarpeensa ja jaksaa loputtomiin.

Vierailija kirjoitti:

En menisi toivomattomana vieraana väkisin minnekään. Jos muori on päättänyt käyttäytyä tuolla tavalla, olkoon niine hyvineen. En menisi enää, vaikka pyydettäisiin. 

Näin. Tässä on empaattinen ihminen.

Vierailija kirjoitti:

En menisi toivomattomana vieraana väkisin minnekään. Jos muori on päättänyt käyttäytyä tuolla tavalla, olkoon niine hyvineen. En menisi enää, vaikka pyydettäisiin. 

Ei toivottuna.

Tässä ketjussa on kai kyse siitä, että aikuinen lapsi haluaisi päästä tervehtimään vanhempiaan. Miksi se rasittaisi heitä? Pidän asetelmaa outona.

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa on kai kyse siitä, että aikuinen lapsi haluaisi päästä tervehtimään vanhempiaan. Miksi se rasittaisi heitä? Pidän asetelmaa outona.

Et ole vielä elänyt tarpeeksi kauan. Moni asia kirkastuu sinulle vuosien myötä.

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa on kai kyse siitä, että aikuinen lapsi haluaisi päästä tervehtimään vanhempiaan. Miksi se rasittaisi heitä? Pidän asetelmaa outona.

Ei vaan siitä että ap ei tiedä miten kertoa asiasta lähes aikuiselle lapselleen niin että se lapsi ymmärtää.