Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä, kun mummi torjuu jatkuvasti kyläilyt?
06.02.2022 |
Mummilaan ei pääse edes päiväseltään käymään tai tekemään lumitöitä, mummi ei jaksa ketään. Viimeisin käynti isänpäivänä.
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Ap, oletko lainkaan miettinyt, että mummu voi tosiaan pelätä koronaa?[/quote
Toki olen. Mutta meillä on kolmet rokotukset sekä lisäksi sairastetut koronat, joten ainakin jonkin aikaa olemme superimmuuneja. Eikä mummi sitä paitsi vetoa koronaan, vaan omaan voimattomuuteensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pappahan voi tulla teille kylään, jos on sosiaalinen.
Ei voi. Ei uskalla eikä halua jättää mummia yksin.
Kaksi vuotta sitten vaari treenasi poikaa kertaamalla hänen matikan ja fyssan lukiokurssit ylppäreitä varten.
Haloo ap! Palkkakin on huomannut, että mummu tarvitsee tule, sinä vain itset, ette saa lapsiasi sinne hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Itse en enää jaksa kovinkaan paljoa lasteni vierailuita. Korona rajoitti ja sekin, että joudun noiden käyntien jälkeen siivoamaan kotiani yli voimieni. Heidän lähtönsä jälkeen on kaaos, jota eivät edes yritä siivota. Sanotaan vaan heippa ja tullaan taas käymään.
Ennen tuloaan kyselevät, että kai olet leiponut ja se viimekertainen ruokakin oli niin hyvää. Teethän sitä taas? Mitään eivät tuo tullessaan. Minulla on pieni eläke ja tottakai haluaisin kestitä, jos sitä rahaa vaan olisi.
Sano hyvä ihminen tuo omaisillesi!
Vaikka tekstarilla tai kirjeellä jos kasvokkain on vaikea puhua asiasta. Lasten on vaikea mieltää vanhempiensa jaksamisen hiipuneen vaan oletetaan että kyllä äiti jaksaa passata aina!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, oletko lainkaan miettinyt, että mummu voi tosiaan pelätä koronaa?[/quote
Toki olen. Mutta meillä on kolmet rokotukset sekä lisäksi sairastetut koronat, joten ainakin jonkin aikaa olemme superimmuuneja. Eikä mummi sitä paitsi vetoa koronaan, vaan omaan voimattomuuteensa.
Herrasiunaa, hän kertoo olevansa voimaton ja sinä ihmettelet kun ei ota teitä kylään. Vie lääkäriin hänet.
Vierailija kirjoitti:
Pappahan voi tulla teille kylään, jos on sosiaalinen.
Jep. Mummon ei tarvitse raataa itseään tärviölle papan kivasti jutellessa sukulaisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AP tässä:
Mummilacoli valtavan tärkeä paikka lapsilleni koko lapsuuden, rakastivat ajella traktoreilla yms. ja laukkasivat siellä jatkuvasti kavereineen. Sopi loistavasti vanhuksille, siellä oltiin joulut ja juhannukset.
Kaikki muuttui, kun alkoi tulla ikää. Mummi ei hievahda minnekään töllön äärestä, vaarilla taas sosiaalisena ihmisenä äärettömän tylsää. Ei voi mitään. Miten selitä lapsille?
Ehkä mummo sai tarpeekseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en enää jaksa kovinkaan paljoa lasteni vierailuita. Korona rajoitti ja sekin, että joudun noiden käyntien jälkeen siivoamaan kotiani yli voimieni. Heidän lähtönsä jälkeen on kaaos, jota eivät edes yritä siivota. Sanotaan vaan heippa ja tullaan taas käymään.
Ennen tuloaan kyselevät, että kai olet leiponut ja se viimekertainen ruokakin oli niin hyvää. Teethän sitä taas? Mitään eivät tuo tullessaan. Minulla on pieni eläke ja tottakai haluaisin kestitä, jos sitä rahaa vaan olisi.
Sano hyvä ihminen tuo omaisillesi!
Vaikka tekstarilla tai kirjeellä jos kasvokkain on vaikea puhua asiasta. Lasten on vaikea mieltää vanhempiensa jaksamisen hiipuneen vaan oletetaan että kyllä äiti jaksaa passata aina!
No ei se ajatteleville lapsille ole vaikeaa mieltää. Kyllä tyttäreni heti alkaa touhuta kun kylään tulevat, laittaa kahvin tippumaan ja korjaa pöydän kahvien jälkeen, lelut keräävät pois ja jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ylläri visiitti kirjoitti:
Miksi hän torjuu kyläilyt ?
Oletteko vain vailla jotain ? Rahaa…
Rasittuuko passauksesta ?Onko
Hänellä itsellään jotain, jota ei halua muiden näkevän.Ei olla vailla muuta kuin perheyhteyttä ja läheisyyttä. Silloin kun siellä päästiin käymään, minä vein tarjoilut mukanani ja laitoin kaiken.
En tiedä, miksi torjuu kyläilyt. Luulen, ettei jaksa välittää meistä enää.
Voiko johtua siitä että pelkää koronatartuntaa?
Hei! Ymmärrän hyvin, että mummon torjunta tuntuu sinusta pahalta. Olet kertoillut, miten hyvä paikka mummila on ollut omille lapsillesi ja kuinka olette saaneet nauttia siitä. Nyt äidilläsi alkaa ikä painaa ja kaikki on muuttunut.
Voisiko olla, että sinun on vaikea hyväksyä äitisi vanhenemista? Kaikilla meillä on edessä vanhemmistamme luopuminen. Se pelottaa ja aiheuttaa ahdistusta.
Yritä olla kiitollinen siitä, että ilmeisesti jo aikuiset lapsesi saivat nauttia niin pitkään mummilan lämmöstä ja vieraanvaraisuudesta. Ne eivät ole itsestäänselvyyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP tässä:
Mummilacoli valtavan tärkeä paikka lapsilleni koko lapsuuden, rakastivat ajella traktoreilla yms. ja laukkasivat siellä jatkuvasti kavereineen. Sopi loistavasti vanhuksille, siellä oltiin joulut ja juhannukset.
Kaikki muuttui, kun alkoi tulla ikää. Mummi ei hievahda minnekään töllön äärestä, vaarilla taas sosiaalisena ihmisenä äärettömän tylsää. Ei voi mitään. Miten selitä lapsille?Lapsesi laukkasivat siellä jatkuvasti kavereineen? Huh huh. En yhtään ihmettele, ettei mummo enää jaksa. Kun ottaa huomioon, miten meluisia ja vaativia nykylapset ovat.
Ovat nyt 18 ja 20.
Ja sinua huolestuttaa miten heille pitää kertoa ettei mummu jaksa ihan kaikkea samaa kuin 10 v sitten. Ihanko oikeasti? Ap, nyt sähkömies vetämään valot vintille asti ja nopsaan! Luulisi aikuisten nuorten jo itsekin ymmärtävän, selittämättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en enää jaksa kovinkaan paljoa lasteni vierailuita. Korona rajoitti ja sekin, että joudun noiden käyntien jälkeen siivoamaan kotiani yli voimieni. Heidän lähtönsä jälkeen on kaaos, jota eivät edes yritä siivota. Sanotaan vaan heippa ja tullaan taas käymään.
Ennen tuloaan kyselevät, että kai olet leiponut ja se viimekertainen ruokakin oli niin hyvää. Teethän sitä taas? Mitään eivät tuo tullessaan. Minulla on pieni eläke ja tottakai haluaisin kestitä, jos sitä rahaa vaan olisi.
Sano hyvä ihminen tuo omaisillesi!
Vaikka tekstarilla tai kirjeellä jos kasvokkain on vaikea puhua asiasta. Lasten on vaikea mieltää vanhempiensa jaksamisen hiipuneen vaan oletetaan että kyllä äiti jaksaa passata aina!
Ei ole vaikeaa puhua kasvokkain ja minulla on mukava miniä. Hän aina sanookin, että kerro vaan, jos et jaksa. Sitten kun kerron suoraan, että en jaksaisi nyt niin hän kuitenkin tuntuu loukkaantuvan. Hän ei vaan ymmärrä, että tässä iässä se 10 vuotta tuntuu jo jossain eikä ole samalla tavalla kykenevä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pappahan voi tulla teille kylään, jos on sosiaalinen.
Ei voi. Ei uskalla eikä halua jättää mummia yksin.
Kaksi vuotta sitten vaari treenasi poikaa kertaamalla hänen matikan ja fyssan lukiokurssit ylppäreitä varten.
Tämä on huolestuttavaa. Miksi pappa on hänestä niin huolissaan vai tuleeko riitaa tai mökötystä jälkikäteen?
Nyt keskustelisin vakavasti papan kanssa, ja sitten mummo lääkäriin. Ei ole hyvä juttu tämä kummankaan kannalta. Alzheimeriin on tärkeää saada lääkitys nopeasti ja sehän on yleisin selitys vanhuusiän masennuksen ohella. Ja jos jälkimmäisestä on kyse, pappa on voitu sitoa kotiin. Molemmat kärsivät.
Koita ymmärtää ja hyväksyä, että mummo vanhenee. Yleisesti ottaen voisi kuvitella, että lasten ja lastenlasten vierailut tai edes piipahdukset ilahduttaisivat vanhuksia, varsinkin kun vanhusten yksinäisyydestä puhutaan paljon. Mutta näköjään sekin on yksilöllistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En menisi toivomattomana vieraana väkisin minnekään. Jos muori on päättänyt käyttäytyä tuolla tavalla, olkoon niine hyvineen. En menisi enää, vaikka pyydettäisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en enää jaksa kovinkaan paljoa lasteni vierailuita. Korona rajoitti ja sekin, että joudun noiden käyntien jälkeen siivoamaan kotiani yli voimieni. Heidän lähtönsä jälkeen on kaaos, jota eivät edes yritä siivota. Sanotaan vaan heippa ja tullaan taas käymään.
Ennen tuloaan kyselevät, että kai olet leiponut ja se viimekertainen ruokakin oli niin hyvää. Teethän sitä taas? Mitään eivät tuo tullessaan. Minulla on pieni eläke ja tottakai haluaisin kestitä, jos sitä rahaa vaan olisi.
Sano hyvä ihminen tuo omaisillesi!
Vaikka tekstarilla tai kirjeellä jos kasvokkain on vaikea puhua asiasta. Lasten on vaikea mieltää vanhempiensa jaksamisen hiipuneen vaan oletetaan että kyllä äiti jaksaa passata aina!Ei ole vaikeaa puhua kasvokkain ja minulla on mukava miniä. Hän aina sanookin, että kerro vaan, jos et jaksa. Sitten kun kerron suoraan, että en jaksaisi nyt niin hän kuitenkin tuntuu loukkaantuvan. Hän ei vaan ymmärrä, että tässä iässä se 10 vuotta tuntuu jo jossain eikä ole samalla tavalla kykenevä.
Tässä tuntuisi olevan kyse samasta ongelmasta kuin AP:n tilanteessa eli läheisen vanhenemista ei oikein tahdota hyväksyä.
Pihalla voi pyörähtää, ei mennä sisälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pappahan voi tulla teille kylään, jos on sosiaalinen.
Ei voi. Ei uskalla eikä halua jättää mummia yksin.
Kaksi vuotta sitten vaari treenasi poikaa kertaamalla hänen matikan ja fyssan lukiokurssit ylppäreitä varten.Tämä on huolestuttavaa. Miksi pappa on hänestä niin huolissaan vai tuleeko riitaa tai mökötystä jälkikäteen?
Nyt keskustelisin vakavasti papan kanssa, ja sitten mummo lääkäriin. Ei ole hyvä juttu tämä kummankaan kannalta. Alzheimeriin on tärkeää saada lääkitys nopeasti ja sehän on yleisin selitys vanhuusiän masennuksen ohella. Ja jos jälkimmäisestä on kyse, pappa on voitu sitoa kotiin. Molemmat kärsivät.
Vanat, jopa esim. 70 vuotta naimisissa olleet avioparit ovat usein täysin kietoutuneita toisiinsa. Sitten kun toinen sairastuu ja loppu alkaa olla lähellä, toinen on aivan pallo hukassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en enää jaksa kovinkaan paljoa lasteni vierailuita. Korona rajoitti ja sekin, että joudun noiden käyntien jälkeen siivoamaan kotiani yli voimieni. Heidän lähtönsä jälkeen on kaaos, jota eivät edes yritä siivota. Sanotaan vaan heippa ja tullaan taas käymään.
Ennen tuloaan kyselevät, että kai olet leiponut ja se viimekertainen ruokakin oli niin hyvää. Teethän sitä taas? Mitään eivät tuo tullessaan. Minulla on pieni eläke ja tottakai haluaisin kestitä, jos sitä rahaa vaan olisi.
Sano hyvä ihminen tuo omaisillesi!
Vaikka tekstarilla tai kirjeellä jos kasvokkain on vaikea puhua asiasta. Lasten on vaikea mieltää vanhempiensa jaksamisen hiipuneen vaan oletetaan että kyllä äiti jaksaa passata aina!Ei ole vaikeaa puhua kasvokkain ja minulla on mukava miniä. Hän aina sanookin, että kerro vaan, jos et jaksa. Sitten kun kerron suoraan, että en jaksaisi nyt niin hän kuitenkin tuntuu loukkaantuvan. Hän ei vaan ymmärrä, että tässä iässä se 10 vuotta tuntuu jo jossain eikä ole samalla tavalla kykenevä.
Se voi olla pettymys jota loukkaukseksi luulet. Meillä on vähän samaa, mutta minä vain pidän pääni niin seuraavan aamuna miniä taas ottaa iloisesti yhteyttä. Ja kaikki on hyvin. Miniä on nuori, taisi minustakin pettymys nuorena heti näkyä, nyt osaa jo suodattaa.
Pidä vain pääsi, ja vaikka lempeästi ota puheeksi jos sinua vaivaa. Kun puhut puhu itsesi kautta niin ei tule syytettyä, minusta tuntuu, että.......
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP tässä:
Mummilacoli valtavan tärkeä paikka lapsilleni koko lapsuuden, rakastivat ajella traktoreilla yms. ja laukkasivat siellä jatkuvasti kavereineen. Sopi loistavasti vanhuksille, siellä oltiin joulut ja juhannukset.
Kaikki muuttui, kun alkoi tulla ikää. Mummi ei hievahda minnekään töllön äärestä, vaarilla taas sosiaalisena ihmisenä äärettömän tylsää. Ei voi mitään. Miten selitä lapsille?Lapsesi laukkasivat siellä jatkuvasti kavereineen? Huh huh. En yhtään ihmettele, ettei mummo enää jaksa. Kun ottaa huomioon, miten meluisia ja vaativia nykylapset ovat.
Ovat nyt 18 ja 20.
Voi hyvänen aika, laita ne töihin mummulaan, sano, että siivoat huushollin katosta lattiaan, nyt on heidän vuoronsa, mummu on jo osansa tehnyt.
Näinpä se on. Minä olen 67 v ja lapsenlapset, 3 kpl, syntyivät vasta nyt, onneksi syntyivät mutta olisihan tämä rumba ollut helpompi 10 vuotta sitten, tai niin kuin oma äitini tuli mummuksi 46-vuotiaana. Äitini jaksoi omasta halustaan työpäivän jälkeenkin tulla hoitelemaan vauvaa. ☺️