Olen ilmeisesti niin lievästi autismin kirjo -oireinen
Että muut ei sitä huomaa ja siksi eivät millään usko, että mulla voisi olla se. Ja vaikka olen selittänyt, että naisilla se voi ilmetä lievemmin ja kaikkia selkeitä autismin kirjolaisen piirteitä ja tapoja ei välttämättä esiinny niin selkeästi. Ammattilaiset eikä läheiset usko millään, että mulla voisi olla autismin kirjon häiriö/Asperger, vaikka omasta mielestäni olen selkeä tapaus.
Kommentit (50)
Kuvailit mut ja mun tyttären. Tyttärelle lukion koulupsykologi tuon ajatuksen heitti. Ja sanoi hänkin että ei sillä diagnoosilla mitään tee.
Omassa elämässä tuntuu että joka toinen vastaantulija on samanlainen ja kyse on vain ihmisten erilaisuudesta, siihenkään ei mitään diagnoosia tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Kuvailit mut ja mun tyttären. Tyttärelle lukion koulupsykologi tuon ajatuksen heitti. Ja sanoi hänkin että ei sillä diagnoosilla mitään tee.
Omassa elämässä tuntuu että joka toinen vastaantulija on samanlainen ja kyse on vain ihmisten erilaisuudesta, siihenkään ei mitään diagnoosia tarvitse.
En ole ap, mutta samankaltainen.
Itse ehkä kaipaisin diagnoosia enemmän keinoja, joilla päästä edes lähelle sitä keskivertoelämää, jossa on edes yksi/muutama ystävä (siis oikea ystävä), ja ehkä jopa edes jokseenkin toimiva parisuhde.
Työelämässä olen pärjännyt, mutta yksinäisyys on valtavaa. Etätöitä voin nykyään tehdä liki iltaan asti, kun ei ole mitään muutakaan. Kun suljen työkoneen, tuntuu kuin laskeutuisi jäätävä hiljaisuus. Iskee silloin se todellisuus, kuinka yksin on.
Asperger-naiset: käyttäydyttekö joskus seksuaalisestti provosoivasti tajuamatta sitä itse? Esim. paljastavat asennot ja liian lähelle meneminen?
Vierailija kirjoitti:
Asperger-naiset: käyttäydyttekö joskus seksuaalisestti provosoivasti tajuamatta sitä itse? Esim. paljastavat asennot ja liian lähelle meneminen?
Mistä minä sen voisin tietää, kun en tajua sitä itse? Pyrin tarkoituksella välttämään seksuaalisesti provosoivaa käyttäytymistä, mutta jos tietämättäni sitä teen, en sitä oikeasti tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset kuvittelevat itselleen sairauksia. Kunhan ovat trendikkäitä. Ei kukaan hakemalla hae todistusta lapamadosta.
En ikinä opi ymmärtämään tätä kieltämistä ja dissaamista näiden muutamien nimenomaisten tilojen kohdalla. Olisiko kiva kohdata samaa vähättelyä ja trendittelyä kun yrität kertoa vaikkapa migreenistä tai levottomista jaloista? Kuka kertoisi ihan vaan huvikseen epäilevänsä itsellään tilaa josta on yleensä vain haittaa elämässä? Kai tuo on joku yksinkertaisuuden multihuipentuma päätellä että jos sitä ei voi suoraan nähdä, niin sitten sitä ei ole.
Kyllähän esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoimintaa pidetään muotisairautena, vaikka sairaus todennetaan verikokein.
Samoja oireita itselläni ja on ollut hankala tulla toimeen naisten kanssa. Miehet kyllä mieluusti kaveeraavat mun kanssa, mut haluavat valitettavasti muutakin. Onneksi nykyään on netti ja täältä löytää edes chättiseuraa.
Ei sillä diagnoosilla ystäviä tai puolisoita saada. Etsi netistä esim. käyttäytymisvideoita ja ota opiksi.
Vierailija kirjoitti:
Samoja oireita itselläni ja on ollut hankala tulla toimeen naisten kanssa. Miehet kyllä mieluusti kaveeraavat mun kanssa, mut haluavat valitettavasti muutakin. Onneksi nykyään on netti ja täältä löytää edes chättiseuraa.
Okei. Osaatko sanoa, että miksi miehet haluavat asioita joita et haluaisi heidän kanssaan? Oletko huomattavan nätti, vai onko käytöksessäsi ehkä jotain rajatonta (esim. voisitko venytellä estottomasti miesten edessä ajattelematta, että se saatetaan tulkita väärin)?
En kysy näitä mitenkään syyllistävästi tsi kiusatakseni, vaan yritän ymmärtää. Olen ihmetellyt erään tyypin käytöstä ja ajatellut hänen provosoivsn tahallaan, mutta se ei sopisi muuhun persoonaan, ja pohdinkin, että onkohsn hän kirjolla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoja oireita itselläni ja on ollut hankala tulla toimeen naisten kanssa. Miehet kyllä mieluusti kaveeraavat mun kanssa, mut haluavat valitettavasti muutakin. Onneksi nykyään on netti ja täältä löytää edes chättiseuraa.
Okei. Osaatko sanoa, että miksi miehet haluavat asioita joita et haluaisi heidän kanssaan? Oletko huomattavan nätti, vai onko käytöksessäsi ehkä jotain rajatonta (esim. voisitko venytellä estottomasti miesten edessä ajattelematta, että se saatetaan tulkita väärin)?
En kysy näitä mitenkään syyllistävästi tsi kiusatakseni, vaan yritän ymmärtää. Olen ihmetellyt erään tyypin käytöstä ja ajatellut hänen provosoivsn tahallaan, mutta se ei sopisi muuhun persoonaan, ja pohdinkin, että onkohsn hän kirjolla?
Ja vielä: olen käsittääkseni neurotyypillinen, ja jos käyttäytyisin kuvaamani naisen tavoin olisi se tasan tarkkaan harkittua keimailua, mutta hänestä en tiedä.
Mä taas epäilen, että eräs tuttuni on diagnosoituja tuolla tavalla, vaikka on yhtä kaukana autismista kun Sauli Niinistö. Monet piirteet voidaan laittaa persoonallisuuden piikkiin, tosin jos oikein halutaan väkisin jotain nolata ja laittaa diagnoosia jollekin, voidaan jotkut piirteet pistää myös väkisin jonkin "diagnoosin" alle.
Itseasiassa törkeimmissä tapauksissa valehdellaan tai jopa sabotoidaan rikoksilla asiat näyttämään niin kuin olisi jotain "vikaa" mutta hahhaa ne on saatu aikaan vain sabotoinneilla ja rikoksilla ja ääliöt ei tajua, eikä tiedä mitään. Uskovat "ylempiään" eivätkä huomaa tarkoituksellisuutta.
Vai miten hyvin luulet todistavan sen, että jollekin on jäjestetty rikoksilla vastoinkäymisiä ja jopa törkeyksiä terveydentilaa koskien ja sitten henkilö kuvataan muka hankalana ja sellaisena, joka muka hermostuu turhaan, liian helposti tai luulee ja ajattelee liian negatiivisesti kaikesta? Ja sitten jos ei reagoi noin, käännetään toistepäin, eli on jotain vikaa, koska ei reagoi toivittavalla tavalla? Tarkoitus vain näyttää henkilö typeränä, tai paheksuttavana.
Voi vitsi osaisin kuvitella, että tuollaista käytettäisiin johonkin jolle halutaan näyttää "Et sä niin hyvä ja normaali ole" Mut hei, miksi sabotoinnit ja rikokset sitten? Töööööt! Olisko ilman niitä ollutkin liian normaali ja liian hyvä? Buhahaa.
Entäs kun tulee se päivä, että kuulet, että kaikki, mitä se vättää, että on tehty sabotoiden on totta eli oikeasti joutunut väåryyksien kohteeksi ja asiat eivät ihan niin, miten on väitetty?
Esim. itsestäni on huhuttu, että olisin sosiaalisesti kömpelö, vaikka siinäkin ihan keskitasoa jossei ylikin ts. en ole ujo enkä jää sanattomaksi. En myöskään päälepäsmäröi katsekontaktissa hullusti napittaen tai muualle katsoen. Jos kanssakeskustelija keskustelee normaalisti osaan ottaa puheenvuoron, kuten myös kuunnella, enkä puhua päälle. Mutta jos toinen keskustelija puhuu esim. päälle tai pitää 5 min. monologeja, ei auta vaikka kuinka hyvä keskustelija olisit itse.
Myöskään en erityisemmin halua keskustella, jos tiedän 100% toisen puhuvan paskaa. Tässä onkin monesti ristiriita, kun se toinen osapuoli ei välttämättä tajua, että tajun että kaiken mitä puhuu on paskaa. Ei kannata sekoittaa kömpelyyttä haluttomuuteen sosialisoida äälöiden kanssa tai sellaisten, joiden tietää olleen mukana jopa rikoksissa omaa perhettään kohtaan. Itseasiassa sellaisten kanssa kannattaakin käyttäytyä vähän kun autisti. Ei katsekontaktia eikä pahemmin turhia höpinöitä.