Lue keskustelun säännöt.
Vanhat omakotitalot syrjäseuduilla ovat arvottomia
05.02.2022 |
Edes tontilla ei arvoa.
Tuttunukin on yrittänyt myyydä remontoitua suurta omakotitaloa jo pitkään onnistuatta.
https://seura.fi/asiat/talous/hiipuuko-asuntokauppa-muuttotappioalueill…
Kommentit (690)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä elämäntyyliä ei voi saada kuin maalla.
Ihan sama mitä mikäkin maksaa tai onko hankalaa, rakastan tätä luontoa ja rauhaa sekä tilaa!
Se luonto, samaten kuin rauha on mennyttä, kun saat jonkun henkisesti keskenkasvuisen peräkammarihenkilön siihen naapuriin pärryyttämään peltoautoaan, mönkijää, prätkää, sirkkeliä jne. Tai puuyhtiö tulee vetämään lähimetsät lakeaksi ja maapohjan kulkukelvottomaksi murroslinjaksi.
Miksi pitää heittää tällainen negakommentti? Mielestäni ihmisiä pitäisi kannustaa uudistamaan ja remppaamaan ja elävöittämään pikkukyliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikös se ollut Helsingissä, jossa oli myynnissä vanha omakotitalo, jonka arvo on negatiivinen ja silti joku meni ostamaan sen liki 150000 eurolla?
Jep. Joku virulaine raksaukko osti, aikoi rempata kuntoon poikansa ja jonkun toisen tyypin kans. Arvioi kahden vuoden työmaaksi.
Etuovessa on 49 taloa, joiden pyyntihinta on 20000€ tai sen alle. Ei niitä halpiksia pilvin pimein ole myynnissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse oon miettinyt, että laittaisin vuokralaisen maksamaan nykyistä kerrostaloasuntoa Espoossa ja itse muuttaisin jonnekin syrjäseudulle halpaan omakotitaloon. Sellaisen halvan talon voisin ostaa säästöillä ja kuinka paljon palkasta jäisikään säästöön ilman asuntolainaa tai vuokranmaksua. Tuolla tavalla kun asuisi vaikka 10 vuotta, niin olisi hyvä pääoma muuttaa ulkomaille johonkin lämpimään.
Espoossa on 2000 vuokra-asuntoa tyhjillään.
Helsingissä taitaa olla vielä enemmän. Ja samaan aikaan kunnan asuntojonossa n. 10000 asunnonhakijaa. Varmaan paljon sellaisia hakijoita ettei niille kukaan vuokraa asuntoa, ellei saa asunnon ostohintaa pantiksi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmilla on vanha iso omakotitalo muuttotappioisella pienellä paikkakunnalla. Talo tarvitsisi paljon remppaa sisä- ja ulkopuolella. Ja koska neliöitä ja huoneita on (esimerkiksi makuuhuoneita on kuusi), niin hintaa tulisi todella paljon. Olenkin sanonut heille, että jättäkää rempat väliin. Kun tulee ikää lisää ja loppuu puhti pitämään pihaa kunnossa, niin muutatte pois ja myytte talon ensimmäiselle tarjoajalle.
Lapsista kukaan ei halua vanhaa isoa taloa riesakseen.Jos ne ulkopuolen rempat jättää tekemättä, talon saa kyllä myydä aikanaan purkukuntoisena. Näitä tuli vastaan kun etsittiin taloa.
Muuttotappiokunnissa on monta taloa myynnissä mistä valita. Remontoimaton on se viimeinen vaihtoehto.
Tässä se suuri ongelma onkin.
Maaseudulla ja etenkin syrjäseuduilla on paljon taloja myynnissä. Lähes mahdottomia myydä vaikuttaisi olevan suuret ja vanhat remontoimattomat talot, etenkin jos tontilla vielä sijaitsee muita lähes purkukuntoisia rakennuksia, kuten ränsistynyt navetta, autohalli yms.
Ei niin kurjaa torppaa löydykään, etteikö siitä joka tapauksessa yritettäisi pyytää 20 000 - 50 000 euroa, mutta mitä olen aika kattavasti ja pitkään näitä seuraillut, niin ei kyllä mene kaupaksi.
Näille ei yksinkertaisesti tunnu olevan euroissa mitattavaa arvoa tai kysyntää. Ehkä joku saattaisi ottaa ilmaiseksi tai aivan muutamalla tuhannella ostaa kesäpaikaksi/metsästys tai retkeily tukikohdaksi yms.Ainoa keino saada talo ylipäänsä kaupaksi oikealla syrjäseudulla on remontoida siitä ainakin perusasiat kuntoon, näin sen kiinnostavuus ostajien silmissä edes hitusen nousee: ulkovuori, katto, ikkunat, putket, lämmitysjärjestelmä. Sisätiloista ostajat tuntuvat olevan ehkä hieman enemmän valmiita tinkimään, paitsi ehkä pesutiloista (remontoimaan itse).
Syrjäseudulla ongelmaksi muodostuu vain se, ettei siitä rempatustakaan talosta edes kohtuullisen kokoisella tontilla (5000 - 10 000 m2) makseta kuin ~50 000 euroa (eli suurin piirtein pakollisten remonttien hinta, jos nuo kaikki luetellut remontit siis on myyntiä ajatellen tehtävä ja ne teetättää ulkopuolisella).
Ainoita tekijöitä, jotka saattavat nostaa hintaa tuosta ~50 000 euron tasosta vaikuttaisi olevan, jos talo sijaitsee kansallispuiston kupeessa tai talo on uudehko (+2000) tai tontti sijaitsee ison vesistön rannalla tai tontti on poikkeuksellisen suuri (useita hehtaareita) ja sillä on reilusti harvennusvalmista puustoa tai vuokrattavaa peltomaata.
En ymmärrä miksei näitä vaan myydä pois käsistä parilla tonnilla. Ihmettelen miksi takerrutaan johonkin taloon jota ei itse kuitenkaan haluta. Kun joku toinen voisi rempata siitä itselleen hyvän. Se Italian systeemi jossa talon saa eurolla kunhan remppaa ja muuttaa paikkakunnalle ainakin osaksi vuotta, on hyvä.
Kyllä niitä yritetäänkin myydä parilla tonnilla ja ehkä joskus meneekin. Ostajia vaan on vähän. Pitää olla joku joka haluaa ostaa talon muuttotappiokunnasta, haluaa käyttää remppaan paljon rahaa ja jää loppuiäkseen asumaan. Tai hyväksyy sen että ei saa taloa kaupaksi jos muuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä elämäntyyliä ei voi saada kuin maalla.
Ihan sama mitä mikäkin maksaa tai onko hankalaa, rakastan tätä luontoa ja rauhaa sekä tilaa!
Se luonto, samaten kuin rauha on mennyttä, kun saat jonkun henkisesti keskenkasvuisen peräkammarihenkilön siihen naapuriin pärryyttämään peltoautoaan, mönkijää, prätkää, sirkkeliä jne. Tai puuyhtiö tulee vetämään lähimetsät lakeaksi ja maapohjan kulkukelvottomaksi murroslinjaksi.
Miksi pitää heittää tällainen negakommentti? Mielestäni ihmisiä pitäisi kannustaa uudistamaan ja remppaamaan ja elävöittämään pikkukyliä.
Miksi pitäisi? Itse pikkukylässä asuneena en näe niissä mitään hohtoa. Ihana niiden läpi on ajaa kesällä, mutta siinäpä se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmilla on vanha iso omakotitalo muuttotappioisella pienellä paikkakunnalla. Talo tarvitsisi paljon remppaa sisä- ja ulkopuolella. Ja koska neliöitä ja huoneita on (esimerkiksi makuuhuoneita on kuusi), niin hintaa tulisi todella paljon. Olenkin sanonut heille, että jättäkää rempat väliin. Kun tulee ikää lisää ja loppuu puhti pitämään pihaa kunnossa, niin muutatte pois ja myytte talon ensimmäiselle tarjoajalle.
Lapsista kukaan ei halua vanhaa isoa taloa riesakseen.Jos ne ulkopuolen rempat jättää tekemättä, talon saa kyllä myydä aikanaan purkukuntoisena. Näitä tuli vastaan kun etsittiin taloa.
Muuttotappiokunnissa on monta taloa myynnissä mistä valita. Remontoimaton on se viimeinen vaihtoehto.
Tässä se suuri ongelma onkin.
Maaseudulla ja etenkin syrjäseuduilla on paljon taloja myynnissä. Lähes mahdottomia myydä vaikuttaisi olevan suuret ja vanhat remontoimattomat talot, etenkin jos tontilla vielä sijaitsee muita lähes purkukuntoisia rakennuksia, kuten ränsistynyt navetta, autohalli yms.
Ei niin kurjaa torppaa löydykään, etteikö siitä joka tapauksessa yritettäisi pyytää 20 000 - 50 000 euroa, mutta mitä olen aika kattavasti ja pitkään näitä seuraillut, niin ei kyllä mene kaupaksi.
Näille ei yksinkertaisesti tunnu olevan euroissa mitattavaa arvoa tai kysyntää. Ehkä joku saattaisi ottaa ilmaiseksi tai aivan muutamalla tuhannella ostaa kesäpaikaksi/metsästys tai retkeily tukikohdaksi yms.Ainoa keino saada talo ylipäänsä kaupaksi oikealla syrjäseudulla on remontoida siitä ainakin perusasiat kuntoon, näin sen kiinnostavuus ostajien silmissä edes hitusen nousee: ulkovuori, katto, ikkunat, putket, lämmitysjärjestelmä. Sisätiloista ostajat tuntuvat olevan ehkä hieman enemmän valmiita tinkimään, paitsi ehkä pesutiloista (remontoimaan itse).
Syrjäseudulla ongelmaksi muodostuu vain se, ettei siitä rempatustakaan talosta edes kohtuullisen kokoisella tontilla (5000 - 10 000 m2) makseta kuin ~50 000 euroa (eli suurin piirtein pakollisten remonttien hinta, jos nuo kaikki luetellut remontit siis on myyntiä ajatellen tehtävä ja ne teetättää ulkopuolisella).
Ainoita tekijöitä, jotka saattavat nostaa hintaa tuosta ~50 000 euron tasosta vaikuttaisi olevan, jos talo sijaitsee kansallispuiston kupeessa tai talo on uudehko (+2000) tai tontti sijaitsee ison vesistön rannalla tai tontti on poikkeuksellisen suuri (useita hehtaareita) ja sillä on reilusti harvennusvalmista puustoa tai vuokrattavaa peltomaata.
Ihan samoja huomioita olen tehnyt. Kesäpaikaksi tuollaisia monet tyrkyttävät, mutta en tajua kuka haluaisi viettää lyhyen kesälomansa ränsistyneessä ok-talossa keskellä metsää. Ihmisillä on aika korkeat laatuvaatimukset nykyään, millaisissa puitteissa lomaillaan. Sukulaisille voi olla jotain nostalgia-arvoa, muille ei mitään.
Mitä olen omien tuttavieni kanssa jutellut, niin useimmat etsivät kesäpaikaksi ihan hyvin varusteltuja mökkejä. Oma ranta on ehdoton ja varustelutaso on täyden talon versio poreammeineen ja kylpypaljuineen. Ei kukaan lomaansa tuhlaa vanhan ränsistyneen ok -talon pihapiirissä, jos ainoa kiva juttu on joku metsittynyt marjapensas tai koristeomenapuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuusamosta olen katsellut sopivaa omakotitaloa vanhuuden päiville. Jos ei mäestä ole pakko saada, niin hinnat on järkeviä.
Vierailija kirjoitti:
Mua myös nyt jo hirvittää vanhempieni talon tyhjennys, joka on edessä joku päivä. Toki toivottavasti ei vielä pitkään aikaan.
Talon käyttämättömät huoneet on täynnä kaikkea vanhaa tavaraa, jota jostain syystä säilötään, vaikka käyttöä ei ole eikä tule. Joulukoristeitakin on parin sukupolven ajoilta isot määrät. Ei mitään järkeä. Kaapeista löytyy kolmekymmentä vuotta vanhoja pyyhkeitä, kamala määrä astioita ym. kippoa, vuokaa, tarjoiluastiaa. Ja äitini on nyt jossain vaiheessa keksinyt shoppailun Tokmannilla. Sieltä tarttuu usein mukaan jotain. (Toisaalta herttaista, että kävi minulle hakemassa sieltä kausivalot, kun satuin mainitsemaan niiden piristävästä vaikutuksesta. <3 )
Tekisi mieli ostaa heille joululahjaksi kirja konmarituksesta, pienenä vinkkinä. Toki se kirja olisi taas yksi tavara lisää. :D
Olen elänyt tuon vaiheen, jolloin ei voinut heittää mitään rojuja tai renttuja pois, koska ei annettu siihen lupaa. Itse asiassa sain moitteita kun edes ehdotin, että asianomainen kävisi itse vaikkapa vaatekomeroa läpi että mitkä on niin rikki ja kauhtuneita että saisi laittaa pois tilaa viemästä. Ei onnistunut. Sitten kun alkoi porukkaa poistua lopullisesti niin meni oikeastaan hämmästyttävän kauan ennen kuin pystyin ruveta raivaamaan taloa ja ulkorakennuksia. (Kolmen sukupolven rojut, ainakin viidet kuolinsiivot). Tuntui kuin nämä kerääjätyypit olisivat vieläkin touhuani katselleet paheksuvasti ja jupisseet olkapääni takana moittivasti. Ihmiset ei tajua mitä tekevät jälkeen jääville kun kaiken maailman rojua keräävät. Pikku hiljaa vapauduin siivoamaan - omaksi ilokseni. Eiväthän vainajat niitä tavaroitaan enää tarvinneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy olla jo aika syrjässä ennen kuin noin käy...
Vierailija kirjoitti:
Mua myös nyt jo hirvittää vanhempieni talon tyhjennys, joka on edessä joku päivä. Toki toivottavasti ei vielä pitkään aikaan.
Talon käyttämättömät huoneet on täynnä kaikkea vanhaa tavaraa, jota jostain syystä säilötään, vaikka käyttöä ei ole eikä tule. Joulukoristeitakin on parin sukupolven ajoilta isot määrät. Ei mitään järkeä. Kaapeista löytyy kolmekymmentä vuotta vanhoja pyyhkeitä, kamala määrä astioita ym. kippoa, vuokaa, tarjoiluastiaa. Ja äitini on nyt jossain vaiheessa keksinyt shoppailun Tokmannilla. Sieltä tarttuu usein mukaan jotain. (Toisaalta herttaista, että kävi minulle hakemassa sieltä kausivalot, kun satuin mainitsemaan niiden piristävästä vaikutuksesta. <3 )
Tekisi mieli ostaa heille joululahjaksi kirja konmarituksesta, pienenä vinkkinä. Toki se kirja olisi taas yksi tavara lisää. :D
Meillä on ihan normaalisti käytössä yli 30 vuotta vanhoja pyyhkeitä. Saatiin joululahjaksi miehen mummilta ensimmäisenä yhteisenä jouluna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen väkimäärä kasvaa jatkossakin vain tulonsiirtojen varassa elävien ansiosta. En hirveästi lähtisi omaa rahaa sitomaan muuttootappiopaikkakunnan homeisiin seiniin, kun ostajia ei sille sitten ole. Ehkä joku vuokralla asuva työnvieroksuja haluaisi ostaa, mutta ei ole rahaa kuin sen kuukausittaisen perusosan verran. Siellä hevonkuusessa kun ei pärjää pelkällä polkupyörällä, kun ei ole joukkoliikennettä, ei kevyenliikenteenväyliä, eikä mainittavasti edes perus tieinfran aurausta. Ajele sitten jopolla 20km lähikauppaan sohjoista autotietä, nopeusrajoitus 80kmh, ja tie lumen takia niin ummessa että autojen sattuessa kohdakkain sivupeilit lyö yläfemmat.
Vierailija kirjoitti:
Etenkin aiemmin vain taajamissa/ kaupungeissa asuneen koiranomistajan kannattaa todella miettiä, että millaista se lenkkeily tosiasiassa siellä maaseudulla/syrjäseudulla on pimeinä vuodenaikoina ja etenkin talviaikaan.
Ei ole aurattuja ja hoidettuja kävelyteitä, ei katuvaloja, luultavasti "helpoin" lenkkipaikka onkin kävellä sen kotitalon viereisen autotien/maantien reunaa pitkin, mutta tarkkana saa olla varoen kaahailijoita, rattijuoppoja, isoja puutavararekkoja, lumiauroja yms. Ei tule kuulonkaan, että voisit kaupunki lenkin tavoin ulkoilla kuunnellen äänikirjaa tai musiikkia kuulokkeilla.
Metsäänkin voit toki lähteä, mutta se on talvisin aika kovakuntoisen ihmisen hommaa kahlata menemään sellaisessa 0.4-1.0 metrisessä hangessa, syksyisin on pilkkopimeää ja hirvikärpäsiä ja keväisin taas todella märkää ja mutaista. Kesäisin ja alkusyksystä luonnossa on toki mukava liikkua.
Täällä yksi maalla asuva koiranulkoiluttaja. Metsässä mennään kesät ja talvet, väistellään kyitä ja moottorikelkkailijoita. Jälkimmäisten jäljiltä on paljonkin hyvää uraa kulkea, eikä pimeys haittaa otsalampun kanssa. Minulle ei tulisi kuulonkaan kuunnella kuulokkeilla mitään lenkillä, haluan kuulla mitä ympärillä tapahtuu. Erityisesti kaupungissa tämä on ollut tärkeää, esimerkiksi jos en olisi kuullut hullua kiihdytystä olisin jäänyt auton alle suojatiellä, kun auto päätti oikaista väärältä puolen jakajaa (eli vastaantulevien puolelta) josta olin juuri lähdössä tien yli. Täällä maalla taas haluan kuulla naapurin koiran haukunnan, jotta tiedän onko se pihassa vai seuraako meitä, tuleeko mönkijää/moottorikelkkaa, lintujen laulua ym. Koiran kanssa kulkiessa täytyy koko ajan olla tarkkana ympäristönsä suhteen. Hirvikärpäsistä taas selviää kun ne nyppii lenkin jälkeen päästä pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täytyy olla jo aika syrjässä ennen kuin noin käy...
No ei. Itselläni kokemusta keskisuuren kaupungin välittömässä läheisyydessä olevasta pikkupaikkakunnasta, eikä siellä mene juuri mikään kaupaksi mihinkään hintaan. Ne harvat alle 20 vuotta vanhat talot joita sinne on rakennettu menevät ajan kanssa, jos hintapyyntö on suorastaan naurettavan alhainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua myös nyt jo hirvittää vanhempieni talon tyhjennys, joka on edessä joku päivä. Toki toivottavasti ei vielä pitkään aikaan.
Talon käyttämättömät huoneet on täynnä kaikkea vanhaa tavaraa, jota jostain syystä säilötään, vaikka käyttöä ei ole eikä tule. Joulukoristeitakin on parin sukupolven ajoilta isot määrät. Ei mitään järkeä. Kaapeista löytyy kolmekymmentä vuotta vanhoja pyyhkeitä, kamala määrä astioita ym. kippoa, vuokaa, tarjoiluastiaa. Ja äitini on nyt jossain vaiheessa keksinyt shoppailun Tokmannilla. Sieltä tarttuu usein mukaan jotain. (Toisaalta herttaista, että kävi minulle hakemassa sieltä kausivalot, kun satuin mainitsemaan niiden piristävästä vaikutuksesta. <3 )
Tekisi mieli ostaa heille joululahjaksi kirja konmarituksesta, pienenä vinkkinä. Toki se kirja olisi taas yksi tavara lisää. :DMeillä on ihan normaalisti käytössä yli 30 vuotta vanhoja pyyhkeitä. Saatiin joululahjaksi miehen mummilta ensimmäisenä yhteisenä jouluna.
Tuskin se pyyhkeiden ikä tuossa oli ongelma. Veikkaan että niitä lahjapyyhkeitä on jokunen tullut ihmiselämän aikana ja ne kaikki on pakko säilöä. Jos joskus tarvitsee...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmilla on vanha iso omakotitalo muuttotappioisella pienellä paikkakunnalla. Talo tarvitsisi paljon remppaa sisä- ja ulkopuolella. Ja koska neliöitä ja huoneita on (esimerkiksi makuuhuoneita on kuusi), niin hintaa tulisi todella paljon. Olenkin sanonut heille, että jättäkää rempat väliin. Kun tulee ikää lisää ja loppuu puhti pitämään pihaa kunnossa, niin muutatte pois ja myytte talon ensimmäiselle tarjoajalle.
Lapsista kukaan ei halua vanhaa isoa taloa riesakseen.Jos ne ulkopuolen rempat jättää tekemättä, talon saa kyllä myydä aikanaan purkukuntoisena. Näitä tuli vastaan kun etsittiin taloa.
Muuttotappiokunnissa on monta taloa myynnissä mistä valita. Remontoimaton on se viimeinen vaihtoehto.
Tässä se suuri ongelma onkin.
Maaseudulla ja etenkin syrjäseuduilla on paljon taloja myynnissä. Lähes mahdottomia myydä vaikuttaisi olevan suuret ja vanhat remontoimattomat talot, etenkin jos tontilla vielä sijaitsee muita lähes purkukuntoisia rakennuksia, kuten ränsistynyt navetta, autohalli yms.
Ei niin kurjaa torppaa löydykään, etteikö siitä joka tapauksessa yritettäisi pyytää 20 000 - 50 000 euroa, mutta mitä olen aika kattavasti ja pitkään näitä seuraillut, niin ei kyllä mene kaupaksi.
Näille ei yksinkertaisesti tunnu olevan euroissa mitattavaa arvoa tai kysyntää. Ehkä joku saattaisi ottaa ilmaiseksi tai aivan muutamalla tuhannella ostaa kesäpaikaksi/metsästys tai retkeily tukikohdaksi yms.Ainoa keino saada talo ylipäänsä kaupaksi oikealla syrjäseudulla on remontoida siitä ainakin perusasiat kuntoon, näin sen kiinnostavuus ostajien silmissä edes hitusen nousee: ulkovuori, katto, ikkunat, putket, lämmitysjärjestelmä. Sisätiloista ostajat tuntuvat olevan ehkä hieman enemmän valmiita tinkimään, paitsi ehkä pesutiloista (remontoimaan itse).
Syrjäseudulla ongelmaksi muodostuu vain se, ettei siitä rempatustakaan talosta edes kohtuullisen kokoisella tontilla (5000 - 10 000 m2) makseta kuin ~50 000 euroa (eli suurin piirtein pakollisten remonttien hinta, jos nuo kaikki luetellut remontit siis on myyntiä ajatellen tehtävä ja ne teetättää ulkopuolisella).
Ainoita tekijöitä, jotka saattavat nostaa hintaa tuosta ~50 000 euron tasosta vaikuttaisi olevan, jos talo sijaitsee kansallispuiston kupeessa tai talo on uudehko (+2000) tai tontti sijaitsee ison vesistön rannalla tai tontti on poikkeuksellisen suuri (useita hehtaareita) ja sillä on reilusti harvennusvalmista puustoa tai vuokrattavaa peltomaata.
Ihan samoja huomioita olen tehnyt. Kesäpaikaksi tuollaisia monet tyrkyttävät, mutta en tajua kuka haluaisi viettää lyhyen kesälomansa ränsistyneessä ok-talossa keskellä metsää. Ihmisillä on aika korkeat laatuvaatimukset nykyään, millaisissa puitteissa lomaillaan. Sukulaisille voi olla jotain nostalgia-arvoa, muille ei mitään.
Mitä olen omien tuttavieni kanssa jutellut, niin useimmat etsivät kesäpaikaksi ihan hyvin varusteltuja mökkejä. Oma ranta on ehdoton ja varustelutaso on täyden talon versio poreammeineen ja kylpypaljuineen. Ei kukaan lomaansa tuhlaa vanhan ränsistyneen ok -talon pihapiirissä, jos ainoa kiva juttu on joku metsittynyt marjapensas tai koristeomenapuu.
Ei kaikilla ole nytkään varaa maksaa satojatuhansia mökistä, ja jatkossa heitä tulee olemaan yhä vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua myös nyt jo hirvittää vanhempieni talon tyhjennys, joka on edessä joku päivä. Toki toivottavasti ei vielä pitkään aikaan.
Talon käyttämättömät huoneet on täynnä kaikkea vanhaa tavaraa, jota jostain syystä säilötään, vaikka käyttöä ei ole eikä tule. Joulukoristeitakin on parin sukupolven ajoilta isot määrät. Ei mitään järkeä. Kaapeista löytyy kolmekymmentä vuotta vanhoja pyyhkeitä, kamala määrä astioita ym. kippoa, vuokaa, tarjoiluastiaa. Ja äitini on nyt jossain vaiheessa keksinyt shoppailun Tokmannilla. Sieltä tarttuu usein mukaan jotain. (Toisaalta herttaista, että kävi minulle hakemassa sieltä kausivalot, kun satuin mainitsemaan niiden piristävästä vaikutuksesta. <3 )
Tekisi mieli ostaa heille joululahjaksi kirja konmarituksesta, pienenä vinkkinä. Toki se kirja olisi taas yksi tavara lisää. :DMeillä on ihan normaalisti käytössä yli 30 vuotta vanhoja pyyhkeitä. Saatiin joululahjaksi miehen mummilta ensimmäisenä yhteisenä jouluna.
Tuskin se pyyhkeiden ikä tuossa oli ongelma. Veikkaan että niitä lahjapyyhkeitä on jokunen tullut ihmiselämän aikana ja ne kaikki on pakko säilöä. Jos joskus tarvitsee...
No poisko ne pitäisi heittää ja ostaa uudet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä elämäntyyliä ei voi saada kuin maalla.
Ihan sama mitä mikäkin maksaa tai onko hankalaa, rakastan tätä luontoa ja rauhaa sekä tilaa!
Se luonto, samaten kuin rauha on mennyttä, kun saat jonkun henkisesti keskenkasvuisen peräkammarihenkilön siihen naapuriin pärryyttämään peltoautoaan, mönkijää, prätkää, sirkkeliä jne. Tai puuyhtiö tulee vetämään lähimetsät lakeaksi ja maapohjan kulkukelvottomaksi murroslinjaksi.[/quote/
Kyllä, lähin naapuri (samoin kuin koko kylän ilmapiiri) voi aiheuttaa herkälle ihmiselle ahdistusta. Itse latasin tänään lisää lunta näköesteeksi pihani reunaan. En tykkää tepastella tontilla niin että joku kyylää. Ahdistaa. Naapurin ikkuna kuin jättiläisen silmä, aina suunnattuna pihaani. Ulkosaunani kuistille kuulemma näkee kaikkein parhaiten tämän lähinaapurin ikkunasta (kertoi toinen naapuri, edellisen paras kamu)...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmilla on vanha iso omakotitalo muuttotappioisella pienellä paikkakunnalla. Talo tarvitsisi paljon remppaa sisä- ja ulkopuolella. Ja koska neliöitä ja huoneita on (esimerkiksi makuuhuoneita on kuusi), niin hintaa tulisi todella paljon. Olenkin sanonut heille, että jättäkää rempat väliin. Kun tulee ikää lisää ja loppuu puhti pitämään pihaa kunnossa, niin muutatte pois ja myytte talon ensimmäiselle tarjoajalle.
Lapsista kukaan ei halua vanhaa isoa taloa riesakseen.Jos ne ulkopuolen rempat jättää tekemättä, talon saa kyllä myydä aikanaan purkukuntoisena. Näitä tuli vastaan kun etsittiin taloa.
Muuttotappiokunnissa on monta taloa myynnissä mistä valita. Remontoimaton on se viimeinen vaihtoehto.
Tässä se suuri ongelma onkin.
Maaseudulla ja etenkin syrjäseuduilla on paljon taloja myynnissä. Lähes mahdottomia myydä vaikuttaisi olevan suuret ja vanhat remontoimattomat talot, etenkin jos tontilla vielä sijaitsee muita lähes purkukuntoisia rakennuksia, kuten ränsistynyt navetta, autohalli yms.
Ei niin kurjaa torppaa löydykään, etteikö siitä joka tapauksessa yritettäisi pyytää 20 000 - 50 000 euroa, mutta mitä olen aika kattavasti ja pitkään näitä seuraillut, niin ei kyllä mene kaupaksi.
Näille ei yksinkertaisesti tunnu olevan euroissa mitattavaa arvoa tai kysyntää. Ehkä joku saattaisi ottaa ilmaiseksi tai aivan muutamalla tuhannella ostaa kesäpaikaksi/metsästys tai retkeily tukikohdaksi yms.Ainoa keino saada talo ylipäänsä kaupaksi oikealla syrjäseudulla on remontoida siitä ainakin perusasiat kuntoon, näin sen kiinnostavuus ostajien silmissä edes hitusen nousee: ulkovuori, katto, ikkunat, putket, lämmitysjärjestelmä. Sisätiloista ostajat tuntuvat olevan ehkä hieman enemmän valmiita tinkimään, paitsi ehkä pesutiloista (remontoimaan itse).
Syrjäseudulla ongelmaksi muodostuu vain se, ettei siitä rempatustakaan talosta edes kohtuullisen kokoisella tontilla (5000 - 10 000 m2) makseta kuin ~50 000 euroa (eli suurin piirtein pakollisten remonttien hinta, jos nuo kaikki luetellut remontit siis on myyntiä ajatellen tehtävä ja ne teetättää ulkopuolisella).
Ainoita tekijöitä, jotka saattavat nostaa hintaa tuosta ~50 000 euron tasosta vaikuttaisi olevan, jos talo sijaitsee kansallispuiston kupeessa tai talo on uudehko (+2000) tai tontti sijaitsee ison vesistön rannalla tai tontti on poikkeuksellisen suuri (useita hehtaareita) ja sillä on reilusti harvennusvalmista puustoa tai vuokrattavaa peltomaata.
Ihan samoja huomioita olen tehnyt. Kesäpaikaksi tuollaisia monet tyrkyttävät, mutta en tajua kuka haluaisi viettää lyhyen kesälomansa ränsistyneessä ok-talossa keskellä metsää. Ihmisillä on aika korkeat laatuvaatimukset nykyään, millaisissa puitteissa lomaillaan. Sukulaisille voi olla jotain nostalgia-arvoa, muille ei mitään.
Mitä olen omien tuttavieni kanssa jutellut, niin useimmat etsivät kesäpaikaksi ihan hyvin varusteltuja mökkejä. Oma ranta on ehdoton ja varustelutaso on täyden talon versio poreammeineen ja kylpypaljuineen. Ei kukaan lomaansa tuhlaa vanhan ränsistyneen ok -talon pihapiirissä, jos ainoa kiva juttu on joku metsittynyt marjapensas tai koristeomenapuu.
Ei kaikilla ole nytkään varaa maksaa satojatuhansia mökistä, ja jatkossa heitä tulee olemaan yhä vähemmän.
Jos on köyhä niin vielä vähemmän on varaa ottaa riesakseen jotain vanhaa omakotitaloa, jossa pitää pitää lämpöjä ja jota pitää remppailla.
Ihan samoja huomioita olen tehnyt. Kesäpaikaksi tuollaisia monet tyrkyttävät, mutta en tajua kuka haluaisi viettää lyhyen kesälomansa ränsistyneessä ok-talossa keskellä metsää. Ihmisillä on aika korkeat laatuvaatimukset nykyään, millaisissa puitteissa lomaillaan. Sukulaisille voi olla jotain nostalgia-arvoa, muille ei mitään.