Lue keskustelun säännöt.
Naimisissa oleva mies ihastui minuun ja vaimo suuttui minulle - miksi?
05.02.2022 |
Työkaverini oli minua todella paljon vanhempi mies, meillä oli ikäeroa liki 30 vuotta ja miehellä on vaimonsa kanssa ikäiseni lapset. Tunnen myös miehen vaimon. Olin tuolle miehelle samanlainen kuin muillekin työkavereilleni: ystävällinen, kysyin vanhemmilta kollegoilta neuvoja ja työt sujuivat hyvin. Teimme paljon tuon miehen kanssa töitä yhdessä ja viihdyimme hyvin töissä. Samalla tavalla viihdyin myös muutaman muun työkaverin kanssa sukupuolesta riippumatta.
Olin siirtymässä eri paikkakunnalle toiseen yksikköön töihin, kun mies yhtäkkiä kertoi ihastuneensa minuun. Olin tuosta ilmoituksesta järkyttynyt, koska mies on naimisissa, niin paljon minua vanhempi (voisi helposti olla isäni) ja minäkin olen tahollani parisuhteessa. Mitään ei ole miehen kanssa koskaan tapahtunut. Mies kertoi ihastuksestaan vaimolleen ja vaimo meni tuosta asiasta aivan sekaisin. Vaimo tuli kovistelemaan minua asiasta. Vaimo painotti minulle, kuinka en voisi tulla heidän parisuhteensa väliin, enkä ole heille mikään uhka. Olin noista puheista ihan ymmälläni, sillä enhän minä tässä ollut se ihastunut osapuoli, vaan mies. Minun oli vielä tarkoitus hoitaa yksi työvuoro vanhassa työpaikassani tuon miehen kanssa, mutta miehen ilmoituksen jälkeen sovin työnantajan kanssa, että tilalleni menee toinen työntekijä. Tuon työvuoron jälkeen sain miehen vaimolta viestin, jossa vaimo sanoi ”hyvä kun et mennyt tuohon työvuoroon, olisi ollut sinulle aivan liian piukka paikka 😊”. Koin tuon viestin tosi ikävänä, sillä koin vaimon kettuilevan minulle. Vielä tuon viestinkin jälkeen vaimo on lähestynyt minua kasvotusten ja viesteillä sekä purkanut minuun vihaa siitä, että miehensä on ihastunut minuun. Samaan aikaan vaimon vihaisten viestien kanssa olen saanut viestejä tuolta mieheltä, mies toivoisi, että haluaisin tavata hänet. Minä en todellakaan halua tavata miestä ja koko tämä sotku on kuormittanut todella paljon. Nyt viestejä ei ole enää tullut, kun sanoin molemmille vieväni asian viranomaisille eteenpäin, jos nämä viestit ja yhteydenotot ei lopu. Tilanne on ollut todella ahdistava ja ihan käsittämätön – miten minä päädyin keskelle vanhempieni ikäisten parisuhdekriisiä?
Miksi vaimo suuttui minulle ja purkaa vihansa minuun tässä tilanteessa? Eikö oikea osoite olisi oma aviomiehensä, joka on ihastunut lastensa ikäiseen naiseen ja vielä tyhmänä kertoo tästä ihastumisesta ääneen?
N27
P.S. Ethän tule sanomaan tätä provoksi, tilanne on muutenkin ollut jo todella ahdistava.
Kommentit (183)
Vierailija kirjoitti:
On vain niin paljon helpompaa ajatella, että toinen nainen on se oikea syyllinen, kuin ajatella että oma mies on k*pää, joka kuolaa lastensa ikäisten naisten perään. Vaikka tällaisia miehiä on olemassa niin ei kukaan halua uskoa että oma mies on sellainen, vaan mieluummin selittää asian niin että se nuori nainen on varmasti vokotellut ja liehitellyt miestä ja saanut tämän raiteiltaan.
Mut leimattiin tuollaiseksi vokottelijaksi. Olin tuolloin päälle parikymppinen, pukeuduin välillä töissä hameeseen, hymyilin ja vitsailin toisten kanssa. Olen aina nauranut kaksimieliselle huumorille, mutta omalla kohdalla tuo kokemus opetti sen, etten enää vitsaile kaksimielisiä asioita miespuolisten työkaverien kanssa. Omassa tapauksessani miespuolinen työkaveri käsitti tuollaiset vitsit kiinnostuksen osoituksena. Minun syyhän tuo kiinnostuminen siis miehen ja hänen vaimonsa mielestä oli (vaikka siis käyttäydyin noin kaikkien muidenkin kanssa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä samaa olen itsekin ihmetellyt. Miksi syytätte parisuhteen ulkopuolista ihmistä siitä, mitä parisuhteessa oleva tekee? Ei se parisuhteessa oleva mies/nainen ole mikään esine, joka ei kykene tekemään mitään tai ajattelemaan saati ymmärtämään, että hänen teoillaan on myös seuraukset.
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
estä nyt hyvä ihminen molemmat aivan heti joka tuutissa
Estinkin, mutta jatkoivat viestittelyä uuteen työpuhelinnumerooni ja tulivat työpaikalleni käymään.
Ap
Tuossa tilanteessa soitto poliisille tai vartiointiliikkeeseen. Sullehan tulee hankaluuksi työnantajan puolelta.
Nimenomaan tämän takia on tärkeää, että kaikki työpaikalla ja erityisesti esimies tietäisi tilanteen. Ja siis tuon miehen esimies myös.
Minulle ei tulisi mieleenikään ilmoittaa asiasta esimiehelle. Eihän tällainen asia hänelle kuulu, koska ei ole varsinainen työasia. Jos työvuoroja tai työkaveria haluaa vaihtaa tämän takia, niin sen voi ihan fiksustikin ilmaista ilman että vetää kenenkään yksityiselämää siihen mukaan.
Pitäisin suorastaan raukkamaisena, jos kielisi ihmisten parisuhdeasioista työpaikan esimiehelle.
Minä olen kertonut. Olin pätkätöissä ja olisi pitänyt siitä päätellä, että en ole tasavertaisessa asemassa muiden kanssa. Jopa esimies piti minua syynä tuon pariskunnan ongelmiin. Olimme kaikki samassa työpaikassa. Jäin asian kanssa ihan yksin. Vaihdoin työpaikkaa, mutta yhä vuosien jälkeen välillä nuo tapahtumat nousevat mieleeni ahdistavina.
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
estä nyt hyvä ihminen molemmat aivan heti joka tuutissa
Estinkin, mutta jatkoivat viestittelyä uuteen työpuhelinnumerooni ja tulivat työpaikalleni käymään.
Ap
Tuossa tilanteessa soitto poliisille tai vartiointiliikkeeseen. Sullehan tulee hankaluuksi työnantajan puolelta.
Nimenomaan tämän takia on tärkeää, että kaikki työpaikalla ja erityisesti esimies tietäisi tilanteen. Ja siis tuon miehen esimies myös.
Minulle ei tulisi mieleenikään ilmoittaa asiasta esimiehelle. Eihän tällainen asia hänelle kuulu, koska ei ole varsinainen työasia. Jos työvuoroja tai työkaveria haluaa vaihtaa tämän takia, niin sen voi ihan fiksustikin ilmaista ilman että vetää kenenkään yksityiselämää siihen mukaan.
Pitäisin suorastaan raukkamaisena, jos kielisi ihmisten parisuhdeasioista työpaikan esimiehelle.
Kuuluuhan se esimiehelle, jos tulee häirityksi työkaverin toimesta työpaikalla. Se on todellakin työasia, eikä kenelläkään ole mitään velvollisuutta suojata häirikön parisuhde- tai yksityisasioita. Ihminen voi suojata niitä itse esim. siten ettei häiriköi työkavereita eikä tuo itse parisuhde- ja yksityisasioitaan työpaikalle.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän erään vuosikymmeniä yhdessä olleen avioparin, jolla tuo tilanne johti lopulta avioeroon. Mies ihastui nuorempaan ja velloi ihastumisessaan. Meni tyhmyyksissään kertomaan vaimolleen ja tuo nuorempi nainen sai tuntea tuon asian nahoissaan. Mies jatkoi nuoremman naisen piirittämistä, vaikka nainen alkoi seurustella, meni naimisiin ja sai lapsen. Samalla yritti korjata avioliittoaan, mutta eihän siitä mitään tullut. Muutaman vuoden venkslasivat vaimonsa kanssa ja erosivat. Nyt mies pyörii somessa sinkkuna ja kovasti esittelee treenattua vartaloaan.
Ulkopuolisena tuota vierestä seuranneena uskon, että tuollaisissa liitoissa on jo valmiiksi jotain vialla. Ei se kriisi, vaimon raivo tai ero tule ihan puskista yhden ihastuksen takia, kyllä siinä yleensä on muutakin.
Rehellisyys on todellakin hyvä, että kertoo vaimolleen missä mennään, että voi erota tai jatkaa. Mutta taas se nuori nainen ei saisi kärsiä siitä, jolla ei ole asian kanssa mitään tekoa ja vaimo ei saa vainota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet käsitellyt asiaa todella kypsästi ap. Mies saattaa olla kotona inhottava niljake vaimolleen, joka projisoi vihansa sinuun. Onneksi uhkailit viranomaisilla.
Vierailija kirjoitti:
Olet käsitellyt asiaa todella kypsästi ap. Mies saattaa olla kotona inhottava niljake vaimolleen, joka projisoi vihansa sinuun. Onneksi uhkailit viranomaisilla.
Ei se mies välttämättä ole syyllinen. Voi siinä vaimossa ihan oikeasti olla vikaa.
Oma seuralaiseni muistaa hyvinkin kaikki ne asiat mitä olen tehnyt naispuolisten työkavereiden kanssa. Vähäpätöisetkin. Miespuolisten työkaverien kanssa tehdyt hommat/keskustelut unohtuvat nopeasti. huomannut tämän kun jonkun asian uudelleen kotona puheenaiheeksi. (naistyökavereiden kanssa tehtyjä asioita ei aina edes itse tarvitse ottaa esille, niinpä olen heistä mainitsemisen lopettanut lähes kokonaan)
Sanotaan, että jos on pettänyt itse, niin epäilee toista samanlaiseksi ja jos vaimo on tarpeeksi kauan syyttänyt (aiheettakin), niin sama kai se sitten on, jos vaikka olisikin aihetta. "Kun sutta tarpeeksi monta kertaa huutaa, niin susi tulee"
Tämä on hauska ilmiö, että vaimo syyttää ap:ta. Ihan kuin mies olisi täysin ilman omaa tahtoa vietävä vässykkä ja näin syytön tapahtumiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä pariskuntia riittää. Luulisi, että vaimo älyäisi itsekin, ettei nuori tai vuosikymmeniä nuorempi nainen ole hänen miehestään kiinnostunut. Kiusallista on, kun tällaista draamaa kehittyy samassa taloyhtiössä. Harva nainen haluaa itseään huomattavasti vanhempaa, tavallista miestä. Naisesta se syypää kuitenkin tehdään. Ehkä tosiaan olisi jo aluksi uhattava poliisilla, jos vaimo käyttäytyy häiritsevästi.
Vaimon käytös ärsyttäisi minua niin, että laittaisin hänelle viestin, että:
minä en ole enkä ole koskaan ollut millään tavoin kiinnostunut miehestäsi, joka on niin vanha ja setämäinen, että voisi olla isäni, olen kiinnostunut vain hyvännäköisistä oman ikäisistäni miehistä. Jos sinä tai miehesi vielä jatkatte minun häiriköimistäni, harkitsen lähestymiskiellon hankkimista teitä molempia kohtaan.
Ystävällisin terveisin x.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On vain niin paljon helpompaa ajatella, että toinen nainen on se oikea syyllinen, kuin ajatella että oma mies on k*pää, joka kuolaa lastensa ikäisten naisten perään. Vaikka tällaisia miehiä on olemassa niin ei kukaan halua uskoa että oma mies on sellainen, vaan mieluummin selittää asian niin että se nuori nainen on varmasti vokotellut ja liehitellyt miestä ja saanut tämän raiteiltaan.
Mut leimattiin tuollaiseksi vokottelijaksi. Olin tuolloin päälle parikymppinen, pukeuduin välillä töissä hameeseen, hymyilin ja vitsailin toisten kanssa. Olen aina nauranut kaksimieliselle huumorille, mutta omalla kohdalla tuo kokemus opetti sen, etten enää vitsaile kaksimielisiä asioita miespuolisten työkaverien kanssa. Omassa tapauksessani miespuolinen työkaveri käsitti tuollaiset vitsit kiinnostuksen osoituksena. Minun syyhän tuo kiinnostuminen siis miehen ja hänen vaimonsa mielestä oli (vaikka siis käyttäydyin noin kaikkien muidenkin kanssa).
Herkästi näissä se ulkopuolinen ihastuksen kohde saa vihat niskaansa ja pahimmillaan syytetään tapahtuneesta häntä. Mielestäni on naurettavaa vastuuttaa ihastuksen kohdetta sen ihastuneen tunteista. Ihan sama, vaikka se ihastumisen kohde olisi ollut jotenkin "houkutteleva". Maailma on täynnä houkuttelevia ihmisiä ja aikuinen kykenee kyllä itse valitsemaan, lähteekö niiden houkutusten perään vai onko oman puolisonsa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On vain niin paljon helpompaa ajatella, että toinen nainen on se oikea syyllinen, kuin ajatella että oma mies on k*pää, joka kuolaa lastensa ikäisten naisten perään. Vaikka tällaisia miehiä on olemassa niin ei kukaan halua uskoa että oma mies on sellainen, vaan mieluummin selittää asian niin että se nuori nainen on varmasti vokotellut ja liehitellyt miestä ja saanut tämän raiteiltaan.
Mut leimattiin tuollaiseksi vokottelijaksi. Olin tuolloin päälle parikymppinen, pukeuduin välillä töissä hameeseen, hymyilin ja vitsailin toisten kanssa. Olen aina nauranut kaksimieliselle huumorille, mutta omalla kohdalla tuo kokemus opetti sen, etten enää vitsaile kaksimielisiä asioita miespuolisten työkaverien kanssa. Omassa tapauksessani miespuolinen työkaveri käsitti tuollaiset vitsit kiinnostuksen osoituksena. Minun syyhän tuo kiinnostuminen siis miehen ja hänen vaimonsa mielestä oli (vaikka siis käyttäydyin noin kaikkien muidenkin kanssa).
Herkästi näissä se ulkopuolinen ihastuksen kohde saa vihat niskaansa ja pahimmillaan syytetään tapahtuneesta häntä. Mielestäni on naurettavaa vastuuttaa ihastuksen kohdetta sen ihastuneen tunteista. Ihan sama, vaikka se ihastumisen kohde olisi ollut jotenkin "houkutteleva". Maailma on täynnä houkuttelevia ihmisiä ja aikuinen kykenee kyllä itse valitsemaan, lähteekö niiden houkutusten perään vai onko oman puolisonsa kanssa.
mua syyllistettiin mm. siksi, että kävelin liian viekoittelevasti. paras oli, kun pukeuduin työpaikan pikkujouluihin melko lyhyeen pikkumustaan. miehestään mustasukkainen nainen katsoi niin vihaisesti koko illan ajan ja kun vaihdoin muutaman sanan miehensä kanssa, niin heti purjehti miehensä käsipuoleen. joskus tuntuu, että pitäisi kulkea joku perunasäkki päällä, ettei vaan tulisi toisille paha mieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo aloitusviestin vaimo on aivan selvästi mustasukkainen miehestään. Kuka aikuinen nainen käy rähisemässä miehen ihastukselle? Miehellehän tuossa olisi syytä rähistä! Mies iskenyt silmänsä oman lapsen ikäiseen naiseen, joka on vielä varattukin.
Sitä tosin ihmettelen, mikä ihme on saanut miehen kertomaan noista tunteista vaimolle? Minä olen ihan onnellisesti naimisissa, mutta en minä kerro puolisolle sellaista, mikä voisi häntä loukata (tyyliin, että vaikka joskus haaveilen jostain julkkiksesta kun pidän omaa kivaa). Turha pahoittaa toisen mieltä sellaisella, mikä ei koskaan etene mihinkään tosielämässä.
Luulin olevani ainoa tällaista kokenut! Vaimo teki elämästäni suorastaan helvettiä pitkäksi aikaa. Syytin itseäni aika pitkään tapahtuneesta, sillä olin vapaa-ajalla tekstaillut yhden työkaverimiehen kanssa. En tajunnut, että miehelle tuo tekstailu oli jotenkin erityistä. Sanoi, ettei yleensä viestittele kenenkään kanssa. Ihan siis tavallisia asioita puhuttiin, harrastuksista ja muusta. Mä taas en käsittänyt, että mies voisi ajatella tuon viestittelyn tarkoittavan jotakin enemmän. Mun sukupolvelle on ollut aivan tavallista viestitellä kaverien kanssa, jopa satoja viestejä päivässä. Mies sitten kerran kesken viestittelyn tunnusti tunteensa ja pari päivää myöhemmin kertoi asiasta vaimolleen. Siitä alkoi tuo mun painajainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaimo on selvästi mustis! Ei se muuten tulisi tuolla tavalla korostamaan, ettet oo mikään uhka heille.
No kaikenlaisia tunteita voi olla mutta kai sen vaimon pitäisi tajuta että ei 27v mimmi todennäköisesti ole kiinnostunut isänsä ikäisestä varatusta äijästä ja koska ei ole kiinnostunut niin ei myöskään ole mikään "uhka" 😅 Toki voi olla että mies on kertonut vaimolle vähän eri version ja antanut ymmärtää että molemminpuoliset tunteet.
Itse sanoisin kyllä hyvin suoraan molemmille että evvk pappa-ikäinen työkaveri ja selvittäkää parisuhdekriisinne jatkossa keskenänne.
Vierailija kirjoitti:
No nytpä pääsit asian ytimeen, eli naisen ajatusmaailmaan. Koita nyt vaan selvittää asiat fiksusti, sattumankauppaahan se on, miten käy.
no paitsi että suurin osa naisista ei tuota käsitä täälläkään.
Mulla kävi aika lailla sama tilanne, mutta toisten päin. Työkaveri (nainen) ihastui minuun ja ilmoitti siitä poikaystävälleen. Itseäni nainen ei kiinnostanut, ei vaikka erosi poikaystävästään ja halusi suhteeseen mun kanssa. Poikaystävä tietenkin otti hirveet raivatut mua kohtaan, mutta onneksi oli 20 cm lyhyempi, joten se sitten jäi rauhaton tasolle.
Molemmat tekivät itsestään ihan naurettavia, jos joskus tajuavat niin kyllä hävettää.
Rikosilmoitus jos vielä häiritsevät.
Vaimon on paljon helpompi purkaa suuttumustaan ja pettymystään sinuun kuin aviomieheensä. On helpompaa lähteä syyttämään sinua asioista kuin käsitellä tilannetta oikeasti heidän oman parisuhteensa kriisinä, jossa mies on loukannut vaimoaan perusteellisesti. Olet valitettavasti joutunut välikappaleeksi tilanteeseen, joka heidän tulisi käsitellä ihan kotona.
Itse olen kerran (aika nuorena) ottanut yhteyttä naiseen, joka viestitteli silloisen kihlattuni kanssa suorasukaisia viestejä. Käsitin jo hänelle viestiä kirjoittaessani, että tämä ei ole oikea osoite minun vihalleni, koska mieshän siinä oli väärin tehnyt, mies jonka olisi pitänyt olla sitoutunut minuun. Mutta ajatukset oli todella sekaisin silloin ja koin, että mun oli pakko syyttää tilanteesta jotakuta ja saada tykitettyä tunteeni johonkin osoitteeseen, ja koska mies oli minulle niin tärkeä, rakas ja läheinen, jotenkin oli helpompaa lähteä kippaamaan kaikki sonta sen toisen osapuolen harteille. Me erottiin miehen kanssa kyllä sitten tämän asian takia, tajusin että tästä miehestä, joka tekee tällaista mulle, en halua itselleni puolisoa. Mutta hetkellisesti ajatukset oli sumeat sen järkytyksen vuoksi, mikä siinä tilanteessa tuli kun mies jäi kiinni.
Tuo nyt on toki sinänsä erilainen tilanne, että sinä et ole kertomasi mukaan lähtenyt juttuun lainkaan mukaan (ehkä mies on kotona esittänyt asian vaimolleen vääristellen, että olisit vastannut tunteisiin - tai sitten mies oli käsittänyt totaalisen väärin ystävällisyytesi). Ihme touhua, etteivät he ymmärrä lopettaa kun kerrot miten asiat on menneet sinun puoleltasi.
Kuten joku tuolla jo totesikin, ihastuksia tulee ja menee. Jos on parisuhteessa ihastuessaan toiseen (mikä on ihan normaalia), täytyy olla sen verran selkärankaa ja sitoutumista, ettei ryhdy ihastuksen suhteen mihinkään käytännön toimiin.
Hyvin tyypillinen tilanne. Minuun ihastui myös varattu mies, pommitti viesteillä ja halusi tavata jne. Laitoin lopulta vaimolle viestin, kun ei lopettanut, ja hän tuli silmille: ”Jätä meidät rauhaan ja lopeta mieheni perässä juokseminen” -tyyliin. Piti sitten vääntää rautalangasta, että minä en viestittele vaan mies häiriköi minua ja juoksee minun perässäni 🙄😂
Minulle ei tulisi mieleenikään ilmoittaa asiasta esimiehelle. Eihän tällainen asia hänelle kuulu, koska ei ole varsinainen työasia. Jos työvuoroja tai työkaveria haluaa vaihtaa tämän takia, niin sen voi ihan fiksustikin ilmaista ilman että vetää kenenkään yksityiselämää siihen mukaan.
Pitäisin suorastaan raukkamaisena, jos kielisi ihmisten parisuhdeasioista työpaikan esimiehelle.