Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

"Ylipaisunut julkinen talous" = päiväkodit, sairaalat, vanhustenhoito, koulut...

Vierailija
12.06.2015 |

Ihan nyt tiedoksi kaikille, jotka kuvittelevat näiden "suojatyöpaikoissa" lokoisasti työskentelevien "virkamiesten" olevan turhanpäiväisiä paperinpyörittelijöitä.

Leikkurin alla ovat ainoastaan alat, joiden työntekijät ovat jo valmiikis ahtaalla - ja nämä vähennettävät virkamiehet ovat mm. lastentarhanopettajia ja lähihoitajia. Kyse on myös palveluista, joihin Suomessa HYVIN HARVOILLA olisi varaa omasta pussista: siis maksaa terveydenhuollosta, lastenhoidosta, koulutuksesta ja vaikka omien vanhempien ympärivuorokautisesta sairaalahoidosta KAIKKI KULUT omasta n. 3000 euron palkasta. Nytkin valtio tukee mm. yksityistä varhaiskasvatusta ja terveydenhuoltoa, eikä monella "julkisia palveluita" vastustavalla ihmisellä todellisuudessa olisi varaa em. palveluihin ilman Kela-tukia.

Todellako te haluatte viedä lapsiltanne tulevaisuuden ja vanhuksilta arvokkaan vanhuuden sen vuoksi, että hallitus perustaa ideologiansa pankkien ja suurpääoman, ei hyvinvointiyhteiskunnan periaatteiden varaan?

#eileikata #kurjistaminen

Kommentit (214)

Vierailija
61/214 |
13.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 04:15"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 04:13"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 04:00"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 03:52"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 03:41"]

Laitetaanpa vähän myös ihan niitä aikuisten tosiasoita ketjuun, vaikka ihan viihteen vuoksi:

Yritysten suora verotus (yhteisövero) Suomessa ei ole erityisen kovaa, vaan vähän pienempi kuin muissa Pohjoismaissa ja noin 2/3  Saksan tasosta.

Työvoimakulut eivät ole mitenkään erityisen suuria, vaan  prosentin tarkkuudella samat kuin Saksassa.

Velkaisuudeltaan Suomi kuuluu EU'n vähiten velkaantuneeseen kolmannekseen, velkaantuneempia ovat suurinpiirtein kaikki EU'n taloudellisesti merkittävät maat. Tähän kellonaikaan ei kiinnosta tarkkoja lukuja kaivella, mutta ulkomuistista sanoisin, että siinä missä Suomen valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen on jotain 60% luokkaa, EU-valtioiden keskimääräinen velka-bkt-suhde on luokkaa 80%. 

Kilpailukykyongelmaa on todella vaikea kvantifioida, koska nykyään tuotantoketjut ovat niin pirstaloituneita. Suomalaiset tuotteet eivät pärjää jenkkimarkkinoilla ja tietyillä mittareilla mitaten Saksa on Suomen kovimpia kilpailijoita viennin saralla. Toisaalta koko ketju huomioon ottaen suomalaiset yritykset myyvät huomattavia määriä komponentteja saksalaisille yrityksille, jotka taas pärjäävät jenkkimarkkinoilla oikein hyvin. Ollaanko siis kilpailukykyisiä vai ei?

Kauppataseen alijäämästä voi suurilta osin syyttää Saksaa, nykyinen leikkausvoittoinen EU-politiikka on käytännössä epäonnistunut, mutta Saksa on keinotekoisesti (ja vastoin EU-säädöksiä) kauppataseen ylijäämää ylläpitämällä menestynyt ihan kohtuullisesti - muiden EU-maiden kustannuksella.

Leikkaukset eivät todennäköisesti tule vaikuttamaan positiivisesti Suomen velkaantumisasteeseen, koska niiden aiheuttaman talouden heikentymisen myötä on aivan mahdollista, että Suomen suhteellinen velkaantumisaste käytännössä kasvaa.

Taloustieteilijöiden parissa vallitsee konsensus siitä, että merkittävät leikkaukset tässä tilanteessa ovat tuhoon tuomittu idea. Lapsikin ymmärtää, että jos linkuttavan yksityisen sektorin lisäksi supistetaan myös julkista sektoria, niin se ei tule taloutta piristämään. 

"Nallen" verotettavat tulot ovat 90-luvun alun jälkeen 20-kertaistuneet, mutta veroprosentti puolittunut 60->30%. Sama ilmiö on havaittavissa myös useilla muilla vauraimman tulodesiilin jäsenillä.

Mitään todellista elvytystä ei ole viimeiseen kymmeneen vuoteen tehty, vaikka toki "syömävelallakin" on ollut jonkunlianen taloutta vakauttava vaikutus. 

 

 

[/quote]

Sinun ratkaisusi? Otetaan lisää velkaa ruokkimaan linkuttavaa julkista sektoria? Kerätään lapsillemme entistä suurempi velkataakka? Jos Nallen veroprosentti nostettaisiin vaikka 80%:iin, eikö meidän enää tarvitsisi ottaa lisää velkaa? Ymmärrätkö miljoonan ja miljardin eron? Montako "Nallea" Suomessa on? Mitä jos otetaankin kaikilta "Nalleilta" ihan koko omaisuus, sittenkö kaikki olisi taas hyvin? Ai mutta, oltaisko me sitten kommunisteja? Sitäkö sinä haluat? Missäpäin maailmaa on hyvinvoiva kommunistivaltio?

[/quote]

No siihen "Nalleen" nyt takerruit, kun et muuta keksinyt ja rakentelit vielä jonkun kommunistiseen utopiaan viittaavan olkiukon siihen päälle. Noloa. Olisit nyt edes keksinyt jonkun edes etäisesti älyllisen vasta-argumentin edes YHTEEN noista mainitsemistani faktoista. Eipä taida kokkareillakaan olla talouspolitiikka yhtään sen paremmin hallussa, kuin persuillakaan. Surullista.

[/quote]

Sinä itse otit Nallen puheeksi. Noloa. Surullista, ettei noin älykäs ihminen tiedä, että keskustakin on hallituksessa.

[/quote]

Varmaan silti ymmärsit, että se nalle oli yleiskuvaus tuossa tekstissä niille kaikille rikkaille. Sinä vain takerruit nalleen ja ilmeisesti käsitit ihan oikeasti, että kirjoittaja luuli nallen olevan suomen ainoa rikas?

[/quote]

Niinhän kirjoittaja luuli. Ei hänellä ollut mitään käsitystä paljonko Suomessa on ns. rikkaita eikä siitä paljonko niiltä ns. rikkailta voidaan vielä verottaa lisää eikä siitä mitä se vaikuttaisi Suomen taloustilanteeseen vaikka niiltä ns. rikkailta vietäisiin ihan kaikki, yhteisen hyvän nimissä.

Vierailija
62/214 |
13.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Näille yksityistämiskiimaisille voisi esittää sellaisen kysymyksen, että jos toisella osapuolella on tavoitteena tuottaa tietty palvelutaso mahdollisimman halvalla ja toisella tuottaa sama palvelutaso samaan hintaan ja lisäksi kymmenen pinnaa tuottoa osakkaille, niin kumpi pystyy loppupeleissä tuottamaan saman palvelun halvemmalla?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/214 |
13.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 04:00"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 03:53"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 03:08"]

Kun hallitus ilmoittaa tulevista leikkauksista, toivottavasti kansa muistaa joka hetki muutaman päivän takaisen uutisen, jonka mukaan Puolustusvoimat varautuu tekemään lähivuosina 10 miljardin euron investoinnit.

Summa muuten sattuu olemaan juuri sama, kuin Sipilän arvioima julkisen talouden sopeuttamistarve.

[/quote]

 

Puolustusvoimat on elintärkeä tälle maalle. Ilman sitä millään ei ole merkitystä

[/quote]

Totta kai nykyaikana maassa tulee olla armeija. Onko silti fiksua ostaa koulutusrahalla aseita?

[/quote]

 

No milläs rahoilla niitä aseita ostetaan? Pyhällä hengellä?

Vierailija
64/214 |
13.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 00:30"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 00:24"]

Ihmettelen aina näitä joiden mielestä julkisella puolella ovat kaikki Suomen ongelmat. Eiköhän ne ongelmat ole siellä yksityisellä puolella kun tuotteet eivät käy kaupaksi ja siksi työpaikkoja ei synny. Turha siitä on julkista sektoria syyttää.

[/quote]

Viennin ongelmat johtuvat nimenomaan liian suuresta julkisesta sektorista, jonka vuoksi suomalaisen työn hinta suhteessa muihin länsimaihin ei ole enää kilpailukykyistä, eli julkisella sektorilla se perimmäinen syy ongelmiin.

[/quote]

Ai että nokian upotti julkinen talous, eikä Applen ja Samsungin rynnistys, saati takertuminen symbianiin?

Vierailija
65/214 |
13.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 04:26"]

Näille yksityistämiskiimaisille voisi esittää sellaisen kysymyksen, että jos toisella osapuolella on tavoitteena tuottaa tietty palvelutaso mahdollisimman halvalla ja toisella tuottaa sama palvelutaso samaan hintaan ja lisäksi kymmenen pinnaa tuottoa osakkaille, niin kumpi pystyy loppupeleissä tuottamaan saman palvelun halvemmalla?

[/quote]

 

Yksityinen edelleenkin. Jopa voittojen jälkeen. Koska se ei voi tehdä asioita mitkä ei tuota. Julkinen sektori toimii tehottomasti koska se voi toimia. 

Sitä johtaa virkamiehet ja byrokraatit. Julkinen sektori on täynnä suojatyöpaikkoja koska siellä ei koskaa tarvitse ajatella rahaa.

 

Vierailija
66/214 |
13.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 04:26"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 04:15"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 04:13"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 04:00"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 03:52"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 03:41"]

Laitetaanpa vähän myös ihan niitä aikuisten tosiasoita ketjuun, vaikka ihan viihteen vuoksi:

Yritysten suora verotus (yhteisövero) Suomessa ei ole erityisen kovaa, vaan vähän pienempi kuin muissa Pohjoismaissa ja noin 2/3  Saksan tasosta.

Työvoimakulut eivät ole mitenkään erityisen suuria, vaan  prosentin tarkkuudella samat kuin Saksassa.

Velkaisuudeltaan Suomi kuuluu EU'n vähiten velkaantuneeseen kolmannekseen, velkaantuneempia ovat suurinpiirtein kaikki EU'n taloudellisesti merkittävät maat. Tähän kellonaikaan ei kiinnosta tarkkoja lukuja kaivella, mutta ulkomuistista sanoisin, että siinä missä Suomen valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen on jotain 60% luokkaa, EU-valtioiden keskimääräinen velka-bkt-suhde on luokkaa 80%. 

Kilpailukykyongelmaa on todella vaikea kvantifioida, koska nykyään tuotantoketjut ovat niin pirstaloituneita. Suomalaiset tuotteet eivät pärjää jenkkimarkkinoilla ja tietyillä mittareilla mitaten Saksa on Suomen kovimpia kilpailijoita viennin saralla. Toisaalta koko ketju huomioon ottaen suomalaiset yritykset myyvät huomattavia määriä komponentteja saksalaisille yrityksille, jotka taas pärjäävät jenkkimarkkinoilla oikein hyvin. Ollaanko siis kilpailukykyisiä vai ei?

Kauppataseen alijäämästä voi suurilta osin syyttää Saksaa, nykyinen leikkausvoittoinen EU-politiikka on käytännössä epäonnistunut, mutta Saksa on keinotekoisesti (ja vastoin EU-säädöksiä) kauppataseen ylijäämää ylläpitämällä menestynyt ihan kohtuullisesti - muiden EU-maiden kustannuksella.

Leikkaukset eivät todennäköisesti tule vaikuttamaan positiivisesti Suomen velkaantumisasteeseen, koska niiden aiheuttaman talouden heikentymisen myötä on aivan mahdollista, että Suomen suhteellinen velkaantumisaste käytännössä kasvaa.

Taloustieteilijöiden parissa vallitsee konsensus siitä, että merkittävät leikkaukset tässä tilanteessa ovat tuhoon tuomittu idea. Lapsikin ymmärtää, että jos linkuttavan yksityisen sektorin lisäksi supistetaan myös julkista sektoria, niin se ei tule taloutta piristämään. 

"Nallen" verotettavat tulot ovat 90-luvun alun jälkeen 20-kertaistuneet, mutta veroprosentti puolittunut 60->30%. Sama ilmiö on havaittavissa myös useilla muilla vauraimman tulodesiilin jäsenillä.

Mitään todellista elvytystä ei ole viimeiseen kymmeneen vuoteen tehty, vaikka toki "syömävelallakin" on ollut jonkunlianen taloutta vakauttava vaikutus. 

 

 

[/quote]

Sinun ratkaisusi? Otetaan lisää velkaa ruokkimaan linkuttavaa julkista sektoria? Kerätään lapsillemme entistä suurempi velkataakka? Jos Nallen veroprosentti nostettaisiin vaikka 80%:iin, eikö meidän enää tarvitsisi ottaa lisää velkaa? Ymmärrätkö miljoonan ja miljardin eron? Montako "Nallea" Suomessa on? Mitä jos otetaankin kaikilta "Nalleilta" ihan koko omaisuus, sittenkö kaikki olisi taas hyvin? Ai mutta, oltaisko me sitten kommunisteja? Sitäkö sinä haluat? Missäpäin maailmaa on hyvinvoiva kommunistivaltio?

[/quote]

No siihen "Nalleen" nyt takerruit, kun et muuta keksinyt ja rakentelit vielä jonkun kommunistiseen utopiaan viittaavan olkiukon siihen päälle. Noloa. Olisit nyt edes keksinyt jonkun edes etäisesti älyllisen vasta-argumentin edes YHTEEN noista mainitsemistani faktoista. Eipä taida kokkareillakaan olla talouspolitiikka yhtään sen paremmin hallussa, kuin persuillakaan. Surullista.

[/quote]

Sinä itse otit Nallen puheeksi. Noloa. Surullista, ettei noin älykäs ihminen tiedä, että keskustakin on hallituksessa.

[/quote]

Varmaan silti ymmärsit, että se nalle oli yleiskuvaus tuossa tekstissä niille kaikille rikkaille. Sinä vain takerruit nalleen ja ilmeisesti käsitit ihan oikeasti, että kirjoittaja luuli nallen olevan suomen ainoa rikas?

[/quote]

Niinhän kirjoittaja luuli. Ei hänellä ollut mitään käsitystä paljonko Suomessa on ns. rikkaita eikä siitä paljonko niiltä ns. rikkailta voidaan vielä verottaa lisää eikä siitä mitä se vaikuttaisi Suomen taloustilanteeseen vaikka niiltä ns. rikkailta vietäisiin ihan kaikki, yhteisen hyvän nimissä.

[/quote]

Kirjoittaja ei ottanut kantaa siihen, kuinka paljon ns. rikkaita on eikä ehdottanut rikkaille lisää veroja saati kommentuinut näiden verojen vaikutusta Suomen pitkän tähtäimen talousnäkymiin. Otti kuitenkin esille yhden valtaosalle suomalaisista tutun esimerkin rikkaasta ja totesi, että  kaikesta kitinästä huolimatta ko. rikas maksaa nykyään veronsa puolet pienemmällä prosentilla kuin 25v sitten - vastaesimerkkinä sille täälläkin yleisesti kuullulle väitteelle, että rikkailta on viime vuosikymmeninä vuosi vuodelta vain kuristettu kokoajan enemmän ja enemmän.

Toki tuota voisi käyttää myös esimerkkinä progressiivisen verotuksen epäonnistumisesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/214 |
13.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse koen, että leikkaukset on pakollisia, koska elämme yli varojemme. Ne ovat valitettavan, mutta silti vastuun ulkoistaminen täysin hallitukselle on tekopyhää. Tämäkin palsta on täynnä ihmisiä jotka kehuvat halvoilla ruokaostoksilla ja halpojen kräästuotteiden tai merkkivaatteiden tilaamisella ulkomaisista nettikaupoista. Kun se vaan on niin, että jos Suomessa halutaan olevan työpaikkoja on palveluita ja tuotteita jonkun käytettävä/ hankittava. 

Itse arvostan suomalaisuutta ja suomalaisten tyyliä. Valitettavasti täällä on iso porukka, joka pitää kaikkea ulkomaista hienoa ja kotimaista huonona, mikä minusta on noloa ja kielii huonosta itsetunnosta. Juurikin oli esim. suomalaisesta ruokatapahtumasta juttua Hesarissa, joissa tapahtuman järjestäjä oli irlantilainen, joka oli tajunnut suomalaisen ruokakulttuurin hienouden. Surullista, että iso osa suomalaista ei tätä ymmärrä ilman, että joku ulkopuolinen tämän kertoo, eikä välttämättä sittenkään.

itse pyrin aina tukemaan suomalaista tuottajaa.en ole hyvätuloinen, mutta käytän paljon suhteessa tuloihini rahaa ulkona syömiseen ja laadukkaaseen ruokaan. Ostan harvoin vaatteita ja mutta silloin pyrin ostamaan suomalaisen nuoren suunnittelijan tuotantoa tai nansoa. Lisäksi päivittäistavaratuotteissa etsin aina suomalaisen valmistajan tuotteen esim. Serto pyykinpesuaineen.  Ja onneksi on myös bloggaajia, jotka arvostavat suomalaista desingiä. 

Vähän ot, mutta ärsyttää osa kommenteista:) 

Vierailija
68/214 |
13.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä kapitalismissa on ongelmansa. Kaikki eivät voi voittaa, mutta ne jotka voittavat, vetävät itselleensä valtaosan pääomista, mitä liikkuu maailmalla.1% maailman ihmisistä omistavat varmaan noin 50% maailman varallisuudesta. Raha tulee rahan luokse on sanonta, joka pitää hyvin paikkaansa. Pelkällä pääomalla voi entisestään vaurastua, mikä ei ole hyvä asia kaikkien kannalta, johtaa eriarvoisuuteen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/214 |
13.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Teen suunnittelutöitä sekä yksityisen että julkisen puolen toimeksiantajille. Erona on, että käyttäjäpuolelta on julkisen puolen projekteissa aina mukana toistakymmentä edustajaa, ja päätöksen tekijöinä tietysti vielä valtuuston ja lautakuntien poliitikot. Yksityisellä puolen vastaavat tehtävät hoitaa kaksi-kolme henkeä; yksi tai kaksi tyyppiä tekee työt, ja heidän pomonsa siunaa päätökset. Taustalla yrityksen hallitus vastaa poliitikkoporrasta, se on suhteessa saman kaltainen kuin valtuusto.

Julkisen puolen omistamat yhtiöt taas vaikuttavat aika hyvin yhtä tehokkailta kuin yksityiset. Minkä ymmärtää, ne kun kilpailevat aika lailla samoilla säännöillä, ei niillä ole varaa pitää mukana sen enemmän porukkaa kuin yksityisilläkään.

Vierailija
70/214 |
13.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 03:52"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 03:41"]

Laitetaanpa vähän myös ihan niitä aikuisten tosiasoita ketjuun, vaikka ihan viihteen vuoksi:

Yritysten suora verotus (yhteisövero) Suomessa ei ole erityisen kovaa, vaan vähän pienempi kuin muissa Pohjoismaissa ja noin 2/3  Saksan tasosta.

Työvoimakulut eivät ole mitenkään erityisen suuria, vaan  prosentin tarkkuudella samat kuin Saksassa.

Velkaisuudeltaan Suomi kuuluu EU'n vähiten velkaantuneeseen kolmannekseen, velkaantuneempia ovat suurinpiirtein kaikki EU'n taloudellisesti merkittävät maat. Tähän kellonaikaan ei kiinnosta tarkkoja lukuja kaivella, mutta ulkomuistista sanoisin, että siinä missä Suomen valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen on jotain 60% luokkaa, EU-valtioiden keskimääräinen velka-bkt-suhde on luokkaa 80%. 

Kilpailukykyongelmaa on todella vaikea kvantifioida, koska nykyään tuotantoketjut ovat niin pirstaloituneita. Suomalaiset tuotteet eivät pärjää jenkkimarkkinoilla ja tietyillä mittareilla mitaten Saksa on Suomen kovimpia kilpailijoita viennin saralla. Toisaalta koko ketju huomioon ottaen suomalaiset yritykset myyvät huomattavia määriä komponentteja saksalaisille yrityksille, jotka taas pärjäävät jenkkimarkkinoilla oikein hyvin. Ollaanko siis kilpailukykyisiä vai ei?

Kauppataseen alijäämästä voi suurilta osin syyttää Saksaa, nykyinen leikkausvoittoinen EU-politiikka on käytännössä epäonnistunut, mutta Saksa on keinotekoisesti (ja vastoin EU-säädöksiä) kauppataseen ylijäämää ylläpitämällä menestynyt ihan kohtuullisesti - muiden EU-maiden kustannuksella.

Leikkaukset eivät todennäköisesti tule vaikuttamaan positiivisesti Suomen velkaantumisasteeseen, koska niiden aiheuttaman talouden heikentymisen myötä on aivan mahdollista, että Suomen suhteellinen velkaantumisaste käytännössä kasvaa.

Taloustieteilijöiden parissa vallitsee konsensus siitä, että merkittävät leikkaukset tässä tilanteessa ovat tuhoon tuomittu idea. Lapsikin ymmärtää, että jos linkuttavan yksityisen sektorin lisäksi supistetaan myös julkista sektoria, niin se ei tule taloutta piristämään. 

"Nallen" verotettavat tulot ovat 90-luvun alun jälkeen 20-kertaistuneet, mutta veroprosentti puolittunut 60->30%. Sama ilmiö on havaittavissa myös useilla muilla vauraimman tulodesiilin jäsenillä.

Mitään todellista elvytystä ei ole viimeiseen kymmeneen vuoteen tehty, vaikka toki "syömävelallakin" on ollut jonkunlianen taloutta vakauttava vaikutus. 

 

 

[/quote]

Sinun ratkaisusi? Otetaan lisää velkaa ruokkimaan linkuttavaa julkista sektoria? Kerätään lapsillemme entistä suurempi velkataakka? Jos Nallen veroprosentti nostettaisiin vaikka 80%:iin, eikö meidän enää tarvitsisi ottaa lisää velkaa? Ymmärrätkö miljoonan ja miljardin eron? Montako "Nallea" Suomessa on? Mitä jos otetaankin kaikilta "Nalleilta" ihan koko omaisuus, sittenkö kaikki olisi taas hyvin? Ai mutta, oltaisko me sitten kommunisteja? Sitäkö sinä haluat? Missäpäin maailmaa on hyvinvoiva kommunistivaltio?

[/quote]

Kuubassa on ilmainen koulutus ja terveydenhoito ja lapsikuolleisuus on pienempi kuin usassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/214 |
13.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olin takavuosina valtion virastossa. Siellä atk-tuki sanoi, että tietokoneet pitää uusia kolmen vuoden välein. Kysyin, että miksi, kun niillä käyttö on huomattavasti keveyempää kuin jossain ohjelmistofirmoissa, missä niissäkin uusitaan tarpeen mukaan eikä määräajoin. Eivät selittäneet, vaan suuttuivat ja selittivät asiaa teknologian kehityksellä. Turhia projekteja on kyllä paljon. Huonoina aikoina karsitaan niistä ja keskitetään varat perustoimintoihin. 

Vierailija
72/214 |
14.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 22:51"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 22:31"]

Katsoppa Suomen julkisen sektorin kokoa asukaslukuun nähden verrattuna muihin maihin. Emme voi elää enää velaksi vain ylläpitääksemme tätä virkamiesarmeijaa. Olemme muuten samassa jamassa kuin Kreikka. Sitä vähiten omille lapsilleni toivoisin.

[/quote]

 

Verrataanpas USA:aan

 

http://www.usdebtclock.org/

[/quote]

 

No, harmittiko noin kovasti jenkkilän tilanne, että piti alapeukuttaa??

Melko hölmöä alapeukuttaa tosiasioille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/214 |
14.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 00:08"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 22:51"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 22:31"]

Katsoppa Suomen julkisen sektorin kokoa asukaslukuun nähden verrattuna muihin maihin. Emme voi elää enää velaksi vain ylläpitääksemme tätä virkamiesarmeijaa. Olemme muuten samassa jamassa kuin Kreikka. Sitä vähiten omille lapsilleni toivoisin.

[/quote]

 

Verrataanpas USA:aan

 

http://www.usdebtclock.org/

[/quote]

 

No, harmittiko noin kovasti jenkkilän tilanne, että piti alapeukuttaa??

Melko hölmöä alapeukuttaa tosiasioille.

[/quote]

Melko hölmöä kuvitella, että julkinen sektori on USA:n ajanut velkoihin.... no, miten sen ottaa.

Vierailija
74/214 |
13.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessa tehdään liian vähän tuottavaa työtä, virkamiesten/naisten rykmentti juoruilee ja ottaa torkkuja vähän väliä. Ei ihme jos ulkomaisia sijottajia kiinnosta Suomi kaikkien ylikasvaneen julkisen sektorin laiskurisyöttiläiden takia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/214 |
13.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 01:42"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 00:24"]

Ihmettelen aina näitä joiden mielestä julkisella puolella ovat kaikki Suomen ongelmat. Eiköhän ne ongelmat ole siellä yksityisellä puolella kun tuotteet eivät käy kaupaksi ja siksi työpaikkoja ei synny. Turha siitä on julkista sektoria syyttää. Kyllä varmasti Suomessa on mahdollista toimia taloudellisesti ja tuottavasti jos vain ideoita ja osaamista on.

Vaikkei yksi Supercell paljon hetkauta taloutta se osoittaa, että ehkä ongelma on enemmän siinä, että niitä Supercellin tekijöitä ei siellä YKSITYISELLÄ puolella ole tarpeeksi. Siellä vaan lepäillään työnantajan lukuun ja huudellaan säästöjä julkisessa taloudessa, vaikka vika on omassa työssä. Lopulta ilman ensimmäistäkään julkisen sektorin työntekijää talous on kuralla, jos ei ole mitään mitä myydä muille. Hinnalla emme voi kilpailla, joten josko laadulla ja sitä Suomessa tarjoaa tällä hetkellä vain julkinen sektori. Esim. suomalainen terveydenhuolto tuottaa maksimaalista tulosta verrattuna muihin OECD-maihin, peruskoulutus on tehokasta ja tuloksellista, yhteiskunnallinen syrjäytyminen on vähäistä -- kaikki JULKISEN sektorin tuloksia.

Pitäisköhän virkamiesten kutsua joskus yritykset käymään, jotta oppisivat vähän toimimaan tehokkaammin.

[/quote]

 

Ei todellakaan ole vika yksityisellä puolella. Katsos yksityisen puolen tehtävä on elätää vain ja ainoastaan itsensä. Ei ketään muuta. 

Kyllä se on julkinen sektori joka on kuin saastainen loinen joka syö toisten luoman vaurauden ja loisii tuhoten yhteiskunnan. 

Yksityinen puoli on terve. Se toimii terveellä pohjalla. Se tuottaa asioita jotka ihmiset saa vapaasti valita ja joihin ihmisillä on varaa. Jos ihmiset haluaa jotakin palvelua niin ne sitä käyttää. Jos ne käyttää niin niillä on siihen varaa. 

 

Julkinen sektori on sairas järjestelmä. Se toimii sairaalla pohjalla. Se tuottaa palveluja joita ei haluta. Se tuottaa asioita joita ihmiset ei voi valita ja joihin ihmisillä ei ole varaa. Nekin mitä ihmiset haluaa niin niillä ei ole varaa mutta niitä tuotetaan silti. Se on sairasta

[/quote]

 

Ainoastaan sairas mieli saa julkisen sektorin palveluista sairaan.

Varmasti enemmistö kansastamme haluaa lapsilleen laadukkaan varhaiskasvatuksen, laadukkaat opettajat ja koulut, laadukkaan terveydenhuollon kaikille. Se on ehdottomasti koko kansan ja tulevaisuutemme etu.

Ympäri maailmaa kehutaan ja ihmetellään Suomen Pisa-tuloksia. Ne ovat julkisten koulujen ansiota. Tosin eivät enää kauaa, jos luokkakokoja suurennetaan. Näin romutetaan Suomen kilpailukyky myös tulevaisuudessa. 

Suomessa on yrityksissä oikeasti huonot johtajat. Siksi heidät pistetään kilometritehtaalle, kun ulkomaalainenyritys ostaa suomalaisen yrityksen.

Suomalaiset johtajat eivät ole kysyttyjä ulkomailla. Heillä ei ole siihen riittävää osaamista. Siksi pyörittävät Suomessa hyvä veli -kerhoa keskenään.

Edelliset hallituksemmekin ovat olleet huonoja, koska on tuettu vain suuryrityksiä, pienet ja keskisuuret on ajettu ahtaalle, joten ne ovatkin nyt muuttamassa Viroon. Näistä pienistä ja keskisuurista yrityksistä tulee löytymään Suomen seuraava Nokia, ei suurista, jotka ovat  laajenemisensa jo tehneet ja operoivat yleensä hyvin kilpailluilla markkinoilla.

Julkinen sektori tuotti aikoinaan Nokiallekin erinomaisiä insinöörejä, joita ilman menestystä ei olisi syntynyt.  Nyt se syntyi Ollilan surkeasta johtamisesta huolimatta.

Vierailija
76/214 |
13.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 04:26"]

Näille yksityistämiskiimaisille voisi esittää sellaisen kysymyksen, että jos toisella osapuolella on tavoitteena tuottaa tietty palvelutaso mahdollisimman halvalla ja toisella tuottaa sama palvelutaso samaan hintaan ja lisäksi kymmenen pinnaa tuottoa osakkaille, niin kumpi pystyy loppupeleissä tuottamaan saman palvelun halvemmalla?

[/quote]

 

Sinä et kyllä ymmärrä kokonaisuutta.

Monissa kunnissa on kokeiltu terveydenhuollon yksityistämistä. Monissa kunnissa huomattiin sekä palvelun tason laskevan että kustannusten nousevan.

Suurin ongelma piileekin tulevaisuudessa; jos kunnat yksityistävät palvelunsa, tulee hintataso nousemaan, koska kunnilla ei ole mitään vertailupohjaa enää, kun siis eivät itse tuota näitä palveluja.

Tällöin lasku lankeaa sinullekin maksettavaksi.

Vierailija
77/214 |
13.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Terveydenhuollon ulkoistaminen on jopa lisännyt kuluja
Kuntien terveydenhuollon ulkoistaminen ja yksityistäminen eivät ole tuoneet kunnille säästöjä, vaan jopa lisänneet kuluja. Kilpailutus ei ole myöskään laskenut kustannuksia, vaan lähinnä nostanut hintoja.

Hiljattain ilmestyneiden tutkimusten mukaan kuntien ulkoistamat terveysasemat myös tuottavat vähemmän terveyspalveluita kuin kuntien omat terveysasemat.

- Ainakaan kuntien johtavien ylilääkärien mielestä ulkoistaminen ei ole tuonut säästöjä, vaan osan mielestä jonkin verran lisäkustannuksia. Noin kolmanneksen mukaan siitä on tullut huomattavia lisäkustannuksia, kertoo Kelan terveysturvan tutkimuksen päällikkö Hennamari Mikkola.

Tutkimuksen mukaan kilpailutus ei myöskään ole alentanut ulkoistettujen palvelujen hintoja vaan päinvastoin.

- Yllättävä tulos oli se, että ylilääkärit kokivat, että kilpailutus jopa nostaisi hintoja, Mikkola sanoo.,

Ulkoistetuilla terveysasemilla vähemmän palveluita

Kouvolan alueella tehdyn tutkimuksen mukaan ulkoistetut terveysasemat tuottavat asukkaille myös vähemmän palveluita kuin kuntien omat terveysasemat.

-Ulkoistetut palveluntuottajat tuottavat selkeästi vähemmän palveluita kuin kunnan omat terveysasemat. Lyhyen tutkimusajan puitteissa nähtiin, että ulkoistetuissa paikoissa on jopa 40 prosenttia vähemmän palveluita väestölle kuin on kunnan omilla terveysasemilla, kertoo Kouvolan kaupungin johtava ylilääkäri Kati Myllymäki.

Myllymäen mukaan ulkoistetuilla terveysasemilla on vähemmän lääkäreitä töissä, ja nämä myös lähettävät useammin potilaita erikoissairaanhoidon kalliisiin jatkotutkimuksiin kuin kunnan omat lääkärit. Ulkoistetut lääkärit eivät tunne alueen omaa jatkohoitojärjestelmää. Se tulee kunnalle kalliimmaksi ja potilaita juoksutetaan turhaan.

Vierailija
78/214 |
13.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 13:04"][quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 13:02"]

#henkilökohtainenlaina #eimuittenpussilla

[/quote]Oletko kuullut pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta, jossa kaikki ovat tasa-arvoisia ja kaikista pidetään huolta? Jossa heikoimmillakin on ihmisarvo? Jossa verotulot käytetään hyvän ja tasa-arvoisen elämän tarjoamiseksi kaikille?

Teille julkisten palveluiden vastustajille seuraava osoite voisi olla vaikka Venäjä.
[/quote]
jos halutaan leikkiä pohjoismaata pitäisi myös tienata kuten muut pohjoismaat eli saada tavaroita ja palveluja kaupaksi maailman markkinoilla. Nyt olemme hyyyyyvin kaukana naapureista jäljessä.

Vierailija
79/214 |
13.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 04:26"]Näille yksityistämiskiimaisille voisi esittää sellaisen kysymyksen, että jos toisella osapuolella on tavoitteena tuottaa tietty palvelutaso mahdollisimman halvalla ja toisella tuottaa sama palvelutaso samaan hintaan ja lisäksi kymmenen pinnaa tuottoa osakkaille, niin kumpi pystyy loppupeleissä tuottamaan saman palvelun halvemmalla?
[/quote]
Vielä kun tulisi vastaan se asiakaslähtöisesti järjestetty julkinen palvelu. Kummasti motivoi palveluntarjoaja kehittämään toimintaansa se, kun olemassaolo on riippuvaista asiakkaiden tyytyväisyyden. Laitoksissa ja virastoissa asiat ovat toisin.

Vierailija
80/214 |
13.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 20:59"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 04:26"]Näille yksityistämiskiimaisille voisi esittää sellaisen kysymyksen, että jos toisella osapuolella on tavoitteena tuottaa tietty palvelutaso mahdollisimman halvalla ja toisella tuottaa sama palvelutaso samaan hintaan ja lisäksi kymmenen pinnaa tuottoa osakkaille, niin kumpi pystyy loppupeleissä tuottamaan saman palvelun halvemmalla? [/quote] Vielä kun tulisi vastaan se asiakaslähtöisesti järjestetty julkinen palvelu. Kummasti motivoi palveluntarjoaja kehittämään toimintaansa se, kun olemassaolo on riippuvaista asiakkaiden tyytyväisyyden. Laitoksissa ja virastoissa asiat ovat toisin.

[/quote]

 

Olet väärässä, ainakin mitä tulee sote-palveluihin. 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun ja kustannusten kannalta voi olla merkitystä 

myös sillä, että kuntien, yritysten ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen työntekijöiden välillä on eroja julkisen palvelun motivaatiossa. Sillä tarkoitetaan julkisen 

palvelun työntekijöiden pyrkimystä edistää jotakin muuta kuin omaa etuaan, kuten 

näiden palveluiden käyttäjien, kansan, yhteiskunnan tai koko ihmiskunnan etua.

Sen kansainväliseksi konsensus-mittariksi on kehitetty 16 väitteestä muodostuva kyselytutkimus, jonka monivalintavastaukset (samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä jne.) 

luokitellaan tavanomaisella asteikolla 1–5. Mittaria voidaan lyhyesti luonnehtia sillä, 

että se jakaantuu 4 ulottuvuuteen, joissa kussakin on 4 eri kohtaa (väitettä). Nämä 

ulottuvuudet ovat viehätys julkiseen palveluun, sitoutuminen julkisiin arvoihin, 

myötätunto ja uhrautuminen.

Suomessa julkisen palvelun motivaatiota koskevia tutkimuksia ei ole vielä julkaistu 

eikä sitä ole myöskään käsitelty julkisessa keskustelussa eikä poliittisessa valmistelutyössä. Tämä on valitettavaa, sillä erilaiset julkisten palvelujen uudistukset - kuten 

valtion tuottavuusohjelma, kuntauudistus, sote-uudistus sekä palvelutuotannon 

ulkoistaminen ja kilpailuttaminen – olisivat olleet relevantteja yhteyksiä, joissa sen 

merkitystä olisi kannattanut arvioida. Kansainvälisissä tutkimuksissa – joita nyt on jo 

pitkälti yli 200 – on näet todettu, että julkisen palvelun motivaatio on vahvinta julkisen sektorin työntekijöiden keskuudessa. Sinne joko hakeutuu tällaisia henkilöitä, tai 

sitten työntekijät vähitellen ”sosiaalistuvat” julkisen sektorin arvoihin ja tavoitteisiin. 

On selviä viitteitä siitä, että julkisen palvelun motivaatio edistää työtyytyväisyyttä 

ja työn tuottavuutta, joka voi merkitä kustannusetua julkiselle sektorille ja puoltaa 

siten esimerkiksi kuntien omaa palvelutuotantoa. Myös voittoa tavoittelemattomien 

yhteisöjen työntekijöillä on kansainvälisten tutkimusten mukaan korkeampi julkisen 

palvelun motivaatio kuin yritysten työntekijöillä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme seitsemän kolme