Mitä olet oppinut matkustelusta?

Ei jostain "kerran vuodessa Kreikan rannalle paahtumaan" -reissusta mitään opikaan.

Sen sijaan juuri nuo erilaiset kulttuurit, hygieniatasot, kielitaidon arvostaminen ym. tajuaa tosissaan kun käy järkyttävän haisevassa reikä lattiassa -vessassa, kerjäävät lapset, katukissat ja -koirat, ripuli turvallisen iloisesta ravintolasta, sairastuminen ulkomailla.. oppiihan niistä oikeasti arvostamaan vähintään kotia, ellei koko omaa elämäänsä.

muistan, kun sairastuin vatsatautiin Los Angelesissa reissatessa hostellissa. oksensin ja ripuloin vesitilkankin ja tuli vertakin jne. paikalle kutsuttiin lääkäri joka oli intialainen Dr. Kumar. ajattelin, että tässä sitä ollaan Kumarin hoidettavana, osaakohan hän ollenkaan minua kuntoon laittaa. hän sitten siinä tutki minua hostellin dormitorion laverilla ja määräsi nesteytystä ja suppoja. luulen, että sairastuin myös siksi, että pelkäsin niin paljon Los Angelesiin saapuessani. olinhan vasta 19vuotias nuori neiti kaverin kanssa reissussa. sairastin viikon itsekseni ja laihduin pari kiloa. vihdoin pääsimme jatkakamaan matkaa ja matkustelimme vajaa 2kk Jenkeissä, ja selvisin terveenä loppumatkan. missään ei muualla sinänsä pelottanut mutta losiin tulo teki niin. kaikkea sitä oppii reissuillaan kun lähtee ja katselee. :)

Että kotiin on ihana palata

Että kukaan, joka oikeasti on kiinnostunut maailman pelastamisesta, ei tee sitä. Se kasvissyöti ja sähköauto on ihan turhia, jos matkustelet monta kertaa vuodessa ulkomaille.

Vierailija kirjoitti:

Että kotiin on ihana palata

Mua on monesti vtuttanut

Vierailija kirjoitti:

Ei jostain "kerran vuodessa Kreikan rannalle paahtumaan" -reissusta mitään opikaan.

Sen sijaan juuri nuo erilaiset kulttuurit, hygieniatasot, kielitaidon arvostaminen ym. tajuaa tosissaan kun käy järkyttävän haisevassa reikä lattiassa -vessassa, kerjäävät lapset, katukissat ja -koirat, ripuli turvallisen iloisesta ravintolasta, sairastuminen ulkomailla.. oppiihan niistä oikeasti arvostamaan vähintään kotia, ellei koko omaa elämäänsä.

Mä oon aina ihmetellyt, mikä ongelma tuo reikä lattiassa on? Ei oo mua haitannut. Jos vessa on likainen, niin yhtä inhottava se on, oli se reikä tai istuin.

Vierailija kirjoitti:

Rantalomilla en kauheasti mitään, mutta pidemmilläbreissuilla kyllä, esim. 5 kk Uudessa-Seelannissa ja 11 kk Etelä-Amerikkaa kiertäen. Englantia ja espanjaa osasin ennen reissuja, mutta kovasti parani silti kielitaito. Portugalia opin vain vähän, ehkä A2-tasolle. Eniten opettivat tapaamani ihmiset. Vaikea sitå on selittää, mutta kyllä se ihmistä muuttaa, kun on pitkään eri ympäristöissä.

Se on juurikin näin. Oppii ottamaan ihmiset ihmisenä vailla jotain tönkkö politiikkaa. Iiik tuo on sosialisti en tykkää, iik, tuo on jenkki, kamalaa! 

Olen oppinut kuinka ihanaa on makailla hotellin uima-altaan äärellä ja nappailla hyviä drinksuja. Ei murheet vaivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että kotiin on ihana palata

Mua on monesti vtuttanut

Sama. Kerran sain oudon ahdistuskohtauksen (ainoa kerta elämässä) palattuamme Helsinki-Vantaalle niinkin "eksoottisesta" paikasta kuin Englanti vähän pitemmän oleilun jälkeen. Multa oli juuri hajonnut puhelin Englanti-osuuden loppumetreillä, ja tuntemattomat tarjosivat apua ja puhelimiaan tietysti hotellin check-out-jonossa ja kaikki sujui lopulta ok ja sain otettua yhteyttä oikeisiin paikkoihin. Olin tosi ilahtunut siitä avuliaisuudesta ja kiitollinen. Ja tietenkin se oli vain yksi tapaus monista samantyyppisistä tilanteista, joissa ihmiset Englannissa ovat hereillä ja huomaavat kanssaihmiset. Ja sitten tultiin illalla Suomeen ja vastassa oli tuttu suomalainen kylmäkiskoisuus ja robotti-ihmiset Helsinki-Vantaalla. Tuli kylmä hiki ja olo, että täältä on pakko päästä pois.

Enemmän kuin toisista kulttuureista olen oppinut erilaisista luontotyypeistä ja ympäristöistä. Siitä kuinka kaunis Maa on. Luonto on se, joka kaikkialla tuntuu aidolta ja pysyvältä asialta.

Olen myös oppinut sen, etten tykkää kovin kuivista paikoista jostakin syystä.

Sen, miten kokonaisvaltainen aistien ilotulitus se voi parhaimmillaan olla: Auringon lämpö iholla, kuuma hiekka jalkojen alla, meren kohina, huikaiseva kontrasti vitivalkoisten asumusten ja merensinen välillä, uskomaton tuoksujen sinfonia....

Toisaalta epäystävällisten, töykeiden paikallisten taholta koettu halveksunta vain siksi, että he itse ovat köyhiä ja kokevat turistit rahojaan levitelevinä öykkäreinä. Hymyilevä, lipevä kauppias voi yhtäkkiä sihauttaa suupielestään haukkumasanan vain siksi, kun kehtaat pyytää antamastasi setelistä rahaa takaisin.

Matkustelun kautta olen oivaltanut olevani maailman onnekkain ihminen saadessani asua siistissä, puhtaassa maassa, jossa ravintolaruoasta saatu vatsatauti on harvinaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että kotiin on ihana palata

Mua on monesti vtuttanut

Sama. Kerran sain oudon ahdistuskohtauksen (ainoa kerta elämässä) palattuamme Helsinki-Vantaalle niinkin "eksoottisesta" paikasta kuin Englanti vähän pitemmän oleilun jälkeen. Multa oli juuri hajonnut puhelin Englanti-osuuden loppumetreillä, ja tuntemattomat tarjosivat apua ja puhelimiaan tietysti hotellin check-out-jonossa ja kaikki sujui lopulta ok ja sain otettua yhteyttä oikeisiin paikkoihin. Olin tosi ilahtunut siitä avuliaisuudesta ja kiitollinen. Ja tietenkin se oli vain yksi tapaus monista samantyyppisistä tilanteista, joissa ihmiset Englannissa ovat hereillä ja huomaavat kanssaihmiset. Ja sitten tultiin illalla Suomeen ja vastassa oli tuttu suomalainen kylmäkiskoisuus ja robotti-ihmiset Helsinki-Vantaalla. Tuli kylmä hiki ja olo, että täältä on pakko päästä pois.

Heiii! anteeksi mutta "ihanaa" kuulla että mulla on kohtalotoveri koska mulla on toi sama tunne joka kerta tänne palatessa ,tulinpa stokiksesta tai Manchesterista sitten. ehkä elämä yrittää kertoa minulla että asun väärässä maassa. nytkin haluaisin lähteä jonnekin matkalle. mutta korona ja ilmastonmuutos.

Olen oppinut sen, että matkustelu ei ole minua varten. Se vain stressaa ja uuvuttaa.

Nautin nojatuolimatkoista kirjojen ja television välityksellä paljon enemmän.

Mutta ymmärrän hyvin, että joku toinen nauttii matkustelusta.

Että sitä ei ole pakko tehdä, vaikka muut tekee. Sitä luulee nauttivansa ja ehkä pari päivää kohteessa nauttiikin. Mutta se kaikki siityminen paikasta toiseen. Juu ei kiitos. Enää. Ja luonto kiittää.

Mikä siinä on, että kun joku kertoo menevänsä vaikka Lappiin vaeltamaan, niin kukaan ei tule pätemään, että "miksi et vain kävele lähintä pururataa ympäri ja katsele puhelimelta ruskakuvia, eikö se nyt olisi ihan sama", mutta jos joku kertoo menevänsä vaikka Lontooseen, niin alkaa vänkääminen, että "onhan sieltä matkablogeja ja tv-sarjoja ja dokkareita ja kirjoja, miksi sinne pitää itse mennä"?

Niin se nyt vaan on, että monelle ihmiselle asioiden kokeminen fyysisesti on eri asia kuin niistä lukeminen/niiden katselu jokun muun kokemana. Koittakaa kestää.

Ja ei, ei ole pakko matkustella tai pitää siitä.

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä on, että kun joku kertoo menevänsä vaikka Lappiin vaeltamaan, niin kukaan ei tule pätemään, että "miksi et vain kävele lähintä pururataa ympäri ja katsele puhelimelta ruskakuvia, eikö se nyt olisi ihan sama", mutta jos joku kertoo menevänsä vaikka Lontooseen, niin alkaa vänkääminen, että "onhan sieltä matkablogeja ja tv-sarjoja ja dokkareita ja kirjoja, miksi sinne pitää itse mennä"?

Niin se nyt vaan on, että monelle ihmiselle asioiden kokeminen fyysisesti on eri asia kuin niistä lukeminen/niiden katselu jokun muun kokemana. Koittakaa kestää.

Ja ei, ei ole pakko matkustella tai pitää siitä.

Ja tuhota ympäristöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä on, että kun joku kertoo menevänsä vaikka Lappiin vaeltamaan, niin kukaan ei tule pätemään, että "miksi et vain kävele lähintä pururataa ympäri ja katsele puhelimelta ruskakuvia, eikö se nyt olisi ihan sama", mutta jos joku kertoo menevänsä vaikka Lontooseen, niin alkaa vänkääminen, että "onhan sieltä matkablogeja ja tv-sarjoja ja dokkareita ja kirjoja, miksi sinne pitää itse mennä"?

Niin se nyt vaan on, että monelle ihmiselle asioiden kokeminen fyysisesti on eri asia kuin niistä lukeminen/niiden katselu jokun muun kokemana. Koittakaa kestää.

Ja ei, ei ole pakko matkustella tai pitää siitä.

Ja tuhota ympäristöä.

Minä lopetan lentelyn heti kun suomalaiset poliitikot sanovat tiukkaan sävyyn kiinalaisille virkaveljilleen, että voisivat lopettaa naurettavan hiilenpolttonsa. Mitä järkeä meidän on täällä himmailla, kun suurimmat ympäristörikolliset eivät voisi vähempää välittää? Kokonaisuuden kannalta ihan sama lennetäänkö me täältä kerran tai pari vuodessa jonnekin vai ei. Todelliset ongelmat ovat ihan muualla. Ja minulle riittäisi jo ihan meidän poliitikkojen tiukka jyrähdys kiinalaisille, oikeita tekoja en siltä porukalta ihan lähivuosisatoina odota.

Olen oppinut pakkaamaan oikein. Ottamaan vähän tavaraa mukaan ja laittamalla vaatteet ja kengät jotka on helppoa riisua turvatarkastuksissa. Talvisin on kätevää, että on kevyt kassi, johon voi laittaa takin, pipon jne. kentällä. Myös reisitaskuhousut ovat kätevät.

Kaikki elektroniikka ja johdot kannatta kerätä yhteen ja samaan kirkkaaseen muovipussiin.

Mitään homehtuvaa ei kannata pakata, varsinkin jos on jatkolento. Yllättävän usein matkalaukku katoaa tai myöhästyy.

Lentokentät ovat kalliita, jopa halvoissa maissa.

Kohtele hyvin hotellien työntekijöitä. Oleta, että näytät aina turistilta, joka on monelle hyvä kohde rikokselle.

Mieti etukäteen miten pääset hotelliin.

Älä juo hanavettä. Ota mukaan laastareita.

Älä pukeudu kun turisti suurkaupunkiin.

Halvoissa maissa on kivempi lomailla kuin kalleissa.

Osta paikallisia herkkuja ja tuo niitä mukana myös kotiin.

Hyvät kengät ovat kaiken a ja o.

Käytä aurinkorasvaa lämpimissä maissa.

Käyttäydy hyvin, jos olet poliisin kanssa tekemisissä ja noudata nopeusrajoituksia. Monissa maissa sakot ovat todella kovat.

Varaa aina yöksi vesipulloja hotelliin.

Ruoka on halpaa ja hyvää lähes kaikialla. Sitä ei kannata kantaa Suomesta mukana. Samoin vaatteet. Niiden takia ei kannata pakata isoja laukkuja mukaan.

Jos pärjäät käsimatkatavaralla matkusta pelkästään niillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä on, että kun joku kertoo menevänsä vaikka Lappiin vaeltamaan, niin kukaan ei tule pätemään, että "miksi et vain kävele lähintä pururataa ympäri ja katsele puhelimelta ruskakuvia, eikö se nyt olisi ihan sama", mutta jos joku kertoo menevänsä vaikka Lontooseen, niin alkaa vänkääminen, että "onhan sieltä matkablogeja ja tv-sarjoja ja dokkareita ja kirjoja, miksi sinne pitää itse mennä"?

Niin se nyt vaan on, että monelle ihmiselle asioiden kokeminen fyysisesti on eri asia kuin niistä lukeminen/niiden katselu jokun muun kokemana. Koittakaa kestää.

Ja ei, ei ole pakko matkustella tai pitää siitä.

Ja tuhota ympäristöä.

On ihan mahdollista matkustaa lentämättä. Mutta ai niin, kaikesta kaiken tietävät avarakatseiset matkailustavalittajat tietysti "tietävät", että kaikki matkailu on lentomatkailua hiekkarannoille.

Ja kyllä, olen käynyt Lontoossa kahdesti, enkä kummallakaan kerralla lentänyt.

Huomasin miten vinoutunut kuva itsellä oli erilaisista maista ja asukeista, kun ainut tieto oli uutiset ja ajankohtaisohjelmat. Esim. Venäjä, Israel ja Palestiina, Vietnam - jokaisessa näistä törmäsin lähinnä ystävällisiin avarakatseisiin ihmisiin, tai vaikkapa Pariisi josta aina puhutaan että täynnä tympeitä ihmisiä ja inhotaan englantia. Päinvastoin, kaikki ystävällisiä eikä haitannut etten osannut ranskaa. Omalla kohdalla matkailu on opettanut ja antanut paljon. Arvostaa niitä asioita mitä meillä on hyvin. Ja on mukava tutustua sellaisiin nähtävyyksiin raunioihin taideteoksiin yms mitä ei vain ole Suomessa tai Pohjoismaissa.