Lue keskustelun säännöt.
Elämästä tullut helvettiä. 12-vuotias ei lähde enää kouluun.
03.02.2022 |
Huutaa jo illalla että ei lähde kouluun. Nyt lapsi on valvottanut minua ja veljeään kahtena yönä klo 01 asti, toisena yönä klo 03 asti. Syynä tällä kertaa se etten suostu tilaamaan taksia alle kolmen kilometrin koulumatkan takia. Ei viitsisi kävellä, pyörällä ei halua mennä. Paiskoo tavaroita päälleni ja haukkuu kpääksi. Sanoo että maha ja pää on kipeä. Lääkärin olen varannut jotta voidaan sulkea elimelliset vaivat pois.
Läksyjä ei tee tietenkään. Koulussa kehottavat vain menemään kuraattorille juttelemaan jos on huolia. Mitään muuta apua ei saa. Voitte uskoa että kaikkeni olen koittanut normaalien keinojen turvin, mm. etuudet pois. Tällä lapsella sekään ei auta. Nyt olen uhkaillut poliisilla ja laitokseen joutumisella vaikka tiedän oikeasti että tuollaisia resursseja ei ole. Pelkkää lässytystä vain että kyllä se siitä. Sitä paitsi lapsi käyttäytyy muualla hyvin. Oikein kehuvat lasta kun on niin lempeä ja kiva. Uhkailulla sain hänet tänään pukemaan housut jalkaan. Huusi kuitenkin ja paiskoi tavaroita päälleni niin kauan että myöhästyi koulusta. Raivareiden päälle lapsi sitten itkee ja vaikertaa ja pyytää anteeksi. Tosin muutaman tunnin päästä samat raivokohtaukset toistuu. Elämä on mahdotonta. En pysty kohta itsekään enää menemään töihin tilanteen takia. Toinen lapsi kärsii kun ei saa nukuttua. Varmaan saadaan kohta häätökin kun isompi raivoaa ja paiskoo öisin tuntitolkulla. Asutaan pienellä paikkakunnalla jossa apuja löytyy muutenkin vähän. Sossun ja muiden viranomaisten ja auttavien tahojen resurssit on surkeat. Olen nyt pyytänyt pomolta että saisin tehdä lyhyempää viikkoa. Vanhemman lapsen läksyt ovat jääneet aikoja sitten, mutta pienempi tarvitsee apua läksyjen kanssa. Hänkin on väsynyt ja motivaatio kärsii. Itse olen niin stressaantunut että en enää nuku vaikka saisinkin. 12-vuotiaalla alkaa olla sellaiset voimat että käsirysyt aiheuttavat jo kipua. Purkaa siis raivoaan minuun ja veljeensä. Muita aikuisia ei perheessä ole. Isä asuu muualla eikä hänestä ole valitettavasti apua. Mitä enää teen? Jatkanko taistelua ja raahaan vain kylmästi pojan ulos aamuisin vaikka sitten ilman ulkovaatteita jos ei muuten lähde. Kotona laiskottelu ei vain käy. Ihan hirveä tilanne.
Onko teillä muilla ollut tällaista? Miten ratkesi? Älkää pliis tulko haukkumaan, vaan jättäkää mieluummin kommentoimatta. Muutenkin sydän ihan sirpaleita.
Kommentit (201)
Vierailija kirjoitti:
Yksikään pitkään koulusta poissa ollut oppilaani ei ole pystynyt palaamaan normaaliin luokkamuotoiseen opetukseen mukaan. He ovat poissaolokuukausiensa aikana vieraantuneet muista oppilaista ja ovat kokeneet viattomatkin lähestymisyritykset kiusaamisena.
Minulla on toinen kokemus, toivoa on. Ehdottomasti palaveria koululle ja siellä selvitettävä syitä haluttomuuten lähteä kouluun. Välttämättä ei edes ole erityistä syytä, mutta tuollaista kierrettä on lapsen vaikea katkaista ilman apua. Monelle tuon ikäiselle ei myöskään ole selvää, mitä siitä seuraa, jos ei noudata oppivelvollisuutta. Asioista on puhuttava suoraan, oikeilla nimillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Typerä aloitus. Oletko kertaakaan miettinyt miksi lapsesi käyttäytyy niin kuin käyttäytyy. Teksti oli vain vuodatusta, että lapsi on niin kamala ja ei jaksa sitä. Syy tai syyt on selvitettävä ja hoidettava. Hyvällä, ei pahalla, kuten tähän asti.
Vierailija kirjoitti:
Yksikään pitkään koulusta poissa ollut oppilaani ei ole pystynyt palaamaan normaaliin luokkamuotoiseen opetukseen mukaan. He ovat poissaolokuukausiensa aikana vieraantuneet muista oppilaista ja ovat kokeneet viattomatkin lähestymisyritykset kiusaamisena.
Yksi autismikirjon piirteistä on se, että kokee toisen ihmisen ystävällisenkin lähestymisen aggressivisena hyökkäämisenä.
Ei sitä tietenkään kaikilla ole.
Erilaisia piirteitä on paljon eikä varmasti ihan samoja ole kahdella ihmisellä. Siksi kaikki autistit ovat erilaisia eivätkä samat keinot toimi kaikkiin. Siksi heidän tukemisensa on niin haastavaa ettei tavallisella opettajalla osaaminen riitä vaan he tarvitsevat apua näiden lasten kohtaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Kiusataanko lasta?
Tuli sama mieleen... Silloin voi olla se että lapsi oikeasti pelkää mennä kouluun.... Tokikaan en tiedä sanooko suoraan jos lapselta kysyy.... Esim adhd taitaa aiheuttaa jonkinlaisia ongelmia käyttäytymisessä.... Vaikka lapsi muuten fiksu olisikin....
Oletko ap millainen persoonaltasi noin muuten? Ei syyttelyä, vaan joskus ihminen ei tiedosta omia käyttäytymismallejaan ja voi saada aikaan stressiä lapselle, jotka ovat herkempiä aistimaan asioita. Uhkailemalla ei tietenkään saada mitään hyvää aikaan joten lähestymistapaa on muutettava.
Lähtisin selvittämään asiaa ensin lasten psykologille. Onko kyseessä sittenkin kiusaaminen (miten selvisi ettei olisi?), sivuoire isän takia, tavallista pahempi murrosikä, ahdistus syystä - ?- , asperger/autismi/adhd/ , jokin muu.
Tärkeintä että lapsi ymmärtäisi, ettet sinä olisi se paha ihminen joka uhkailee, vaan turvallinen vanhempi, jolle voi puhua asiat mitkä askarruttaa tai ahdistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä siellä koulussa on jotain, jos ei halua mennä.
Itse kuljin vajaan kolmen kilometrin koulumatkan kahdeksan vuotta kävellen ja fillarilla.
Ei kertaakaan taksilla tai vanhemman kyydissä. Muutaman kerran menin bussilla.
Ei välttämättä. Et ilmeisesti ole lukenut ketjua. Nepsy-lapsi (varsinkin vielä diagnosoimaton), voi turhautua ja ahdistua tilanteissa, joissa tuntee olevansa ns. pihalla. Lisäksi tieto siitä, että on erilainen, masentaa lasta, ja silloin ei halua tehdä tai mennä juurikaan minnekään. Lisäksi murrosiässä oleva nepsy ei ehkä osaa sanoittaa tunteitaan kunnolla, kun ns. tavislapsikaan ei aina osaa. Lapsi on nyt todennäköisesti hyvinkin ahdistunut omasta olostaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi taitaa olla tyttö, ja hänellä on ADHD. Saattaa olla vielä aspergerin piirteet.
Aloituksesta tuli oma samanikäinen ADHD+Asperger-tyttöni ja hänen vaikeimmat päivänsä mieleen.
Ja mulla taas mun poikani tuon ikäisenä. Ihan samanlaista. Vaikeudet jatkuivat ja kestivät pitkään alakoulusta toiselle asteelle. Sai lopulta ADD diagnoosin monen mutkan kautta kun ikää 18v.
Se jäi myös mieleen kun poika esitti niin kilttiä ja tunnollista ja kunnollista sossujen/terkan/kuraattorin/psykologin/jne edessä. Totesivat vaan, että hyvä kiltti poika ja vähän on hankala hänellä tää murrosikä ja lässyn lää. "Lue illalla, mene lämpimään suihkuun ja ota melatoniini äläkä ole puhelimella". Huokaus.
Lapsen ollessa noin 15-16v tuli eteen vihdoin nuorisotyöntekijä ja terkka, jotka ottivat tosissaan, että ei tämä nyt mitään pikku hankaluutta ole vaan jotain on taustalla ja lähti vihdoin homma etenemään ja päästiin kunnon tutkimuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän että muiden on vaikea uskoa lapsen käytöstä jos vieraiden seurassa käyttäytyy hyvin. Suosittelen että otat kännykällä videopätkiä tapahtumista. Kun rytinä alkaa niin laitat kännykän johonkin pöydälle äänittämään. Ei haittaa vaikka ei kuva näkyisi, kun äänet tallentuu. Esität sitten nämä pätkät epäilijöille, että kuulevat todellisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No pitikö niitä lapsia hommata jos et osaa niitä kasvattaa?
Jos kaikki riippuisi pelkästä kasvatuksesta ei varmaan rikollisuutta olisi lainkaan.
Melkoinen aivopieru sinulla! Monet vanhemmat nimenomaan kasvattavat pojistaan rikollisia hyysäämällä niitä liikaa.
No jaa. Itse olin pitkään kotiäitinä, ja kaikki kolme poikaa ovat jo aikuisia, työelämässä. Kaksi pelastajaa (palomiestä) ja kolmas on sähkömies. Ja juu, myönnän hyysänneeni heitä. Päättele itse tuosta ylläolevasta, kaikista ei tule rikollisia!
Entä jos pojillasi olisi ollut vaikkapa joku neurologinen vika vieläkö hyysäys ois auttanut päätteleppä ihan itse. Onhan se helppoa kun on helpot lapset eikä tarvi kuin hyysätä ja kehua itseään.
Lapset, joilla on "joku neurologinen vika", kärsivä enemmän kovasta kurista kuin tavis lapsi. Kolikon toisena puolena vastaavasti hyötyvät merkittävän paljon empatiasta ja siitä että tulevat ymmärretyksi. Heidän kohdallaan rangaistukset vain pahentavat oireilua ja kasvattavat uhmaa.
Omat poikani olen kasvattanut lempeydellä. Toinen heistä työskentelee hoiva-alalla ja toinen opiskelee filosofiaa. Diagnooseina heillä ADD ja asperger.
Ja Lässyti nyt taas. Vitsaa tottelee kaikki nepsytkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oman lapseni kohdalla auttoi lopulta kun ensin tein lastensuojeluilmoituksen ja sen jälkeen tilannetta alettiin selviä. Vasta sen jälkeen tuli esimerkiksi ilmi että lapseni on koulussa muiden pelkäämä kiusaaja ja kiristänyt esimerkiksi rahaa luokkakavereilta. Tilanne ei parantunut vaan paheni esimerkiksi lisääntyvien lintsaamisten muodossa ja lopulta sijoitus kodin ulkopuolelle mikä oli siinä tilanteessa paras ratkaisu kaikille.
Toivottavasti tuommonen kiristäjä on pian vankilassa pois muita kiusaamasta.
Kasvatuslaitokseen tuollainen hirviöpentu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuten hyvä provoyritys, mutta liian kaavamainen😒
Vierailija kirjoitti:
Jos taustalla on koulukiusaamista niin voisiko lapsen kanssa sopia, että saa luvalla olla viikon pois koulusta kunhan tekee läksyt. Ideana tässä se, että ehtisi toivottavasti rauhoittua sen verran, että keskustelu kotona onnistuisi kun tietäisi, että on viikon verran turvassa.
Jos taustalla on muuta kuin kiusaamista niin tämä ei välttämättä auta. Itselläni on omaa kokemusta tilanteesta, jossa lapsi stressaantui niin pahasti, että joutui olemaan poissa koulusta jonkin aikaa. Ei kiusaamista kuitenkaan.
Sympatiani ovat puolellasi. Toivottavasti asia selviää!
Tämä oli hyvä vastaus, mutta tuli mieleen, että meillähän tavalla yhteiskunta toimisi jos aikuisten kohdalla toimittaisiin noin.
Toisia väkivallalla uhkaileva tai toisten omaisuutta varasteleva tai tuhoava saisi jatkaa sekoiluaan. Hänen pitäisi jäädä kotiin kunnes ovat rauhoittunut niin paljon että pystyvät kohtaamaan "kiusaajansa".
Tulipahan vaan mieleen.
Yleensä se mitä lasten kohdalla sanotaan kiusaamiseksi, on aikuisten kohdalla väkivaltaa tai jotain muuta mihin poliisi puuttuu tai mitä käsitellään oikeussalissa ja eristetyksi joutuu se "kiusaaja".
Kun kyseessä ovat lapset, eristetyksi joutuu kiusattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
3 km tekee edestakaisin 6 km. Ehkä hän haluaisi liikkua sen vapaa-ajalla lenkkinä jos haluaa, ei heti aamusta herättyä ja iltapäivällä. On ihan ymmärrettävää että on uupunut ja kyllästynyt siihen, jos on mennyt vuosia saman matkan. Yleensä lapsille on bussi tai kyyti. Aikuisena kyyti olisi järkevää järjestää, ei tehdä ahdistuneesta nuoresta mt-ongelmaista että kaikki vika olisi muka hänessä. Moni muukin toimisi samoin kuin lapsesi, sellainen matka voi stressata osaa kun on pakotettu kylmään viimaan ja kouluun. Nuorten kanssa pitää olla joustava, ymmärtävä, ei kylmä häntä kohtaan.
Voihan nyt kilinv**tu :D. Jos tuo koulumatka nyt on se syy tuohon oireiluun, niin pullamössöilyssä saavutetaan taas uusi huippu.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään jaksaisi mennä töihin, jos pitäisi kävellä 3km suuntaansa. Asutteko jossain skutsissa vai miksei lapsi pääse bussilla?
Onko sulla varmasti kaikki hyvin? Hengästytkö jo syödessä? Kannattaa mennä tutkimuksiin, sun lihakset ovat varmaan jo surkastuneet liikunnan puutteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään jaksaisi mennä töihin, jos pitäisi kävellä 3km suuntaansa. Asutteko jossain skutsissa vai miksei lapsi pääse bussilla?
Onko sulla varmasti kaikki hyvin? Hengästytkö jo syödessä? Kannattaa mennä tutkimuksiin, sun lihakset ovat varmaan jo surkastuneet liikunnan puutteesta.
On hyvin, kiitos kysymästä. Liikkua voi muutenkin kuin kävellä pimeässä räntäsateessa. Esimerkiksi työporukan liikuntavuorolla ja kuntosalilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään jaksaisi mennä töihin, jos pitäisi kävellä 3km suuntaansa. Asutteko jossain skutsissa vai miksei lapsi pääse bussilla?
Onko sulla varmasti kaikki hyvin? Hengästytkö jo syödessä? Kannattaa mennä tutkimuksiin, sun lihakset ovat varmaan jo surkastuneet liikunnan puutteesta.
On hyvin, kiitos kysymästä. Liikkua voi muutenkin kuin kävellä pimeässä räntäsateessa. Esimerkiksi työporukan liikuntavuorolla ja kuntosalilla.
Onko aina pimeää ja sataako aina räntää? Polkupyörä on myös hieno, eikä edes niin uusi, keksintö, sillä pääsee 10 minuutissa saman matkan kuin kävelemällä puolessa tunnissa.
Vierailija kirjoitti:
Lapset, joilla on "joku neurologinen vika", kärsivä enemmän kovasta kurista kuin tavis lapsi. Kolikon toisena puolena vastaavasti hyötyvät merkittävän paljon empatiasta ja siitä että tulevat ymmärretyksi. Heidän kohdallaan rangaistukset vain pahentavat oireilua ja kasvattavat uhmaa.
Omat poikani olen kasvattanut lempeydellä. Toinen heistä työskentelee hoiva-alalla ja toinen opiskelee filosofiaa. Diagnooseina heillä ADD ja asperger.
Niin, mitäpä olisi lapsi ilman yhtään diagnoosia. Ei yhtikäs mitään.
Niin olen, mutta onneksi mulla on aikuisena mahdollisuus valita asuinpaikkani ja työpaikkani niin, että pääsen melkein ovelta ovelle. Lapsella ei tätä valinnan mahdollisuutta ole. Tai no tavallaan on ja se näkyy ap:n kuvaamassa tilanteessa.