Nainen: odotatko, että ensitreffeillä mies maksaa molempien laskun kahvilassa/ravintolassa?
Minua mietityttää seuraava asia:
Minulle on 2-3 kertaa käynyt niin, että olen Tinderissä viestitellyt miehen kanssa ja on ollut puhetta myös treffeistä ja mies on vaikuttanut olevan kiinnostunut treffeille lähtemisestä tai jopa itse tehnyt aloitteen treffeistä. Sitten kun minä ehdotan konkreettisesti, että vaikka ”käytäisiinkö ravintolassa illallisella ensi lauantaina?”, on mies joko poistanut yhtäkkiä matchimme kokonaan tai sitten mies sanoo , ettei haluakaan lähteä treffeille ollenkaan.
Mietin vaan, että voiko syynä olla se, että mies kuvittelee, että minä odotan hänen maksavan loppulaskun ja siksi muuttavat mielensä treffeistä? Minun mielestäni on taasen outoa, jos nykyaikana moderni suomalainen nainen kuvittelee, että miehen tehtävä on maksaa ravintolalasku. Ja minullakin profiilissa lukee, että olen vakituisesti työssä käyvä lapseton sairaanhoitaja, joten fiksu ihminen voisi siitäkin päätellä, että eiköhän minullakin ole maksukykyä maksaa omat ruokani. Sitä paitsi, jos menee illalliselle vaikka Pancho Villaan tai Amarilloon, niin sieltä saa burgerin ja limun alle 20€ hintaan, ja joka tapauksessa, jos menisi kahvilaan treffeille ja tilaisi pelkän chai latten ja mozzarellacroissantin, niin sekin maksaa helposti jo sen 10€.
Olisi kiva kuulla myös miesten kokemuksia, että onko joskus treffeillä naiset olettaneet miehen maksavan loppulaskun?
Kommentit (199)
Aika huono alku, jos jo tutustumisvaiheessa joku kympin kahden rahamäärä on viekkauden ja ihmettelyn aihe. Missään muualla kuin Suomessa ei ole näin pikkusieluisia tyyppejä. Kaikki pitää pilata raaoilla tarjoustomaateilla, ilmaisilla ämpärillä ja kuppikoon vertailulla. Eipä ihme että ovat yksin - vaikka olisivat avioliitossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja taas kerran.....
Minä en äänestä koska sitä etiketin mukaista vaihtoehtoa ei ollut edes mainittu. Tyypillistä, mutta kun Suomessa ollaan niin ei yllätä.
KUTSUN esittänyt tarjoutuu maksamaan. Kaikki muu on moukkamaista. Eli jos sinä sairaanhoitaja kutsut miehen, niin silloin myös tarjoudut maksamaan. Jos mies kutsuu, niin silloin mies tarjoutuu maksamaan. Jos kutsuttu haluaa, hän voi tietenkin aina tarjoutua maksamaan molemmat tai omansa. Jos on niin köyhä (tai pihi) ettei voi maksaa mistään mitään, kannattaa ehdottaa kävelylenkkiä puistossa niin eipä maksa kenellekään mitään.
Jos sovitaan yhdessä kavereitten kesken että mennään jonnekin syömään niin sitten yleensä kaikki maksavat omansa. Ensitreffit eivät ole mikään kaveri-illallinen. Ymmärtääkö suomalainen edes eron?
Miksi tämä on Suomessa tehty niiiiiiiin hankalaksi?
Olet ääliö. Tässä on puhe nimenomaan suomalaisesta etiketistä, eikä siihen liity mitenkään se, miten jossain toisessa maassa tehdään. Ei vaikka siellä olisi mielestäsi jotenkin hienompaa.
No onhan tuo nyt ihan normaali käytäntö, että se tarjoaa joka pyytää maksulliseen rientoon? Ihan moukkamaista pyytää syömään ja sitten olettaa, että toinen maksaa itse. Mä olen aina kustantanut koko ystäväperheenkin ravintolaan, kun ovat tulleet kauempaa kylään enkä ole jaksanut laittaa ruokaa. Tietenkin maksan, olishan ihan törkeetä maksattaa vierailla tarjoilut.
Treffeissä kaiketi on kuitenkin vähän toinen idea, koska eihän siinä kumpikaan ole ns. kutsuttu vieras, vaan molemmilla on sama intressi, eli halutaan tavata, tutustua ja katsoa voisiko jutusta kehittyä jotain muutakin. Esim. deittipalstalla olemiseen liittyy jo oletus siitä, että halutaan tavata, joten en nyt sanoisi, että se, joka ensimmäisenä sanoittaa tämän yhteisen intressin, on mikään varsinainen "kutsuja".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En välttämättä olisi odottanut, mutta toisia treffejä ei olisi tullut jos ei olisi sitä pientäkään kohteliaisuuselettä tehnyt.
Hyi vastenmielinen loinen!
No en niin vastenmielinen kun naimisiin päädyin sen ekoilla treffeillä teeni maksaneen miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En välttämättä olisi odottanut, mutta toisia treffejä ei olisi tullut jos ei olisi sitä pientäkään kohteliaisuuselettä tehnyt.
Hyi vastenmielinen loinen!
No en niin vastenmielinen kun naimisiin päädyin sen ekoilla treffeillä teeni maksaneen miehen kanssa.
🤣👍❤️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että nämä naiset, jotka haluavat itse maksaa omansa ja mies ei saa tarjota, koska pitää olla ”kiva nainen”, ajavat itsensä tasa-arvoloukkuun. Palkka on todennäköisesti pienempi, mutta silti kaikki maksetaan 50-50. Naimisiin mies ei halua, ”koska se on turhaa”, mutta jos mennään, niin avioehto pitää olla. Kun tulee puhe lapsista, niin mies empii sitä kovasti, koska se vie vapauden ja kuka sen maksaa. Niinpä nainen alkaa säästää, jotta olisi myös äitiyslomalla varaa maksaa 50-50 kaikesta. Samalla kun hoitaa yhteistä lasta / yhteisiä lapsia kotona. Sillä aikaa miehen omaisuus karttuu (palkka oli lähtökohtaisesti suurempi muutenkin) ja naisen työkokemus ei eikä ehkä eläkekään (onko se yhä näin), ja muistattehan avioehdon, eli jos ero tulee, niin se karttunut omaisuus myös jää miehelle. Eron yhteydessä lapset asuvat 50-50, jotta elatusmaksu olisi mahdollisimman pieni, mutta lasten äiti hoitaa kuitenkin kaikki käytännön asiat ja on se, jolla on hanskassa päävastuu kaikesta eli neuvoloista, Wilmoista, vanhempainilloista, lahjojen hankkimisista lasten kaverien synttäreille, joulujuhlista, kevätjuhlista, ilmoittautumisista jne.
Jos etsii miestä, jossa on aitoa sitoutumisen halua, tämä tarjoaminen on yksi indikaattori sen arvioimiseen, onko mies sen arvoinen.
Menet asioiden edelle. Ekoilla treffeillä ei olla vielä menossa naimisiin tai jakamassa kuluja. Ekoilla treffeillä ollaan tutustumassa ihmiseen, jota ei vielä tunneta.
Totta, mutta kai siitä jonkinlainen käsitys on, jos on valinnut juuri tätä naista pyytää. Eikä se summa varmaan kuitenkaan ole kovin iso.
Mutta ymmärrän, että tässä on eroavaisuuksia. Myös minulle oli nuorempana tärkeää maksaa itse, koska pelkäsin, että jään seksiä velkaa ainakin miehen ajatuksissa, ja halusin pitää kiinni siitä itsenäisyydestä. Kyllä tuo ajatus on edelleen siellä pohjalla, eli jos antaa kovin tarjota, se tie vie kohti miehen sänkyä, koska se on kosiskelua. Mutta aiemmin pelkäsin enemmän, vaikka olisin ollut kiinnostunutkin.
Tindersäännöt:
Tindertreffeillä kumpikin maksaa omansa, ja joka tapauksessa ekojen treffien tulee olla kahvilla tai yksillä ettei kenelläkään ole paineita käyttää paljoa rahaa.
Normaalissa elämässä se maksaa joka ehdottaa.
En odota, että mies maksaa, mutta jos maksaa, niin tekee kyllä vaikutuksen sillä.
Itse en ikinä pyytäisi miestä kanssani ravintolaan, miehen täytyy kutsua minut. Etenkin ensimmäisille treffeille.
N29
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että nämä naiset, jotka haluavat itse maksaa omansa ja mies ei saa tarjota, koska pitää olla ”kiva nainen”, ajavat itsensä tasa-arvoloukkuun. Palkka on todennäköisesti pienempi, mutta silti kaikki maksetaan 50-50. Naimisiin mies ei halua, ”koska se on turhaa”, mutta jos mennään, niin avioehto pitää olla. Kun tulee puhe lapsista, niin mies empii sitä kovasti, koska se vie vapauden ja kuka sen maksaa. Niinpä nainen alkaa säästää, jotta olisi myös äitiyslomalla varaa maksaa 50-50 kaikesta. Samalla kun hoitaa yhteistä lasta / yhteisiä lapsia kotona. Sillä aikaa miehen omaisuus karttuu (palkka oli lähtökohtaisesti suurempi muutenkin) ja naisen työkokemus ei eikä ehkä eläkekään (onko se yhä näin), ja muistattehan avioehdon, eli jos ero tulee, niin se karttunut omaisuus myös jää miehelle. Eron yhteydessä lapset asuvat 50-50, jotta elatusmaksu olisi mahdollisimman pieni, mutta lasten äiti hoitaa kuitenkin kaikki käytännön asiat ja on se, jolla on hanskassa päävastuu kaikesta eli neuvoloista, Wilmoista, vanhempainilloista, lahjojen hankkimisista lasten kaverien synttäreille, joulujuhlista, kevätjuhlista, ilmoittautumisista jne.
Jos etsii miestä, jossa on aitoa sitoutumisen halua, tämä tarjoaminen on yksi indikaattori sen arvioimiseen, onko mies sen arvoinen.
Menet asioiden edelle. Ekoilla treffeillä ei olla vielä menossa naimisiin tai jakamassa kuluja. Ekoilla treffeillä ollaan tutustumassa ihmiseen, jota ei vielä tunneta.
Totta, mutta kai siitä jonkinlainen käsitys on, jos on valinnut juuri tätä naista pyytää. Eikä se summa varmaan kuitenkaan ole kovin iso.
Mutta ymmärrän, että tässä on eroavaisuuksia. Myös minulle oli nuorempana tärkeää maksaa itse, koska pelkäsin, että jään seksiä velkaa ainakin miehen ajatuksissa, ja halusin pitää kiinni siitä itsenäisyydestä. Kyllä tuo ajatus on edelleen siellä pohjalla, eli jos antaa kovin tarjota, se tie vie kohti miehen sänkyä, koska se on kosiskelua. Mutta aiemmin pelkäsin enemmän, vaikka olisin ollut kiinnostunutkin.
Poliisille ilmoitus silloin. Ihmiskaupan elkeitä jos tarvitsee pelätä, että ruokaa tms. vastaan toinen odottaa seksipalveluita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että nämä naiset, jotka haluavat itse maksaa omansa ja mies ei saa tarjota, koska pitää olla ”kiva nainen”, ajavat itsensä tasa-arvoloukkuun. Palkka on todennäköisesti pienempi, mutta silti kaikki maksetaan 50-50. Naimisiin mies ei halua, ”koska se on turhaa”, mutta jos mennään, niin avioehto pitää olla. Kun tulee puhe lapsista, niin mies empii sitä kovasti, koska se vie vapauden ja kuka sen maksaa. Niinpä nainen alkaa säästää, jotta olisi myös äitiyslomalla varaa maksaa 50-50 kaikesta. Samalla kun hoitaa yhteistä lasta / yhteisiä lapsia kotona. Sillä aikaa miehen omaisuus karttuu (palkka oli lähtökohtaisesti suurempi muutenkin) ja naisen työkokemus ei eikä ehkä eläkekään (onko se yhä näin), ja muistattehan avioehdon, eli jos ero tulee, niin se karttunut omaisuus myös jää miehelle. Eron yhteydessä lapset asuvat 50-50, jotta elatusmaksu olisi mahdollisimman pieni, mutta lasten äiti hoitaa kuitenkin kaikki käytännön asiat ja on se, jolla on hanskassa päävastuu kaikesta eli neuvoloista, Wilmoista, vanhempainilloista, lahjojen hankkimisista lasten kaverien synttäreille, joulujuhlista, kevätjuhlista, ilmoittautumisista jne.
Jos etsii miestä, jossa on aitoa sitoutumisen halua, tämä tarjoaminen on yksi indikaattori sen arvioimiseen, onko mies sen arvoinen.
Menet asioiden edelle. Ekoilla treffeillä ei olla vielä menossa naimisiin tai jakamassa kuluja. Ekoilla treffeillä ollaan tutustumassa ihmiseen, jota ei vielä tunneta.
Totta, mutta kai siitä jonkinlainen käsitys on, jos on valinnut juuri tätä naista pyytää. Eikä se summa varmaan kuitenkaan ole kovin iso.
Mutta ymmärrän, että tässä on eroavaisuuksia. Myös minulle oli nuorempana tärkeää maksaa itse, koska pelkäsin, että jään seksiä velkaa ainakin miehen ajatuksissa, ja halusin pitää kiinni siitä itsenäisyydestä. Kyllä tuo ajatus on edelleen siellä pohjalla, eli jos antaa kovin tarjota, se tie vie kohti miehen sänkyä, koska se on kosiskelua. Mutta aiemmin pelkäsin enemmän, vaikka olisin ollut kiinnostunutkin.
Olen tuo, jolle vastasit, ja en itse ainakaan tunnista tuollaista ajattelua, koska ei minulle seksi ole mikään mörkö tai muuenkaan asia, jota pitäisi pelätä. Jos miehen kanssa on kemiaa ja kipinöi, haluan seksiä, Jos kipinää ei ole, ei ole minun ongelmani, jos toinen olisikin halunnut seksiä.
Arvioin treffeillä tarkkaan onko mahdollisuutta pilluun. Jos on hyvät mahdollisuudet, maksan. Jos oli kaveritreffit, maksan omat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yli 20% nyt äänestänyt että mies maksaa.
Juuri noiden takia mietin tarkkaan mitä tehdä ensitreffeillä.
T miesToisaalta nyt 70% on äänestänyt, että miehen tehtävä ei ole maksaa.
Riski törmätä 30% vähemmistöön on huomattavan suuri.
Vierailija kirjoitti:
On parempi, että mies vie paikkaan, jossa pystyy maksamaan molempien laskun.
Jos ei ole rahaa, niin kutsuu hampurilaisille tai pitsalle.Vielä parempi on, jos viitsii kokata itse jotain.
Jokin itsetehty pasta ja pullo punkkua tekee luultavasti isomman vaikutuksen kuin ravintolaruoka.
Musta se on vaan niin hemmetin miehekästä, että mies ainakin tarjoutuu maksamaan. Vaikkakin oon muutoin tasa-arvon kannattaja. N50+
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yli 20% nyt äänestänyt että mies maksaa.
Juuri noiden takia mietin tarkkaan mitä tehdä ensitreffeillä.
T miesToisaalta nyt 70% on äänestänyt, että miehen tehtävä ei ole maksaa.
Riski törmätä 30% vähemmistöön on huomattavan suuri.
Ehkä kannattaa sitten etsiä deittiseuraa muualta kuin tästä ketjusta tai tältä palstalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että nämä naiset, jotka haluavat itse maksaa omansa ja mies ei saa tarjota, koska pitää olla ”kiva nainen”, ajavat itsensä tasa-arvoloukkuun. Palkka on todennäköisesti pienempi, mutta silti kaikki maksetaan 50-50. Naimisiin mies ei halua, ”koska se on turhaa”, mutta jos mennään, niin avioehto pitää olla. Kun tulee puhe lapsista, niin mies empii sitä kovasti, koska se vie vapauden ja kuka sen maksaa. Niinpä nainen alkaa säästää, jotta olisi myös äitiyslomalla varaa maksaa 50-50 kaikesta. Samalla kun hoitaa yhteistä lasta / yhteisiä lapsia kotona. Sillä aikaa miehen omaisuus karttuu (palkka oli lähtökohtaisesti suurempi muutenkin) ja naisen työkokemus ei eikä ehkä eläkekään (onko se yhä näin), ja muistattehan avioehdon, eli jos ero tulee, niin se karttunut omaisuus myös jää miehelle. Eron yhteydessä lapset asuvat 50-50, jotta elatusmaksu olisi mahdollisimman pieni, mutta lasten äiti hoitaa kuitenkin kaikki käytännön asiat ja on se, jolla on hanskassa päävastuu kaikesta eli neuvoloista, Wilmoista, vanhempainilloista, lahjojen hankkimisista lasten kaverien synttäreille, joulujuhlista, kevätjuhlista, ilmoittautumisista jne.
Jos etsii miestä, jossa on aitoa sitoutumisen halua, tämä tarjoaminen on yksi indikaattori sen arvioimiseen, onko mies sen arvoinen.
Menet asioiden edelle. Ekoilla treffeillä ei olla vielä menossa naimisiin tai jakamassa kuluja. Ekoilla treffeillä ollaan tutustumassa ihmiseen, jota ei vielä tunneta.
Totta, mutta kai siitä jonkinlainen käsitys on, jos on valinnut juuri tätä naista pyytää. Eikä se summa varmaan kuitenkaan ole kovin iso.
Mutta ymmärrän, että tässä on eroavaisuuksia. Myös minulle oli nuorempana tärkeää maksaa itse, koska pelkäsin, että jään seksiä velkaa ainakin miehen ajatuksissa, ja halusin pitää kiinni siitä itsenäisyydestä. Kyllä tuo ajatus on edelleen siellä pohjalla, eli jos antaa kovin tarjota, se tie vie kohti miehen sänkyä, koska se on kosiskelua. Mutta aiemmin pelkäsin enemmän, vaikka olisin ollut kiinnostunutkin.
Poliisille ilmoitus silloin. Ihmiskaupan elkeitä jos tarvitsee pelätä, että ruokaa tms. vastaan toinen odottaa seksipalveluita.
Prostituutio on laillista Suomessa. Ollut pitkään jo. Maksun ottaminen seksistä ei ole ihmiskauppaa.
Vierailija kirjoitti:
Arvioin treffeillä tarkkaan onko mahdollisuutta pilluun. Jos on hyvät mahdollisuudet, maksan. Jos oli kaveritreffit, maksan omat.
Aaa sullon oikein systeemi kehitettynä tähän. Mut jotenkin toi ei oo mitenkään miehekästä vaan osoittaa enemmän sun vinoutunutta ajattelua. Tulee prostituutio mieleen. Ei hyvä käytös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On parempi, että mies vie paikkaan, jossa pystyy maksamaan molempien laskun.
Jos ei ole rahaa, niin kutsuu hampurilaisille tai pitsalle.Vielä parempi on, jos viitsii kokata itse jotain.
Jokin itsetehty pasta ja pullo punkkua tekee luultavasti isomman vaikutuksen kuin ravintolaruoka.
Varmasti, mutta ekoilla treffeillä ei ehkä paras idea ole tavata kummankaan kotona, jos ollaan ennestään tuntemattomia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On parempi, että mies vie paikkaan, jossa pystyy maksamaan molempien laskun.
Jos ei ole rahaa, niin kutsuu hampurilaisille tai pitsalle.Vielä parempi on, jos viitsii kokata itse jotain.
Jokin itsetehty pasta ja pullo punkkua tekee luultavasti isomman vaikutuksen kuin ravintolaruoka.
Mutta jos mies kutsuu suoraan kotiin, se lähettää viestin, että haluaa heti seksiä ja ettei halua, että kukaan näkee teitä missään. Harvempi nainen lähtee ensitreffeille miehen luo.
Silloin kun vielä itse kävin treffeillä, en valinnut naisia, jotka ovat niin varattomia, etteivät pysty maksamaan omaa laskuaan.
Suomalaiseen tapakulttuuriin kuuluu, että ravintola päätetään yhdessä. En ainakaan itse halua, että minua vaan "viedään" jonnekin, vaan haluan olla mukana päättämässä paikasta, jotta tiedän, että siellä on a) omaan ruokavaliooni sopivaa ruokaa, b) sellaista ruokaa, josta tykkään. Ja minulle ei treffien idea ole toistaa jotain etikettiä ja ulkoa opittua koreografiaa, vaan tutustua kiinnostavalta vaikuttavaan ihmiseen ja katsoa, synkkaisiko meillä hyvin ja löytyisikö ehkä kipinääkin. Ne syömiset ja juomiset ovat siinä ihan sivuseikka.