Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mistä lähtien ystävyys on ollut pakollista?
01.02.2022 |
Ihmettelen suuresti tätä ghostaamista koskevaa juttua ja psykoterapeutin lausuntoja asiasta tai lähinnä sitä mitä hän sanoo ystävyydestä. Eli että pitäisi mennä pariterapiaan kun ystävyyden haluaa päättää? Siis mitä ihmettä?
Näistä ystävyyden katkaisemista koskevia juttuja on ollut jo useampi, missä ystävyyden loppumisesta syytetään sitä osapuolta, joka ei halua ystävyyttä jatkaa. Vaikka
1. Ystävyys on aina vapaaehtoista.
2. Suurin osa ystävyyksistä päättyy, vain hyvin pieni osa säilyy läpi elämän (tutkimustulos)
Kun käytetään nimitystä ghostaus ja syyllistetään siitä, niin hyväksytään täysin toisen osapuolen näkemys ystävyydestä ja sen päättymisestä. Ja sittenkö vielä pitäisi mennä pariterapiaan ihmisen kanssa, jonka kanssa ystävyys ei kiinnosta juuri sen vuoksi, ettei ystävyys ole vastavuoroinen.
Avioliitossa on sentään menty naimisiin ja koettu sen verran yhteistä. Ystävyys joka katkaistaan ghostaamalla on usein sellainen, missä ghostaaja ei koskaan ole kokenut toista hyväksi ja luotettavaksi ystäväksi. Tai on tapahtunut jotain sellaista, ettei luottamusta enää ole tai ei ole mitään yhteistä enää.
Hämmentävän yksipuolinen näkemys terapeutilta.
Kommentit (900)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki nämä perusteluvaatimukset on oikeasti sitä, ettei hyväksy sitä toisen halua päästä sinusta eroon. Ei hyväksy sitä, ettei voi vaikuttaa lopputulokseen ja sen toisen päätökseen, ja siksi kiukkuaa ja heittelee diagnooseja. Kartettava päällepäsmäri.
Olet itseasiassa väärässä, ei tämä ole sitä ettei hyväksyisi toisen halua päästä eroon, vaan se on sellaista closuren hakemista. On tosi iso trauma jos ystävä yhtäkkiä mitään sanomatta katkaisee vaan välit eikä vastaa jos toinen kysyy "onko jotain tapahtunut?". Jos toinen ei halua olla enää kaveri se on ihan ok, ei se selityksen vaatiminen ole sitä että haluaisi olla väkisin kaveri.
Ohis...jos ystävä ei enää vastaa viesteihin, eikö se ole aivan sama asia kuin jos hän sanoisi: "en halua olla enää ystäväsi"? Molemmissa tapauksissa case closed.
Niin mutta miksi ei halua olla?
Mitä merkitystä sillä on?
Se on selitetty tuolla aiemmin jo.
Ja minäkin olen selittänyt aiemmin. Jos mä nyt heittäisin vaikka "Annelle" jonkun r**sistisen vitsin, vitsini saattaisi loukata häntä. Mutta jos mä heitänkin sen vitsin "Tiinalle", häntä se ei loukkaa vaan hän nauraa makeasti. Ja noin pääsääntöisesti ei kannata heitellä yhtään kenellekään sellaisia vitsejä. Mutta ihmiset ovat erilaisia. Voit sanoa ja tehdä asioita, jotka loukkaavat tai aiheuttavat muuten mielipahaa "Annelle", mutta jotka eivät loukkaa tai aiheuta mielipahaa "Tiinalle". Tai voi olla niinkin, että jotkut tekemäsi tai sanomasi asiat loukkaavat "Tiinaa", mutta ei "Annea" ja jotkut toiset asiat taas just päinvastoin. Et sä voi ajatella niin, että kaikki ihmiset olisivat samanlaisia kuin "Anne" ja sen vuoksi sun pitäisi toimia kaikissa ystävyyssuhteissa kuten olisi pitänyt toimia "Annen" kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki nämä perusteluvaatimukset on oikeasti sitä, ettei hyväksy sitä toisen halua päästä sinusta eroon. Ei hyväksy sitä, ettei voi vaikuttaa lopputulokseen ja sen toisen päätökseen, ja siksi kiukkuaa ja heittelee diagnooseja. Kartettava päällepäsmäri.
Olet itseasiassa väärässä, ei tämä ole sitä ettei hyväksyisi toisen halua päästä eroon, vaan se on sellaista closuren hakemista. On tosi iso trauma jos ystävä yhtäkkiä mitään sanomatta katkaisee vaan välit eikä vastaa jos toinen kysyy "onko jotain tapahtunut?". Jos toinen ei halua olla enää kaveri se on ihan ok, ei se selityksen vaatiminen ole sitä että haluaisi olla väkisin kaveri.
Ohis...jos ystävä ei enää vastaa viesteihin, eikö se ole aivan sama asia kuin jos hän sanoisi: "en halua olla enää ystäväsi"? Molemmissa tapauksissa case closed.
Niin mutta miksi ei halua olla?
Mitä merkitystä sillä on?
Se on selitetty tuolla aiemmin jo.
Ja minäkin olen selittänyt aiemmin. Jos mä nyt heittäisin vaikka "Annelle" jonkun r**sistisen vitsin, vitsini saattaisi loukata häntä. Mutta jos mä heitänkin sen vitsin "Tiinalle", häntä se ei loukkaa vaan hän nauraa makeasti. Ja noin pääsääntöisesti ei kannata heitellä yhtään kenellekään sellaisia vitsejä. Mutta ihmiset ovat erilaisia. Voit sanoa ja tehdä asioita, jotka loukkaavat tai aiheuttavat muuten mielipahaa "Annelle", mutta jotka eivät loukkaa tai aiheuta mielipahaa "Tiinalle". Tai voi olla niinkin, että jotkut tekemäsi tai sanomasi asiat loukkaavat "Tiinaa", mutta ei "Annea" ja jotkut toiset asiat taas just päinvastoin. Et sä voi ajatella niin, että kaikki ihmiset olisivat samanlaisia kuin "Anne" ja sen vuoksi sun pitäisi toimia kaikissa ystävyyssuhteissa kuten olisi pitänyt toimia "Annen" kanssa.
Kai se Anne nyt vois vastata mikä vaivaa jos kysytään :D Ei oo niin vaikeeta
Ihan hyvin pärjää ilman ystäviäkin. Eivät ole ” must”. Tuttavat ja sukulaiset ja oman perheenjäsenet ( puoliso,lapset) sekä työkaverit riittää ihan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Moni ihminen on kovin rajaton. Ja rajaton ihminen ei mielellään suo rajoja toisillekaan.
Omassa elämässä monet ystävyydet ovat hiipuneet, kun on muuttunut paikkakunta, elämäntilanne, kiinnostuksen kohteet. Joidenkin kanssa viestitellään muutaman kerran vuodessa ja nähdään kun sattuu sopimaan, osan kanssa satunnaisia viestejä. Aina vastaan, joskus laitan itse viestiä ensin. Ystävyydestä on kuitenkin jäljellä keskinäinen arvostus, tai niin ainakin haluaisin ajatella. Kovin väkevää omistushaluisuutta (eli vallankäyttöä) pitäisi välttää, kun on kyse muista ihmisistä.
Minulle mahtuu arkeen rajallinen määrä sydänystäviä, joiden kanssa enemmän vietän aikaa. Olen heistä iloinen, kuten niistäkin ystävistä, joiden kanssa ei enää olla juurikaan tekemisissä.
Toi rajattomuus on totta. Kun ollaan itse yksinäisiä (yleensä siksi ettei anneta niille muille tilaa edes hengittää) kuvitellaan että muut on samanlaisia rajattomia. Että he kaipaavat sellaista lapsuuden symbioosiystävyyttä. Aikuisena ne oikeasti merkittävät ihmissuhteet vaan tapaavat koostua puolisosta ja lapsista, niitä aikuisuuden bestiksiä on vain huonoissa elokuvissa.
Sana ystävä ymmärretään erityisenä: ystävyyssuhde on läheinen, ystävien välillä on vahva luottamus. Vaikkei ystävyyden odottaisikaan kestävän "kunnes kuolema erottaa", on silti kohtuullista olettaa, ettei pitkäaikainen ystävä vain ghostaisi, vaan sanoisi suoraan, ettei enää halua jatkaa ystävyyttä.
Suomen kielessä on käyttökelpoinen sana, kaveri. Se on jotain ystävän kaltaista, mutta lievempää. Monilla on kavereita, muttei ystäviä.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
heebo_ kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohis...jos ystävä ei enää vastaa viesteihin, eikö se ole aivan sama asia kuin jos hän sanoisi: "en halua olla enää ystäväsi"? Molemmissa tapauksissa case closed.
Ei todellakaan ole sama asia. Ethän voi tietää mitä ystävälle on tapahtunut, jos se ei vastaa. Onko saanut vaikka sairaskohtauksen ja sairaalassa, vaipunut syvään masennukseen tms. johon voisi tarvita apua/tukea.
Niinpä, mutta ei ghostaamisen oikeuttajat ajattele asiaa ollenkaan samalla lailla. Keskustelu on ihan turhaa heidän kanssa, ovat päättäneet että ghostaaminen on oikein ja hyvä tapa toimia ja tämä koko keskustelu on kerännyt nyt kaikki ghostaaja yhdessä perustelemaan miksi se on hyvä tapa toimia. Täytyy vaan itsekin todeta että jos joku minut joskus ghostaa niin hänellä on siihen ihan omat ja omasta mielestäni oudot oikeutukset, ja jätän omaan arvoonsa.
Olisiko Koskelan murhan uhri saanut mielestänne ghostata ystävänsä? Vai olisiko hän ollut narsistinen psykopaatti tehdessään niin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki nämä perusteluvaatimukset on oikeasti sitä, ettei hyväksy sitä toisen halua päästä sinusta eroon. Ei hyväksy sitä, ettei voi vaikuttaa lopputulokseen ja sen toisen päätökseen, ja siksi kiukkuaa ja heittelee diagnooseja. Kartettava päällepäsmäri.
Olet itseasiassa väärässä, ei tämä ole sitä ettei hyväksyisi toisen halua päästä eroon, vaan se on sellaista closuren hakemista. On tosi iso trauma jos ystävä yhtäkkiä mitään sanomatta katkaisee vaan välit eikä vastaa jos toinen kysyy "onko jotain tapahtunut?". Jos toinen ei halua olla enää kaveri se on ihan ok, ei se selityksen vaatiminen ole sitä että haluaisi olla väkisin kaveri.
Ohis...jos ystävä ei enää vastaa viesteihin, eikö se ole aivan sama asia kuin jos hän sanoisi: "en halua olla enää ystäväsi"? Molemmissa tapauksissa case closed.
Niin mutta miksi ei halua olla?
Mitä merkitystä sillä on?
Se on selitetty tuolla aiemmin jo.
Ja minäkin olen selittänyt aiemmin. Jos mä nyt heittäisin vaikka "Annelle" jonkun r**sistisen vitsin, vitsini saattaisi loukata häntä. Mutta jos mä heitänkin sen vitsin "Tiinalle", häntä se ei loukkaa vaan hän nauraa makeasti. Ja noin pääsääntöisesti ei kannata heitellä yhtään kenellekään sellaisia vitsejä. Mutta ihmiset ovat erilaisia. Voit sanoa ja tehdä asioita, jotka loukkaavat tai aiheuttavat muuten mielipahaa "Annelle", mutta jotka eivät loukkaa tai aiheuta mielipahaa "Tiinalle". Tai voi olla niinkin, että jotkut tekemäsi tai sanomasi asiat loukkaavat "Tiinaa", mutta ei "Annea" ja jotkut toiset asiat taas just päinvastoin. Et sä voi ajatella niin, että kaikki ihmiset olisivat samanlaisia kuin "Anne" ja sen vuoksi sun pitäisi toimia kaikissa ystävyyssuhteissa kuten olisi pitänyt toimia "Annen" kanssa.
Kai se Anne nyt vois vastata mikä vaivaa jos kysytään :D Ei oo niin vaikeeta
On se vaikeaa, kun tarkoitus on nimenomaan päästä sinusta eroon, eikä jatkaa keskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko Koskelan murhan uhri saanut mielestänne ghostata ystävänsä? Vai olisiko hän ollut narsistinen psykopaatti tehdessään niin?
Luuletko vielä että ghostaajia sanottiin aiemmin luonnehäiriöisiksi vai lukisitko uudestaan ne viestit ja toteaisit että ai, se tarkoittikin että luonnehäiriöisen SAA ghostata
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
heebo_ kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohis...jos ystävä ei enää vastaa viesteihin, eikö se ole aivan sama asia kuin jos hän sanoisi: "en halua olla enää ystäväsi"? Molemmissa tapauksissa case closed.
Ei todellakaan ole sama asia. Ethän voi tietää mitä ystävälle on tapahtunut, jos se ei vastaa. Onko saanut vaikka sairaskohtauksen ja sairaalassa, vaipunut syvään masennukseen tms. johon voisi tarvita apua/tukea.
Entä sitten? Jos se ihminen on saanut sairaskohtauksen ja haluaa sinut käymään, hän kyllä ilmoittaa. Syvään masennukseen tarvitaan lääkäriä, ei rajatonta ex-ystävää.
Hah, aivan. Rajattomat ihmiset kyllä usein löytävät sen ylikiltin (toisen rajattoman), jonka tontilla voi vapaasti toteuttaa itseään, kunnes tälle kiltille koittaa se viimeinen pisara. Toisaalta masentunut tai sairas ihminen voi aluksi ilahtua ystävyydestä, kunnes huomaa mitä kaikkea se pitää sisällään. Tuollaisista tilanteistahan on elokuviakin kirjoitettu, kauhuun tai huumoriin puettuina. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki nämä perusteluvaatimukset on oikeasti sitä, ettei hyväksy sitä toisen halua päästä sinusta eroon. Ei hyväksy sitä, ettei voi vaikuttaa lopputulokseen ja sen toisen päätökseen, ja siksi kiukkuaa ja heittelee diagnooseja. Kartettava päällepäsmäri.
Olet itseasiassa väärässä, ei tämä ole sitä ettei hyväksyisi toisen halua päästä eroon, vaan se on sellaista closuren hakemista. On tosi iso trauma jos ystävä yhtäkkiä mitään sanomatta katkaisee vaan välit eikä vastaa jos toinen kysyy "onko jotain tapahtunut?". Jos toinen ei halua olla enää kaveri se on ihan ok, ei se selityksen vaatiminen ole sitä että haluaisi olla väkisin kaveri.
Ohis...jos ystävä ei enää vastaa viesteihin, eikö se ole aivan sama asia kuin jos hän sanoisi: "en halua olla enää ystäväsi"? Molemmissa tapauksissa case closed.
Niin mutta miksi ei halua olla?
Mitä merkitystä sillä on?
Se on selitetty tuolla aiemmin jo.
Ja minäkin olen selittänyt aiemmin. Jos mä nyt heittäisin vaikka "Annelle" jonkun r**sistisen vitsin, vitsini saattaisi loukata häntä. Mutta jos mä heitänkin sen vitsin "Tiinalle", häntä se ei loukkaa vaan hän nauraa makeasti. Ja noin pääsääntöisesti ei kannata heitellä yhtään kenellekään sellaisia vitsejä. Mutta ihmiset ovat erilaisia. Voit sanoa ja tehdä asioita, jotka loukkaavat tai aiheuttavat muuten mielipahaa "Annelle", mutta jotka eivät loukkaa tai aiheuta mielipahaa "Tiinalle". Tai voi olla niinkin, että jotkut tekemäsi tai sanomasi asiat loukkaavat "Tiinaa", mutta ei "Annea" ja jotkut toiset asiat taas just päinvastoin. Et sä voi ajatella niin, että kaikki ihmiset olisivat samanlaisia kuin "Anne" ja sen vuoksi sun pitäisi toimia kaikissa ystävyyssuhteissa kuten olisi pitänyt toimia "Annen" kanssa.
Kai se Anne nyt vois vastata mikä vaivaa jos kysytään :D Ei oo niin vaikeeta
Mutta edelleen: mitä teet sillä tiedolla? Ystävyyshän on siinä vaiheessa jo päättynyt. Eikä sun ole tarpeellista muiden ystäviesi kanssa toimia samoin kuin olisi pitänyt ystävyyden päättymisen estääksesi toimia "Annen" kanssa, koska muut ystäväsi eivät ole "Anne". Voihan olla, että jonkun muun ystäväsi mielestä toimintatapasi oli just sitä, miten hän haluaisi sun hänen suhteensa toimivan. Ihmiset ovat erilaisia, ihmiset pitävät erilaisista asioista, ihmiset loukkaantuvat erilaisista asioista jne. Koitan tässä sanoa, että jos sulla on kuitenkin normaalit käytöstavat (et ole väkivaltainen, et vehtaa ystäväsi puolison kanssa, et pummaile rahaa, et pölli ystäväsi tavaroita, et nimittele, et puhu pahaa selän takana jne) , niin ei sun tarvitse itseäsi muuttaa vaan hankkia sellaisia ystäviä, jotka haluavat juuri sun kaltaisesi ystävän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystäviä teinistä lähtien, kohta 50 vuotta, silloin tällöin viestitellään kuulumisia.
Asutaan eri maanosassa. Nähtiin viimeksi 10 vuotta sitten ja aina kun ollaan nähty, ihankuin ei vuosia välissä.
Muutama pitkä ystävyyssuhde
Sitten nää ns.ystävät, jotka jonkun asian varjolla ystäviä, ns hyöty
Riippujat, ns väkisin pitäs jaksaa olla "ystävä" jotka viestissä ilmoittavat olevansa minun ystävä, pelkkä tuttu.
Oon heivannut, lopettanut kaiken yhteydenpidon.
En oo selitelly. Työn puolelta vain työkavereita
Ihmiset muuttuu ja olosuhteet elämässä
Ahdistaa, jos joku päivä tuttu jatkuvaan soittelee ja jankuttaa ystävyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki nämä perusteluvaatimukset on oikeasti sitä, ettei hyväksy sitä toisen halua päästä sinusta eroon. Ei hyväksy sitä, ettei voi vaikuttaa lopputulokseen ja sen toisen päätökseen, ja siksi kiukkuaa ja heittelee diagnooseja. Kartettava päällepäsmäri.
Olet itseasiassa väärässä, ei tämä ole sitä ettei hyväksyisi toisen halua päästä eroon, vaan se on sellaista closuren hakemista. On tosi iso trauma jos ystävä yhtäkkiä mitään sanomatta katkaisee vaan välit eikä vastaa jos toinen kysyy "onko jotain tapahtunut?". Jos toinen ei halua olla enää kaveri se on ihan ok, ei se selityksen vaatiminen ole sitä että haluaisi olla väkisin kaveri.
Ohis...jos ystävä ei enää vastaa viesteihin, eikö se ole aivan sama asia kuin jos hän sanoisi: "en halua olla enää ystäväsi"? Molemmissa tapauksissa case closed.
Niin mutta miksi ei halua olla?
Mitä merkitystä sillä on?
Se on selitetty tuolla aiemmin jo.
Ja minäkin olen selittänyt aiemmin. Jos mä nyt heittäisin vaikka "Annelle" jonkun r**sistisen vitsin, vitsini saattaisi loukata häntä. Mutta jos mä heitänkin sen vitsin "Tiinalle", häntä se ei loukkaa vaan hän nauraa makeasti. Ja noin pääsääntöisesti ei kannata heitellä yhtään kenellekään sellaisia vitsejä. Mutta ihmiset ovat erilaisia. Voit sanoa ja tehdä asioita, jotka loukkaavat tai aiheuttavat muuten mielipahaa "Annelle", mutta jotka eivät loukkaa tai aiheuta mielipahaa "Tiinalle". Tai voi olla niinkin, että jotkut tekemäsi tai sanomasi asiat loukkaavat "Tiinaa", mutta ei "Annea" ja jotkut toiset asiat taas just päinvastoin. Et sä voi ajatella niin, että kaikki ihmiset olisivat samanlaisia kuin "Anne" ja sen vuoksi sun pitäisi toimia kaikissa ystävyyssuhteissa kuten olisi pitänyt toimia "Annen" kanssa.
Kai se Anne nyt vois vastata mikä vaivaa jos kysytään :D Ei oo niin vaikeeta
Mutta edelleen: mitä teet sillä tiedolla? Ystävyyshän on siinä vaiheessa jo päättynyt. Eikä sun ole tarpeellista muiden ystäviesi kanssa toimia samoin kuin olisi pitänyt ystävyyden päättymisen estääksesi toimia "Annen" kanssa, koska muut ystäväsi eivät ole "Anne". Voihan olla, että jonkun muun ystäväsi mielestä toimintatapasi oli just sitä, miten hän haluaisi sun hänen suhteensa toimivan. Ihmiset ovat erilaisia, ihmiset pitävät erilaisista asioista, ihmiset loukkaantuvat erilaisista asioista jne. Koitan tässä sanoa, että jos sulla on kuitenkin normaalit käytöstavat (et ole väkivaltainen, et vehtaa ystäväsi puolison kanssa, et pummaile rahaa, et pölli ystäväsi tavaroita, et nimittele, et puhu pahaa selän takana jne) , niin ei sun tarvitse itseäsi muuttaa vaan hankkia sellaisia ystäviä, jotka haluavat juuri sun kaltaisesi ystävän.
Ymmärrän mitä tarkoitat. Helposti vaan ihminen alkaa ajatella että en tiedä mitä tein väärin, ja rupeaa varomaan niiden muidenkin kaverien kanssa sanomisiaan ja tekemisiään kun ei tiedä mitä tapahtui Annen kanssa ja pelkää että sama käy uudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki nämä perusteluvaatimukset on oikeasti sitä, ettei hyväksy sitä toisen halua päästä sinusta eroon. Ei hyväksy sitä, ettei voi vaikuttaa lopputulokseen ja sen toisen päätökseen, ja siksi kiukkuaa ja heittelee diagnooseja. Kartettava päällepäsmäri.
Olet itseasiassa väärässä, ei tämä ole sitä ettei hyväksyisi toisen halua päästä eroon, vaan se on sellaista closuren hakemista. On tosi iso trauma jos ystävä yhtäkkiä mitään sanomatta katkaisee vaan välit eikä vastaa jos toinen kysyy "onko jotain tapahtunut?". Jos toinen ei halua olla enää kaveri se on ihan ok, ei se selityksen vaatiminen ole sitä että haluaisi olla väkisin kaveri.
Mitä sillä selityksellä teet? Tuleeko sulle oikeasti parempi mieli siitä, että toinen kertoo, että ei voi seurassasi hyvin? Mihin käytät tuota selitystä?
No kehittämään itseäni tietysti! Jos käyttäytyisin tietämättäni loukkaavasti haluaisin muuttaa sen jottei vastaavaa tapahdu eri ihmissuhteissa ja yllättävä hylkääminen ei toistuisi. On kamalaa jos ei tiedä mitä on tapahtunut kun sitten se jää pyörimään mieleen tosi pitkäksi aikaa. Jos kaveri kertoo syyn tulee toki vähän paha mieli mutta sitä ei tarvitse jäädä arvailemaan missä on vika. Ja siksi olenkin koko ajan toitottanut että luonnehäiriöisen suhteen on vähän eri asia, koska ei sellaisella ole itsereflektointikykyä.
Kuinkahan moni oikeasti aloittaa kehittämään itseään, ja kuinka moni suuttuu uhriutuu alkaen kostotoimenpiteisiin ghostannutta ex-ystävää kohtaan. Veikkaan että itsensä kehittäjiä on n. 2% ja inttäjiä + kostajia on 98%. Yleensä kun ghoustaus tapahtuu syystä ja ne "järkevät" ystävät pysyy elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
heebo_ kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohis...jos ystävä ei enää vastaa viesteihin, eikö se ole aivan sama asia kuin jos hän sanoisi: "en halua olla enää ystäväsi"? Molemmissa tapauksissa case closed.
Ei todellakaan ole sama asia. Ethän voi tietää mitä ystävälle on tapahtunut, jos se ei vastaa. Onko saanut vaikka sairaskohtauksen ja sairaalassa, vaipunut syvään masennukseen tms. johon voisi tarvita apua/tukea.
Entä sitten? Jos se ihminen on saanut sairaskohtauksen ja haluaa sinut käymään, hän kyllä ilmoittaa. Syvään masennukseen tarvitaan lääkäriä, ei rajatonta ex-ystävää.
Hah, aivan. Rajattomat ihmiset kyllä usein löytävät sen ylikiltin (toisen rajattoman), jonka tontilla voi vapaasti toteuttaa itseään, kunnes tälle kiltille koittaa se viimeinen pisara. Toisaalta masentunut tai sairas ihminen voi aluksi ilahtua ystävyydestä, kunnes huomaa mitä kaikkea se pitää sisällään. Tuollaisista tilanteistahan on elokuviakin kirjoitettu, kauhuun tai huumoriin puettuina. Ap
Taas sisältää oletuksen että se joka on ghostattu on jotenkin rajaton ja kamala tyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki nämä perusteluvaatimukset on oikeasti sitä, ettei hyväksy sitä toisen halua päästä sinusta eroon. Ei hyväksy sitä, ettei voi vaikuttaa lopputulokseen ja sen toisen päätökseen, ja siksi kiukkuaa ja heittelee diagnooseja. Kartettava päällepäsmäri.
Olet itseasiassa väärässä, ei tämä ole sitä ettei hyväksyisi toisen halua päästä eroon, vaan se on sellaista closuren hakemista. On tosi iso trauma jos ystävä yhtäkkiä mitään sanomatta katkaisee vaan välit eikä vastaa jos toinen kysyy "onko jotain tapahtunut?". Jos toinen ei halua olla enää kaveri se on ihan ok, ei se selityksen vaatiminen ole sitä että haluaisi olla väkisin kaveri.
Mitä sillä selityksellä teet? Tuleeko sulle oikeasti parempi mieli siitä, että toinen kertoo, että ei voi seurassasi hyvin? Mihin käytät tuota selitystä?
No kehittämään itseäni tietysti! Jos käyttäytyisin tietämättäni loukkaavasti haluaisin muuttaa sen jottei vastaavaa tapahdu eri ihmissuhteissa ja yllättävä hylkääminen ei toistuisi. On kamalaa jos ei tiedä mitä on tapahtunut kun sitten se jää pyörimään mieleen tosi pitkäksi aikaa. Jos kaveri kertoo syyn tulee toki vähän paha mieli mutta sitä ei tarvitse jäädä arvailemaan missä on vika. Ja siksi olenkin koko ajan toitottanut että luonnehäiriöisen suhteen on vähän eri asia, koska ei sellaisella ole itsereflektointikykyä.
Kuinkahan moni oikeasti aloittaa kehittämään itseään, ja kuinka moni suuttuu uhriutuu alkaen kostotoimenpiteisiin ghostannutta ex-ystävää kohtaan. Veikkaan että itsensä kehittäjiä on n. 2% ja inttäjiä + kostajia on 98%. Yleensä kun ghoustaus tapahtuu syystä ja ne "järkevät" ystävät pysyy elämässä.
Ehkä olen naiivi mutta ihan aidosti uskon että ghostaamiseen ei ole aina hyvää syytä. Ja siltä lähtökohdalta itse kirjoitan näitä omia näkemyksiäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki nämä perusteluvaatimukset on oikeasti sitä, ettei hyväksy sitä toisen halua päästä sinusta eroon. Ei hyväksy sitä, ettei voi vaikuttaa lopputulokseen ja sen toisen päätökseen, ja siksi kiukkuaa ja heittelee diagnooseja. Kartettava päällepäsmäri.
Olet itseasiassa väärässä, ei tämä ole sitä ettei hyväksyisi toisen halua päästä eroon, vaan se on sellaista closuren hakemista. On tosi iso trauma jos ystävä yhtäkkiä mitään sanomatta katkaisee vaan välit eikä vastaa jos toinen kysyy "onko jotain tapahtunut?". Jos toinen ei halua olla enää kaveri se on ihan ok, ei se selityksen vaatiminen ole sitä että haluaisi olla väkisin kaveri.
Ohis...jos ystävä ei enää vastaa viesteihin, eikö se ole aivan sama asia kuin jos hän sanoisi: "en halua olla enää ystäväsi"? Molemmissa tapauksissa case closed.
Niin mutta miksi ei halua olla?
Mitä merkitystä sillä on?
Se on selitetty tuolla aiemmin jo.
Ja minäkin olen selittänyt aiemmin. Jos mä nyt heittäisin vaikka "Annelle" jonkun r**sistisen vitsin, vitsini saattaisi loukata häntä. Mutta jos mä heitänkin sen vitsin "Tiinalle", häntä se ei loukkaa vaan hän nauraa makeasti. Ja noin pääsääntöisesti ei kannata heitellä yhtään kenellekään sellaisia vitsejä. Mutta ihmiset ovat erilaisia. Voit sanoa ja tehdä asioita, jotka loukkaavat tai aiheuttavat muuten mielipahaa "Annelle", mutta jotka eivät loukkaa tai aiheuta mielipahaa "Tiinalle". Tai voi olla niinkin, että jotkut tekemäsi tai sanomasi asiat loukkaavat "Tiinaa", mutta ei "Annea" ja jotkut toiset asiat taas just päinvastoin. Et sä voi ajatella niin, että kaikki ihmiset olisivat samanlaisia kuin "Anne" ja sen vuoksi sun pitäisi toimia kaikissa ystävyyssuhteissa kuten olisi pitänyt toimia "Annen" kanssa.
Kai se Anne nyt vois vastata mikä vaivaa jos kysytään :D Ei oo niin vaikeeta
Mutta edelleen: mitä teet sillä tiedolla? Ystävyyshän on siinä vaiheessa jo päättynyt. Eikä sun ole tarpeellista muiden ystäviesi kanssa toimia samoin kuin olisi pitänyt ystävyyden päättymisen estääksesi toimia "Annen" kanssa, koska muut ystäväsi eivät ole "Anne". Voihan olla, että jonkun muun ystäväsi mielestä toimintatapasi oli just sitä, miten hän haluaisi sun hänen suhteensa toimivan. Ihmiset ovat erilaisia, ihmiset pitävät erilaisista asioista, ihmiset loukkaantuvat erilaisista asioista jne. Koitan tässä sanoa, että jos sulla on kuitenkin normaalit käytöstavat (et ole väkivaltainen, et vehtaa ystäväsi puolison kanssa, et pummaile rahaa, et pölli ystäväsi tavaroita, et nimittele, et puhu pahaa selän takana jne) , niin ei sun tarvitse itseäsi muuttaa vaan hankkia sellaisia ystäviä, jotka haluavat juuri sun kaltaisesi ystävän.
Ymmärrän mitä tarkoitat. Helposti vaan ihminen alkaa ajatella että en tiedä mitä tein väärin, ja rupeaa varomaan niiden muidenkin kaverien kanssa sanomisiaan ja tekemisiään kun ei tiedä mitä tapahtui Annen kanssa ja pelkää että sama käy uudestaan.
Ei pidä ajatella niin. Pitää ajatella, että okei, tämä ystävyyssuhde ei kestänyt. Ja sitten mennä elämässä eteenpäin. Toki pitkän ystävyyssuhteen päättyminen aiheuttaa surua, mutta surulle on aikansa ja sen jälkeen elämässä eteenpäin. Pitää siis ymmärtää, että jokainen ystävyyssuhde on uniikki eikä yhdessä ystävyyssuhteessa olleita asioita pidä olettaa olevan myös toisessakin ystävyyssuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki nämä perusteluvaatimukset on oikeasti sitä, ettei hyväksy sitä toisen halua päästä sinusta eroon. Ei hyväksy sitä, ettei voi vaikuttaa lopputulokseen ja sen toisen päätökseen, ja siksi kiukkuaa ja heittelee diagnooseja. Kartettava päällepäsmäri.
Olet itseasiassa väärässä, ei tämä ole sitä ettei hyväksyisi toisen halua päästä eroon, vaan se on sellaista closuren hakemista. On tosi iso trauma jos ystävä yhtäkkiä mitään sanomatta katkaisee vaan välit eikä vastaa jos toinen kysyy "onko jotain tapahtunut?". Jos toinen ei halua olla enää kaveri se on ihan ok, ei se selityksen vaatiminen ole sitä että haluaisi olla väkisin kaveri.
Ohis...jos ystävä ei enää vastaa viesteihin, eikö se ole aivan sama asia kuin jos hän sanoisi: "en halua olla enää ystäväsi"? Molemmissa tapauksissa case closed.
Niin mutta miksi ei halua olla?
Mitä merkitystä sillä on?
Se on selitetty tuolla aiemmin jo.
Ja minäkin olen selittänyt aiemmin. Jos mä nyt heittäisin vaikka "Annelle" jonkun r**sistisen vitsin, vitsini saattaisi loukata häntä. Mutta jos mä heitänkin sen vitsin "Tiinalle", häntä se ei loukkaa vaan hän nauraa makeasti. Ja noin pääsääntöisesti ei kannata heitellä yhtään kenellekään sellaisia vitsejä. Mutta ihmiset ovat erilaisia. Voit sanoa ja tehdä asioita, jotka loukkaavat tai aiheuttavat muuten mielipahaa "Annelle", mutta jotka eivät loukkaa tai aiheuta mielipahaa "Tiinalle". Tai voi olla niinkin, että jotkut tekemäsi tai sanomasi asiat loukkaavat "Tiinaa", mutta ei "Annea" ja jotkut toiset asiat taas just päinvastoin. Et sä voi ajatella niin, että kaikki ihmiset olisivat samanlaisia kuin "Anne" ja sen vuoksi sun pitäisi toimia kaikissa ystävyyssuhteissa kuten olisi pitänyt toimia "Annen" kanssa.
Kai se Anne nyt vois vastata mikä vaivaa jos kysytään :D Ei oo niin vaikeeta
Mutta edelleen: mitä teet sillä tiedolla? Ystävyyshän on siinä vaiheessa jo päättynyt. Eikä sun ole tarpeellista muiden ystäviesi kanssa toimia samoin kuin olisi pitänyt ystävyyden päättymisen estääksesi toimia "Annen" kanssa, koska muut ystäväsi eivät ole "Anne". Voihan olla, että jonkun muun ystäväsi mielestä toimintatapasi oli just sitä, miten hän haluaisi sun hänen suhteensa toimivan. Ihmiset ovat erilaisia, ihmiset pitävät erilaisista asioista, ihmiset loukkaantuvat erilaisista asioista jne. Koitan tässä sanoa, että jos sulla on kuitenkin normaalit käytöstavat (et ole väkivaltainen, et vehtaa ystäväsi puolison kanssa, et pummaile rahaa, et pölli ystäväsi tavaroita, et nimittele, et puhu pahaa selän takana jne) , niin ei sun tarvitse itseäsi muuttaa vaan hankkia sellaisia ystäviä, jotka haluavat juuri sun kaltaisesi ystävän.
Ymmärrän mitä tarkoitat. Helposti vaan ihminen alkaa ajatella että en tiedä mitä tein väärin, ja rupeaa varomaan niiden muidenkin kaverien kanssa sanomisiaan ja tekemisiään kun ei tiedä mitä tapahtui Annen kanssa ja pelkää että sama käy uudestaan.
Ei pidä ajatella niin. Pitää ajatella, että okei, tämä ystävyyssuhde ei kestänyt. Ja sitten mennä elämässä eteenpäin. Toki pitkän ystävyyssuhteen päättyminen aiheuttaa surua, mutta surulle on aikansa ja sen jälkeen elämässä eteenpäin. Pitää siis ymmärtää, että jokainen ystävyyssuhde on uniikki eikä yhdessä ystävyyssuhteessa olleita asioita pidä olettaa olevan myös toisessakin ystävyyssuhteessa.
Ihmiset on niin erilaisia. Toiset murehtii ja haluaa korjata ja pohtia omaa käytöstään. Toiset on että hällä väliä. Tässä ghostausjutussa nyt ne törmää toisiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko Koskelan murhan uhri saanut mielestänne ghostata ystävänsä? Vai olisiko hän ollut narsistinen psykopaatti tehdessään niin?
Kyllä sen uhrin olisi pitänyt sanoittaa niille sen kuoliaaksi kiduttaneille, että nyt en oikein tahtoisi jatkaa enää tätä ystävyyttä.
Alue: Aihe vapaa
Entä sitten? Jos se ihminen on saanut sairaskohtauksen ja haluaa sinut käymään, hän kyllä ilmoittaa. Syvään masennukseen tarvitaan lääkäriä, ei rajatonta ex-ystävää.