Lue keskustelun säännöt.
NORDEA...ja kuolinpesän laskujen maksu...Varautukaa
31.01.2022 |
Maksoin äitini kuolinpesän laskuja. Olen laittanut kuolinpesän kuoressa laskuja pankkiin, kun se oli ohje. Edunvalvonnalla ei ole merkitystä kuoleman jälkeen. No 1 lasku ei mennyt maksuun. Tuli 2 karhukirjettä. Sitten menin pankin chattiin. Kysyin, että mikä tässä on ongelma, kun kaikki muut laskut on maksettu. Pitää kuulemma päivittää tili. Tilaa virkatodistus, jotta voit todistaa olevasi kuolinpesän osakas. Sanoin, että virkatodistuksen olen tilannut ja siinä menee puoli vuotta ennen kuin saan sen. Ehtii tulla monta karhukirjettä ja ulosottokirjettä ennen sitä. Väänsin aikani ja sain lopulta maksettua chatin kautta laskun. Siis kuka sitten voi hoitaa jatkossa uuden Nordean säännön mukaan kuolinpesän laskuja???
Kommentit (174)
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miten suurten ikäluokkien vanheneminen ja kuoleminen on voinut luoda tilanteen, jossa ihan perusasioihin -kuten se sukuselvitys/virkatodistusrumba vie kuukausia ruuhkien takia. Miksi ihmeessä ne ei saa sinne enempää ihmisiä palkattua; DVV on valtionkassasta ja seurakunnilta vielä ainakin osa virkatodistuksista.
Tämä on vielä virasto, joka tuottaa voittoa myymällä henkilötietoja, joten rahasta ei olisi pulaa. Olkaa tarkkoja myös yleisistä edunvalvojista, DVV ei valvo näiden toimintaa mitenkään. Esim. Espoossa tämä on puhdas katastrofi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen jo ihan sekaisin. Jos henkilö ei kuollessaan kuulu kirkkoon mutta on kuulunut, riittääkö yhteydenotto pelkästään digi- ja väestötietovirastoon vai pitääkö pyytää myös seurakunnasta todistuksia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattais tilata se elossaolotodistus itsepalveluna verkossa, niin saa sen nopeaan.
Millä tavalla se auttaa kuolinpesän asioiden hoidossa? Kysymyshän on siitä, että pankki haluaa tietää, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita. Sitä ei näe elossaolotodistuksesta.
Koska se on virkatodistus, mitään virkatodistusta ei enää ole.
Mutta miten se auttaa kuolinpesän asioiden hoidossa? Vainajan virkstodistus (sukuselvitys) on se, jota tarvitaan kuolinpesän osakkaiden selvittämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen jo ihan sekaisin. Jos henkilö ei kuollessaan kuulu kirkkoon mutta on kuulunut, riittääkö yhteydenotto pelkästään digi- ja väestötietovirastoon vai pitääkö pyytää myös seurakunnasta todistuksia?
Jos henkilö on kuulunut kirkkoon ennen 1.10.1999 ja ollut tällöin yli 15-vuotias, pitää virkatodistus pyytää myös seurakunnasta. Tämä johtuu siitä, että DVV:llä ei ole luotettavia tietoja kirkkoon kuuluneiden henkilöiden ennen 1.10.1999 syntyneistä lapsista.
Danske Bankin kanssa oli hirveää hoitaa isän kuolinpesän asioita. Täysin ristiriitaista tietoa saa henkilöstöltä. Joku aiemmin kirjoitti, ettei heidän oma valtakirjansa kelvannut - meillä sama juttu - hyväksytin valtakirjan etukäteen heillä ja hyväksynnän jälkeen postitin takaisin. Tuli takaisin - ”ei valitettavasti kelpaa, aurinkoisin terveisin Danske Bank”. Kyllä vitutti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ositustodistusta ei löydy, vaikka ositus olisi tehty 60 v aiemmin, pääsevätkö exän lapset (uuden kumppanin kanssa) osille perinnöstä?
En tajua, miten monimutkaiseksi voi mennä!
Entäpä, jos kuollut henkilö on ollut aviossa useaan kertaan ulkomailla/ulkomaalaisen kanssa, eikä papereita löydy. Miten mahdollisia sukulaisia/jälkeläisiä yritetään tavoittaa, jos ei ole hajuakaan asuinpaikasta? Kaikissa maissa ei ole niin systemaattinen väestörekisteri kuin Suomessa.
Jos mitenkään mahdollista, parasta olisi jakaa omaisuutensa pois jo eläessään.
Voihan esim. kotiinsa pidättää hallintaoikeuden, vaikka asunnon omistaja olisi omat lapset. Sen verran jättää hiluja tilille, että saavat hoidettua pakolliset peijaiskulut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattais tilata se elossaolotodistus itsepalveluna verkossa, niin saa sen nopeaan.
Millä tavalla se auttaa kuolinpesän asioiden hoidossa? Kysymyshän on siitä, että pankki haluaa tietää, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita. Sitä ei näe elossaolotodistuksesta.
Koska se on virkatodistus, mitään virkatodistusta ei enää ole.
Mutta miten se auttaa kuolinpesän asioiden hoidossa? Vainajan virkstodistus (sukuselvitys) on se, jota tarvitaan kuolinpesän osakkaiden selvittämiseen.
Se on sukuselvitys, virkatodistuksia ei enää ole.
"Perunkirjoitusta varten tarvitset sukuselvityksen perillisten selvittämiseksi. Vainajasta tarvitset katkeamattoman sukuselvityksen 15 ikävuodesta alkaen kuolinpäivään asti. Saatat tarvita tapauskohtaisesti erillisen sukuselvityksen myös aviopuolisoista, aiemmin kuolleista perillisistä ja perinnöstä luopuneista henkilöistä.
Kuolinpesän osakkaista tarvitaan tieto elossa olosta. Tämä tieto voi ilmetä vainajan sukuselvityksestä tai erillisestä elossaolotodistuksesta."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen jo ihan sekaisin. Jos henkilö ei kuollessaan kuulu kirkkoon mutta on kuulunut, riittääkö yhteydenotto pelkästään digi- ja väestötietovirastoon vai pitääkö pyytää myös seurakunnasta todistuksia?
Jos henkilö on kuulunut kirkkoon ennen 1.10.1999 ja ollut tällöin yli 15-vuotias, pitää virkatodistus pyytää myös seurakunnasta. Tämä johtuu siitä, että DVV:llä ei ole luotettavia tietoja kirkkoon kuuluneiden henkilöiden ennen 1.10.1999 syntyneistä lapsista.
Ne saa nykyään kootusti yhdestä paikasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ositustodistusta ei löydy, vaikka ositus olisi tehty 60 v aiemmin, pääsevätkö exän lapset (uuden kumppanin kanssa) osille perinnöstä?
Sellainen riski tuossa on, jos ex on kuollut jo aikaisemmin. (Jos ex on vielä elossa, niin kuolinpesän osakkaaksi tulee hän eivätkä hänen lapsensa.) Pitää ainakin pystyä jotenkin osoittamaan, että ositus on tehty. Paljon helpommalla pääsee, kun pitää huolen siitä, että ositustodistus löytyy jostain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen jo ihan sekaisin. Jos henkilö ei kuollessaan kuulu kirkkoon mutta on kuulunut, riittääkö yhteydenotto pelkästään digi- ja väestötietovirastoon vai pitääkö pyytää myös seurakunnasta todistuksia?
Jos henkilö on kuulunut kirkkoon ennen 1.10.1999 ja ollut tällöin yli 15-vuotias, pitää virkatodistus pyytää myös seurakunnasta. Tämä johtuu siitä, että DVV:llä ei ole luotettavia tietoja kirkkoon kuuluneiden henkilöiden ennen 1.10.1999 syntyneistä lapsista.
Ne saa nykyään kootusti yhdestä paikasta.
Joo, niitä ei tarvitse pyytää erikseen jokaisesta seurakunnasta, johon vainaja on kuulunut, mutta ne pitää kuitenkin pyytää seurakunnan palvelusta. Pelkästään DVV:stä pyytäminen ei riitä em. tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Digivirasto nyt on Suomen hitain ja teknisesti kämäisin laitos. Jo pelkkä osoitteenmuutos kestää 1-2 kk. Voin vain kuvitella, kuinka kuppaavat muiden asiakirjojen kanssa. Eipä auttanut, vaikka hesari heitä pääkirjoituksessaan moitti ja määrärahoja lisättiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Danske bankki on toinen paska pulju.
Haluaa/vaatii sukuselvityksiä henkilöiltä joka ei olennaisesti ole vainajalle muuta sukua kun perillisten äiti.
Ei millään muulla tapaa itse vainajaan. Oli naimisissa vainajan veljen kanssa, kuollut se mieskin ja eronneet yli kolmekymmentä vuotta sitten.Nordeassa olisuvat halunneet äitini ja isäni avioerosta ositussopimuksen vaikka erosta oli melkein 25v aikaa ja molemmat olivat eläneet omilla tahoillaan pitkään (äiti siis sen 25v ja isä kuoli 12v sitten) eron jälkeen.
Uskomatonta ettei sureville edes voida taata palvelun tasoa.
Tuo eron jälkeinen tasinkosopimus on normaali vaade, mutta tarvitaan perukirjaa varten. Vaikka olisi kuinka kauan erosta. Syystä ettei ex-puoliso tule vaatimaan mahdollista osuuttaan ...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nordea on tosi rasittava mutta olen liian laiska vaihtamaan. Inhoan Nordeaa.
Kallista touhua tilin pito Nordeassa, palvelumsksut ym. Mut kans liian tottunut ja laiska vaihtaa pankkia.💨
No ei oo kun on premium-asiakas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen jo ihan sekaisin. Jos henkilö ei kuollessaan kuulu kirkkoon mutta on kuulunut, riittääkö yhteydenotto pelkästään digi- ja väestötietovirastoon vai pitääkö pyytää myös seurakunnasta todistuksia?
Jos henkilö on kuulunut kirkkoon ennen 1.10.1999 ja ollut tällöin yli 15-vuotias, pitää virkatodistus pyytää myös seurakunnasta. Tämä johtuu siitä, että DVV:llä ei ole luotettavia tietoja kirkkoon kuuluneiden henkilöiden ennen 1.10.1999 syntyneistä lapsista.
Ne saa nykyään kootusti yhdestä paikasta.
Joo, niitä ei tarvitse pyytää erikseen jokaisesta seurakunnasta, johon vainaja on kuulunut, mutta ne pitää kuitenkin pyytää seurakunnan palvelusta. Pelkästään DVV:stä pyytäminen ei riitä em. tapauksessa.
Riittää DVV pelkästään, jompi kumpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei virkatodistuksessa nyt puolta vuotta mene kuitenkaan!
4 -5 viikkoa meni sukuselvityksen saamiseen (sukulainen kuoli marraskuussa) Kuolinpesän laskuissa (jos on lyhyt msksuaika) kannattaa olla jo ennen laskun pankkiin lähettämistä yhteydessä laskuttajaan ja pyytää lisää maksuaikaa.
Toinen sukselvitys siis digi- ja väestötieto virastosta ja toinen srk:sta (kun vqinaja oli välillä eromuut kirkosta). Eli puoli vuotta on vahvasti liioteltua.
Valitettavasti ei ole yhtään liioittelua: esimerkiksi Helsingin ja Espoon seurakunnissa jonot ovat 5-6 kuukautta!
Vierailija kirjoitti:
Jos mitenkään mahdollista, parasta olisi jakaa omaisuutensa pois jo eläessään.
Voihan esim. kotiinsa pidättää hallintaoikeuden, vaikka asunnon omistaja olisi omat lapset. Sen verran jättää hiluja tilille, että saavat hoidettua pakolliset peijaiskulut.
Joskus voi tosiaan olla niin, ettei ole edes hiluja, vaan pelkkiä velkoja (asunnon myynnillä saatiin maksettua pois). Ihmisen loppuaika on voinut mennä kelalta hiluja anellessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Danske bankki on toinen paska pulju.
Haluaa/vaatii sukuselvityksiä henkilöiltä joka ei olennaisesti ole vainajalle muuta sukua kun perillisten äiti.
Ei millään muulla tapaa itse vainajaan. Oli naimisissa vainajan veljen kanssa, kuollut se mieskin ja eronneet yli kolmekymmentä vuotta sitten.Nordeassa olisuvat halunneet äitini ja isäni avioerosta ositussopimuksen vaikka erosta oli melkein 25v aikaa ja molemmat olivat eläneet omilla tahoillaan pitkään (äiti siis sen 25v ja isä kuoli 12v sitten) eron jälkeen.
Uskomatonta ettei sureville edes voida taata palvelun tasoa.
Tuo eron jälkeinen tasinkosopimus on normaali vaade, mutta tarvitaan perukirjaa varten. Vaikka olisi kuinka kauan erosta. Syystä ettei ex-puoliso tule vaatimaan mahdollista osuuttaan ...
Olen lukenut lakitietosivuilta, että ikivanhoja osituksia ei välttämättä noteerata mitenkään. Eli jos ositusta ei ole vaadittu muutamaan kymmeneen vuoteen, oikeus ositukseen voidaan katsoa menetetyksi.
Millä edes selvitettäisiin puolisoiden varallisuuksia enää esim. 60 vuoden jälkeen erosta?
Täytyyhän näissä joku kohtuullistamispykälä olla. Jos eroja on ollut useita, eikä osituspapereita löydy, miten näistä setvitään kohtuullinen ratkaisu? Ositukset on siis voitu tehdäkin, dokumentteja vain ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei virkatodistuksessa nyt puolta vuotta mene kuitenkaan!
4 -5 viikkoa meni sukuselvityksen saamiseen (sukulainen kuoli marraskuussa) Kuolinpesän laskuissa (jos on lyhyt msksuaika) kannattaa olla jo ennen laskun pankkiin lähettämistä yhteydessä laskuttajaan ja pyytää lisää maksuaikaa.
Toinen sukselvitys siis digi- ja väestötieto virastosta ja toinen srk:sta (kun vqinaja oli välillä eromuut kirkosta). Eli puoli vuotta on vahvasti liioteltua.
Valitettavasti ei ole yhtään liioittelua: esimerkiksi Helsingin ja Espoon seurakunnissa jonot ovat 5-6 kuukautta!
Espoossa on näin, mutta Helsingissä jono on tällä hetkellä noin 8 viikkoa. Sekin on toki pitkä.
Kiitos korjauksesta, minulla oli tosiaan vanhentunutta tietoa. Hyvä, että nämä saa nykyään yhdestä paikasta!