Lue keskustelun säännöt.
Missä iässä voi sinkkumiehen kohdalla todeta, että juna meni jo?
31.01.2022 |
Kun siis tarkoitetaan sellaisen kumppanin löytämistä kenen kanssa seurustellaan ja hankitaan lapsia.
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Tapauskohtaisesti. Minä sanoin yläasteella yhdelle epäsosiaaliselle minua ärsyttäneelle pojalle, ettei kukaan nainen tule koskaan rakastumaan sinuun ja tulet jäämään lopuksi iäksesi yksin. Nyt vuosikymmenten jälkeen voin todeta olleeni edelleen oikeassa.
Saatoin jopa olla sysäävä tekijä hänen elämässään. Paljonko voitit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin näin 32-vuotiaana naisena juna varmaan meni jo, kun "hedelmällisimmät vuoteni" käytin sellaisen miehen kanssa joka ei voinut saada lapsia. Kokeiltiin lapsettomuushoitojakin, mutta ero siitä tuli. Miehellä varmaan on sama tilanne n. nelikymppisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapauskohtaisesti. Minä sanoin yläasteella yhdelle epäsosiaaliselle minua ärsyttäneelle pojalle, ettei kukaan nainen tule koskaan rakastumaan sinuun ja tulet jäämään lopuksi iäksesi yksin. Nyt vuosikymmenten jälkeen voin todeta olleeni edelleen oikeassa.
Saatoin jopa olla sysäävä tekijä hänen elämässään. Paljonko voitit?
Epäsiisti ja epäsosiaalinen tyyppi joka luuli liikoja itsestään. Kyllä sellaiselle pitää sanoa suoraan jos ei itse ymmärrä pysyä kaukana.
Lähijunia tulee ja menee ;). Voihan sitä parisuhteen löytää vaikka eläkeiässä. Ei kai tuollaista ikää ole. Tietysti nuorempana on helpompaa löytää parisuhde, mutta ei kai ole määritetty mitään tiettyä ikärajaa. Itse päälle 40 ja aika näyttää. Lapsia tuskin tulee olemaan, vaikka miehenä tuo mahdollista. Välillä elämä on oikein hyvää näinkin, joskus taas sinkkuus ahdistaa, kun muut parisuhteessa. En ole laittanut itselleni mitään aikarajaa, jonka jälkeen olen loppuelämäni yksin.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin näin 32-vuotiaana naisena juna varmaan meni jo, kun "hedelmällisimmät vuoteni" käytin sellaisen miehen kanssa joka ei voinut saada lapsia. Kokeiltiin lapsettomuushoitojakin, mutta ero siitä tuli. Miehellä varmaan on sama tilanne n. nelikymppisenä.
Huono suhteestanne sanoa mitään. Tietysti jos lapsi sinulle on erittäin tärkeää niin epäilemättä olet oikean ratkaisun tehnyt. 32 on ikä jossa yleensä voi vielä vaikka ja mitä. Tietysti kannattaa olla rehellinen heti alusta uuden osuessa kohdalle, myös itselleen eritoten.
M40
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapauskohtaisesti. Minä sanoin yläasteella yhdelle epäsosiaaliselle minua ärsyttäneelle pojalle, ettei kukaan nainen tule koskaan rakastumaan sinuun ja tulet jäämään lopuksi iäksesi yksin. Nyt vuosikymmenten jälkeen voin todeta olleeni edelleen oikeassa.
Saatoin jopa olla sysäävä tekijä hänen elämässään. Paljonko voitit?
Epäsiisti ja epäsosiaalinen tyyppi joka luuli liikoja itsestään. Kyllä sellaiselle pitää sanoa suoraan jos ei itse ymmärrä pysyä kaukana.
Ehkä, vaikea sanoa. Harvoin tosin epäsosiaalinen tyyppi luulee itsestään liikoja. Mitäpä noita, aikaahan tuosta oli jo vuosikymmeniä.
M40
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
25 alkaa olla sellainen taitekohta että nuorille, tulevan lapsen isää etsiville naisille on liian vanha ja ainoaksi vaihtoehdoksi jää ottaa yh
Tämä. En voisi ottaa yle 25v miestä
N21
Eli 71-vuotiasta. Yle on jo 96v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
45.
Kyllä se suurimmalla osalla menee jo 10 vuotta aiemmin. Siinä suhteessa kun olisi tarkoitus ehtiä tutustumaankin toiseen ja jopa asumaankin yhdessä ennen lasten hankkimista.
Ja jos/kun 35-vuotiaana tavataan niin se pari-kolme vuotta menee vähintään ekan lapsen syntymään eli sitä ollaankin jo liki nelikymppisiä.
45-vuotiaana jos vastaavan aloittaa niin sitä on jo liki 50-vuotias ja kyllä se ikä miehelläkin vastaan tulee.
Älä huoli. Menet täysin kolmevitosesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin kauan kun heppi toimii.
Itse olen 45, ja emme hommaa lisää porukkaa tälle viheriölle.
Miehen juna menee paljon myöhemmin kuin naisen jonka hedelmällinen lapsentekoikä on alle 30 vuotta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutustuin mieheeni, kun hän oli 43. Olin itse 35 ja juuri eronnut. Hän täytti 45, kun saimme lapsen. Ei se mikään mahdottomuus ole vielä nelikymppisenäkin tutustua ja tulla isäksi.
Tähän täytyy lisätä, että olin yh, mutta se ei hidastanut miestäni rakastumasta… tällä palstalla se vaan olisi monille ollut ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sauli vois kommentoida tähän jotain.
Mutta minun äitini alkoi "seurustelemaan " tuossa kuudenkympin hujakoilla, nyt ollut saman herrasmiehen kans yhdessä n. 15 vuotta ja asuvat yhdessä myös.
Ikisinkulle 45. Sen jälkeen alkaisi tuntua epätodennäköiseltä että joku löytyisi, jos ei ole siihen ikään mennessä löytynyt. Aina on sitten ne poikkeukset.
Vierailija kirjoitti:
Tarviiko kaikkien tehdä lapsia, ellei ole tarkistanut geeninsä. Eikös kumppanin voi löytää myöhemminkin.
Ilmeisesti huonogeeniset lisääntyvät jatkuvasti, kun se kansan jatkuvasti paheneva lihominenkin johtuu huonoista geeneistä. Lisäksi suomalaiset ovat tyhmentyneet 70-luvulta saakka.
No sanoisin että jos 30v mennessä ei ole löytynyt vakituisempaa kumppania niin huonolta näyttää. Itse ainakin ihmettelisin niin naisella kykn miehelläkin että mikä tyypissä on vialla jos ei ole päässyt seurustelun/avoliiton tms makuun.
Vierailija kirjoitti:
Moni on nelikymppisenä löytänyt kumppanin ja perustanut perheen. Viisikymppisenä on jo myöhäistä, tai pitää onni potkaista kunnolla. 60 vuotiaana olis jo kuvottavaa tehdä joku raskaaksi.
Ikä on vain numeroita. Hyvin isäksi voi tulla vanhanakin. Mutta lasta kohtaan värin ! Tuskin vanha mies voi tanssia lapsensa häissä? On jo nurmen alla usein silloin tai laitos hoidossa..
Ehkä, enemmän ajattelisin että realisti. Toinen vaihtoehto voisi olla kosia sormuksen ja avioehdon kanssa. Uuh kuinka romanttista ja alkusysäyksen antavaa.
M40