Syötiinkö lapsena teillä kotona paljon karkkia?

Karkki oli mörkö. Sitä ei ehdottomasti saanut syödä muuta kuin karkkipäivänä. Ihan sairas tapa mielestäni. Miksi juuri karkkipäivänä pitäisi tehdä mieli karkkia? Miksi karkkipäivään piti ladata niin paljon odotuksia? Jos karkki ei ole kiellettyä, ei normaali ihminen syö niin paljon karkkia kuin lapset karkkipäivänä syövät.

Karkkipäivä on karhunpalvelus lapselle.

Ei. Karkkia ei saanut juuri koskaan, puhumattakaan limonadista. Omilleni olen ollut ehkä liiankin höveli herkkujen suhteen.

vm-67

Tosi harvoin mitään limua, karkkia, sipsejä tms. Minusta ei tullut tästä huolimatta karkkihamsteria eikä minulla ole ongelmaa painoni tai syömisteni kanssa. Aion noudattaa samaa linjaa oman lapsen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Karkki oli mörkö. Sitä ei ehdottomasti saanut syödä muuta kuin karkkipäivänä. Ihan sairas tapa mielestäni. Miksi juuri karkkipäivänä pitäisi tehdä mieli karkkia? Miksi karkkipäivään piti ladata niin paljon odotuksia? Jos karkki ei ole kiellettyä, ei normaali ihminen syö niin paljon karkkia kuin lapset karkkipäivänä syövät.

Karkkipäivä on karhunpalvelus lapselle.

Sama meillä. Luulen että osittain tuosta johtuen karkkisuhde on nykyään melko vinoutunut (sokerikoukku toki myös vaikuttaa). Jo lapsena söin salaa karkkia aina kun mahdollista, kun kotona oli niin tiukka karkkipäiväsääntö. Kehityin kyllä hyväksi salasyömisessä.

Lapsuus 1950-luvulla. Ei karkkia kuin jouluna. Pannukakun päälle sai ripotella hienoa sokeria, hilloja meillä ei koskaan ollut.

Kerran viikossa karkkipäivänä, se oli joko perjantai tai lauantai. Jokainen lapsi sai valita yhden karkkipussin itselleen. Voi niitä aikoja kun elämässä parasta oli karkkipäivä, ja suurin huoli oli kotiläksyt :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Karkki oli mörkö. Sitä ei ehdottomasti saanut syödä muuta kuin karkkipäivänä. Ihan sairas tapa mielestäni. Miksi juuri karkkipäivänä pitäisi tehdä mieli karkkia? Miksi karkkipäivään piti ladata niin paljon odotuksia? Jos karkki ei ole kiellettyä, ei normaali ihminen syö niin paljon karkkia kuin lapset karkkipäivänä syövät.

Karkkipäivä on karhunpalvelus lapselle.

Sama meillä. Luulen että osittain tuosta johtuen karkkisuhde on nykyään melko vinoutunut (sokerikoukku toki myös vaikuttaa). Jo lapsena söin salaa karkkia aina kun mahdollista, kun kotona oli niin tiukka karkkipäiväsääntö. Kehityin kyllä hyväksi salasyömisessä.

Minulla ei ole vinoutunut karkkisuhde eikä sokerikoukkua. Kaapissa on ollut pari karkkipussia nyt ehkä kolme kuukautta, sillä ajatuksella, että niistä voi ottaa muutaman, kun kiinnostaa. Eipä ole pahemmin kiinnostanut, siellä ne ovat edelleen.

Mutta nuorena aikuisena kävin läpi sen, että aina viikonloppuna ostin karkkia vanhasta tottumuksesta. Mitä järkeä siinä on? Pitää ostaa silloin, kun tekee mieli. - se, jolle vastasit

Syötiin melkein joka päivä jotain hyvää, vanukkaita, keksejä tai jäätelöä. Varsinaista karkkia ei nyt ollut yhtä usein, mutta oli sitäkin ainakin viikonloppuisin...

Minä olin n. 10 vuotiaasta nuukuri enkä ostanut karkkia, Töihin pääsy kesti 20 vuotiaaksi ja makea alkoi maistaa ja pääsin kotoa omilleni ja nuukurina vauraus tuli nopeasti Minun ikäluokka ei työllistynyt niin helposti kuin vireä nykyinen senioriikäluokka kansakoulu luntaten, pomoksi saman tien ja lisäksi minulle ns. paras työikä osui lamaan.