Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä olette tämän vammaisperheen äidin tapauksesta?
04.06.2015 |
Minä ihmettelen miten ihmeessä hän on saanut noinkin valtavasti apua kotiinsa, hoitajaringin ja kaikki? Ja miten ihmeessä hän ei siitä huolimatta jaksa yhden pienen vammaisen lapsen hoitoa? On perheessä toki 3 muutakin lasta ja jaksaminen on yksilöllistä, mutta silti.
En halua hinkuttaa omaa sädekehää, mutta vertailun vuoksi itselläni on 2 monivammaista lasta (muun perheen ohella) lääkityksineen ja syöttämisineen, täysin hoidettavinen tarpeineen, vaippoineen, syöttöpumppuineen, valvomisineen. Ja sain esim. viime vuonna kesäaikaan 4 päivänä hoitoapua. Siis koko vuoden aikana kesälle yhden ihmisen kotiimme, kesäkuussa 2 päivää ja heinäkuussa 2 päivää.
Pökertyisin, jos hoitajia olisi joskus ollut kokonainen rinki ja vielä yöaikaankin päästämässä nukkumaan. Voi miten sellaista olisi kaivannut!
Kommentit (144)
[quote author="Vierailija" time="05.06.2015 klo 14:55"]
[quote author="Vierailija" time="05.06.2015 klo 14:48"]
[quote author="Vierailija" time="05.06.2015 klo 14:36"]
oma muksu syntyi kiireellisellä sektiolla, jäi jumiin jne. Onneksi ilman vaurioita.. mut jos näin olisi itselleni käynyt, en missään nimessä kuvittelisi, että hänen olisi parempi kuolla. Pitäisin sylissä ja hellisin niillä keinoin mitä käytössä on. Jokainen elämä on arvokas.
[/quote]
No tämä uutisen äiti taas ei taida liiemmälti välittää omasta vammaisesta lapsestaan. Ei nytkään hoida häntä yhtään ja vaatii lisähenkilökuntaa hoitamaan. Uusi vauva jo tehty, johon voi hoivaviettiä purkaa.
[/quote]
mutta katsotaanpa tilannetta vaikka 2 vuoden päästä? jos hänellä nyt vaikeaa jaksamisen suhteen, siinä riittävä syy piikittää lapsi? lapsihan on itse aivan syytön tilanteeseen, sen sijaan yhteiskunta ensinnäkin velvollinen auttamaan, koska aiheuttanut tilanteen ja myös koska sivistysvaltiossa heikoimmat hoidetaan. Miettikää tilannetta lapsen kannalta, mikä hänelle parasta jne. eutanasiahan ei Suomessa ole vaihtoehto, joten sitä on turha sen enmpää pohtia. Ja antakaa armoa äidille ja toivokaa, että hän pääsee vielä jaloilleen, autettuna.
[/quote]
No lapsen parasta tässä nimenomaan mietinkin: tässä kun ei edes eutanasiaa tarvittaisi. Hoitamatta jättäminen riittäsi, ja se on Suomessa mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.06.2015 klo 14:33"]
sydämetöntä sakkia. Lapsirukka saakoon kunnon hoitoa, sen aikaa kun sitä tarvitsee. Se, että heikoimmista huolehditaan on sivistyksen peruspilari. Ilmeisesti täällä erittäin sivistymätöntä ihmissakkaa ja työhönsä kyllästyneitä hoiva-alan ihmisiä, joiden ois aika joko mennä kertaamaan empatia-taitojaan tai etsiä uusi jobi, alalta jossa ihmisten kanssa ei tarvitse ola tekemisissä. Äiti tarvitsee aikaa ja apua, on ihan selvästi loppuunpalaminen lähellä.
[/quote]
Lapsi saa hyvää hoitoa. Ympärivuorokautinen hoito ammattilaisten hoitamana. Äiti jos on palanut loppuun, niin miksi tekee vielä yhden vauvan tähän päälle.
Olisin ymmärtänyt, jos olisi kiittänyt, että kaupunki on järjestänyt hyvän hoidon kotiin.
Mitä aikaa ja apua äiti tarvitsee lisää. Hänen lastaan hoidetaan ympäri vuorokauden muiden toimesta. On oma valinta tehdä vielä yksi lapsi.
Väsynyt ja katkera äiti. Se paistaa tekstin läpi.
[quote author="Vierailija" time="05.06.2015 klo 14:36"]
oma muksu syntyi kiireellisellä sektiolla, jäi jumiin jne. Onneksi ilman vaurioita.. mut jos näin olisi itselleni käynyt, en missään nimessä kuvittelisi, että hänen olisi parempi kuolla. Pitäisin sylissä ja hellisin niillä keinoin mitä käytössä on. Jokainen elämä on arvokas.
[/quote]
Ainoa joka saa tuosta hellimisestä jotain on äiti, joka toteuttaa omaa ideologiaansa toisen kustannuksella. Kuvittelet miten se lapsi nauttii sinusta ja elämästä, vaikka todellisuudessa asia ei välttämättä ole niin. Eräs aikaisempi sanoin että yksi elämäntaitoja on luopumisen taito. Joskus kaikista rohkein teko on antaa ihmisen, varsinkin oman lapsen, lähteä eteenpäin - takaisin osaksi elämänkiertokulkua mihin kuuluu myös kuoleminen. Päästää irti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua niin oksettaa tämä ketju :'(
Toisaalta äidin reaktion ymmärtää. Onhan se aika surullista kun toinen lapsi syntyy vammautuneena. Varmasti jokaisen vammautuneen lapsen vanhempi joutuu käymään vaikeita tunteita ja asioita läpi. Se on kuitenkin vaikea asia, että lapsi ei pysty välttämättä koskaan itsenäiseen elämään ja "nauttimaan elämästä" tavalliseen tapaan.
Eipä se vammautuneen arki välttämättä mitään herkkua ole niissä valtion hoitolaitoksissa. Osa makaa koko elämänsä sängyssä, koska eivät pysty liikkumaan.
Jos itse saisin vaikeasti vammautuneen lapsen, niin en tiedä miten reagoisin. Luultavasti joutuisin jonkinlaiseen todelllisuuspakoon ja olisin ärsyyntynyt kuin persuksiin ammuttu karhu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tämä äiti lestadiolainen, vai miksi pitää tehdä lisää lapsia tuohon tilanteeseen? Toki elämää saa ja pitääkin jatkaa, mutta vaikka olisi terveet kaksoset noin pienet, niin eikö olisi hyvä antaa heille aikaa ennen kuin tuuppaa tuutista lisää mukeloita?
Mitä taivastelijat haluavat ratkaisuksi? Lapsella on jo ympärivuorokautinen hoito. Mitä ehdotatte ratkaisuksi tähän lisäksi? Äidin ei itse tarvitse hoitaa lastaan, koska lapsen vierellä on koko ajan ammattitaitoinen hoitaja.
Ja miksi vuokrafirma hoitaa. No koska kaupunki ostaa siltä palvelut, kun kaupungilla ei ole omaa reserviä kymmenkuntaa hoitajaa, jotka hoitavat yhtä lasta. Tarvittaessa tehdään juuri näin esim. hengityshalvauspotilaiden kanssa. On hoitorinki, missä vakituiset hoitajat. Mutta keikkalaisia on, kun hoitaja on lomalla ja sairaana tai on alituslistat ja on saatava töihin joku ylimääräiselle vapaapäivälle. Ei keikkafirma voi pitää varalla työttömänä vakituisia hoitajia odottamassa, koska hoitaja sairastuu ja nyt on työpäivä. Keikkalaiset menevät sinne paikkaamaan, missä on tarvetta.
Haluaisin kuunnella jeesustelijoilta parannusvaihtoehtoja tilanteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskovaisuus todella selittäis paljon.
Käsitin, että tässä se hoidettava toinen lapsi on vammautuneen pojan kaksoisveli joka syntyi pari minuuttia aiemmin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 21:52"]
Aika hurja synnytys :( Toinen alateitse ja toinen sektiolla.
Mutta että tuolla pojalla on ympäri vuorokauden hoitaja kotona kaupungin puolesta. Kuinka moni omaishoitaja saa samaa??
Ihmettelen tuohon tilanteeseen vauvan tekoa kyllä. Voisi sen ulkopuolisen avun tilannekin vähän helpottaa kun on enemmän aikaa ja voimia hoitaa itse.
[/quote]
Näin omaishoitajana on pakko todeta, että monellako on oikeasti siihen tarve? Eikä se vieraan/vieraiden ihmisten ottaminen kotiinsa ja osaltaan elämäänsä kuitenkaan niin hauskaa ole, että heitä haalimaan alkaisi, ei vaikka he ovat kuinka mukavia, osaavia ja elämää helpottavia tahansa. Olkaa kiitollisia siitä ettette tarvitse hoitorinkiä tai omaishoidon lomittajia, ja silloin, kun tarvitsette, niin olkaa kiitollisia siitä, että heitä on :)
No lapsen parasta tässä nimenomaan mietinkin: tässä kun ei edes eutanasiaa tarvittaisi. Hoitamatta jättäminen riittäsi, ja se on Suomessa mahdollista.
[/quote]
^ Menepä sanomaan se tuolle Leonin äidille. Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta tuollaista olisi todella vaikea kenekään mennä ehdottelemaan, sen on tultava vanhemmilta itseltään..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.06.2015 klo 19:50"]
No lapsen parasta tässä nimenomaan mietinkin: tässä kun ei edes eutanasiaa tarvittaisi. Hoitamatta jättäminen riittäsi, ja se on Suomessa mahdollista.
[/quote]
^ Menepä sanomaan se tuolle Leonin äidille. Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta tuollaista olisi todella vaikea kenekään mennä ehdottelemaan, sen on tultava vanhemmilta itseltään..
[/quote]
Ei voi jättää hoitamatta. Sehän olisi kuolemantuottamus vähintäänkin.
[quote author="Vierailija" time="05.06.2015 klo 12:30"]
[quote author="Vierailija" time="05.06.2015 klo 12:21"]
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 20:59"]
Minä ihmettelen miten ihmeessä hän on saanut noinkin valtavasti apua kotiinsa, hoitajaringin ja kaikki? Ja miten ihmeessä hän ei siitä huolimatta jaksa yhden pienen vammaisen lapsen hoitoa? On perheessä toki 3 muutakin lasta ja jaksaminen on yksilöllistä, mutta silti.
En halua hinkuttaa omaa sädekehää, mutta vertailun vuoksi itselläni on 2 monivammaista lasta (muun perheen ohella) lääkityksineen ja syöttämisineen, täysin hoidettavinen tarpeineen, vaippoineen, syöttöpumppuineen, valvomisineen. Ja sain esim. viime vuonna kesäaikaan 4 päivänä hoitoapua. Siis koko vuoden aikana kesälle yhden ihmisen kotiimme, kesäkuussa 2 päivää ja heinäkuussa 2 päivää.
Pökertyisin, jos hoitajia olisi joskus ollut kokonainen rinki ja vielä yöaikaankin päästämässä nukkumaan. Voi miten sellaista olisi kaivannut!
[/quote]
Miten on mahdollista että samassa perheessä kaksi monivammaista lasta? Joku perinnöllinen sairaus kenties? Ehkäisy käyttöön kitos.
Ja toivon että saisit enemmän apua.
[/quote]
Tiedättkö miten se on mahdollista? Lapset ovat syntyneet peräkkäin, ja heidän sairautensa on alkanut ilmetä vasta pikkuhiljaa. Syliimme siis olemme saaneet "terveet vauvat", mutta kehitys ei lähtenytkään etenemään oikein. Päinvastoin se on tuonutkin terveille ja kaikin puolin normaalin näköisille lapsille takapakkia ja rappeutumista niin, että ovat myöhemmin hyvinkin moniongelmaisia. Tuo taantuminen ehkä vie heidät aikaanaan pois kokonaan, mutta ikää ei tiedä. Sairaus on tuntematon. Tällä hetkellä se ei vaikuta edes geneettiseltä. (Taantumisten joukkoon kuuluu mm. nielemisvaikeuksien puhkeaminen, 1-tyypin diabetes, epilepsia. Myös kuulon tai näön rapistuminen voivat olla edessä)
Aiheeton töksäytyksesi ehkäisyn huolehtimisesta ei ehkä kaipaisi edes reagoimista, mutta kerron silti, että asia on huolehdittu. Toiveistamme huolimatta emme enää ole voineet ottaa vastaan rakkaita lapsia enempää, emme jaksaisi edes hoitotyötä vaativien lasten ohella. Minulle on tehty sterilisaatio.
Olemme miehen kanssa olleet ää-rim-mäi-sen väsyneitä hoitoon useinkin, varsinkin pikkulapsivuosina, mutta tällä hetkellä lapset ovat fyysisesti terveitä ja infektiokierteetkään eivät aiheuta keuhkokuumeita, sairaalajaksoja ja muuta ylimääräistä riesaa. Lasten kehityksessä on harppauksia eteenpäin, he ovat iloisia ja reippaita. Taantumissa on taukoa. Voin itse henkisesti hyvin, olen nukkunut viime aikoina riittävästi.
ap
[quote author="Vierailija" time="05.06.2015 klo 16:17"]
Käsitin, että tässä se hoidettava toinen lapsi on vammautuneen pojan kaksoisveli joka syntyi pari minuuttia aiemmin
[/quote]
Ei ole. Äiti on kuulunut hoitorinkiin, mutta hoitaa nyt 3.5kk vauvaa ja on äitiyslomalla oman lapsen hoitoringistä. Hänen tilalleen on palkattu vuokrafirmasta sijainen.
Voisiko äiti saada sinne avukseen koulutettuja ihmisiä.On varmaan raskasta hoitaa noin vammaista lasta, kun on vauvakin
[quote author="Vierailija" time="05.06.2015 klo 16:18"]
[quote author="Vierailija" time="05.06.2015 klo 12:30"]
[quote author="Vierailija" time="05.06.2015 klo 12:21"]
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 20:59"]
Minä ihmettelen miten ihmeessä hän on saanut noinkin valtavasti apua kotiinsa, hoitajaringin ja kaikki? Ja miten ihmeessä hän ei siitä huolimatta jaksa yhden pienen vammaisen lapsen hoitoa? On perheessä toki 3 muutakin lasta ja jaksaminen on yksilöllistä, mutta silti.
En halua hinkuttaa omaa sädekehää, mutta vertailun vuoksi itselläni on 2 monivammaista lasta (muun perheen ohella) lääkityksineen ja syöttämisineen, täysin hoidettavinen tarpeineen, vaippoineen, syöttöpumppuineen, valvomisineen. Ja sain esim. viime vuonna kesäaikaan 4 päivänä hoitoapua. Siis koko vuoden aikana kesälle yhden ihmisen kotiimme, kesäkuussa 2 päivää ja heinäkuussa 2 päivää.
Pökertyisin, jos hoitajia olisi joskus ollut kokonainen rinki ja vielä yöaikaankin päästämässä nukkumaan. Voi miten sellaista olisi kaivannut!
[/quote]
Miten on mahdollista että samassa perheessä kaksi monivammaista lasta? Joku perinnöllinen sairaus kenties? Ehkäisy käyttöön kitos.
Ja toivon että saisit enemmän apua.
[/quote]
Tiedättkö miten se on mahdollista? Lapset ovat syntyneet peräkkäin, ja heidän sairautensa on alkanut ilmetä vasta pikkuhiljaa. Syliimme siis olemme saaneet "terveet vauvat", mutta kehitys ei lähtenytkään etenemään oikein. Päinvastoin se on tuonutkin terveille ja kaikin puolin normaalin näköisille lapsille takapakkia ja rappeutumista niin, että ovat myöhemmin hyvinkin moniongelmaisia. Tuo taantuminen ehkä vie heidät aikaanaan pois kokonaan, mutta ikää ei tiedä. Sairaus on tuntematon. Tällä hetkellä se ei vaikuta edes geneettiseltä. (Taantumisten joukkoon kuuluu mm. nielemisvaikeuksien puhkeaminen, 1-tyypin diabetes, epilepsia. Myös kuulon tai näön rapistuminen voivat olla edessä)
Aiheeton töksäytyksesi ehkäisyn huolehtimisesta ei ehkä kaipaisi edes reagoimista, mutta kerron silti, että asia on huolehdittu. Toiveistamme huolimatta emme enää ole voineet ottaa vastaan rakkaita lapsia enempää, emme jaksaisi edes hoitotyötä vaativien lasten ohella. Minulle on tehty sterilisaatio.
Olemme miehen kanssa olleet ää-rim-mäi-sen väsyneitä hoitoon useinkin, varsinkin pikkulapsivuosina, mutta tällä hetkellä lapset ovat fyysisesti terveitä ja infektiokierteetkään eivät aiheuta keuhkokuumeita, sairaalajaksoja ja muuta ylimääräistä riesaa. Lasten kehityksessä on harppauksia eteenpäin, he ovat iloisia ja reippaita. Taantumissa on taukoa. Voin itse henkisesti hyvin, olen nukkunut viime aikoina riittävästi.
ap
[/quote]
Piikkiä perssiiseen, kalliiksi tulee. T: av-mamma
[quote author="Vierailija" time="05.06.2015 klo 13:11"]Miettikää oikeasti sitä hillitöntä euromäärää ja työpanosta mikä menee tähän lapseen :-O Siis pidän heikkojen auttamista ehdottoman tärkeänä asiana ja itselläni on vammainen veli, joten sekään ei ole vierasta arkea minulle. Mutta johonkin pitäisi kyllä raja vetää. Eihän tässä ole mitään järkeä, että kuten joku kirjoittikin, melkein terveysasemallinen henkilökuntaa pyörii yhden toivottoman tapauksen ympärillä.
Ajattelisi tuokin äiti sitä lasta, oikeasti. Toinen ei näe, kuule(?), ei pysty hievahtamaankaan vaikka olisi kuinka kamala olo, ei pysty inahtamaankaan, ei nielemään, ei varmaan juurikaan edes ajattelemaan. Päivästä toiseen möllöttää tyhjyydessä. Vankina kuoressaan, jatkuvassa tukehtumisen ja pakokauhun tunteessa ja sitä kuorta ylläpidetään nyt kaikin voimin. Lapsi ei varmaan ymmärrä edes mikä sen tukehtumisen tunteen aiheuttaa, mutta päivästä toiseen niin vain on. Kukaan ei jaksaisi sinua hoitaa, ei edes oma äiti joka haluaa pitkän loman sinusta. Mikä pointti silti on jatkaa näin ja MIKSI?! Tuohan on käytännössä loputonta saattohoitoa, mutta järjettömillä resursseilla. Mihin tällä pyritään? Kuinka itsekkäitä vanhemmat voivat olla kun eivät voi päästää toista lähtemään?!
Kyllähän tehohoidossakin lopetetaan elämää ylläpitävä hoito jossain kohtaa kun toivoa ei enää yksinkertaisesti ole. Annetaan lapsen, aikuisen tai vanhuksen mennä ja huolehditaan ettei kipuja ole. Jos tässä nyt vahditaan 24/7 ettei tukehdu niin eikö toivo ole silloin kokonana mennyt? Luulisi, että armeliaampaa olisi nukuttaa poika, jättää se loputon sörkkiminen ja liman imeminen ja antaa hänen lähteä vanhempien sylissä.
[/quote]
Saattohoidossa myös imetään limaa ja annetaan happea. Ei oloa helpottavia toimenpiteitä lopeteta. Ainoastaan jätetään tehohoito ja elvytys. Ei kenenkään tarvitse kitua. Luultavasti tälläkin jutun lapsella on er päätös.
[quote author="Vierailija" time="05.06.2015 klo 14:50"]
[quote author="Vierailija" time="05.06.2015 klo 14:46"]
[quote author="Vierailija" time="05.06.2015 klo 13:40"]
[quote author="Vierailija" time="05.06.2015 klo 13:11"]
Miettikää oikeasti sitä hillitöntä euromäärää ja työpanosta mikä menee tähän lapseen :-O Siis pidän heikkojen auttamista ehdottoman tärkeänä asiana ja itselläni on vammainen veli, joten sekään ei ole vierasta arkea minulle. Mutta johonkin pitäisi kyllä raja vetää. Eihän tässä ole mitään järkeä, että kuten joku kirjoittikin, melkein terveysasemallinen henkilökuntaa pyörii yhden toivottoman tapauksen ympärillä.
Ajattelisi tuokin äiti sitä lasta, oikeasti. Toinen ei näe, kuule(?), ei pysty hievahtamaankaan vaikka olisi kuinka kamala olo, ei pysty inahtamaankaan, ei nielemään, ei varmaan juurikaan edes ajattelemaan. Päivästä toiseen möllöttää tyhjyydessä. Vankina kuoressaan, jatkuvassa tukehtumisen ja pakokauhun tunteessa ja sitä kuorta ylläpidetään nyt kaikin voimin. Lapsi ei varmaan ymmärrä edes mikä sen tukehtumisen tunteen aiheuttaa, mutta päivästä toiseen niin vain on. Kukaan ei jaksaisi sinua hoitaa, ei edes oma äiti joka haluaa pitkän loman sinusta. Mikä pointti silti on jatkaa näin ja MIKSI?! Tuohan on käytännössä loputonta saattohoitoa, mutta järjettömillä resursseilla. Mihin tällä pyritään? Kuinka itsekkäitä vanhemmat voivat olla kun eivät voi päästää toista lähtemään?!
Kyllähän tehohoidossakin lopetetaan elämää ylläpitävä hoito jossain kohtaa kun toivoa ei enää yksinkertaisesti ole. Annetaan lapsen, aikuisen tai vanhuksen mennä ja huolehditaan ettei kipuja ole. Jos tässä nyt vahditaan 24/7 ettei tukehdu niin eikö toivo ole silloin kokonana mennyt? Luulisi, että armeliaampaa olisi nukuttaa poika, jättää se loputon sörkkiminen ja liman imeminen ja antaa hänen lähteä vanhempien sylissä.
[/quote]
Minun mielestäni taas sinun lapsillesi pitäisi antaa piikki. Kaikillahan on oikeus mielipiteeseensä.
[/quote]
Onko sulla jotain perusteluja omallesi? Ylemmällä kirjoittajalla olisi pätevät ja asialliset perustelut omalle mielipiteelleen.
[/quote]
Että tietäisi myös miltä sellainen äidistä tuntuu. Ja tasa-arvo. Kenestä tahansa pitää voida sanoa samaa, koska kaikkien elämä on yhtä tärkeä.
[/quote]
Tuo "kaikkien elämä on yhtä tärkeä" on kyllä niin kliseistä lätinää tällaisissa tapauksissa. Pätee silloin kun tehdään esim. päätöksiä elvytyksestä tai pelastetaan ihmisiä: kaikki ihmishenget ovat silloin yhtä arvokkaita. Mutta nyt kun toivo pelastumisesta on jo menetetty, voisi ajatella vähän inhimillisemmin. Tämä pieni lapsi kärsii ja odottelee lopunikäänsä kuolemaa avuttomana kuolaavana vihanneksena: täytyy poikaa silti rääkätä ja pitää vaan hengissä, koska "jokainen elämä on yhtä arvokas?"