Ystävästä tullut akateeminen elitisti

Anna kun veikkaan. Ystävääsi ei demokratia nappaa, kun siinä alemmin koulutetuillakin on sama yksi ääni.

Vierailija kirjoitti:

Tuskin ystäväsi on kovin syvällä akateemisessa maailmassa jos viettää aikaa kanssasi eikä muiden akateemisten kanssa. Tykkää sinulle pätemisestä mutta pärjäisikö keskusteluissa muiden oman alansa tai muiden alojen akateemisten kanssa?

Ota ilo irti ystäväsi jakamista näkemyksistä ja mieti, voisiko joku ala kiinnostaa sinua. Jos puhuminen akateemiselle on jo tuttua, voisit pärjätä hyvin.

Viettää hän kyllä muiden akateemisten, mutta myös ”meidän muiden” kanssa. Aivan kuin itsekin vietän myös muiden akateemisten kuin tämän ystävän kanssa aikaani, mutta suurin osa heistä ei käyttäydy noin. Monien kanssa koko asiaa ei tule edes ajateltua, sillä he eivät puhu koulutuksestaan muuta kuin silloin kun kyse on koulusta/töistä. Vain parin ystävän kanssa on tapahtunut tällainen etääntyminen ja pätemisen alkaminen selvästi yliopistoon pääsyn myötä. Miksi muuten oletat ettei joku ala jo kiinnostaisi?

Erityisesti viimeinen lauseesi on kummallinen. Huokuu problemaattinen asenne. AP

Joillekin käy noin. Kuvittelevat tietävänsä kaikesta kaiken. Kertoo siitä, että nöyryys puuttuu. Uskon, että elämä opettaa. Tosin jotkut eivät silti koskaan kasva vaan jäävät henkisesti kehittymättömiksi vaikka olisi mitä oppiarvoja. Ihminen kehittyy vain nöyryys edellä. 

Vierailija kirjoitti:

Kertoo yhtä paljon nykyajan yliopistosta kuin ystävistäsi. Yliopistojen politisoituminen on tapahtunut yllättävän nopeasti ja ilman vastarintaa. Nuoria aivopestään intersektionaalisella marxilaisella feminismillä, se ei ole ideologia muiden joukossa vaan totuus ja tutkimuksen lähtökohta.

Tämä on ikävä kyllä totta. Alle 10 vuodessa meno on muuttunut sellaiseksi, että vain tietyt mielipiteet ovat sallittuja.

Aloittajan kaveri kyllä vaikuttaa ihan vain siltä että on kusi noussut hattuun :D Tohtoriopinnoissa se yleensä sitten valuu takaisin alas, tosin ei ihan kaikilla.

Vierailija kirjoitti:

Suomi on luokkayhteiskunta. Olette ajautumassa eri yhteiskuntaluokkiin.

Juuri näin. Meilläkin kävi kaveripiirissä sama kun tultiin 3-kymppisiksi. Osa valmistui ja nousi korkeammalle, osa jäi alempaan luokkaan, kuten itse. Siinä samalla sitten hiljalleen viilentyivät kaveruussuhteetkin. Eikä kyse ollut mistään riidasta tai muusta, vaan siitä että sosiaalinen todellisuus ajoi erilleen.

Ystäväsi kuulostaa todella rasittavalta tyypiltä, ja varmasti yliopistossa opiskelu on vaikuttanut hänen asenteeseensa. Kyse on kuitenkin hänestä yksilönä, ei siitä että yliopistoissa monet ajattelisivat tuolla tavalla.

Jep. Ihan kun eksä. Kaikkien alojen asiantuntija ja erikoisalojen asiantuntijoidenkin yläpuolella tutkittuaan aikansa googlea.

Ja ihmettelikö joku että on eksä?

Ehkä yliopistoon pääseminen on ollut ystäväsi ainoa kunnon tavoite elämässä, ja nyt kun se on saavutettu ei hän enää muusta välitä.

Tuttu tunne. Minulla on hieman samanlainen ystävä, tosin itsekin olen suorittanut korkeakoulututkinnon. Tämä ystävä kuitenkin pitää itseään paremmin koulutettuna, koska hän on opiskellut alaa, jota on todella vaikea päästä opiskelemaan :D Toki hän puhua pulputtaa kiinnostavista teorioista yms., mutta varsinainen oman alan ulkopuolinen yleistietämys on täys nolla. Hän ei edes osaa sijoittaa Tamperetta Suomen kartalle.

Valitettava tilanne, josta toivottavasti voitte puhua. Eihän tuota ystävyyttä voi tuollaisena jatkaa. Voi olla, että joudut vähentämään kontakteja häneen.

Pakko myös mainita, että itse en edes muista ketkä kavereistani ovat korkeakoulutettuja. Itse olen juu, ja jo edellinen sukupolvi perheessä oli, mutta koulutustaso ei vaikuta kaverisuhteisiin mitenkään, kavereita on erilaisista taustoista ja ympyröistä. En siis syyttäisi yliopistokoulutusta tästä, vaan kyse lienee kyllä henkilön luonteenpiirteistä - henkilö haluaa nostaa itseään muiden yläpuolelle, ja keksii siihen syyn minkä hyvänsä. Ehkä kärsinyt aina huonosta itsetunnosta etenkin kokemansa yhteiskuntaluokkansa suhteen ja nyt sitten kylvää pahaa ympärilleen. 

Kertoo siitä, että ihminen voi olla koulutettu, olematta sivistynyt.

"meillä yliopistossa on katsos opetettu ajattelemaan ja hakemaan tietoa” 😂. Tämä koskee varmaan vain sitä omaa opiskelualaa. Ei ainakaan normielämää, sillä joka ikinen tohtorikin uskoo todeksi silmää räpäyttämättä jokaisen keksityn paskajuorun toisesta ihmisestä. Ei mitään kyseenalaistusta tiedon todenperäisyydestä, ei kysytä, tutkita, epäillä. Eteenpäin kerrotaan sopivasti muunneltuna. Vielä pitävät itseään viisaina kun on luettu toisten tekstejä ja analysoitu niitä.

Olen maisteri, mutta luojan kiitos, että en tuollainen. Teidän ystävyys ei enää toimi. Itse luovuin vuosien yrittämisen jälkeen pitkäaikaisesta ystävästäni juuri tästä syystä, että ystävyys oli muuttunut enkä saanut siitä enää mitään. Eri syyt, mutta perusongelma sama kuin sinulla.

"asemansa tuomaa valtaa"

Ei hänellä ole mitään tuollaista sinua kohtaan, koska et ole hänen palkkalistoilla.

Vierailija kirjoitti:

"asemansa tuomaa valtaa"

Ei hänellä ole mitään tuollaista sinua kohtaan, koska et ole hänen palkkalistoilla.

Sosiaalista valtaa on, huomaahan sen jo selaamalla tätä palstaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"asemansa tuomaa valtaa"

Ei hänellä ole mitään tuollaista sinua kohtaan, koska et ole hänen palkkalistoilla.

Sosiaalista valtaa on, huomaahan sen jo selaamalla tätä palstaa.

Ei ole sosiaalistakaan valtaa, paitsi ehkä hänen omasta mielestään ja silloin jotkut, kuten ilmeisesti ap:n kaveri alkavat myös uskoa siihen.

Kuten kerroit, ystäväsi on muuttunut ja kehittynyt. Sinä olet jämähtänyt samaan olotilaan.

Akateemisesti koulutettu uskoo tieteeseen. Ehkä sinäkin uskot, että 2+2=4, kun koulussa on näin opetettu. Se on fakta, jota ei lähdetä kyseenalaistamaan eikä se siis ole mielipide kysymys.

Oletteko vielä nuoria ja onko ystäväsi perheensä eka yliopistoon mennyt? Jotenkin tällaiset lähtökohdat paistavat läpi tekstistäsi.

En ole itse törmännyt vastaavaan. Minun tuttavapiirissäni melkein kaikki tulevat korkeasti koulutetuista perheistä ja ovat itsekin opiskelleet yliopistossa. En muista että kukaan olisi muuttunut fuksivuonna mihinkään suuntaan. Ei kellekään tullut tuollaista pätemisen tarvetta, kaikki ymmärsivät kyllä että yliopisto-opinnot ovat vasta alku jonkin alan asiantuntijuudelle.

Enkä ole edes ihan varma siitä tarjoaako yliopisto aina parhaat lähtökohdat kriittiselle ajattelulle ja laaja-alaiselle tiedonhaulle. Skarpit tyypit ovat skarppeja tyyppejä ilman yliopistoakin. Tosin kaikki tuntemani skarpit tyypit ovatkin hakeutuneet yliopistoon. Ja onhan siellä ollut paljon ei-skarppeja tyyppejäkin.

Mulle kävi ihan samalla lailla.  Yli 20 vuotta ystävyyttä loppui tuohon samaan. Mun mielipiteillä, ajatuksilla tai muulla ei ollut mitään väliä enää, kun ystäväni nousi koulutusasteikolla korkeammalle. Olemme kuitenkin molemmat samoista oloista lähtöisin, mutta hän kokee olevansa niin paljon parempi, ettei ystävyydestämme tullut enää mitään. Kun lapsetkin opetettiin siihen, että kylässä käydessä haukkuivat mm. mun auton vanhaksi romuksi, niin eihän se hyvältä tuntunut. Myös omien siskojeni kanssa kävi tismalleen samalla lailla. He kokevat nyt olevansa ns. queens of f*cing everything ja muut eivät ole yhtään mitään.

Kuulostaa, että ystäväsi on vain innostunut kun on alkanut itse tajuamaan paremmin ja käsitteellistämään asioita omalla alallaan opintojensa alettua, Myöhemmin oppii toivottavasti suhteellistamaan asioita. Ehkä  hän elää vaihetta, jossa tajuttuaan jostakin jotakin, luulee tietävänsä kaikesta kaiken. Suhtaudu humoristisesti itseksesi, ei ystävyytenne tarvitse siihen kaatua vaikka hän tällä hetkellä pyrkiikin pätemään. Vaihda puheenaihetta itseäsi kiinnostavaan asiaan tai johonkin, jostä sinä tiedät enemmän kuin hän,

Onko tämä henkilö sukunsa ensimmäinen akateeminen, vai onko jotain muuta tarvetta päteä ja todistella jotain? Normaali ihminen ei höyrähdä koulutuksestaan noin pahasti. Ehkä aika auttaa ja hän pääsee yli tämän omaa persoonaansa koskevan kriisivaiheen, kun tajuaa ihmisten olevan keskimäärin ihan yhtä tyhmiä.