Laihdutus aina epäonnistuu, mikä avuksi? Pitäisi saada pois 33kg, että olisin normaalipainossa. Miten olette onnistuneet välttämättää jatkuvia repsahduksia?
Kommentit (214)
Pääaterian puolitan . Vaikka ois nälkä illalla en syö mitään.Joskus on vaikea nukahtaa,mutta siihenkin tottuu.
Nyt huomaan aamulla, että ei ole nälkää samalla tavalla kuin ennen kun söin normaalin aterian.
Mitä ihmettä oikein syöt? Pelkkiä nopeita hiilareita? Ja mitä teet päivisin? Mulla on ainakin useimpina päivinä niin paljon tekemistä, etten ehdi kunnolla syödäkään.
Vierailija kirjoitti:
Syömällä, nukkumalla hyvin, olemalla stressaamatta ja tekemällä PALJON työtä mentaalipuolella.
Niin, päässähän se vika on, kun ei pysty toteuttamaan pitkäntähtäimen suunnitelmia.
Olen kyllä sellainen, kaikilla elämän osa-alueilla, että pyrin pääsemään kaikesta mahdollisimman helpolla.
Laihdutus tuntuu liian rankalta toteuttaa :(
Ap
Minua auttoi vain täysi sokerivieroitus, ei mitään nopeita hiilareita. Muutamassa viikossa katosi kaikki mielihalut eikä ole vuosia myöhemminkään takaisin tullut.
Mä hörpin vettä ja otan jääkaapista vaikka yhden siivun appelsiinia, kun alkaa huikoa ja ruokailuun on aikaa vielä. Kokoan aika usein jo aamusta kaappiin ne ruuat jotka saan päivän mittaan syödä.
Jos ahmin ne heti lounaalla, tiedän että illasta tulee piiitkä. tahdonvoimallahan tässä kärvistellään koko ajan. Mutta 30 kiloa on jo saatu pois, joten tässä tuntee jo itsensä aika hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä oikein syöt? Pelkkiä nopeita hiilareita? Ja mitä teet päivisin? Mulla on ainakin useimpina päivinä niin paljon tekemistä, etten ehdi kunnolla syödäkään.
Fyysinen työ, töistä päästyä, oli ilta tai aamuvuoro, niin syön terveellisesti lautasmallin mukaan. Mutta sitten se jää päälle, syö koko ajan, himo ei lopu siihen ateriaan. Ap
Syömällä sellaista ruokaa, joka ei aiheuta ylimääräisiä mielitekoja eikä ylimääräistä nälkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä oikein syöt? Pelkkiä nopeita hiilareita? Ja mitä teet päivisin? Mulla on ainakin useimpina päivinä niin paljon tekemistä, etten ehdi kunnolla syödäkään.
Fyysinen työ, töistä päästyä, oli ilta tai aamuvuoro, niin syön terveellisesti lautasmallin mukaan. Mutta sitten se jää päälle, syö koko ajan, himo ei lopu siihen ateriaan. Ap
Olisko aihetta muuttaa syömisiä, jos nykyisellä himot vain yltyy.
Elämäntapamuutos, joka sisältää myös ajattelutavan muutoksen ja henkiseen hyvinvointiin panostamista.
Jos tällainen on sinulle vaikea omaksua, niin suosittelen lopettamaan ikuisen laihduttamisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä oikein syöt? Pelkkiä nopeita hiilareita? Ja mitä teet päivisin? Mulla on ainakin useimpina päivinä niin paljon tekemistä, etten ehdi kunnolla syödäkään.
Fyysinen työ, töistä päästyä, oli ilta tai aamuvuoro, niin syön terveellisesti lautasmallin mukaan. Mutta sitten se jää päälle, syö koko ajan, himo ei lopu siihen ateriaan. Ap
Kuulostaapa "terveelliseltä"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä oikein syöt? Pelkkiä nopeita hiilareita? Ja mitä teet päivisin? Mulla on ainakin useimpina päivinä niin paljon tekemistä, etten ehdi kunnolla syödäkään.
Fyysinen työ, töistä päästyä, oli ilta tai aamuvuoro, niin syön terveellisesti lautasmallin mukaan. Mutta sitten se jää päälle, syö koko ajan, himo ei lopu siihen ateriaan. Ap
Olisko aihetta muuttaa syömisiä, jos nykyisellä himot vain yltyy.
Se on sama, syönkö munakkaan vai pasta-aterian, pitäisi saada voimaa vastustaa ruokaa..
Kannattaa unohtaa se lautasmalli ja ne epäterveet hiilarit ja rasvat, jotka vain ylläpitää nälkää.
Kaloreita laskemalla virallis"terveellisellä" ruokavaliolla pitää oikeasti kitua nälässä ja siksi laihdutus ei koskaan ole pysyvää, kun sitä nälkäänsä ei saa hiilareilla ja keinorasvoilla hallintaan.
Paras puoli VHH ruokavaliossa on se, että vaikka jossain vaiheessa tulisikin nälkä, niin ruoka on oikeasti terveellistä ja ravitsevaa ja ihan oikeasti saa syödä mahansa täyteen eikä kärvistellä nälässä, jolloin painon hallinta on paljon helpompaa.
VHH:n huono puoli on se, että ihmiset eivät osaa tehdä sitä oikein, vaan kuvittelevat sen olevan pelkkää pekonia ja munia tai sitten tekevät jotain ketoleipiä ja vetävät pelkkiä niitä ja luulevat syövänsä "oikein".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä oikein syöt? Pelkkiä nopeita hiilareita? Ja mitä teet päivisin? Mulla on ainakin useimpina päivinä niin paljon tekemistä, etten ehdi kunnolla syödäkään.
Fyysinen työ, töistä päästyä, oli ilta tai aamuvuoro, niin syön terveellisesti lautasmallin mukaan. Mutta sitten se jää päälle, syö koko ajan, himo ei lopu siihen ateriaan. Ap
Olisko aihetta muuttaa syömisiä, jos nykyisellä himot vain yltyy.
Se on sama, syönkö munakkaan vai pasta-aterian, pitäisi saada voimaa vastustaa ruokaa..
Sitä voimaa saa oikeanlaisesta ruuasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä oikein syöt? Pelkkiä nopeita hiilareita? Ja mitä teet päivisin? Mulla on ainakin useimpina päivinä niin paljon tekemistä, etten ehdi kunnolla syödäkään.
Fyysinen työ, töistä päästyä, oli ilta tai aamuvuoro, niin syön terveellisesti lautasmallin mukaan. Mutta sitten se jää päälle, syö koko ajan, himo ei lopu siihen ateriaan. Ap
Olisko aihetta muuttaa syömisiä, jos nykyisellä himot vain yltyy.
Se on sama, syönkö munakkaan vai pasta-aterian, pitäisi saada voimaa vastustaa ruokaa..
Sitä voimaa saa oikeanlaisesta ruuasta.
Mikä olisi sellainen ruoka?
Töissä päivällä tai illalla syön yleensä rahkan, pari ruisleipää kinkulla sekä mandariinin/banaanin.
Kotona jonkun lämpimän ruuan salaatin kanssa.
Ap
Ruokavalio, rutiini ja yksi epäonnistuminen ruuan kanssa ei ole syy lopettaa.
Käytännössä opettelet syömään uudella tavalla.
Voitko kokeilla esim. Martina Aitolehden 21 päivän haastetta jolloin voit esittää kysymyksiä, saat reseptejä, liikuntaohjeita ja tukea muilta haasteeseen osallistuvista.
Ps. Käytin Martinaa ihan tahallaan esimerkkinä, koska joku vetää herneen syvälle nenäänsä hänen nimestään 😜
Lähtökohtaisesti olet tilanteessa että vaikka saisit laihdutettua, lihot 99% varmasti takaisin muutaman vuoden sisään. Näin on käynyt itselläkin monesti kun ajatuksena ollut vain se LAIHDUTUS ja tietty kilomäärä tavoitteena. Sitten vaan tajusin että voi laihtua elämäntapamuutoksella, syömällä paljon ettei todellakaan ole nälkä ja repsahdukset ei lihota kunhan ne eivät valtaa elämää, ei mässäämällä holtittomasti tosiaan laihdu. Jos repsahdat pari kertaa viikossa, entä sitten? Itse laihduin huomaamatta n.30kg vuodessa. Eilen viimksi söin ison pizzan, huomenna taas pidän herkkupäivän. Vielä pitäisi saada jokunen kilo pois, ihanne varmaan olisi 10kg. Se lähtee ajan kanssa.
Itse en olekaan onnistunut. Olen kuitenkin tajunnut ongelmien johtuvan paljolti myös henkisen puolen ongelmista ja muutenkin vaikeasta elämästä ja sen mukanaan tuomista ongelmista. Sokeririippuvuus on pahana. Sehän on verrattavissa ihan päihderiippuvuuksiin ja vieroitusoireet ovat kamalia. Epäterveellinen ruoka ja lohtusyöminen eivät ole keinoja hoitaa ahdistusta, mutta silti vain teen niin. Kun elämä on muutenkin monin tavoin pielessä ja rahatkin vähissä ei sitä vain jaksa laittaa terveellisempää ruokaa. Lisäksi kokkaaminen on hidasta ja se aiheuttaa vain sotkua, jotka nekin pitää jaksaa siivota. Laihduttaminen tarvitsisikaan tuekseen henkisen puolen asioiden ja syömisongelmien käsittelyä. Se voi olla hyvin vaikeaa.
Minä heivasin vaa'an kokonaan pois. Aiemmin tuli seurattua sitä liian tarkkaan ja jos paino jäi jossain vaiheessa junnaamaan, koetin korjata sitä ottamalla sitten tiukemmin. Ei toimi.
Nyt olen tehnyt muutoksia vähän kerrallaan. Miehen mukana elämään tuli iltasyöminen, siitä olen opetellut taas pois. Olen lisännyt myös kasviksia ja hedelmiä ruokavalioon, ennen ne tuppasi unohtumaan. Välillä tulee syötyä mitä sattuu, mutta seuraavana päivänä palaan taas syömään kunnolla enkä vähennä syömistä. Kilomääristä minulla ei ole mitään tietoa, mutta kaapista löytyy taas kivoja vaatteita, jotka ei ole sopineet päälle aikoihin.
Vierailija kirjoitti:
Itse en olekaan onnistunut. Olen kuitenkin tajunnut ongelmien johtuvan paljolti myös henkisen puolen ongelmista ja muutenkin vaikeasta elämästä ja sen mukanaan tuomista ongelmista. Sokeririippuvuus on pahana. Sehän on verrattavissa ihan päihderiippuvuuksiin ja vieroitusoireet ovat kamalia. Epäterveellinen ruoka ja lohtusyöminen eivät ole keinoja hoitaa ahdistusta, mutta silti vain teen niin. Kun elämä on muutenkin monin tavoin pielessä ja rahatkin vähissä ei sitä vain jaksa laittaa terveellisempää ruokaa. Lisäksi kokkaaminen on hidasta ja se aiheuttaa vain sotkua, jotka nekin pitää jaksaa siivota. Laihduttaminen tarvitsisikaan tuekseen henkisen puolen asioiden ja syömisongelmien käsittelyä. Se voi olla hyvin vaikeaa.
Pelkkiä tekosyitä.
Joka haluaa, keksii keinot. Joka ei halua, keksii selitykset.
Syömällä, nukkumalla hyvin, olemalla stressaamatta ja tekemällä PALJON työtä mentaalipuolella.