Lue keskustelun säännöt.
Helppo korkeakoulututkinto?
Haluaisin näin keski-iässä hankkia kunnon koulutuksen kun ei duunarielämää pätkäsopimuksilla tylsässä työssä paskalla palkalla enää jaksa. Mihin Yliopistoon ja mille alalle pääsee helposti ja opiskelu ei vaadi ihan mahdottomia?
Kommentit (1199)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ihmetyttää tässä nyky-yhteiskunnassa se, että miksi kellekään ei tunnu riittävän mikään. Vaikka lahjakkuus olisi peruskoulussa ollut kutosen tasoa, niin silti pitäs päästä lääkäri-astronautti-DI:ksi ja mielellään mahdollisimman helposti ja nopeasti.
Se nyt vaan on niin, että koulutus, kokemuksen hankkiminen ja urakehitys on koko elämän kestävä matka ja se kannattaa pyrkiä aloittamaan mahdollisimman aikaisin. Ja se vaatii sekä lahjakkuutta että paljon työtä.
Ja miksi niin harva duunari ei osaa arvostaa omaa työtään ja ammattiylpeyttä. Kaikilla suorittavillakin ammateilla on oma tärkeä roolinsa. Muistan aina kiittää meidän toimistolla siivoojaa. Firma olisi jäätävä paikka ilman häntä. Samoin henkilöstöravintolan henkilökunta. Korvaamattomia arjen sanakreita, että saadaan hyvää ruokaa. Samoin lähikaupan henkilökunta. On mukavaa asioida kaupassa, jossa on kivat tyypit ja siistit hyllyt. Erilaiset asentajat ja huoltoihmiset pitää yhteiskunnan pyörimässä. Toivoisin vähän enemmän arvostusta ja ammattiylpeyttä nykypäiväänkin.
Minua ihmetyttää, että vielä vuonna 2022 löytyy Suomesta kaltaisiasi historiaan jämähtäneitä puusilmiä. Ensinnäkään peruskoulu ei vielä kerro taidoista yhtään mitään. Voi olla koulukiusaamista, päihdekoti tai toteamaton add tms., joka vaikuttaa keskittymiseen ja oppimiseen. Lisäksi voi olla muita elämänmullistuksia, kuten muuttoja, eroja, lasten syntymiä jne., jolloin ei ole aikaa laittaa omia urahaaveitaan etusijalle. Ihan jokainen voi missä elämänvaiheessa tahansa aloittaa opiskelut ja menestyä. Tuota toistamaasi mantraa ikävä kyllä opettajatkin opetetaan toistamaan, että alipalkattuja duunareita riittäisi jatkossakin. Toivottavasti yhä useampi huomaa viimeistään aikuisena, että onkin koko elämä aikaa rakentaa uraa ja opiskella. Ei tarvitse sammaloitua paikoilleen. Kyllä osa akateemisistakin vaihtaa dunarihommiin, joka on myös ok. Tärkeintä on, että jokainen elää itselleen ja toteuttaa omat haaveensa. Toivottavasti eivät kohtaa sellaisia dissaajia kuin sinä.
Ketä mä dissaan? En mielestäni ketään. Tässä maassa on vaan aika pirun paljon duunareita, jotka ei arvosta itseään ja ammattiaan. Nykypäivän trendi on, että niitä omia hommia dissataan. Ne hommat on tärkeitä ja ne voi tehdä ammattiylpeydellä. Olen itsekin tehnyt suorittavaa työtä. Tein hommat aina niin hyvin kuin osasin ja positiivisella asenteella. Ja sillä tavalla saa myös hyvää palautetta asiakkailta. Se oli mukavaa aikaa.
"Vaikka lahjakkuus olisi peruskoulussa ollut kutosen tasoa, niin silti pitäs päästä lääkäri-astronautti-DI:ks"
Oma viestisi. Eli dissaat esim. heitä, joilla on kutosen peruskoulutodistus. Ei se ole mikään este opiskella vaikka lääkäriksi. Voi mennä vaikka peruskoululinjalle nostamaan päättötodistuksen numeroita, sitten lukioon ja sitten yliopistoon. Yläasteen todistus ei määrittele ihmisen kykyjä millään tavalla.
Veikkaan, että aika harvassa on Suomen lääkärit, joilla oli peruskoulun todistus kutonen. Siis ihan oikeesti. Kirjoittamasi on ehkä teoriassa mahdollista, mutta aika utopiaa. Lääkikseen hakevalla kuitenkin pitäs olla ne fysiikat, kemiat ja matikat likimain kymppejä.
Mihin lääkäri tarvitsee matematiikkaa?
Muuhun kuin laskutukseen.
Pääsykokeessa tarvitaan matematiikkaa, mutta opinnoissa ei niinkään. Opinnot ovat hyvin pitkälti pänttäystä. Olen monta kertaa törmännyt ajatukseen, että lääkiksessä laskettaisiin jotain monimutkaisia laskuja, mutta ei lasketa.
Että lääkiksessä ei opetella samaa matikan määrää kuin kaikilla yliopisto ja ammattikorkea linjoilla? Ei toisen asteen yhtälöitä, ei derivaattaa?
No, mihin lääkiksessä tarvitaan toisen asteen yhtälöitä tai derivaattaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
syytä harkita tarkkaan kirjoitti:
Jos korkeakoulututkinto on helppo keskivertokansalaisesta, se on kyllä liian helppo tutkinto. Korkeakoulujen ja yliopistojen tulee edustaa kansakunnan korkeinta tietämystä. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset korkeakoulut ja yliopistot eivät ole häävejä.
Paria asiaa kannattaa miettiä: haluaako ensi kädessä parempaa arvostusta, parempaa palkkaa vai parempia työllisyysnäkymiä. Kuinka itsenäistä työtä haluaa tehdä? Haluatko johtaa vai tulla johdetuksi? Johtaminen ei ole vain yrityksen johtamista, voi johtaa esim työryhmää, jossa on mukana 6-12 henkilöä. Onko koulutus ilmainen vai jonkin yrityksen järjestämä?
Eiköhän tämä korkeakoulutuksen helpottaminen liity kiinteästi AMK järjestelmään. Sen myötä jokainen voi saavuttaa korkeakoulututkinnon, huolimatta siitä, onko henkilöllä kuitenkaan todellista osaamista.
AMK: t luotin 1990-luvun laman aikana, kun nuoria oli liikaa työttöminä. Kaikki eivät mahtuneet korkeakouluihin ja yliopistoihin, eikä ammattikoulu kiinnostanut tarpeeksi. Piti keksiä, millä siivota nuoret pois kortistosta, ja niin luotiin amk-koulutus, jolla on korkeampi status kuin ammattikoululla, mutta joka on paljon helpompi kuin oikea yliopistokoulutus.
Olihan amk:oota vastaavat tekut ja opistot olemassa aikaisemminkin jo 50 luvulta asti. Sieltä pystyi opiskella ”välimallin” tutkinnon jolla pääsi väliportaan konttorirotaksi tai työmaan lähiesimieheksi, ehkäpä ihan suunnittelupuolelle. Oli koulutusuudistus jolla tehostettiin ja yhdenmukaistettiin koulutusta. Malli otettiin Saksasta.
Mä kävin kadettikurssin ohjaajalinjan. Oli helppoa kuin heinänteko.
Itse yliopistotutkinnon suorittaneena neuvoisin opiskelemaan sitä mikä oikeasti kiinnostaa. Jos opiskelee väkipakolla jotain, joka ei kauheasti kiinnosta, opinnot ovat raskaita, mutta kiinnostavia asioita jaksaa kuunnella ja penkoa.
Tutki yliopistojen opiskeluohjelmia, voi löytyä joku josta innostut, että ai tuollaistakin voi lukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla lukupäätä? Jos on, niin psykologiaa / oikikseen / hallintotieteitä / julkisoikeutta. Kampaaja-ystäväni päätti aikuisiällä mennä oikikseen ja luki yhden kevään pääsykoekirjoja, pääsi sisään helposti. Näillä aloilla tutkinnon voi suorittaa helposti ja nopeasti kirjatenteillä.
Oikis ei kyllä ole mikään helppo rasti.
On se kyllä. Ei tarvitse yhtään matemaattista osaamista. Niin helppo, että Heikki Lampelakin sen suoritti.
Mutta tarvitaan äärimmäisen hyvä muisti. Sielläkin on tuhansia sivuja luettavaa. Lisäksi tarvitaan isojen kokonaisuuksien hallintaa etenkin jos on kysymys monitieteisestä alasta. Ympäristöoikeudessa tarvitaan myös matematiikkaa. Pitäähän asetettuja rajoja osata laskea. Esim. fysiikka, kemia jne. tulevat ilmasto- ja saasteasioissa ja pitoisuuksissa ja luonnonsuojeluoikeudessa biologia.
Jos toiminnanharjoittaja laskettelee hakemuksessaan luikuria päästöarvoista, niin asiantuntijan pitää osata palauttaa hakemus ja vaatia tarkempia tutkimuksia. Jos ei tajua mitään, niin myöntelee lupia mihin sattuu, eikä osaa tarkastaa päätöksiä.
Ympäristöoikeudessa tarvitaan matematiikkaa? Minkälaista? Siis prosenttilaskua vai integrointia vai mitä? Kyllähän noissa käytetään asiantuntijoita, eikä kukaan lakimies teoreettista taustaa väännä itse.
Toki esim. perheoikeudessa ositusasioissa pitää osata plus- ja miinuslaskua, mutta ei nyt voi sanoa, että erityisesti ylioppilaaksi pitäsi olla matemaattisesti lahjakas.
Kaikissa ammateissa "tarvitsee matikkaa", kun pitää osata kirjata tunteja yht. 7,5h/päivä. Asianajajalla toki taksat on isommat, joten pitääkö osata "vaativampaa matematiikkaa"?
Ehkä jos et ymmärrä lainaamasi viestiä niin voit jättää kokonaan sikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ihmetyttää tässä nyky-yhteiskunnassa se, että miksi kellekään ei tunnu riittävän mikään. Vaikka lahjakkuus olisi peruskoulussa ollut kutosen tasoa, niin silti pitäs päästä lääkäri-astronautti-DI:ksi ja mielellään mahdollisimman helposti ja nopeasti.
Se nyt vaan on niin, että koulutus, kokemuksen hankkiminen ja urakehitys on koko elämän kestävä matka ja se kannattaa pyrkiä aloittamaan mahdollisimman aikaisin. Ja se vaatii sekä lahjakkuutta että paljon työtä.
Ja miksi niin harva duunari ei osaa arvostaa omaa työtään ja ammattiylpeyttä. Kaikilla suorittavillakin ammateilla on oma tärkeä roolinsa. Muistan aina kiittää meidän toimistolla siivoojaa. Firma olisi jäätävä paikka ilman häntä. Samoin henkilöstöravintolan henkilökunta. Korvaamattomia arjen sanakreita, että saadaan hyvää ruokaa. Samoin lähikaupan henkilökunta. On mukavaa asioida kaupassa, jossa on kivat tyypit ja siistit hyllyt. Erilaiset asentajat ja huoltoihmiset pitää yhteiskunnan pyörimässä. Toivoisin vähän enemmän arvostusta ja ammattiylpeyttä nykypäiväänkin.
Minua ihmetyttää, että vielä vuonna 2022 löytyy Suomesta kaltaisiasi historiaan jämähtäneitä puusilmiä. Ensinnäkään peruskoulu ei vielä kerro taidoista yhtään mitään. Voi olla koulukiusaamista, päihdekoti tai toteamaton add tms., joka vaikuttaa keskittymiseen ja oppimiseen. Lisäksi voi olla muita elämänmullistuksia, kuten muuttoja, eroja, lasten syntymiä jne., jolloin ei ole aikaa laittaa omia urahaaveitaan etusijalle. Ihan jokainen voi missä elämänvaiheessa tahansa aloittaa opiskelut ja menestyä. Tuota toistamaasi mantraa ikävä kyllä opettajatkin opetetaan toistamaan, että alipalkattuja duunareita riittäisi jatkossakin. Toivottavasti yhä useampi huomaa viimeistään aikuisena, että onkin koko elämä aikaa rakentaa uraa ja opiskella. Ei tarvitse sammaloitua paikoilleen. Kyllä osa akateemisistakin vaihtaa dunarihommiin, joka on myös ok. Tärkeintä on, että jokainen elää itselleen ja toteuttaa omat haaveensa. Toivottavasti eivät kohtaa sellaisia dissaajia kuin sinä.
Ketä mä dissaan? En mielestäni ketään. Tässä maassa on vaan aika pirun paljon duunareita, jotka ei arvosta itseään ja ammattiaan. Nykypäivän trendi on, että niitä omia hommia dissataan. Ne hommat on tärkeitä ja ne voi tehdä ammattiylpeydellä. Olen itsekin tehnyt suorittavaa työtä. Tein hommat aina niin hyvin kuin osasin ja positiivisella asenteella. Ja sillä tavalla saa myös hyvää palautetta asiakkailta. Se oli mukavaa aikaa.
"Vaikka lahjakkuus olisi peruskoulussa ollut kutosen tasoa, niin silti pitäs päästä lääkäri-astronautti-DI:ks"
Oma viestisi. Eli dissaat esim. heitä, joilla on kutosen peruskoulutodistus. Ei se ole mikään este opiskella vaikka lääkäriksi. Voi mennä vaikka peruskoululinjalle nostamaan päättötodistuksen numeroita, sitten lukioon ja sitten yliopistoon. Yläasteen todistus ei määrittele ihmisen kykyjä millään tavalla.
Veikkaan, että aika harvassa on Suomen lääkärit, joilla oli peruskoulun todistus kutonen. Siis ihan oikeesti. Kirjoittamasi on ehkä teoriassa mahdollista, mutta aika utopiaa. Lääkikseen hakevalla kuitenkin pitäs olla ne fysiikat, kemiat ja matikat likimain kymppejä.
Mihin lääkäri tarvitsee matematiikkaa?
Muuhun kuin laskutukseen.
Pääsykokeessa tarvitaan matematiikkaa, mutta opinnoissa ei niinkään. Opinnot ovat hyvin pitkälti pänttäystä. Olen monta kertaa törmännyt ajatukseen, että lääkiksessä laskettaisiin jotain monimutkaisia laskuja, mutta ei lasketa.
Että lääkiksessä ei opetella samaa matikan määrää kuin kaikilla yliopisto ja ammattikorkea linjoilla? Ei toisen asteen yhtälöitä, ei derivaattaa?
No, mihin lääkiksessä tarvitaan toisen asteen yhtälöitä tai derivaattaa?
Lääkelaskuihin.
DI TKK:lta vai mikä Aaltoyliopisto se nykyään on. Jos se onnistui multa, se onnistuu keltä vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä kävin kadettikurssin ohjaajalinjan. Oli helppoa kuin heinänteko.
Ymmärsinkö oikein, että ajat ammatiksesi Opelia?
Suomi on kaksikielinen maa eli ruotsin kieli ja suomen kieli. On luonnollista, että niiden suorittaminen vaaditaan yliopistokoulutuksessa.
Yliopistossa on tasokas opetus ja kun kurssin on käynyt ja menee tenttiin, niin saa kyllä kielet läpi! Ehkä ainakin myöhemmin huomaa, että niistä on muutenkin hyötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
syytä harkita tarkkaan kirjoitti:
Jos korkeakoulututkinto on helppo keskivertokansalaisesta, se on kyllä liian helppo tutkinto. Korkeakoulujen ja yliopistojen tulee edustaa kansakunnan korkeinta tietämystä. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset korkeakoulut ja yliopistot eivät ole häävejä.
Paria asiaa kannattaa miettiä: haluaako ensi kädessä parempaa arvostusta, parempaa palkkaa vai parempia työllisyysnäkymiä. Kuinka itsenäistä työtä haluaa tehdä? Haluatko johtaa vai tulla johdetuksi? Johtaminen ei ole vain yrityksen johtamista, voi johtaa esim työryhmää, jossa on mukana 6-12 henkilöä. Onko koulutus ilmainen vai jonkin yrityksen järjestämä?
Eiköhän tämä korkeakoulutuksen helpottaminen liity kiinteästi AMK järjestelmään. Sen myötä jokainen voi saavuttaa korkeakoulututkinnon, huolimatta siitä, onko henkilöllä kuitenkaan todellista osaamista.
AMK: t luotin 1990-luvun laman aikana, kun nuoria oli liikaa työttöminä. Kaikki eivät mahtuneet korkeakouluihin ja yliopistoihin, eikä ammattikoulu kiinnostanut tarpeeksi. Piti keksiä, millä siivota nuoret pois kortistosta, ja niin luotiin amk-koulutus, jolla on korkeampi status kuin ammattikoululla, mutta joka on paljon helpompi kuin oikea yliopistokoulutus.
Olihan amk:oota vastaavat tekut ja opistot olemassa aikaisemminkin jo 50 luvulta asti. Sieltä pystyi opiskella ”välimallin” tutkinnon jolla pääsi väliportaan konttorirotaksi tai työmaan lähiesimieheksi, ehkäpä ihan suunnittelupuolelle. Oli koulutusuudistus jolla tehostettiin ja yhdenmukaistettiin koulutusta. Malli otettiin Saksasta.
Mutta nykyään jostain syystä opistoon tai tekuun vertaaminen saa AMKISSA karvat pystyyn. Tosiasiassa kuitenkaan nimenvaihdos ei vaihtanut sisältöjä. Eikä myöskään oikeasti "korkeakoulusta" vaavia työpaikkajokaan ole nykyään niin paljoa enempää, että koulutusta vastaavaa työtä olisi kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ihmetyttää tässä nyky-yhteiskunnassa se, että miksi kellekään ei tunnu riittävän mikään. Vaikka lahjakkuus olisi peruskoulussa ollut kutosen tasoa, niin silti pitäs päästä lääkäri-astronautti-DI:ksi ja mielellään mahdollisimman helposti ja nopeasti.
Se nyt vaan on niin, että koulutus, kokemuksen hankkiminen ja urakehitys on koko elämän kestävä matka ja se kannattaa pyrkiä aloittamaan mahdollisimman aikaisin. Ja se vaatii sekä lahjakkuutta että paljon työtä.
Ja miksi niin harva duunari ei osaa arvostaa omaa työtään ja ammattiylpeyttä. Kaikilla suorittavillakin ammateilla on oma tärkeä roolinsa. Muistan aina kiittää meidän toimistolla siivoojaa. Firma olisi jäätävä paikka ilman häntä. Samoin henkilöstöravintolan henkilökunta. Korvaamattomia arjen sanakreita, että saadaan hyvää ruokaa. Samoin lähikaupan henkilökunta. On mukavaa asioida kaupassa, jossa on kivat tyypit ja siistit hyllyt. Erilaiset asentajat ja huoltoihmiset pitää yhteiskunnan pyörimässä. Toivoisin vähän enemmän arvostusta ja ammattiylpeyttä nykypäiväänkin.
Minua ihmetyttää, että vielä vuonna 2022 löytyy Suomesta kaltaisiasi historiaan jämähtäneitä puusilmiä. Ensinnäkään peruskoulu ei vielä kerro taidoista yhtään mitään. Voi olla koulukiusaamista, päihdekoti tai toteamaton add tms., joka vaikuttaa keskittymiseen ja oppimiseen. Lisäksi voi olla muita elämänmullistuksia, kuten muuttoja, eroja, lasten syntymiä jne., jolloin ei ole aikaa laittaa omia urahaaveitaan etusijalle. Ihan jokainen voi missä elämänvaiheessa tahansa aloittaa opiskelut ja menestyä. Tuota toistamaasi mantraa ikävä kyllä opettajatkin opetetaan toistamaan, että alipalkattuja duunareita riittäisi jatkossakin. Toivottavasti yhä useampi huomaa viimeistään aikuisena, että onkin koko elämä aikaa rakentaa uraa ja opiskella. Ei tarvitse sammaloitua paikoilleen. Kyllä osa akateemisistakin vaihtaa dunarihommiin, joka on myös ok. Tärkeintä on, että jokainen elää itselleen ja toteuttaa omat haaveensa. Toivottavasti eivät kohtaa sellaisia dissaajia kuin sinä.
Ketä mä dissaan? En mielestäni ketään. Tässä maassa on vaan aika pirun paljon duunareita, jotka ei arvosta itseään ja ammattiaan. Nykypäivän trendi on, että niitä omia hommia dissataan. Ne hommat on tärkeitä ja ne voi tehdä ammattiylpeydellä. Olen itsekin tehnyt suorittavaa työtä. Tein hommat aina niin hyvin kuin osasin ja positiivisella asenteella. Ja sillä tavalla saa myös hyvää palautetta asiakkailta. Se oli mukavaa aikaa.
"Vaikka lahjakkuus olisi peruskoulussa ollut kutosen tasoa, niin silti pitäs päästä lääkäri-astronautti-DI:ks"
Oma viestisi. Eli dissaat esim. heitä, joilla on kutosen peruskoulutodistus. Ei se ole mikään este opiskella vaikka lääkäriksi. Voi mennä vaikka peruskoululinjalle nostamaan päättötodistuksen numeroita, sitten lukioon ja sitten yliopistoon. Yläasteen todistus ei määrittele ihmisen kykyjä millään tavalla.
Veikkaan, että aika harvassa on Suomen lääkärit, joilla oli peruskoulun todistus kutonen. Siis ihan oikeesti. Kirjoittamasi on ehkä teoriassa mahdollista, mutta aika utopiaa. Lääkikseen hakevalla kuitenkin pitäs olla ne fysiikat, kemiat ja matikat likimain kymppejä.
Mihin lääkäri tarvitsee matematiikkaa?
Muuhun kuin laskutukseen.
Pääsykokeessa tarvitaan matematiikkaa, mutta opinnoissa ei niinkään. Opinnot ovat hyvin pitkälti pänttäystä. Olen monta kertaa törmännyt ajatukseen, että lääkiksessä laskettaisiin jotain monimutkaisia laskuja, mutta ei lasketa.
Että lääkiksessä ei opetella samaa matikan määrää kuin kaikilla yliopisto ja ammattikorkea linjoilla? Ei toisen asteen yhtälöitä, ei derivaattaa?
No, mihin lääkiksessä tarvitaan toisen asteen yhtälöitä tai derivaattaa?
Lääkelaskuihin.
Ööh, siis siinä vaiheessa kun siirryt opiskelemaan yliopistoon, niin opiskelijalta edellytetään tietyt perustaidot myös matematiikasta. Lääkiksessä riittää lukio -matematiikan perustietämys ja mitään uusia asioita ei enää tarvitse opetella. Joku oikiksen kokenut mainitsi aiemmin matematiikan tarpeistaan jotain lievästi hämmentävää mutta tosiasiassa siellä taas riittää vielä vähempi eli peruskoulu -tietojen osaaminen.
Itse olen lukenut matematiikan sivuaineena yliopistossa ja voin kertoa etteivät ne opinnot edesauttaisi mitenkään lääkäriksi tai juristiksi pyrkivien omia opintoja. Sen sijaan perus matematiikan tietymys on tarpeellista jo ihan joka päiväisessä elämässä aina kauppareissusta alkaen. Sama juttu työelämässä. Jos et osaa laskea peruslaskutoimituksia, niin vaikeaa on monessa ammatissa.
Vierailija kirjoitti:
Ylempi amk tutkinto on kyllä aivan puuta heinää vielä näinä päivinä, ei oikein voi verrata maisteriin, kun eivät nauti samanlaista arvostusta. Ei yamk tutkinnon omaavia ainakaan korkeimmissa julkisissa viroissa näy tai johtajan paikoilla, nämä ovat aina maistereita. Yamkilla on myös hankala hakeutua jatko-opiskelijaksi, koska ei ole suhteita lipastolle/proffiin ja niin ollen hankala löytää ohjaaja työlle. Kyllä maisteri jyrää yamkin työelämässä ja jatkotutkinnoissa. Eli jos haluaa korkeakoulututkinnon, niin kyllä suuntana on yliopisto.
Itseasiassa yamkista jatkaa kyllä tohtoriksi suhteellisen helposti ja se on jopa suositeltavaa. Se on kyllä ihan ammattikorkeakoulujen syy, että yamkia ei arvosteta. Kurssitarjonta on aivan puhdasta skeidaa. Ihan ihme kursseja tarjolla mitkä edesauta mitenkään. Kaveri on teknologiajohtamisen yamk-linjalla ja jollekin kurssille kuulu yhteisen blogin pitämistä. Jos yamk haluaisi päästä samalle viivalle, niin onko se niin hemmetin vaikeeta muuttaa se kurssitarjonta vastaamaan yliopistoa? Tampereella se sentään on jollain tapaa jopa tajuttu TTY.n ja TAMKin DI ja yamk opiskelijat käy samoja kursseja sekä voivat ottaa kursseja ristiin toisiltaan, mutta muualla Suomea meno on aivan karseeta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
syytä harkita tarkkaan kirjoitti:
Jos korkeakoulututkinto on helppo keskivertokansalaisesta, se on kyllä liian helppo tutkinto. Korkeakoulujen ja yliopistojen tulee edustaa kansakunnan korkeinta tietämystä. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset korkeakoulut ja yliopistot eivät ole häävejä.
Paria asiaa kannattaa miettiä: haluaako ensi kädessä parempaa arvostusta, parempaa palkkaa vai parempia työllisyysnäkymiä. Kuinka itsenäistä työtä haluaa tehdä? Haluatko johtaa vai tulla johdetuksi? Johtaminen ei ole vain yrityksen johtamista, voi johtaa esim työryhmää, jossa on mukana 6-12 henkilöä. Onko koulutus ilmainen vai jonkin yrityksen järjestämä?
Eiköhän tämä korkeakoulutuksen helpottaminen liity kiinteästi AMK järjestelmään. Sen myötä jokainen voi saavuttaa korkeakoulututkinnon, huolimatta siitä, onko henkilöllä kuitenkaan todellista osaamista.
AMK: t luotin 1990-luvun laman aikana, kun nuoria oli liikaa työttöminä. Kaikki eivät mahtuneet korkeakouluihin ja yliopistoihin, eikä ammattikoulu kiinnostanut tarpeeksi. Piti keksiä, millä siivota nuoret pois kortistosta, ja niin luotiin amk-koulutus, jolla on korkeampi status kuin ammattikoululla, mutta joka on paljon helpompi kuin oikea yliopistokoulutus.
Olihan amk:oota vastaavat tekut ja opistot olemassa aikaisemminkin jo 50 luvulta asti. Sieltä pystyi opiskella ”välimallin” tutkinnon jolla pääsi väliportaan konttorirotaksi tai työmaan lähiesimieheksi, ehkäpä ihan suunnittelupuolelle. Oli koulutusuudistus jolla tehostettiin ja yhdenmukaistettiin koulutusta. Malli otettiin Saksasta.
Mutta nykyään jostain syystä opistoon tai tekuun vertaaminen saa AMKISSA karvat pystyyn. Tosiasiassa kuitenkaan nimenvaihdos ei vaihtanut sisältöjä. Eikä myöskään oikeasti "korkeakoulusta" vaavia työpaikkajokaan ole nykyään niin paljoa enempää, että koulutusta vastaavaa työtä olisi kaikille.
Onhan vaihtanut sisältöä! Nykysin amkia haukutaan monessa paikkaa, koska sinne pitää tunkea lisää "yhteisiä aineita" sekä yrittämistä tungetaan. Näitä kun tungetaan siihen 240op, niin sieltä otetaan niitä ammattiaineita pois. Esim. omasta vanhasta koulusta otettiin rakennustekniikasta mm. muuratut rakenteet pois, jotta saatiin joku yrittämiskurssi tilalle ja nyt sieltä tulevat tiedä mitään tiiliseinän mitottamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylempi amk tutkinto on kyllä aivan puuta heinää vielä näinä päivinä, ei oikein voi verrata maisteriin, kun eivät nauti samanlaista arvostusta. Ei yamk tutkinnon omaavia ainakaan korkeimmissa julkisissa viroissa näy tai johtajan paikoilla, nämä ovat aina maistereita. Yamkilla on myös hankala hakeutua jatko-opiskelijaksi, koska ei ole suhteita lipastolle/proffiin ja niin ollen hankala löytää ohjaaja työlle. Kyllä maisteri jyrää yamkin työelämässä ja jatkotutkinnoissa. Eli jos haluaa korkeakoulututkinnon, niin kyllä suuntana on yliopisto.
Itseasiassa yamkista jatkaa kyllä tohtoriksi suhteellisen helposti ja se on jopa suositeltavaa. Se on kyllä ihan ammattikorkeakoulujen syy, että yamkia ei arvosteta. Kurssitarjonta on aivan puhdasta skeidaa. Ihan ihme kursseja tarjolla mitkä edesauta mitenkään. Kaveri on teknologiajohtamisen yamk-linjalla ja jollekin kurssille kuulu yhteisen blogin pitämistä. Jos yamk haluaisi päästä samalle viivalle, niin onko se niin hemmetin vaikeeta muuttaa se kurssitarjonta vastaamaan yliopistoa? Tampereella se sentään on jollain tapaa jopa tajuttu TTY.n ja TAMKin DI ja yamk opiskelijat käy samoja kursseja sekä voivat ottaa kursseja ristiin toisiltaan, mutta muualla Suomea meno on aivan karseeta.
Voisitko todistaa tämän (perättömän) väitteesi siitä, että yamk pohjalta on helppo jatkaa tohtoriksi? Kerrotko myös miksi on suositeltavaa jatkaa tohtoriksi ilman tutkijan pohjakoulutusta?
Vierailija kirjoitti:
Haluatko yliopistoon vai käykö ammattikorkeakoulu? Amkin koulutusaloista helpoimman tuntuinen on mielestäni tradenomi, mutta tämä on vain mielikuva.
Liiketalouden tradenomi on AMK kouluista vaikein opiskella ja sinne vaikein päästä. Hyvä matikka, yrittäjyyden ja talouden kiinnostus helpottaa kummasti, mutten lähtis helpon tutkinnon perässä sinne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluatko yliopistoon vai käykö ammattikorkeakoulu? Amkin koulutusaloista helpoimman tuntuinen on mielestäni tradenomi, mutta tämä on vain mielikuva.
Liiketalouden tradenomi on AMK kouluista vaikein opiskella ja sinne vaikein päästä. Hyvä matikka, yrittäjyyden ja talouden kiinnostus helpottaa kummasti, mutten lähtis helpon tutkinnon perässä sinne.
En ole samaa mieltä alkuunkaan. Ja olen todella huono matikassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
syytä harkita tarkkaan kirjoitti:
Jos korkeakoulututkinto on helppo keskivertokansalaisesta, se on kyllä liian helppo tutkinto. Korkeakoulujen ja yliopistojen tulee edustaa kansakunnan korkeinta tietämystä. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset korkeakoulut ja yliopistot eivät ole häävejä.
Paria asiaa kannattaa miettiä: haluaako ensi kädessä parempaa arvostusta, parempaa palkkaa vai parempia työllisyysnäkymiä. Kuinka itsenäistä työtä haluaa tehdä? Haluatko johtaa vai tulla johdetuksi? Johtaminen ei ole vain yrityksen johtamista, voi johtaa esim työryhmää, jossa on mukana 6-12 henkilöä. Onko koulutus ilmainen vai jonkin yrityksen järjestämä?
Eiköhän tämä korkeakoulutuksen helpottaminen liity kiinteästi AMK järjestelmään. Sen myötä jokainen voi saavuttaa korkeakoulututkinnon, huolimatta siitä, onko henkilöllä kuitenkaan todellista osaamista.
AMK: t luotin 1990-luvun laman aikana, kun nuoria oli liikaa työttöminä. Kaikki eivät mahtuneet korkeakouluihin ja yliopistoihin, eikä ammattikoulu kiinnostanut tarpeeksi. Piti keksiä, millä siivota nuoret pois kortistosta, ja niin luotiin amk-koulutus, jolla on korkeampi status kuin ammattikoululla, mutta joka on paljon helpompi kuin oikea yliopistokoulutus.
Olihan amk:oota vastaavat tekut ja opistot olemassa aikaisemminkin jo 50 luvulta asti. Sieltä pystyi opiskella ”välimallin” tutkinnon jolla pääsi väliportaan konttorirotaksi tai työmaan lähiesimieheksi, ehkäpä ihan suunnittelupuolelle. Oli koulutusuudistus jolla tehostettiin ja yhdenmukaistettiin koulutusta. Malli otettiin Saksasta.
Mutta nykyään jostain syystä opistoon tai tekuun vertaaminen saa AMKISSA karvat pystyyn. Tosiasiassa kuitenkaan nimenvaihdos ei vaihtanut sisältöjä. Eikä myöskään oikeasti "korkeakoulusta" vaavia työpaikkajokaan ole nykyään niin paljoa enempää, että koulutusta vastaavaa työtä olisi kaikille.
Onhan vaihtanut sisältöä! Nykysin amkia haukutaan monessa paikkaa, koska sinne pitää tunkea lisää "yhteisiä aineita" sekä yrittämistä tungetaan. Näitä kun tungetaan siihen 240op, niin sieltä otetaan niitä ammattiaineita pois. Esim. omasta vanhasta koulusta otettiin rakennustekniikasta mm. muuratut rakenteet pois, jotta saatiin joku yrittämiskurssi tilalle ja nyt sieltä tulevat tiedä mitään tiiliseinän mitottamisesta.
Tässä on tyypillinen amkin ongelma: mitään ei ooeteta kunnolla riittävästi.
Tietojenkäsittelyä yleisesti tehdään tietokoneella? Kirjoihin joita suositellaan 4 vuoden aikana voi mennä rahaa monta tonnia.