Lue keskustelun säännöt.
Helppo korkeakoulututkinto?
Haluaisin näin keski-iässä hankkia kunnon koulutuksen kun ei duunarielämää pätkäsopimuksilla tylsässä työssä paskalla palkalla enää jaksa. Mihin Yliopistoon ja mille alalle pääsee helposti ja opiskelu ei vaadi ihan mahdottomia?
Kommentit (1199)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitotieteen maisteri. Sairaanhoitaja/fysioterapeutti jne. voi aloittaa ilman minkäänlaista tieteellistä koulutusta suoraan ns. hoitotieteen maisteritutkinnon opiskelun. Työn ohella referaatteja ja referaattiseminaareja, vaatimattomia esseitä ja vaatimaton gradu. Heitä valmistuu paljon. Heillä ei ole käsitystä siitä, jos lähtee opiskelemaan alusta lähtien kunnon tieteellisen tutkinnon viideksi vuodeksi yliopistoon. Maisterin tutkinto on täåssäkin mielssä kärsinyt inflaation. Aikaisemmin korkeakoulutukinto oli vain ja ainoastaan yliopistosta saatu tutkinto eikä sitä voinut lähteä suorittamaan opistopohjalta niin, että olisi voinut suoraan jatkaa. Ammattikorkeakoulut eivät ole akateemisia oppilaitoksia eikä niistä tule akateemisia tutkintoja.
Maisteriohjelmaan voi amk-pohjalla todella monen tutkinnon osalta, mm teknillisessä yliopistossa, kauppatieteissä tai oikeustieteissä. Käytännössä, jos samaa ainetta opetetaan amk-tasolla, niin pääsee myös opiskelemaan suoraan maisteriohjelmaan yliopistolla. Sen takia voi sanoa, että amk on käytännössä sama kuin kandi.
Mikä AMK opettaa oikeusTIETEITÄ ja josta valmistuu oikeusnotaareja? Katsos, kun oikeustieteen maisterin opintoihin vaaditaan Suomessa notaarin tutkinto alle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisin suositella Metsäinsinörtin (amk) tutkintoa. Se on heleppo oppia ja lyhyt koulutus. Ainoo vaan, että työpaikat on kiven alla, mutta elä siitä välitä. Kyllä se sieltä tullee. Kattos kun jos on tommonen ikäukko tai -akka, nii se otetaan tosissaa se alanvaihtaja. Tämmösen sain tietää jälkikäteen ku ite nuorempana kaverina en saanu työpaikkaa mutta lähes nollakokemuksella oleva subliikkimies alanvaihtaja otettiin metsätarkastajan hommiin. Maailma ei ole reilu. Aina.
Ei sosionomiopinnoissa ole lääkelaskuja!
Vanhemmalla iällä, +40 vuotiaana ylemmän korkeakoulu tutkinnon opiskelleena voin sanoa että ei se tuo onnea, eikä edes merkittävästi parempaa palkkaa. Työmäärä ja vastuu vain kasvaa. Toki, jos motivaatiota riittää ja halua kehittää itseään, voin vilpittömästi suositella. Koulutus ei mene koskaan hukkaan. Parhaan annin sain ehkä itselleni henkilökohtaisesti henkilöstön johtamisen osalle. Paljon uusia ja hyviä näkökulmia. Kiitos hyville luennoitsijoille.
Johan on kumma jos et saa ladattua akkujasi 3kk kesälomalla, sitten sinnittelet pari kk töissä syyslomalle, hupsis, pari kk ja kahden vkon joululomat. Ja sitten onkin jo hiihtoloma ja hetkinen siihen pitkään kesälomaan. Onpa vaikeeta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tradenomi ja tradenomi... Olen liiketalouden tradenomi ja kohta myös tietojenkäsittelyn tradenomi ja ne ovat kuin kaksi eri maailmaa.
Ei liiketalouskaan (taloushallinto) helppoa ollut, kun lukiopohjalta sitä lähdin tekemään, enkä tuntenut kirjanpitoa, tilinpäätöstä jne ennestään vaan kaikki piti opetella. Harjoitustyöt ja varsinainen harkka tehtiin kuitenkin oikeisiin yrityksiin ja niillä luotiin yhteyksiä ja solmittiin arvokkaita suhteita.
Tietojenkäsittely kuitenkin tällaiselle konttorirotalle on kuin ei puhuisi sitä kieltä millä opetus tapahtuu. Jos 1 opintopiste vastaa 27h opiskelua, olen todellisuudessa käyttänyt siihen aikaa ainakin puolet lisää. Liiketaloudessa ei tarvinnut kuin kirjasta lukea ja sitten raportoida, mutta tietojenkäsittelyssä on ohjelmat, koodikielet ja kaikki muu tekeminen opittava ihan todella.
Mitä taas tulee AMKin ja YOn eroihin, niin se tulee lakiteksteistä. AMK on työelämälähtöistä korkeakoulutusta ja soveltavaa tutkimusta, kun Yliopisto on tutkimuslähtöistä korkeakoulutusta ja tieteellistä tutkimusta. Kummallakin on oma paikkansa, enkä näe miksi yliopistoväki edelleen ylenkatsoo AMKeja, kumpikin tarjoaa korkeakoulutusta omalla alallaan
Vierailija kirjoitti:
Tradenomi ja tradenomi... Olen liiketalouden tradenomi ja kohta myös tietojenkäsittelyn tradenomi ja ne ovat kuin kaksi eri maailmaa.
Ei liiketalouskaan (taloushallinto) helppoa ollut, kun lukiopohjalta sitä lähdin tekemään, enkä tuntenut kirjanpitoa, tilinpäätöstä jne ennestään vaan kaikki piti opetella. Harjoitustyöt ja varsinainen harkka tehtiin kuitenkin oikeisiin yrityksiin ja niillä luotiin yhteyksiä ja solmittiin arvokkaita suhteita.
Tietojenkäsittely kuitenkin tällaiselle konttorirotalle on kuin ei puhuisi sitä kieltä millä opetus tapahtuu. Jos 1 opintopiste vastaa 27h opiskelua, olen todellisuudessa käyttänyt siihen aikaa ainakin puolet lisää. Liiketaloudessa ei tarvinnut kuin kirjasta lukea ja sitten raportoida, mutta tietojenkäsittelyssä on ohjelmat, koodikielet ja kaikki muu tekeminen opittava ihan todella.
Mitä taas tulee AMKin ja YOn eroihin, niin se tulee lakiteksteistä. AMK on työelämälähtöistä korkeakoulutusta ja soveltavaa tutkimusta, kun Yliopisto on tutkimuslähtöistä korkeakoulutusta ja tieteellistä tutkimusta. Kummallakin on oma paikkansa, enkä näe miksi yliopistoväki edelleen ylenkatsoo AMKeja, kumpikin tarjoaa korkeakoulutusta omalla alallaan
Usein tuo "ylenkatsonnaksi" tulkinta johtuu siitä, kun joku yliopiston käynyt korjaa esimerkiksi amkin käyneen käyttämää tutkintonimikettä tai kertoo, ettei amkissa opeteta tieteen tekemistä tai tiedettä. Kuten vaikkapa tuolla aiemmin väitettiin, että amkista voi jatkaa oikeustieteen maisteriksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitotieteen maisteri. Sairaanhoitaja/fysioterapeutti jne. voi aloittaa ilman minkäänlaista tieteellistä koulutusta suoraan ns. hoitotieteen maisteritutkinnon opiskelun. Työn ohella referaatteja ja referaattiseminaareja, vaatimattomia esseitä ja vaatimaton gradu. Heitä valmistuu paljon. Heillä ei ole käsitystä siitä, jos lähtee opiskelemaan alusta lähtien kunnon tieteellisen tutkinnon viideksi vuodeksi yliopistoon. Maisterin tutkinto on täåssäkin mielssä kärsinyt inflaation. Aikaisemmin korkeakoulutukinto oli vain ja ainoastaan yliopistosta saatu tutkinto eikä sitä voinut lähteä suorittamaan opistopohjalta niin, että olisi voinut suoraan jatkaa. Ammattikorkeakoulut eivät ole akateemisia oppilaitoksia eikä niistä tule akateemisia tutkintoja.
Maisteriohjelmaan voi amk-pohjalla todella monen tutkinnon osalta, mm teknillisessä yliopistossa, kauppatieteissä tai oikeustieteissä. Käytännössä, jos samaa ainetta opetetaan amk-tasolla, niin pääsee myös opiskelemaan suoraan maisteriohjelmaan yliopistolla. Sen takia voi sanoa, että amk on käytännössä sama kuin kandi.
Mikä AMK opettaa oikeusTIETEITÄ ja josta valmistuu oikeusnotaareja? Katsos, kun oikeustieteen maisterin opintoihin vaaditaan Suomessa notaarin tutkinto alle.
Mikä saa ihmisen luulemaan, että oikeusoppi olisi tiedettä?
Jos ollaan rehellisiä, niin lakipykälien opiskelu ei ole tieteen oppimista. Sama juttu on myös teologian kanssa. Näissä loistaa fakta -tiedon puute ja asioita voidaan tulkita eri tavoin.
Opettajan työ on julkista ja aina tarkkailun alla. Työ on sosiaalisesti haastavaa, kun jotkin lapset jätetään jo kotona kasvattamatta ja oletetaan, että yhteiskunta (lue opettaja) huomaa ja hoitaa niin lapsen, kuin perheenkin psykiatriset ja sosiaaliset ongelmat. Opetustyö sinällään on jäänyt kaiken muun jalkoihin, kun poliittiset päättäjät laastaroivat koulun avulla kehnoa perhepolitiikkaa ja surkeita mielenterveyspalveluita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tradenomi ja tradenomi... Olen liiketalouden tradenomi ja kohta myös tietojenkäsittelyn tradenomi ja ne ovat kuin kaksi eri maailmaa.
Ei liiketalouskaan (taloushallinto) helppoa ollut, kun lukiopohjalta sitä lähdin tekemään, enkä tuntenut kirjanpitoa, tilinpäätöstä jne ennestään vaan kaikki piti opetella. Harjoitustyöt ja varsinainen harkka tehtiin kuitenkin oikeisiin yrityksiin ja niillä luotiin yhteyksiä ja solmittiin arvokkaita suhteita.
Tietojenkäsittely kuitenkin tällaiselle konttorirotalle on kuin ei puhuisi sitä kieltä millä opetus tapahtuu. Jos 1 opintopiste vastaa 27h opiskelua, olen todellisuudessa käyttänyt siihen aikaa ainakin puolet lisää. Liiketaloudessa ei tarvinnut kuin kirjasta lukea ja sitten raportoida, mutta tietojenkäsittelyssä on ohjelmat, koodikielet ja kaikki muu tekeminen opittava ihan todella.
Mitä taas tulee AMKin ja YOn eroihin, niin se tulee lakiteksteistä. AMK on työelämälähtöistä korkeakoulutusta ja soveltavaa tutkimusta, kun Yliopisto on tutkimuslähtöistä korkeakoulutusta ja tieteellistä tutkimusta. Kummallakin on oma paikkansa, enkä näe miksi yliopistoväki edelleen ylenkatsoo AMKeja, kumpikin tarjoaa korkeakoulutusta omalla alallaan
Koulutuksessa on suuria eroja. AMK:n koulutus on nimenomaan työelämään tähtäävää. Yliopistossa opiskellaan enemmän syyn ja seuraamuksen ymmärtämistä. Siinä missä yliopistolla opiskellaan hajautettuja käyttöjärjestelmiä, tietoliikennettä ja algoritmeja, niin AMK:ssa nämä ikäänkuin ohitetaan itsestään selvinä asioina. Siellä kerrottaan, että käyttäkää tätä, tämä on nopea. Miksi se on nopea jää sitten noteeraamatta. Yliopisto on tiede painoitteinen ja AMK ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitotieteen maisteri. Sairaanhoitaja/fysioterapeutti jne. voi aloittaa ilman minkäänlaista tieteellistä koulutusta suoraan ns. hoitotieteen maisteritutkinnon opiskelun. Työn ohella referaatteja ja referaattiseminaareja, vaatimattomia esseitä ja vaatimaton gradu. Heitä valmistuu paljon. Heillä ei ole käsitystä siitä, jos lähtee opiskelemaan alusta lähtien kunnon tieteellisen tutkinnon viideksi vuodeksi yliopistoon. Maisterin tutkinto on täåssäkin mielssä kärsinyt inflaation. Aikaisemmin korkeakoulutukinto oli vain ja ainoastaan yliopistosta saatu tutkinto eikä sitä voinut lähteä suorittamaan opistopohjalta niin, että olisi voinut suoraan jatkaa. Ammattikorkeakoulut eivät ole akateemisia oppilaitoksia eikä niistä tule akateemisia tutkintoja.
Maisteriohjelmaan voi amk-pohjalla todella monen tutkinnon osalta, mm teknillisessä yliopistossa, kauppatieteissä tai oikeustieteissä. Käytännössä, jos samaa ainetta opetetaan amk-tasolla, niin pääsee myös opiskelemaan suoraan maisteriohjelmaan yliopistolla. Sen takia voi sanoa, että amk on käytännössä sama kuin kandi.
No, eron kyllä huomaa sitten opiskelijan tasossa yleensä... Työelämässäkin voi erotella amk-taustaiset, vaikka olisi maisterin tutkinto taskussa. Joku ero siinä vaan on.
Mutta et kumminkaan näe eroa peruskoulu -> lukio -> yliopisto -> AMK:ssa?
Olet naurettava :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvatustieteen opinnoista ja pedagogisista opinnoista on aina hyötyä, jos haluat hakeutua oman alasi opetustehtäviin. Ammatillisen puolen opettajilla on paremmat palkat kuin peruskoulun puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitotieteen maisteri. Sairaanhoitaja/fysioterapeutti jne. voi aloittaa ilman minkäänlaista tieteellistä koulutusta suoraan ns. hoitotieteen maisteritutkinnon opiskelun. Työn ohella referaatteja ja referaattiseminaareja, vaatimattomia esseitä ja vaatimaton gradu. Heitä valmistuu paljon. Heillä ei ole käsitystä siitä, jos lähtee opiskelemaan alusta lähtien kunnon tieteellisen tutkinnon viideksi vuodeksi yliopistoon. Maisterin tutkinto on täåssäkin mielssä kärsinyt inflaation. Aikaisemmin korkeakoulutukinto oli vain ja ainoastaan yliopistosta saatu tutkinto eikä sitä voinut lähteä suorittamaan opistopohjalta niin, että olisi voinut suoraan jatkaa. Ammattikorkeakoulut eivät ole akateemisia oppilaitoksia eikä niistä tule akateemisia tutkintoja.
Maisteriohjelmaan voi amk-pohjalla todella monen tutkinnon osalta, mm teknillisessä yliopistossa, kauppatieteissä tai oikeustieteissä. Käytännössä, jos samaa ainetta opetetaan amk-tasolla, niin pääsee myös opiskelemaan suoraan maisteriohjelmaan yliopistolla. Sen takia voi sanoa, että amk on käytännössä sama kuin kandi.
Mikä AMK opettaa oikeusTIETEITÄ ja josta valmistuu oikeusnotaareja? Katsos, kun oikeustieteen maisterin opintoihin vaaditaan Suomessa notaarin tutkinto alle.
Mikä saa ihmisen luulemaan, että oikeusoppi olisi tiedettä?
Jos ollaan rehellisiä, niin lakipykälien opiskelu ei ole tieteen oppimista. Sama juttu on myös teologian kanssa. Näissä loistaa fakta -tiedon puute ja asioita voidaan tulkita eri tavoin.
Me ei kyllä koko 5 vuoden aikana opeteltu yhden yhtä lakipykälää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvatustieteet varmaan helpoin tutkinto, millä myös työllistyy. Opettajan työ vaan ei ole todellakaan mikään helppo tapa tienata rahaa. Henkisesti todella raskasta.
Millä tavalla henkisesti raskasta? En ole huomannut.
t. opettaja
-
0/5 et ole opettaja, olet pelkkä valehtelija tai ehkä koirakouluttaja
Yliopistossa 5 op vaatii yleensä paljon enemmän töitä kuin amkissa eikä yliopistossa saa niin helposti hyviä arvosanoja; amkeissa on usein paljon ryhmätöitä eikä tarvitse tenttiä monia englanninkielisiä kirjoja jne. Maisteriopintoihin amktaustaiset pääsevät helpommin kuin kandit juuri noiden helposti saatujen hyvien arvosanojensa vuoksi, nehän nostavat keskiarvoa mukavasti.
Vierailija kirjoitti:
Yliopistossa 5 op vaatii yleensä paljon enemmän töitä kuin amkissa eikä yliopistossa saa niin helposti hyviä arvosanoja; amkeissa on usein paljon ryhmätöitä eikä tarvitse tenttiä monia englanninkielisiä kirjoja jne. Maisteriopintoihin amktaustaiset pääsevät helpommin kuin kandit juuri noiden helposti saatujen hyvien arvosanojensa vuoksi, nehän nostavat keskiarvoa mukavasti.
Se riippuu ihan siitä mikä ala on. Olen lukenut aika monia aineita yliopistossa ja tehnyt aika monen alan amk-kursseja (molemmat tutkinnot löytyvät myös). Riippuu myös siitä minkä alan ajattelu on itselle luontaista ja kokeeko esim. esseet ja tehtävät vai ulkoluvun ja tenttimisen helpommaksi. Esim. johtajuuden ja biologian kurssit ovat yliopistossa helpompia kuin AMK:n kurssit, joita olen itse käynyt.
Nämä ovat todella subjektiivisia asioita mikä on helppoa ja mikä ei. Jyväskylän yliopisto vaatii samassa aineessa 20 sivun esseen siinä kun toinen yliopisto ko. aineessa 6 sivun esseen. Ei edes yliopistoissa ole samat suoritustavat samoissa aineissa. Koko väittely on turha. Omista kokemuksistaan jokainen voi kertoa.
Ei-ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvatustieteet varmaan helpoin tutkinto, millä myös työllistyy. Opettajan työ vaan ei ole todellakaan mikään helppo tapa tienata rahaa. Henkisesti todella raskasta.
Millä tavalla henkisesti raskasta? En ole huomannut.
t. opettaja
-
0/5 et ole opettaja, olet pelkkä valehtelija tai ehkä koirakouluttaja
Koirankouluttajan työ on vaativampi kuin opettajan työ.
Sairaanhoitajaksi opiskelu ja se työ on haastavaa. Opiskelussa on paljon hallittavaa; etiikka, sairaudet ja niiden hoito, anatomia, lääkelaskut jne. Kyse on haastavasta ihmmissuhdetyöstä, missä pitää olla valtava paineensietokyky, kyky kohdata vakavasti sairaita ja kuolevia sekä siihen päälle heidän omaisensa, pitää osata tehdä nopeita päätöksiä äkkitilanteissa ja olla näppärä käsistään. Lisäksi elää koko ajan sen tiedon kanssa, että oma virhearvio tai vaikka yksi väärin annettu lääke voi aiheuttaa vakavan haitan, jopa kuoleman porilaalle.
NurseBetty kirjoitti:
Sairaanhoitajaksi opiskelu ja se työ on haastavaa. Opiskelussa on paljon hallittavaa; etiikka, sairaudet ja niiden hoito, anatomia, lääkelaskut jne. Kyse on haastavasta ihmmissuhdetyöstä, missä pitää olla valtava paineensietokyky, kyky kohdata vakavasti sairaita ja kuolevia sekä siihen päälle heidän omaisensa, pitää osata tehdä nopeita päätöksiä äkkitilanteissa ja olla näppärä käsistään. Lisäksi elää koko ajan sen tiedon kanssa, että oma virhearvio tai vaikka yksi väärin annettu lääke voi aiheuttaa vakavan haitan, jopa kuoleman porilaalle.
Miksi te sitten olette niin epäinhimillisiä koulutuksestanne huolimatta?
No, eron kyllä huomaa sitten opiskelijan tasossa yleensä... Työelämässäkin voi erotella amk-taustaiset, vaikka olisi maisterin tutkinto taskussa. Joku ero siinä vaan on.