Helppo korkeakoulututkinto?

Kauppatieteet tai jos DI.ksi haluaa niin tuotantotalous. Noiden kahden vaikein osuus on päästä sisään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietojenkäsittely ammattikorkeakoulussa on ollut tosi helppoa. Yhtään kirjaa ei tarvitse avata.

Ja miksi pitäisikään, kun oppi happanee kuitenkin kahdessa vuodessa. AMK:ssa ainakin tietotekniikan alalla käydään kouluja just sen verran ettei ole ensimmäisessä työpaikassa ihan hoo moilasena, ja siitä eteenpäin kukaan ei tutkinnon perään kysele ikinä.

Tietojenkäsittely yliopistossa on enemmän teoreettista. Siellä saatu oppi ei siinä mielessä happane samalla tavalla käteen kuin jos opettelet vain sillä hetkellä suositun ohjelmointikielen. Yliopistossa "ongelmana" lienee yhä se että pätevät opiskelijat ovat jo työelämään valmiita ja usein suuntaavatkin leveämmän leivän äärelle työelämään eivätkä siksi valmistu.

Jos haluaa helpot massit, niin myös raksan amk ja siitä rakentamistalous/tuotanto ja tunnilla riittää kokeisiin se, että kuuntelet sujuvasti. Työelämässä suuntaudu työnjohtoon tai työmaainssiks. Liksa on pk-seudulla 4k€/kk suoraan koulunpenkiltä ja 3-4v päästä se on ylittänyt 5k€/kk ja alan bonaritkin on kohteen valmistuttuaan 5000-20000€. Suunnittelupuoli on taas HUOMATTAVASTI vaikeempi ja joudut oiekasti sisäistämään tunnilla opitut asiat. Työelämässä joudut tekemään pidempää viikkoa sekä myymään sielusi suunnittelutoimistolle ja saamaan pari tonnia vähemmän liksaa kuussa kuin työmaalla. Lähtöpalkka 2200-2600€/kk ja 5v päästä 3000-3500€/kk. Bonarit vuodessa 100-200€

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

syytä harkita tarkkaan kirjoitti:

Jos korkeakoulututkinto on helppo keskivertokansalaisesta, se on kyllä liian helppo tutkinto. Korkeakoulujen ja yliopistojen tulee edustaa kansakunnan korkeinta tietämystä. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset korkeakoulut ja yliopistot eivät ole häävejä.

Paria asiaa kannattaa miettiä: haluaako ensi kädessä parempaa arvostusta, parempaa palkkaa vai parempia työllisyysnäkymiä. Kuinka itsenäistä työtä haluaa tehdä? Haluatko johtaa vai tulla johdetuksi? Johtaminen ei ole vain yrityksen johtamista, voi johtaa esim työryhmää, jossa on mukana 6-12 henkilöä.  Onko koulutus ilmainen vai jonkin yrityksen järjestämä?

Eiköhän tämä korkeakoulutuksen helpottaminen liity kiinteästi AMK järjestelmään. Sen myötä jokainen voi saavuttaa korkeakoulututkinnon, huolimatta siitä, onko henkilöllä kuitenkaan todellista osaamista.

AMK: t luotin 1990-luvun laman aikana, kun nuoria oli liikaa työttöminä. Kaikki eivät mahtuneet korkeakouluihin ja yliopistoihin, eikä ammattikoulu kiinnostanut tarpeeksi. Piti keksiä, millä siivota nuoret pois kortistosta, ja niin luotiin amk-koulutus, jolla on korkeampi status kuin ammattikoululla, mutta joka on paljon helpompi kuin oikea yliopistokoulutus.

Näinhän se on. Edelleen akateemisesti koulutettujen vanhempien lapset hakeutuvat yliopistoihin ja duunarivanhempien lapset ammattikouluun tai ammattikorkeakouluun.

K kirjoitti:

Ei sillä tutkinnolla töitä saa kuin hoitajat ja opettajat lähinnä. Kilpailu on todella kovaa useimmilla aloilla ja pitää koko ajan vapaa-ajallakin kehittää osaamista, jos meinaat pätkätöitä saada. Koko ajan todistella, että viimeisimmät käänteet on hallussa ja osaat kaiken.

Sinänsä vaikka opettajan ja hoitajan työ on raskasta paikan päällä olevaa hommaa, niin niissä ei tarvitse osata mitään extraa. Riittää, että teet työsi. Sen sijaan, jos teet vaikka koodausta tai viestintää, niin joko osaat tai et.. ja olet tarkkailun alla, että tulosta syntyy.

Millä ihmeen ikenillä sinä tulet kertomaan toisten ammateista, että niissä ei tarvitse osata mitään extraa?

Menepä vastavalmistuneena tai pari vuotta muualla töissä olleena sairaanhoitajana jollekin eri erikoisalan osastolle tai erityyppiseen työhön, ja mieti tarvitaanko mitään extraa. Luuletko, että tuossa ei olla tarkkailun alla?

Vierailija kirjoitti:

Jollekin toiselle helppo ei ole toiselle sitä välttämättä. Ja jaksaako lukea jos ei itse ole kiinnostunut. Itse olen nauttinut suuresti yhteiskuntatieteiden ja psykologian opinnoista. Toisaalta hyvien arvosanojen saaminen edellyttää kykyä analyyttisyyteen ja luovuuteen. Ymmärtääkseni jossain oikiksessa pärjää ne, jotka osaa päntätä, laajempaa ymmärrystä ja kriittistä ajattelua ei vaadita. Itse en ikinä jaksaisi pelkkää pänttäystä. Mut joillekin se on helppoa ja mukavaa. Ja selkeää.

Tämä! Olen itse tietojenkäsittelytieteistä valmistunut. Pidin opinnoistani paljon ja nykyään työskentelen it-alan sisälläkin vaativana pidetyn aiheen parissa. Mutta osaan tämän ja siksi tämä tuntuu helpolta. Mitä haastavampi ongelma, sitä enemmän innostun. Olen kuullut vaikka kuinka monta kertaa alan ulkopuolelta, että työni on vaikeaa ja tylsää. Itse olen täysin päinvastaista mieltä. Bonuksena tästä maksetaan hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jollekin toiselle helppo ei ole toiselle sitä välttämättä. Ja jaksaako lukea jos ei itse ole kiinnostunut. Itse olen nauttinut suuresti yhteiskuntatieteiden ja psykologian opinnoista. Toisaalta hyvien arvosanojen saaminen edellyttää kykyä analyyttisyyteen ja luovuuteen. Ymmärtääkseni jossain oikiksessa pärjää ne, jotka osaa päntätä, laajempaa ymmärrystä ja kriittistä ajattelua ei vaadita. Itse en ikinä jaksaisi pelkkää pänttäystä. Mut joillekin se on helppoa ja mukavaa. Ja selkeää.

Tämä! Olen itse tietojenkäsittelytieteistä valmistunut. Pidin opinnoistani paljon ja nykyään työskentelen it-alan sisälläkin vaativana pidetyn aiheen parissa. Mutta osaan tämän ja siksi tämä tuntuu helpolta. Mitä haastavampi ongelma, sitä enemmän innostun. Olen kuullut vaikka kuinka monta kertaa alan ulkopuolelta, että työni on vaikeaa ja tylsää. Itse olen täysin päinvastaista mieltä. Bonuksena tästä maksetaan hyvin.

Koulutus siis yliopistosta.

Kauppikseen on vaikee päästä, mutta itse opinnot helppoja jos yhtään yrittää. Oon kokeillu monia eri aloja ja jopa sukupuolentutkimus on ollut vaativampaa kuin kauppis. Riippuu toki mihin suuntautuu, laskentatoimi ja verotus on varmasti haastavampi kuin markkinointi, jota itse opiskelen.

Eikai mikään kauhean vaikea ole jos on asiasta kiinnostunut. Kaikki riippuu motivaatiosta ja istumalihaksista sillä tutkinto vaatii työtä, aikaa ja oikeaa asennetta

Tosin joillekkin aloille on vaikein asia saada koulutuspaikka, esim. Eläinlääkikseen vaikeampi päästä kuin ihmislääkikseen. Johtuu aloituspaikkojen vähäisyydestä.

Omasta mielestäni lääkis ei ole opiskelujen suhteen mitenkään älyttömän kuormittava, sisäänpääsy on asia erikseen

filosofian maisteri teoreettisesta fysiikasta

Ulkomaiset korkeakoulututkinnot ovat helpoimpia. Näitä tutkintoja suoritetaan ”x-yliopistoissa” kirjekursseina.

Omasta mielestä kaikki missä pitää vaan lukea tekstiä ja muistaa se on helppoa. Mutta sitten kun siihen tekstin sekaan lyödään kaavoja ja useita numeroita ja pitää tietää toisesta tekstissä mainitut numerot ja johtaa kaavasta tähän toiseen opukseen, millä pästään valikoimaan oikeat numerot, niin on se jo huomattavasti hankalampaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ihmetyttää tässä nyky-yhteiskunnassa se, että miksi kellekään ei tunnu riittävän mikään. Vaikka lahjakkuus olisi peruskoulussa ollut kutosen tasoa, niin silti pitäs päästä lääkäri-astronautti-DI:ksi ja mielellään mahdollisimman helposti ja nopeasti.

Se nyt vaan on niin, että koulutus, kokemuksen hankkiminen ja urakehitys on koko elämän kestävä matka ja se kannattaa pyrkiä aloittamaan mahdollisimman aikaisin. Ja se vaatii sekä lahjakkuutta että paljon työtä.

Ja miksi niin harva duunari ei osaa arvostaa omaa työtään ja ammattiylpeyttä. Kaikilla suorittavillakin ammateilla on oma tärkeä roolinsa. Muistan aina kiittää meidän toimistolla siivoojaa. Firma olisi jäätävä paikka ilman häntä. Samoin henkilöstöravintolan henkilökunta. Korvaamattomia arjen sanakreita, että saadaan hyvää ruokaa. Samoin lähikaupan henkilökunta. On mukavaa asioida kaupassa, jossa on kivat tyypit ja siistit hyllyt. Erilaiset asentajat ja huoltoihmiset pitää yhteiskunnan pyörimässä. Toivoisin vähän enemmän arvostusta ja ammattiylpeyttä nykypäiväänkin.

Minua ihmetyttää, että vielä vuonna 2022 löytyy Suomesta kaltaisiasi historiaan jämähtäneitä puusilmiä. Ensinnäkään peruskoulu ei vielä kerro taidoista yhtään mitään. Voi olla koulukiusaamista, päihdekoti tai toteamaton add tms., joka vaikuttaa keskittymiseen ja oppimiseen. Lisäksi voi olla muita elämänmullistuksia, kuten muuttoja, eroja, lasten syntymiä jne., jolloin ei ole aikaa laittaa omia urahaaveitaan etusijalle. Ihan jokainen voi missä elämänvaiheessa tahansa aloittaa opiskelut ja menestyä. Tuota toistamaasi mantraa ikävä kyllä opettajatkin opetetaan toistamaan, että alipalkattuja duunareita riittäisi jatkossakin. Toivottavasti yhä useampi huomaa viimeistään aikuisena, että onkin koko elämä aikaa rakentaa uraa ja opiskella. Ei tarvitse sammaloitua paikoilleen. Kyllä osa akateemisistakin vaihtaa dunarihommiin, joka on myös ok. Tärkeintä on, että jokainen elää itselleen ja toteuttaa omat haaveensa. Toivottavasti eivät kohtaa sellaisia dissaajia kuin sinä.

Ketä mä dissaan? En mielestäni ketään. Tässä maassa on vaan aika pirun paljon duunareita, jotka ei arvosta itseään ja ammattiaan. Nykypäivän trendi on, että niitä omia hommia dissataan. Ne hommat on tärkeitä ja ne voi tehdä ammattiylpeydellä. Olen itsekin tehnyt suorittavaa työtä. Tein hommat aina niin hyvin kuin osasin ja positiivisella asenteella. Ja sillä tavalla saa myös hyvää palautetta asiakkailta. Se oli mukavaa aikaa.

"Vaikka lahjakkuus olisi peruskoulussa ollut kutosen tasoa, niin silti pitäs päästä lääkäri-astronautti-DI:ks"

Oma viestisi. Eli dissaat esim. heitä, joilla on kutosen peruskoulutodistus. Ei se ole mikään este opiskella vaikka lääkäriksi. Voi mennä vaikka peruskoululinjalle nostamaan päättötodistuksen numeroita, sitten lukioon ja sitten yliopistoon. Yläasteen todistus ei määrittele ihmisen kykyjä millään tavalla.

Veikkaan, että aika harvassa on Suomen lääkärit, joilla oli peruskoulun todistus kutonen. Siis ihan oikeesti. Kirjoittamasi on ehkä teoriassa mahdollista, mutta aika utopiaa. Lääkikseen hakevalla kuitenkin pitäs olla ne fysiikat, kemiat ja matikat likimain kymppejä.

Mihin lääkäri tarvitsee matematiikkaa?

Muuhun kuin laskutukseen.

Pääsykokeessa tarvitaan matematiikkaa, mutta opinnoissa ei niinkään. Opinnot ovat hyvin pitkälti pänttäystä. Olen monta kertaa törmännyt ajatukseen, että lääkiksessä laskettaisiin jotain monimutkaisia laskuja, mutta ei lasketa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ihmetyttää tässä nyky-yhteiskunnassa se, että miksi kellekään ei tunnu riittävän mikään. Vaikka lahjakkuus olisi peruskoulussa ollut kutosen tasoa, niin silti pitäs päästä lääkäri-astronautti-DI:ksi ja mielellään mahdollisimman helposti ja nopeasti.

Se nyt vaan on niin, että koulutus, kokemuksen hankkiminen ja urakehitys on koko elämän kestävä matka ja se kannattaa pyrkiä aloittamaan mahdollisimman aikaisin. Ja se vaatii sekä lahjakkuutta että paljon työtä.

Ja miksi niin harva duunari ei osaa arvostaa omaa työtään ja ammattiylpeyttä. Kaikilla suorittavillakin ammateilla on oma tärkeä roolinsa. Muistan aina kiittää meidän toimistolla siivoojaa. Firma olisi jäätävä paikka ilman häntä. Samoin henkilöstöravintolan henkilökunta. Korvaamattomia arjen sanakreita, että saadaan hyvää ruokaa. Samoin lähikaupan henkilökunta. On mukavaa asioida kaupassa, jossa on kivat tyypit ja siistit hyllyt. Erilaiset asentajat ja huoltoihmiset pitää yhteiskunnan pyörimässä. Toivoisin vähän enemmän arvostusta ja ammattiylpeyttä nykypäiväänkin.

Minua ihmetyttää, että vielä vuonna 2022 löytyy Suomesta kaltaisiasi historiaan jämähtäneitä puusilmiä. Ensinnäkään peruskoulu ei vielä kerro taidoista yhtään mitään. Voi olla koulukiusaamista, päihdekoti tai toteamaton add tms., joka vaikuttaa keskittymiseen ja oppimiseen. Lisäksi voi olla muita elämänmullistuksia, kuten muuttoja, eroja, lasten syntymiä jne., jolloin ei ole aikaa laittaa omia urahaaveitaan etusijalle. Ihan jokainen voi missä elämänvaiheessa tahansa aloittaa opiskelut ja menestyä. Tuota toistamaasi mantraa ikävä kyllä opettajatkin opetetaan toistamaan, että alipalkattuja duunareita riittäisi jatkossakin. Toivottavasti yhä useampi huomaa viimeistään aikuisena, että onkin koko elämä aikaa rakentaa uraa ja opiskella. Ei tarvitse sammaloitua paikoilleen. Kyllä osa akateemisistakin vaihtaa dunarihommiin, joka on myös ok. Tärkeintä on, että jokainen elää itselleen ja toteuttaa omat haaveensa. Toivottavasti eivät kohtaa sellaisia dissaajia kuin sinä.

Ketä mä dissaan? En mielestäni ketään. Tässä maassa on vaan aika pirun paljon duunareita, jotka ei arvosta itseään ja ammattiaan. Nykypäivän trendi on, että niitä omia hommia dissataan. Ne hommat on tärkeitä ja ne voi tehdä ammattiylpeydellä. Olen itsekin tehnyt suorittavaa työtä. Tein hommat aina niin hyvin kuin osasin ja positiivisella asenteella. Ja sillä tavalla saa myös hyvää palautetta asiakkailta. Se oli mukavaa aikaa.

"Vaikka lahjakkuus olisi peruskoulussa ollut kutosen tasoa, niin silti pitäs päästä lääkäri-astronautti-DI:ks"

Oma viestisi. Eli dissaat esim. heitä, joilla on kutosen peruskoulutodistus. Ei se ole mikään este opiskella vaikka lääkäriksi. Voi mennä vaikka peruskoululinjalle nostamaan päättötodistuksen numeroita, sitten lukioon ja sitten yliopistoon. Yläasteen todistus ei määrittele ihmisen kykyjä millään tavalla.

Veikkaan, että aika harvassa on Suomen lääkärit, joilla oli peruskoulun todistus kutonen. Siis ihan oikeesti. Kirjoittamasi on ehkä teoriassa mahdollista, mutta aika utopiaa. Lääkikseen hakevalla kuitenkin pitäs olla ne fysiikat, kemiat ja matikat likimain kymppejä.

Mihin lääkäri tarvitsee matematiikkaa?

Muuhun kuin laskutukseen.

Pääsykokeessa tarvitaan matematiikkaa, mutta opinnoissa ei niinkään. Opinnot ovat hyvin pitkälti pänttäystä. Olen monta kertaa törmännyt ajatukseen, että lääkiksessä laskettaisiin jotain monimutkaisia laskuja, mutta ei lasketa.

Monesti huvittanut myös et ihmiset luulee myös että maatalousalalla opetellaan korkeakoulutasolla kyntämään paremmin. Joutuu kyllä ihan lukemaan fysiikkaa, kemia, biologiaa ja matematiikkaa ihan riittämiin ja opetella vielä soveltamaan sitä alaan.

Joillekkin on tullut yllätyksenä et maatalousalalla on ylipäätään yliopistotasoista koulutusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauska että ilmeisesti korkeastikoulutetut eivät ymmärrä korkeakoulu ja yliopisto tutkinnon eroa. Ympäristö/luontoalat ovat korkeakouluissa ehkä vähän helpompia aikuislinjoilla.

Varmaan ymmärtävät, etenkin jos on itsellä sekä AMK-tutkinto, että kandi/maisteri hankittuna itsellä. Luonto/ympäristöala on aika laaja käsite. Voi opiskella metsäpuolta, agrologiksi, ympäristöinsinööriksi, biologiksi, metsätieteitä tai vaikkapa ympäristöoikeutta. Aika erilaisia opintoja, vaikka vähän kaikesta pitäisi tietää.

Luitko lainkaan aikaisempia kommentteja? Ja kyllä on laaja käsite joka kattaa monta alaa ja kyse oli mistä? Onko luetun ymmärtäminen vaikeaa sinulle? Opiskellaanko ympäristöoikeutta muuten ammatikorkeassa?

Edelleen sekä AMK, että yliopisto ovat korkeakouluja. Oikeustradenomi voi sisällyttää ympäristöoikeuttakin tutkintoonsa. Tuossahan on selkeä jaottelu AMK-puolen (agrologi jne.) ja yliopistopuolen tutkinnoista (biologi).

Yliopisto on tieteellinen. Ei rinnastettavissa.

lol!

AMK:ssa tehdään sentään itse mittaukset ja tutkimukset. Sama maailman huippujen lähdemateriaali siellä on luettavissa ja  käytössä. AMK:n opinnäytteistä löytyy joitain aivan äärettömän korkeatasoisia töitä, jotka ovat parempia kuin vastaavat yliopistossa väkisin teoriapohjalta väännetyt.

Kaikki teidän mittaus-ja tutkimustavat on kehitetty yliopistoissa. "AMK:n opinnäytteistä löytyy joitain aivan äärettömän korkeatasoisia töitä" Lainauksien, lainauksien... lainauksia ja hylky jos esität oman mielipiteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa kyllä tuo ketjun yliopistotutkinnon suorittaneiden tarve tuntea itsensä "korkeammalla tasolla" olevaksi kuin AMK:n käyneet. Voin kertoa, että samalla tavalla kuolette ja käytte paskalla kuin ammattikorkean opiskelijat :D

Terveisin maisteri.

Erotan myös oman koulutukseni toisten koulutuksesta toisin kuin eräät amkkilaiset, t. myös maisteri ja tämän lisäksi myös AMK-tutkinto.

Harvoin yliopistosta valmistunut hokee koulutuksensa olevan rinnastettava.

Näinhän se jo todettiin, että vaika laki rinnastaa tutkinnot samanarvoisiksi, niin yliopistossa opiskelevat kokevat silti olevansa jotain parempaa kuin ovat. Halveksivat AMKilaisia, vaikka ovat samalla viivalla. Yliopiston käyneillä on usein halveksiva ja väheksyvä asenne muita ihmisiä kohtaan. Se ei kylläkään kerro mitään hyvää heistä itsestään.

En halveksi ammattikorkeakoulusta valmistuneita. Jos verrataan suoraan opintojen vaativuutta, on yliopisto haastavampi ja vaikeampi. Mutta esimerkiksi minusta ei voisi ikinä tulla sairaanhoitajaa, koska minulla ei ole tarvittavia henkisiä ominaisuuksia. AMK ja yliopiston vertaaminen ja rinnastamisen hokeminen kannattaisi lopettaa. Ne ovat kaksi eri järjestelmää ja valmistavat eri tehtäviin. Ihan luonnollisesti ei pidetä kahta samaa järjestelmää rinnakkain.

Eli mies ja nainen eivät ole yhtä arvokkaita, koska ovat erilaisia?

Voi elämänkevät näitä kiihko feministejä. Jugurtti ja piimä tehdään eri tavaoin, "Eli mies ja nainen eivät ole yhtä arvokkaita, koska ovat erilaisia".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauska että ilmeisesti korkeastikoulutetut eivät ymmärrä korkeakoulu ja yliopisto tutkinnon eroa. Ympäristö/luontoalat ovat korkeakouluissa ehkä vähän helpompia aikuislinjoilla.

Varmaan ymmärtävät, etenkin jos on itsellä sekä AMK-tutkinto, että kandi/maisteri hankittuna itsellä. Luonto/ympäristöala on aika laaja käsite. Voi opiskella metsäpuolta, agrologiksi, ympäristöinsinööriksi, biologiksi, metsätieteitä tai vaikkapa ympäristöoikeutta. Aika erilaisia opintoja, vaikka vähän kaikesta pitäisi tietää.

Luitko lainkaan aikaisempia kommentteja? Ja kyllä on laaja käsite joka kattaa monta alaa ja kyse oli mistä? Onko luetun ymmärtäminen vaikeaa sinulle? Opiskellaanko ympäristöoikeutta muuten ammatikorkeassa?

Edelleen sekä AMK, että yliopisto ovat korkeakouluja. Oikeustradenomi voi sisällyttää ympäristöoikeuttakin tutkintoonsa. Tuossahan on selkeä jaottelu AMK-puolen (agrologi jne.) ja yliopistopuolen tutkinnoista (biologi).

Yliopisto on tieteellinen. Ei rinnastettavissa.

lol!

AMK:ssa tehdään sentään itse mittaukset ja tutkimukset. Sama maailman huippujen lähdemateriaali siellä on luettavissa ja  käytössä. AMK:n opinnäytteistä löytyy joitain aivan äärettömän korkeatasoisia töitä, jotka ovat parempia kuin vastaavat yliopistossa väkisin teoriapohjalta väännetyt.

Väkisin teoriapohjalta? Amkissako keksitään päästä pohjatiedot?

On paljastunut useita eri yliopistoissa tehtyjä virheellisiä ja maksettuja tutkimuksia, joihin muualla maailmassa ollaan pohjattu omia tutkimuksia. Silloinhan nekin ovat päin prinkkalaa. Sen takia monilla aloilla jnnataan yliopistossa paikoillaan kun ei päästä irti vanhoista virheellisistä käsityksistä. Pidetään vaan hampaat irvessä kiinni vanhoista epäkelvoista ja sähistään klonkun lailla, että tämä on tiedettä. Ihan täyttä vanhentunutta paskaa se on. 

 

Tuossa on kyllä paljon totuutta ja toisista tutkimuksista on maksettu jotta niitä ei julkaista. Suomestakin löytyy varsinkin rakennusalalta tutkimuksia jotka ovat vain kadonneet. Väärää ja muuneltua totuutta, mutta joskus rahoitus ratkaisee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ihmetyttää tässä nyky-yhteiskunnassa se, että miksi kellekään ei tunnu riittävän mikään. Vaikka lahjakkuus olisi peruskoulussa ollut kutosen tasoa, niin silti pitäs päästä lääkäri-astronautti-DI:ksi ja mielellään mahdollisimman helposti ja nopeasti.

Se nyt vaan on niin, että koulutus, kokemuksen hankkiminen ja urakehitys on koko elämän kestävä matka ja se kannattaa pyrkiä aloittamaan mahdollisimman aikaisin. Ja se vaatii sekä lahjakkuutta että paljon työtä.

Ja miksi niin harva duunari ei osaa arvostaa omaa työtään ja ammattiylpeyttä. Kaikilla suorittavillakin ammateilla on oma tärkeä roolinsa. Muistan aina kiittää meidän toimistolla siivoojaa. Firma olisi jäätävä paikka ilman häntä. Samoin henkilöstöravintolan henkilökunta. Korvaamattomia arjen sanakreita, että saadaan hyvää ruokaa. Samoin lähikaupan henkilökunta. On mukavaa asioida kaupassa, jossa on kivat tyypit ja siistit hyllyt. Erilaiset asentajat ja huoltoihmiset pitää yhteiskunnan pyörimässä. Toivoisin vähän enemmän arvostusta ja ammattiylpeyttä nykypäiväänkin.

Minua ihmetyttää, että vielä vuonna 2022 löytyy Suomesta kaltaisiasi historiaan jämähtäneitä puusilmiä. Ensinnäkään peruskoulu ei vielä kerro taidoista yhtään mitään. Voi olla koulukiusaamista, päihdekoti tai toteamaton add tms., joka vaikuttaa keskittymiseen ja oppimiseen. Lisäksi voi olla muita elämänmullistuksia, kuten muuttoja, eroja, lasten syntymiä jne., jolloin ei ole aikaa laittaa omia urahaaveitaan etusijalle. Ihan jokainen voi missä elämänvaiheessa tahansa aloittaa opiskelut ja menestyä. Tuota toistamaasi mantraa ikävä kyllä opettajatkin opetetaan toistamaan, että alipalkattuja duunareita riittäisi jatkossakin. Toivottavasti yhä useampi huomaa viimeistään aikuisena, että onkin koko elämä aikaa rakentaa uraa ja opiskella. Ei tarvitse sammaloitua paikoilleen. Kyllä osa akateemisistakin vaihtaa dunarihommiin, joka on myös ok. Tärkeintä on, että jokainen elää itselleen ja toteuttaa omat haaveensa. Toivottavasti eivät kohtaa sellaisia dissaajia kuin sinä.

Ketä mä dissaan? En mielestäni ketään. Tässä maassa on vaan aika pirun paljon duunareita, jotka ei arvosta itseään ja ammattiaan. Nykypäivän trendi on, että niitä omia hommia dissataan. Ne hommat on tärkeitä ja ne voi tehdä ammattiylpeydellä. Olen itsekin tehnyt suorittavaa työtä. Tein hommat aina niin hyvin kuin osasin ja positiivisella asenteella. Ja sillä tavalla saa myös hyvää palautetta asiakkailta. Se oli mukavaa aikaa.

"Vaikka lahjakkuus olisi peruskoulussa ollut kutosen tasoa, niin silti pitäs päästä lääkäri-astronautti-DI:ks"

Oma viestisi. Eli dissaat esim. heitä, joilla on kutosen peruskoulutodistus. Ei se ole mikään este opiskella vaikka lääkäriksi. Voi mennä vaikka peruskoululinjalle nostamaan päättötodistuksen numeroita, sitten lukioon ja sitten yliopistoon. Yläasteen todistus ei määrittele ihmisen kykyjä millään tavalla.

Veikkaan, että aika harvassa on Suomen lääkärit, joilla oli peruskoulun todistus kutonen. Siis ihan oikeesti. Kirjoittamasi on ehkä teoriassa mahdollista, mutta aika utopiaa. Lääkikseen hakevalla kuitenkin pitäs olla ne fysiikat, kemiat ja matikat likimain kymppejä.

Mihin lääkäri tarvitsee matematiikkaa?

Muuhun kuin laskutukseen.

Pääsykokeessa tarvitaan matematiikkaa, mutta opinnoissa ei niinkään. Opinnot ovat hyvin pitkälti pänttäystä. Olen monta kertaa törmännyt ajatukseen, että lääkiksessä laskettaisiin jotain monimutkaisia laskuja, mutta ei lasketa.

Että lääkiksessä ei opetella samaa matikan määrää kuin kaikilla yliopisto ja ammattikorkea linjoilla? Ei toisen asteen yhtälöitä, ei derivaattaa?

Vierailija kirjoitti:

filosofian maisteri teoreettisesta fysiikasta

Filosofia ammattikorkeassa:) "Kukaan ei kysynyt mielipidettäsi, teille on annettu aineisto ja lainaukset tulee merkitä". "Plagiointi on kielletty ja muutama miljoona ennen teitä on yrittänyt tiivistää nämä kirjoitukset omiksi sanoiksi".