Lue keskustelun säännöt.
Helppo korkeakoulututkinto?
Haluaisin näin keski-iässä hankkia kunnon koulutuksen kun ei duunarielämää pätkäsopimuksilla tylsässä työssä paskalla palkalla enää jaksa. Mihin Yliopistoon ja mille alalle pääsee helposti ja opiskelu ei vaadi ihan mahdottomia?
Kommentit (1199)
Vierailija kirjoitti:
Mua ihmetyttää tässä nyky-yhteiskunnassa se, että miksi kellekään ei tunnu riittävän mikään. Vaikka lahjakkuus olisi peruskoulussa ollut kutosen tasoa, niin silti pitäs päästä lääkäri-astronautti-DI:ksi ja mielellään mahdollisimman helposti ja nopeasti.
Se nyt vaan on niin, että koulutus, kokemuksen hankkiminen ja urakehitys on koko elämän kestävä matka ja se kannattaa pyrkiä aloittamaan mahdollisimman aikaisin. Ja se vaatii sekä lahjakkuutta että paljon työtä.
Ja miksi niin harva duunari ei osaa arvostaa omaa työtään ja ammattiylpeyttä. Kaikilla suorittavillakin ammateilla on oma tärkeä roolinsa. Muistan aina kiittää meidän toimistolla siivoojaa. Firma olisi jäätävä paikka ilman häntä. Samoin henkilöstöravintolan henkilökunta. Korvaamattomia arjen sanakreita, että saadaan hyvää ruokaa. Samoin lähikaupan henkilökunta. On mukavaa asioida kaupassa, jossa on kivat tyypit ja siistit hyllyt. Erilaiset asentajat ja huoltoihmiset pitää yhteiskunnan pyörimässä. Toivoisin vähän enemmän arvostusta ja ammattiylpeyttä nykypäiväänkin.
Kyllä! Kaikki ammatit ovat tärkeitä. Usein kaikista vaativimpiin ja korkeisiin tehtäviin vaaditaan pitkä opiskelu yliopistossa, eikä AMK ole tai voi olla mikään ohituskaista näihin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että AMK pohjaiset ammatit olisivat mitenkään huonompia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neljä korkeakoulututkintoa kirjoitti:
Helpoin korkeakoulututkinto on ehdottomasti restonomi!
Eikös tässä kysytty korkeakoulututkintoa… ei ammattikoulututkintoa.
Okei, vaikka tuossa jälkimmäiseen on lisätty mukaan sana ”korkea” ja siten yritetty ”tasa-arvoistaa” koulutusohjelmaa, niin ei AMK:lla ole mitään tekemistä yliopisto -maailman kanssa. AMK:ssa tähdätään ammattiin ja korkeakoulussa opiskellaan tieteitä, jotka eivät useinkaan kouluta sellaisenaan ammattiin.
Vierailija kirjoitti:
Tietojenkäsittely ammattikorkeakoulussa on ollut tosi helppoa. Yhtään kirjaa ei tarvitse avata.
Ja miksi pitäisikään, kun oppi happanee kuitenkin kahdessa vuodessa. AMK:ssa ainakin tietotekniikan alalla käydään kouluja just sen verran ettei ole ensimmäisessä työpaikassa ihan hoo moilasena, ja siitä eteenpäin kukaan ei tutkinnon perään kysele ikinä.
Jos korkeakoulututkinto on helppo keskivertokansalaisesta, se on kyllä liian helppo tutkinto. Korkeakoulujen ja yliopistojen tulee edustaa kansakunnan korkeinta tietämystä. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset korkeakoulut ja yliopistot eivät ole häävejä.
Paria asiaa kannattaa miettiä: haluaako ensi kädessä parempaa arvostusta, parempaa palkkaa vai parempia työllisyysnäkymiä. Kuinka itsenäistä työtä haluaa tehdä? Haluatko johtaa vai tulla johdetuksi? Johtaminen ei ole vain yrityksen johtamista, voi johtaa esim työryhmää, jossa on mukana 6-12 henkilöä. Onko koulutus ilmainen vai jonkin yrityksen järjestämä?
Ei ehkä kysellä tutkintoja, mutta kysellään ikää: vaikka on 5-6 vuotta alan kuolutusta, osaa asiansa, kaikki todistukset, diplomit ja sertifikaatit kunnossa, et pääse töihin, jos oet yli 35v ja kyseessä in tietojenkäsittelyalan eka työpaikkasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun opiskelin tietojenkäsittelyä, kaikki luettava oli joko englanniksi tai ruotsiksi. Onneksi ei suomeksi. Se ei ole alalla yhtään kainsainvälisesti ymmärrettyä kieltä muistuttava kieli. Myös kokeet oli englanniksi. Ne tehtiin online USAan.
syytä harkita tarkkaan kirjoitti:
Jos korkeakoulututkinto on helppo keskivertokansalaisesta, se on kyllä liian helppo tutkinto. Korkeakoulujen ja yliopistojen tulee edustaa kansakunnan korkeinta tietämystä. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset korkeakoulut ja yliopistot eivät ole häävejä.
Paria asiaa kannattaa miettiä: haluaako ensi kädessä parempaa arvostusta, parempaa palkkaa vai parempia työllisyysnäkymiä. Kuinka itsenäistä työtä haluaa tehdä? Haluatko johtaa vai tulla johdetuksi? Johtaminen ei ole vain yrityksen johtamista, voi johtaa esim työryhmää, jossa on mukana 6-12 henkilöä. Onko koulutus ilmainen vai jonkin yrityksen järjestämä?
Eiköhän tämä korkeakoulutuksen helpottaminen liity kiinteästi AMK järjestelmään. Sen myötä jokainen voi saavuttaa korkeakoulututkinnon, huolimatta siitä, onko henkilöllä kuitenkaan todellista osaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta entäs ne, joilla peruskoulussa todistus yli 9 tasoa ja lukiokin käytynä keskitasoa paremmilla arvosanoilla. Heitäkin päätyy alisuoriutumaan duunariammatteihin ja turhautumaan keskinkertaisiin amkkihommin, koska yliopistoon ei kaikki a) uskalla hakea b) pääse, vaikka olisi hyväkin, koska ei riittävästi aloituspaikkoja.
Allekirjoittanut lähti alisuoriutumaan peruskoulun päättötodistuksen ysin ja lukion 8,4 keskiarvolla AMK:iin. Nyt 20 vuotta ja viisi työpaikkaa myöhemmin sekä koko ajan aktiivisesti itseään kehittäneenä työskentelen arvostetussa erikoisasiantuntijan roolissa kansainvälisessä ohjelmistofirmassa. En koe hävinneeni nuoruuden "väärien päätösten" takia mitään.
Ei sillä tutkinnolla töitä saa kuin hoitajat ja opettajat lähinnä. Kilpailu on todella kovaa useimmilla aloilla ja pitää koko ajan vapaa-ajallakin kehittää osaamista, jos meinaat pätkätöitä saada. Koko ajan todistella, että viimeisimmät käänteet on hallussa ja osaat kaiken.
Sinänsä vaikka opettajan ja hoitajan työ on raskasta paikan päällä olevaa hommaa, niin niissä ei tarvitse osata mitään extraa. Riittää, että teet työsi. Sen sijaan, jos teet vaikka koodausta tai viestintää, niin joko osaat tai et.. ja olet tarkkailun alla, että tulosta syntyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teologia on helpoin päästä sisään. Ainakin läntinen teologia. Vähän pitää opiskella kreikkaa. Sitten työpaikka jostain piruntorjuntavirastosta tai papiksi lässyttämään riparille tyhjänpäiväisiä asioita.
Ei tarvitse olla analyyttinen tai älykäs, erittäin helppoa.
Tämä on totta. Tunnen pari pappia, ja molemmat ovat hyväuskoisia hölmöläisiä. Ylipäätään teologian opiskelu on aivan käsittämättömän naurettavaa ehkä eksegetiikkaa ja kirkkohistoriaa lukuun ottamatta. Niissä sentään on jotain konkretiaa.
Ajatelkaa, jos olisi kokonainen tiedekunta, missä pohditaan jotain joulupukin olemusta tai keijukaisten filosofioita.
Teologiaan on todellakin helppo päästä sisään, valittujen suhde hakijoihin on kaikista tieteenaloista suurin. Ala on puolillaan päähänpotkittuja besserwissereitä, fariseuksia ja oman elämän Jeesuksia ja Mooseksia.
Kaikki ruotsinkieliset linjat ovat lähtökohtaisesti helpompia päästä sitään kuin suomenkieliset. Vähemmällä vaivalla saa myös enemmän opintosuorituksia. Kaveri opiskeli Kauppakorkeassa kurssin, josta sai 2 opintopistettä. Sama kurssi Hankenilla ( sama opettaja, sama määrä luentoja ja samat tenttikirjat) teki 5 opintopistettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Neljä korkeakoulututkintoa kirjoitti:
Helpoin korkeakoulututkinto on ehdottomasti restonomi!
Eikös tässä kysytty korkeakoulututkintoa… ei ammattikoulututkintoa.
Okei, vaikka tuossa jälkimmäiseen on lisätty mukaan sana ”korkea” ja siten yritetty ”tasa-arvoistaa” koulutusohjelmaa, niin ei AMK:lla ole mitään tekemistä yliopisto -maailman kanssa. AMK:ssa tähdätään ammattiin ja korkeakoulussa opiskellaan tieteitä, jotka eivät useinkaan kouluta sellaisenaan ammattiin.
AMK-tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Ei sitä tietenkään akateemiseen maailmaan voi verrata. AMK:n opiskelijat eivät tiedä, millaista on mennä proffan vastaanotolle. Opettajina on harvoin tohtoreita, yleensä he ovat maistereita. AMK:t eivät juurikaan tuota uutta tiedettä, kuten yliopistot ja oikeat korkeakoulut tekevät jne.
Tässä keskustelussa jotenkin haisee että suurinosa kommentoijista ei ole edes korkeakouluttautunut. Jotenkin tuo aloitus itsessään jo kuvottaa. Eikö sinulla ole motivaatiota etsiä omaa juttua ja tehdä töitä sen eteen että menestyt siinä? Tuolla asenteella olevat ihmiset saattavat päästä opinnot läpi, mutta tulevat olemaan taakka työyhteisössä. Älä ainakaan lähde mihinkään alalle jossa pitää olla ihmisten kanssa tekemisissä. Tulet todennäköisesti aiheuttamaan asiakkaille / potilaille suurta haittaa välinpitämättömällä asenteellasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla lukupäätä? Jos on, niin psykologiaa / oikikseen / hallintotieteitä / julkisoikeutta. Kampaaja-ystäväni päätti aikuisiällä mennä oikikseen ja luki yhden kevään pääsykoekirjoja, pääsi sisään helposti. Näillä aloilla tutkinnon voi suorittaa helposti ja nopeasti kirjatenteillä.
Oikis ei kyllä ole mikään helppo rasti.
On se kyllä. Ei tarvitse yhtään matemaattista osaamista. Niin helppo, että Heikki Lampelakin sen suoritti.
Mutta tarvitaan äärimmäisen hyvä muisti. Sielläkin on tuhansia sivuja luettavaa. Lisäksi tarvitaan isojen kokonaisuuksien hallintaa etenkin jos on kysymys monitieteisestä alasta. Ympäristöoikeudessa tarvitaan myös matematiikkaa. Pitäähän asetettuja rajoja osata laskea. Esim. fysiikka, kemia jne. tulevat ilmasto- ja saasteasioissa ja pitoisuuksissa ja luonnonsuojeluoikeudessa biologia.
Jos toiminnanharjoittaja laskettelee hakemuksessaan luikuria päästöarvoista, niin asiantuntijan pitää osata palauttaa hakemus ja vaatia tarkempia tutkimuksia. Jos ei tajua mitään, niin myöntelee lupia mihin sattuu, eikä osaa tarkastaa päätöksiä.
Ympäristöoikeudessa tarvitaan matematiikkaa? Minkälaista? Siis prosenttilaskua vai integrointia vai mitä? Kyllähän noissa käytetään asiantuntijoita, eikä kukaan lakimies teoreettista taustaa väännä itse.
Toki esim. perheoikeudessa ositusasioissa pitää osata plus- ja miinuslaskua, mutta ei nyt voi sanoa, että erityisesti ylioppilaaksi pitäsi olla matemaattisesti lahjakas.
Kaikissa ammateissa "tarvitsee matikkaa", kun pitää osata kirjata tunteja yht. 7,5h/päivä. Asianajajalla toki taksat on isommat, joten pitääkö osata "vaativampaa matematiikkaa"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teologia on helpoin päästä sisään. Ainakin läntinen teologia. Vähän pitää opiskella kreikkaa. Sitten työpaikka jostain piruntorjuntavirastosta tai papiksi lässyttämään riparille tyhjänpäiväisiä asioita.
Ei tarvitse olla analyyttinen tai älykäs, erittäin helppoa.
Tämä on totta. Tunnen pari pappia, ja molemmat ovat hyväuskoisia hölmöläisiä. Ylipäätään teologian opiskelu on aivan käsittämättömän naurettavaa ehkä eksegetiikkaa ja kirkkohistoriaa lukuun ottamatta. Niissä sentään on jotain konkretiaa.
Ajatelkaa, jos olisi kokonainen tiedekunta, missä pohditaan jotain joulupukin olemusta tai keijukaisten filosofioita.
Teologiaan on todellakin helppo päästä sisään, valittujen suhde hakijoihin on kaikista tieteenaloista suurin. Ala on puolillaan päähänpotkittuja besserwissereitä, fariseuksia ja oman elämän Jeesuksia ja Mooseksia.
Vähänpä tiedät maailmasta...
Teologisessa tutkimuksessa on ihan samat tutkimuskysymykset ja - metodit kuin kirjallisuustieteessä tai historiassakin, kuten vertailevaa tekstintutkimusta, kriittistä lähdeaineiston tarkastelua jne. Luonteeltaan se on kumulatiivista eli uutta tietoa tuotetaan aiemman päälle.
Vierailija kirjoitti:
syytä harkita tarkkaan kirjoitti:
Jos korkeakoulututkinto on helppo keskivertokansalaisesta, se on kyllä liian helppo tutkinto. Korkeakoulujen ja yliopistojen tulee edustaa kansakunnan korkeinta tietämystä. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset korkeakoulut ja yliopistot eivät ole häävejä.
Paria asiaa kannattaa miettiä: haluaako ensi kädessä parempaa arvostusta, parempaa palkkaa vai parempia työllisyysnäkymiä. Kuinka itsenäistä työtä haluaa tehdä? Haluatko johtaa vai tulla johdetuksi? Johtaminen ei ole vain yrityksen johtamista, voi johtaa esim työryhmää, jossa on mukana 6-12 henkilöä. Onko koulutus ilmainen vai jonkin yrityksen järjestämä?
Eiköhän tämä korkeakoulutuksen helpottaminen liity kiinteästi AMK järjestelmään. Sen myötä jokainen voi saavuttaa korkeakoulututkinnon, huolimatta siitä, onko henkilöllä kuitenkaan todellista osaamista.
AMK: t luotin 1990-luvun laman aikana, kun nuoria oli liikaa työttöminä. Kaikki eivät mahtuneet korkeakouluihin ja yliopistoihin, eikä ammattikoulu kiinnostanut tarpeeksi. Piti keksiä, millä siivota nuoret pois kortistosta, ja niin luotiin amk-koulutus, jolla on korkeampi status kuin ammattikoululla, mutta joka on paljon helpompi kuin oikea yliopistokoulutus.
Taas joku katkera. Jos olisit, et sanoisi näin. Täytyy olla aika tyhmä, että luulee tuon menevän läpi. Suosittelen opiskelua.
"Millä tavalla henkisesti raskasta? En ole huomannut.
t. opettaja"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teologia on helpoin päästä sisään. Ainakin läntinen teologia. Vähän pitää opiskella kreikkaa. Sitten työpaikka jostain piruntorjuntavirastosta tai papiksi lässyttämään riparille tyhjänpäiväisiä asioita.
Ei tarvitse olla analyyttinen tai älykäs, erittäin helppoa.
Tämä on totta. Tunnen pari pappia, ja molemmat ovat hyväuskoisia hölmöläisiä. Ylipäätään teologian opiskelu on aivan käsittämättömän naurettavaa ehkä eksegetiikkaa ja kirkkohistoriaa lukuun ottamatta. Niissä sentään on jotain konkretiaa.
Ajatelkaa, jos olisi kokonainen tiedekunta, missä pohditaan jotain joulupukin olemusta tai keijukaisten filosofioita.
Teologiaan on todellakin helppo päästä sisään, valittujen suhde hakijoihin on kaikista tieteenaloista suurin. Ala on puolillaan päähänpotkittuja besserwissereitä, fariseuksia ja oman elämän Jeesuksia ja Mooseksia.
Voi sinua pientä. Eihän siellä tuollaisia tutkita.
Tässä pari esimerkkiä viime vuosien väitöksistä:
-Väitös: Sielunhoito on lähimmäisen kärsimyksen lievittämisenä ensisijaisesti moraalista, vasta sen jälkeen uskonnollista toimintaa
Väitöskirjassaan ”Kärsimys ja rakkaus – Cura animarum mundana”, XX tarkastelee kysymystä kärsimyksen lievittämisestä sielunhoidossa moraalin kannalta. Väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa 20.11.2020
-Väitös: Inkerin kirkko oli hauras Fenix-lintu, jonka suomalaiset auttoivat nousemaan tuhkasta
Kuinka suomalaiset auttoivat Inkerin kirkon uudelleennousussa Neuvostoliiton uskonnollisen vapautumisen jälkeen ja millä tavoin he tukivat kirkon itsenäistymispyrkimyksiä? Tätä XX tutkii väitöskirjassaan ”Inkerin kirkon nousu ja suomalaiset 1988-1993”.
-Venäläisen teologian kaksi tietä : Sergei Bulgakovin ja Georges Florovskyn välinen ortodoksisen teologian identiteettiä ja ekumeniakäsitystä koskeva debatti
Alkuperäiseen vastaten, jos töihin haluat niin unohda yliopisto ja mene amk:hon jollekin linjalla joka sinua kiinnostaa. Yliopistosta kun ei valmistu mihinkään ammattiin. Myö joku ammattikoululinja voi valmistaa kunnon töihin. Varsinkin jos fysiinen puoli on kunnossa eikä kaihda mitään töitä.
Helpoin korkeakoulututkinto on ehdottomasti restonomi!