Helppo korkeakoulututkinto?

Teologian piirissä pitäisi tehdä suursiivous. On historiallinen omituinen jäänne, että yliopisto toimii pappien ammattikouluna. 

Taikauskoisia juttuja höpiseviä pappeja ei kuuna päivänä pitäisi kouluttaa yliopiston kaltaisessa instituutiossa. Toisaalta akateemisen teologian piiriin sisältyy ihan arvokastakin touhua kuten uskonnonfilosofista ja vaikkapa eksegeettistä ja kirkkohistoriallista tutkimusta.

Tiedättekö mikä on lopulta ollut tämän ketjun hauskin anti? Suurin osa ehdotetuista tutkinnoista on ollut ammattikorkeakoulussa suoritettavia, mutta silti ketju on täynnä viestejä, jossa halutaan rinnastaa AMK ja yliopisto.

Vierailija kirjoitti:

Tiedättekö mikä on lopulta ollut tämän ketjun hauskin anti? Suurin osa ehdotetuista tutkinnoista on ollut ammattikorkeakoulussa suoritettavia, mutta silti ketju on täynnä viestejä, jossa halutaan rinnastaa AMK ja yliopisto.

Ammattikoululaiset haluavat esittää siihen tapaan, että oikeastaan ammattikoululla ja yliopistolla ei ole kovin olennaista eroa. 

Akateeminen väki taas korostaa, että yliopisto on yliopisto, ja ammattikoulu ei koskaan nouse arvossa yliopiston rinnalle.

Oikiksen tutkinnon voi lukea yhdessä vuodessa, ennätys. 'antti Rinne käytti kaksi vuotta, mutta oli työssä virastovahtimestarina ja luki kirjoja työssä ollessa.

Eikös teologisessa ole edelleen pakkohepreä? En usko, että on kovin helppoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauska että ilmeisesti korkeastikoulutetut eivät ymmärrä korkeakoulu ja yliopisto tutkinnon eroa. Ympäristö/luontoalat ovat korkeakouluissa ehkä vähän helpompia aikuislinjoilla.

Varmaan ymmärtävät, etenkin jos on itsellä sekä AMK-tutkinto, että kandi/maisteri hankittuna itsellä. Luonto/ympäristöala on aika laaja käsite. Voi opiskella metsäpuolta, agrologiksi, ympäristöinsinööriksi, biologiksi, metsätieteitä tai vaikkapa ympäristöoikeutta. Aika erilaisia opintoja, vaikka vähän kaikesta pitäisi tietää.

Luitko lainkaan aikaisempia kommentteja? Ja kyllä on laaja käsite joka kattaa monta alaa ja kyse oli mistä? Onko luetun ymmärtäminen vaikeaa sinulle? Opiskellaanko ympäristöoikeutta muuten ammatikorkeassa?

Edelleen sekä AMK, että yliopisto ovat korkeakouluja. Oikeustradenomi voi sisällyttää ympäristöoikeuttakin tutkintoonsa. Tuossahan on selkeä jaottelu AMK-puolen (agrologi jne.) ja yliopistopuolen tutkinnoista (biologi).

Yliopisto on tieteellinen. Ei rinnastettavissa.

lol!

AMK:ssa tehdään sentään itse mittaukset ja tutkimukset. Sama maailman huippujen lähdemateriaali siellä on luettavissa ja  käytössä. AMK:n opinnäytteistä löytyy joitain aivan äärettömän korkeatasoisia töitä, jotka ovat parempia kuin vastaavat yliopistossa väkisin teoriapohjalta väännetyt.

Meillä yhteiskuntatieteellisessä hankitaan itse aineisto pääsääntöisesti. Tämä opettaa aineistonkeruun reunaehtoja ja tutkimuksen suunnittelua sekä aikataulutusta. Ja tutkimusprosessia, mm. tutkimusluvan hakeminen. Jos tekee kirjallisuuskatsauksen, sen on perustuttava syvällisesti tutkimusmetodeihin. Tämä opettaa suuntauksesta riippuen lähdetiedon kokoamista ja analyysia, joita tarvitaan esim. opetus- ja tietokirjojen kokoamisessa.

Käsittäisin, että yliopistossa on paljon enemmän opetusta tiedonhausta ja lähdeviitteiden käytöstä, tutkimuksen menetelmistä sekä akateemisen tutkimuksen etiikasta, luotettavuudesta ja lähdekritiikistä. Tieteellisen tiedon on oltava perusteltua ja näiden perusteluiden oltava läpinäkyviä. Siksi viittaukset aiempaan tietoon, erotellaan ettei ole kyse vain jostain randommielipiteestä, vaan loogisesta tiedon jalostamisesta ja arvioinnista.

Se, että kirjoittaa omia ajatuksiaan ja "luo jotain uutta" ei ole mikään tae siitä, että koko jutussa olisi mitään järkeä tai siinä olisi huomioitu edes auttavasti mitä aiheesta jo tiedetään. Voidaan vetää aivan vääriä johtopäätöksiä jos metodit eivät ole kunnossa. Vältytään aiempien virheiden toistamiselta kun perehdytään aiempaan tutkimukseen aiheesta laaja-alaisesti. Siksi tieteessä on käytössä myös vertaisarviointi, mikä vaain ei mene läpi laadukkaana tutkimuksena. Tieteellinen tieto ei nimenomaan ole "musta tuntuu" tai "näyttää siltä, että..." vaikka miten olisi tuoreita ajatuksia. Jos ei tätä käsitä, on jo auttamasti kujalla.

Huomaa, että tietosi yltävät ainakin 10 vuoden taakse. Osallistu sitten keskusteluun kun hallitset historiaa pidemmältä ajalta.

Kukas sen historian oikeellisuuden sitten tarkistaa? Jo Egyptin aikoina hallitsijoilla oli tapana hävittää edeltäjiensä kirjoittama historia ja tuoda omansa tilalle.

Vierailija kirjoitti:

Eikös teologisessa ole edelleen pakkohepreä? En usko, että on kovin helppoa.

Ei se kaikille pakollinen ole, mutta joillekin on. Klassiset kielet kreikka ja latina ovat vaativia kieliä oppia. Moni kutsuu itseään kielitaitoiseksi, kun "osaa" englantia ja on istunut ruotsintunnilla. Latinaa ja kreikkaa jos pitäisi alkaa opiskella, niin sitten tulisi itku ja parku, kun on niin vaikeaa tai vähintään työlästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauska että ilmeisesti korkeastikoulutetut eivät ymmärrä korkeakoulu ja yliopisto tutkinnon eroa. Ympäristö/luontoalat ovat korkeakouluissa ehkä vähän helpompia aikuislinjoilla.

Varmaan ymmärtävät, etenkin jos on itsellä sekä AMK-tutkinto, että kandi/maisteri hankittuna itsellä. Luonto/ympäristöala on aika laaja käsite. Voi opiskella metsäpuolta, agrologiksi, ympäristöinsinööriksi, biologiksi, metsätieteitä tai vaikkapa ympäristöoikeutta. Aika erilaisia opintoja, vaikka vähän kaikesta pitäisi tietää.

Luitko lainkaan aikaisempia kommentteja? Ja kyllä on laaja käsite joka kattaa monta alaa ja kyse oli mistä? Onko luetun ymmärtäminen vaikeaa sinulle? Opiskellaanko ympäristöoikeutta muuten ammatikorkeassa?

Edelleen sekä AMK, että yliopisto ovat korkeakouluja. Oikeustradenomi voi sisällyttää ympäristöoikeuttakin tutkintoonsa. Tuossahan on selkeä jaottelu AMK-puolen (agrologi jne.) ja yliopistopuolen tutkinnoista (biologi).

Yliopisto on tieteellinen. Ei rinnastettavissa.

lol!

AMK:ssa tehdään sentään itse mittaukset ja tutkimukset. Sama maailman huippujen lähdemateriaali siellä on luettavissa ja  käytössä. AMK:n opinnäytteistä löytyy joitain aivan äärettömän korkeatasoisia töitä, jotka ovat parempia kuin vastaavat yliopistossa väkisin teoriapohjalta väännetyt.

Meillä yhteiskuntatieteellisessä hankitaan itse aineisto pääsääntöisesti. Tämä opettaa aineistonkeruun reunaehtoja ja tutkimuksen suunnittelua sekä aikataulutusta. Ja tutkimusprosessia, mm. tutkimusluvan hakeminen. Jos tekee kirjallisuuskatsauksen, sen on perustuttava syvällisesti tutkimusmetodeihin. Tämä opettaa suuntauksesta riippuen lähdetiedon kokoamista ja analyysia, joita tarvitaan esim. opetus- ja tietokirjojen kokoamisessa.

Käsittäisin, että yliopistossa on paljon enemmän opetusta tiedonhausta ja lähdeviitteiden käytöstä, tutkimuksen menetelmistä sekä akateemisen tutkimuksen etiikasta, luotettavuudesta ja lähdekritiikistä. Tieteellisen tiedon on oltava perusteltua ja näiden perusteluiden oltava läpinäkyviä. Siksi viittaukset aiempaan tietoon, erotellaan ettei ole kyse vain jostain randommielipiteestä, vaan loogisesta tiedon jalostamisesta ja arvioinnista.

Se, että kirjoittaa omia ajatuksiaan ja "luo jotain uutta" ei ole mikään tae siitä, että koko jutussa olisi mitään järkeä tai siinä olisi huomioitu edes auttavasti mitä aiheesta jo tiedetään. Voidaan vetää aivan vääriä johtopäätöksiä jos metodit eivät ole kunnossa. Vältytään aiempien virheiden toistamiselta kun perehdytään aiempaan tutkimukseen aiheesta laaja-alaisesti. Siksi tieteessä on käytössä myös vertaisarviointi, mikä vaain ei mene läpi laadukkaana tutkimuksena. Tieteellinen tieto ei nimenomaan ole "musta tuntuu" tai "näyttää siltä, että..." vaikka miten olisi tuoreita ajatuksia. Jos ei tätä käsitä, on jo auttamasti kujalla.

Huomaa, että tietosi yltävät ainakin 10 vuoden taakse. Osallistu sitten keskusteluun kun hallitset historiaa pidemmältä ajalta.

Mihin historiaan viittaat? Siihen aikaanko kun kun amk oli vielä opisto, yliopisto oli erikseen, eikä tällaisia kysymyksiä tarvinnut edes miettiä? Vai onko amk-opinnoista poistettu 10 vuoden sisällä ne runsaat tutkimusmenetelmä -opinnot ja minulla on vain suppea ajankohtainen näkemys? Avaa ihmeessä.

Lisäksi lauseesi on ristiriitainen. Jos viittaisit, että tietoni ovat tuoreelta, lyhyeltä aikaväliltä, sanoisit "enintään" eikä "ainakin". Ainakin viittaa että se on vain lähtötaso ja siihen ei jäädä. Jos taas viittasit siihen, että tietoni ovat vanhentuneina ainakin 10 vuoden takaa, on historiaan viittaus outo, jos kyse kerran on nykytietämyksestä. Tällaista tää on.

Vierailija kirjoitti:

Onko ihan pakko opiskella ruotsia jos korkeakouluun menee? En osaa eikä kiinnosta eikä sillä kielellä koskaan missään tee yhtään mitään.

Kyllä joutuu ruotsin kurssin suorittamaan hyväksytysti, eikä korkeakoulussa neuvotella, huvittaako opiskella vai ei.

Jos vaan Kauppakorkeaan pääsee sisään, niin siel helppo lukea tutkinto, kun valitsee jonkun kevyemmän suuntautumisen, kuten markkinointi. Pääsärit oli haastavat mut sen jälkeen oli opiskelu helppoa.

Toisaalta jos nopeasti haluaa valmistua ammattiin yliopistosta, niin varhaiskasvatusta. Ja työtilanne hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Duunarista AMK:n rakennusmestarilinjalle. Varma työ ja duunritaustasta hyötyy myös.

Jos vielä suuntautuu ekologiseen rakentamiseen tämä on hyvä valinta.

Jos ammattikorkeakoulu riittää niin insinööriksi pääsee melko helposti ja itse koulukaan niin vaikeaa ole. Itse menin heittämällä sisään ja suht kevyesti selvisin vaikka koskaan en koulussa ole loistanut. Keskiarvo yläasteen jälkeen oli 7,4 ja lukiota en ole käynyt. Ammattikoulu ja teknikon tutkinto oli taustalla, se katsottiin lukion veroiseksi ja pääsin pääsykokeiden jälkeen sisään. Ny saan 58000€/ vuosi ja aika helposti vielä, kun olisi uraohjus niin vieläkin enemmän mahdollisuus saada, mutta kun ei kiinnosta ja olen tähän työhön tyytyväinen.

Mulla on sekä yliopisto- että AMK-tutkinto, ja jälkimmäinen oli työläämpi. Mutta tästä jo aikaa, ja kyseessä melko poikkeuksellinen ala.

Ammattikorkeassa oli opetusta joka arkipäivä klo 9-15, ja monesti koululla meni iltamyöhään hommia jatkaessa. Yliopistotutkinnon tein siinä rinnalla, tenttipainotteisesti.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on sekä yliopisto- että AMK-tutkinto, ja jälkimmäinen oli työläämpi. Mutta tästä jo aikaa, ja kyseessä melko poikkeuksellinen ala.

Ammattikorkeassa oli opetusta joka arkipäivä klo 9-15, ja monesti koululla meni iltamyöhään hommia jatkaessa. Yliopistotutkinnon tein siinä rinnalla, tenttipainotteisesti.

Mulla on myös amk ja yliopistotutkinto. Molemmissa olisi voinut istua luennoilla 9-16. Mutta harvoin läsnäolovelvoitetta. Amkissa 5 opintopistettä saattoi sisältää luentodioihin perustuvan tentin ja jonkun pikku Moodle-kirjoita ja kommentoi tehtävän. Yliopistossa taas 5 noppaa oli 10 sivun essee + tenttävät kirjat 1-3kpl. Amkissa pääsi kyllä helpommalla.

MikkoAhola kirjoitti:

Oikiksen tutkinnon voi lukea yhdessä vuodessa, ennätys. 'antti Rinne käytti kaksi vuotta, mutta oli työssä virastovahtimestarina ja luki kirjoja työssä ollessa.

Sen kyllä huomaa kun oikeisiin ratkaisuihin päästään vasta korkeimmissa oikeusasteissa. Eli eivät tiedä mistään mitään ja kuormittavat turhaa oikeuslaitoksia.

Serkku suoritti matikasta kandin alle kahdessa vuodessa ja maisterin tutkintoon meni vain vuosi lisää, eli lienee helppo tutkinto. Tohtorinhattuun sillä meni sitten kyllä melkein kolme vuotta lisää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedättekö mikä on lopulta ollut tämän ketjun hauskin anti? Suurin osa ehdotetuista tutkinnoista on ollut ammattikorkeakoulussa suoritettavia, mutta silti ketju on täynnä viestejä, jossa halutaan rinnastaa AMK ja yliopisto.

Ammattikoululaiset haluavat esittää siihen tapaan, että oikeastaan ammattikoululla ja yliopistolla ei ole kovin olennaista eroa. 

Akateeminen väki taas korostaa, että yliopisto on yliopisto, ja ammattikoulu ei koskaan nouse arvossa yliopiston rinnalle.

Pöljä. Et edes erota ammattikoulua ammattikorkeakoulusta :D

Vierailija kirjoitti:

Mulla on sekä yliopisto- että AMK-tutkinto, ja jälkimmäinen oli työläämpi. Mutta tästä jo aikaa, ja kyseessä melko poikkeuksellinen ala.

Ammattikorkeassa oli opetusta joka arkipäivä klo 9-15, ja monesti koululla meni iltamyöhään hommia jatkaessa. Yliopistotutkinnon tein siinä rinnalla, tenttipainotteisesti.

Saako kysyä, miksi tuhlasit valtion resursseja ja toisaalta veit opiskelupaikan joltain toiselta?

Jos osaat kirjoittaa tai lukea niin poliisiksi.

Oikis on kyllä todella vaativa. Matemaattistä älyä

siellä ei tarvita, mutta pitää hallita todella laajoja kokonaisuuksia ja yleissivistystä pitää myös olla. Pitää todella taitava tekemään kirjallisia tehtäviä ja tentit ovat laajoja ja niistä on vaikeaa päästä läpi.

Työnä tietysti myös tosi vaativaa.

Olisko terveystiede kohtuullisen helppoa ?

Tai sitten jonkun kielen opiskelu?