Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Helppo korkeakoulututkinto?
Haluaisin näin keski-iässä hankkia kunnon koulutuksen kun ei duunarielämää pätkäsopimuksilla tylsässä työssä paskalla palkalla enää jaksa. Mihin Yliopistoon ja mille alalle pääsee helposti ja opiskelu ei vaadi ihan mahdottomia?
Kommentit (1199)
Se, että minkä alan opiskelu ei vaadi mahdottomia on kyllä täysin kiinni yksilöstä eli aika vaikea sanoa kun et kerro mitään omista vahvuuksistasi tai heikkouksistasi. Joillekin matemaattiset aineet on helppoja ja silloin heille varmasti opinnot joissa niitä tarvitaan ovat helppoja. Joillekin taas juuri nuo ovat äärimmäisen vaikeita eli opinnot olisivat vaikeita mutta heillä saattaakin olla vahvuutena vaikka vieraat kielet jolloin niiden opiskelu on helppoa. Vähän enemmän vaaditaan tietoja että kukaan voi vastata siihen mitä sinun olisi helppia opiskella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvatustiede on helpoin, ylivoimaisesti. Myöskin terveystieteiden opiskelu hyvin samankaltaista. Helposti ymmärrettäviä asioita, ei tarvitse älyä juurikaan käyttää.
Monet AMK-tutkinnotkin vaativampia, esim. insinöörialat.
Vierailija kirjoitti:
Oikis on kyllä todella vaativa. Matemaattistä älyä
siellä ei tarvita, mutta pitää hallita todella laajoja kokonaisuuksia ja yleissivistystä pitää myös olla. Pitää todella taitava tekemään kirjallisia tehtäviä ja tentit ovat laajoja ja niistä on vaikeaa päästä läpi.
Työnä tietysti myös tosi vaativaa.
Olisko terveystiede kohtuullisen helppoa ?
Tai sitten jonkun kielen opiskelu?
Oikeustieteen vaativuuden huomaa siitä, miten oikeudessa tehdään ihan järjettömiä ja joskus jopa lainvastaisia päätöksiä.
Kuitenkaan tässä ei ole mitään järkeä, koska tämä jos mitä olisi helposti automatisoitavissa.
Tapauksen tiedot syötettäisiin tietokoneeseen, joka noin puoli sekuntia myöhemmin voisi tulostaa tuomionsa paperille käytyään läpi kaikki tapaukseen liittyvät lain kiemurat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikis on kyllä todella vaativa. Matemaattistä älyä
siellä ei tarvita, mutta pitää hallita todella laajoja kokonaisuuksia ja yleissivistystä pitää myös olla. Pitää todella taitava tekemään kirjallisia tehtäviä ja tentit ovat laajoja ja niistä on vaikeaa päästä läpi.
Työnä tietysti myös tosi vaativaa.
Olisko terveystiede kohtuullisen helppoa ?
Tai sitten jonkun kielen opiskelu?Oikeustieteen vaativuuden huomaa siitä, miten oikeudessa tehdään ihan järjettömiä ja joskus jopa lainvastaisia päätöksiä.
Kuitenkaan tässä ei ole mitään järkeä, koska tämä jos mitä olisi helposti automatisoitavissa.
Tapauksen tiedot syötettäisiin tietokoneeseen, joka noin puoli sekuntia myöhemmin voisi tulostaa tuomionsa paperille käytyään läpi kaikki tapaukseen liittyvät lain kiemurat.
Ongelma onkin siinä, että lait jättävät tulkinnanvaraa. Jotain ei esim. määritellä laissa, mutta silti esitöissä tarkoitetaan lailla myös sellaisia tilanteita. Sellaisia, jotka eivät ole meillä vielä tiedossa, eikä ohjelmointia siksi voi tehdä. Lainsäädännössä käytetään paljon sinne päin -sanoja. joita ei ole tarkkaan määritelty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikis on kyllä todella vaativa. Matemaattistä älyä
siellä ei tarvita, mutta pitää hallita todella laajoja kokonaisuuksia ja yleissivistystä pitää myös olla. Pitää todella taitava tekemään kirjallisia tehtäviä ja tentit ovat laajoja ja niistä on vaikeaa päästä läpi.
Työnä tietysti myös tosi vaativaa.
Olisko terveystiede kohtuullisen helppoa ?
Tai sitten jonkun kielen opiskelu?Oikeustieteen vaativuuden huomaa siitä, miten oikeudessa tehdään ihan järjettömiä ja joskus jopa lainvastaisia päätöksiä.
Kuitenkaan tässä ei ole mitään järkeä, koska tämä jos mitä olisi helposti automatisoitavissa.
Tapauksen tiedot syötettäisiin tietokoneeseen, joka noin puoli sekuntia myöhemmin voisi tulostaa tuomionsa paperille käytyään läpi kaikki tapaukseen liittyvät lain kiemurat.
Ongelma onkin siinä, että lait jättävät tulkinnanvaraa. Jotain ei esim. määritellä laissa, mutta silti esitöissä tarkoitetaan lailla myös sellaisia tilanteita. Sellaisia, jotka eivät ole meillä vielä tiedossa, eikä ohjelmointia siksi voi tehdä. Lainsäädännössä käytetään paljon sinne päin -sanoja. joita ei ole tarkkaan määritelty.
Todistit juuri, että koko lainsäädäntö on yhtä huru-ukkojen houretta. Eipä ihme, että täysipäisellä on vaikeuksia oikiksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikis on kyllä todella vaativa. Matemaattistä älyä
siellä ei tarvita, mutta pitää hallita todella laajoja kokonaisuuksia ja yleissivistystä pitää myös olla. Pitää todella taitava tekemään kirjallisia tehtäviä ja tentit ovat laajoja ja niistä on vaikeaa päästä läpi.
Työnä tietysti myös tosi vaativaa.
Olisko terveystiede kohtuullisen helppoa ?
Tai sitten jonkun kielen opiskelu?Oikeustieteen vaativuuden huomaa siitä, miten oikeudessa tehdään ihan järjettömiä ja joskus jopa lainvastaisia päätöksiä.
Kuitenkaan tässä ei ole mitään järkeä, koska tämä jos mitä olisi helposti automatisoitavissa.
Tapauksen tiedot syötettäisiin tietokoneeseen, joka noin puoli sekuntia myöhemmin voisi tulostaa tuomionsa paperille käytyään läpi kaikki tapaukseen liittyvät lain kiemurat.
Ongelma onkin siinä, että lait jättävät tulkinnanvaraa. Jotain ei esim. määritellä laissa, mutta silti esitöissä tarkoitetaan lailla myös sellaisia tilanteita. Sellaisia, jotka eivät ole meillä vielä tiedossa, eikä ohjelmointia siksi voi tehdä. Lainsäädännössä käytetään paljon sinne päin -sanoja. joita ei ole tarkkaan määritelty.
Todistit juuri, että koko lainsäädäntö on yhtä huru-ukkojen houretta. Eipä ihme, että täysipäisellä on vaikeuksia oikiksessa.
Pahimmat huru-ukot ovat asianajajissa, käräjäoikeuksissa ja hovioikeuksissa. He onnistuvat aina tulkitsemaan kaiken niin, että mitään ei sattunut, uhri kärsii (ja maksaa) ja rikollinen voittaa. Vasta korkein oikeus joutuu pitkin hampain tuomitsemaan rikollisen, mikäli eivät enää pysty kiertämään pykäliä millään ilveellä. Aivan naurettavaahan tämä Suomen oikeuslaitospelleily on. Lainsäätäjällä on voinut olla hyvä tahto saattaa rikollinen linnaan tai lopettaa rikollinen toiminta, mutta oikeudessa työskentelevät yrittävät viimeiseen asti estää sen ja pelastaa rikollisen oikeuden kynsistä.
Vierailija kirjoitti:
Teologiseen on melko helppo päästä, mutta papiksi pääseminen on tosi vaikeaa. Ei vaan löydy sitä ekaa työpaikkaa.
Kasvatustieteisiin on myös helppo päästä. Varhaiskasvatuksen opettajalla on 1000 % varma työllistyminen.
Minkähän aikaa papeille riittää töitä kun ihmiset tätä vauhtia eroavat kirkosta?
Ei kelpaa Päivi Räsäsen Raamattu, ei myöskään homopapit.
Alle 20 vuodessa on eronnut jo 1miljoona.
Kirkolla alkaa olla tyhjä kassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikis on kyllä todella vaativa. Matemaattistä älyä
siellä ei tarvita, mutta pitää hallita todella laajoja kokonaisuuksia ja yleissivistystä pitää myös olla. Pitää todella taitava tekemään kirjallisia tehtäviä ja tentit ovat laajoja ja niistä on vaikeaa päästä läpi.
Työnä tietysti myös tosi vaativaa.
Olisko terveystiede kohtuullisen helppoa ?
Tai sitten jonkun kielen opiskelu?Oikeustieteen vaativuuden huomaa siitä, miten oikeudessa tehdään ihan järjettömiä ja joskus jopa lainvastaisia päätöksiä.
Kuitenkaan tässä ei ole mitään järkeä, koska tämä jos mitä olisi helposti automatisoitavissa.
Tapauksen tiedot syötettäisiin tietokoneeseen, joka noin puoli sekuntia myöhemmin voisi tulostaa tuomionsa paperille käytyään läpi kaikki tapaukseen liittyvät lain kiemurat.
Ongelma onkin siinä, että lait jättävät tulkinnanvaraa. Jotain ei esim. määritellä laissa, mutta silti esitöissä tarkoitetaan lailla myös sellaisia tilanteita. Sellaisia, jotka eivät ole meillä vielä tiedossa, eikä ohjelmointia siksi voi tehdä. Lainsäädännössä käytetään paljon sinne päin -sanoja. joita ei ole tarkkaan määritelty.
Todistit juuri, että koko lainsäädäntö on yhtä huru-ukkojen houretta. Eipä ihme, että täysipäisellä on vaikeuksia oikiksessa.
Pahimmat huru-ukot ovat asianajajissa, käräjäoikeuksissa ja hovioikeuksissa. He onnistuvat aina tulkitsemaan kaiken niin, että mitään ei sattunut, uhri kärsii (ja maksaa) ja rikollinen voittaa. Vasta korkein oikeus joutuu pitkin hampain tuomitsemaan rikollisen, mikäli eivät enää pysty kiertämään pykäliä millään ilveellä. Aivan naurettavaahan tämä Suomen oikeuslaitospelleily on. Lainsäätäjällä on voinut olla hyvä tahto saattaa rikollinen linnaan tai lopettaa rikollinen toiminta, mutta oikeudessa työskentelevät yrittävät viimeiseen asti estää sen ja pelastaa rikollisen oikeuden kynsistä.
Käräjille joutuvat jatkuvasti samat ihmiset. Tyhmähän sitä olisi, jos antaisi liian pitkät tuomiot. Loppuisi itseltä työt ja leveä leipä.
Vierailija kirjoitti:
Kasvatustieteet varmaan helpoin tutkinto, millä myös työllistyy. Opettajan työ vaan ei ole todellakaan mikään helppo tapa tienata rahaa. Henkisesti todella raskasta.
Kasvatustieteet ja psykologia ovat varmaankin helpoimmat tutkinnot, mutta työ on rastasta, ainakin opettajalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP lähettää ristiriitaisia signaaleja.
Otsikossa puhutaan korkeakouluista ja itse tekstissä yliopistoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvatustieteet varmaan helpoin tutkinto, millä myös työllistyy. Opettajan työ vaan ei ole todellakaan mikään helppo tapa tienata rahaa. Henkisesti todella raskasta.
Kasvatustieteet ja psykologia ovat varmaankin helpoimmat tutkinnot, mutta työ on rastasta, ainakin opettajalla.
Kasvatustieteet ja psykologia? Eikös noi rastaat ole enemmänkin biologiaa tai eläintiedettä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa kyllä tuo ketjun yliopistotutkinnon suorittaneiden tarve tuntea itsensä "korkeammalla tasolla" olevaksi kuin AMK:n käyneet. Voin kertoa, että samalla tavalla kuolette ja käytte paskalla kuin ammattikorkean opiskelijat :D
Terveisin maisteri.
Miksi AMK-inssi saattaa jatkaa dippainssiksi, mutta dippainssi ei koskaan jatka AMK-inssiksi?
Koska amisinssi on alempi korkeakoulututkinto, dippainssi ylempi. Sen sijaan tekniikan kandi voi halutessaan jatkaa yamk-inssiksi, jos riittävästi työkokemusta, ja myös dippainssi voi täydentää/päivittää osaamistaan yamk-tutkinnolla.
Vierailija kirjoitti:
AP lähettää ristiriitaisia signaaleja.
Otsikossa puhutaan korkeakouluista ja itse tekstissä yliopistoista.
Tästä väännettiin tuolla aiemmin. "Mutta kun amk on korkeakoulu" ja ilmeisesti joku lopulta suuttui, kun ap halusi nimenomaan yliopistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikis on kyllä todella vaativa. Matemaattistä älyä
siellä ei tarvita, mutta pitää hallita todella laajoja kokonaisuuksia ja yleissivistystä pitää myös olla. Pitää todella taitava tekemään kirjallisia tehtäviä ja tentit ovat laajoja ja niistä on vaikeaa päästä läpi.
Työnä tietysti myös tosi vaativaa.
Olisko terveystiede kohtuullisen helppoa ?
Tai sitten jonkun kielen opiskelu?
Kerran olen lakimiehen palkannut. Ensimmäinen tapaaminen oli myös viimeinen. Ongelma-alueeseen erikoistunut lakimies ei osannut edes ensimmäiseen helppoon kysymykseen vastata kyllä ta ei. Pitää tutkia lisää oli vastaus. Laskuksi tuli 3000€ ja saman tiedon pystyi kaivamaan netistä ilmaiseksi itsekin.
Tällä otannalla väitän että ainoa laaja kokonaisuus, jonka lakimiehen tarvitsee osata on laskutus. Kaiken muun voi Googlella hoitaa. Jos tämän hoitaa itse, niin tulee halvemmaksi. Suosittelen.
Vierailija kirjoitti:
Kolme maisterintutkintoa suoritettuani sanoisin, että mikä tahansa yliopistokoulutus on helppoa, jos ala kiinnostaa. Dippainssiksi valmistuin lähes 20 vuotta sitten, kouluun pääsi todella helposti ja siellä pärjäsi suht vähällä työllä, jos tavoitteena vain päästä läpi.
Taiteiden maisteriksi valmistuin reilu 10 vuotta sitten, ei todellakaan ollut vaativa koulutus. Tosin ei kyllä töitäkään löydy juuri ollenkaan.
Pari vuotta sitten valmistuin kasvatustieteiden maisteriksi, sisään pääsi suurin piirtein sillä, että osaa kirjoittaa nimensä oikein. Kurssit eivät ole vaikeita, vähän tyhmempikin saa ne suoritettua.
Syksyllä aloitin teologian maisterin opinnot, tuntuu vaikeammalta kuin nuo aiemmat. Tosin saattaa vaikuttaa ikäkin jo ja käyn toki töissä opintojen ohella.
Siis miten saat hankittua noin monta tutkintoa Suomessa? Minulla yksi kandi ja yksi maisteri (eri aloilta) ja sekin aiheuttanut närää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvatustieteet varmaan helpoin tutkinto, millä myös työllistyy. Opettajan työ vaan ei ole todellakaan mikään helppo tapa tienata rahaa. Henkisesti todella raskasta.
Kasvatustieteet ja psykologia ovat varmaankin helpoimmat tutkinnot, mutta työ on rastasta, ainakin opettajalla.
Tuli muuten mieleen kun psykologiaa pidetään täälä helppona tutkintona. Se on itseasiassa 30 noppaa laajempi tutkinto kuin perusmaistereilla ja ohjeellinen suoritusaika 5,5 vuotta. Sisältäen pakollisen 5 kk harjoittelun. Eli nopein se ei ainakaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikis on kyllä todella vaativa. Matemaattistä älyä
siellä ei tarvita, mutta pitää hallita todella laajoja kokonaisuuksia ja yleissivistystä pitää myös olla. Pitää todella taitava tekemään kirjallisia tehtäviä ja tentit ovat laajoja ja niistä on vaikeaa päästä läpi.
Työnä tietysti myös tosi vaativaa.
Olisko terveystiede kohtuullisen helppoa ?
Tai sitten jonkun kielen opiskelu?Oikeustieteen vaativuuden huomaa siitä, miten oikeudessa tehdään ihan järjettömiä ja joskus jopa lainvastaisia päätöksiä.
Kuitenkaan tässä ei ole mitään järkeä, koska tämä jos mitä olisi helposti automatisoitavissa.
Tapauksen tiedot syötettäisiin tietokoneeseen, joka noin puoli sekuntia myöhemmin voisi tulostaa tuomionsa paperille käytyään läpi kaikki tapaukseen liittyvät lain kiemurat.
Ongelma onkin siinä, että lait jättävät tulkinnanvaraa. Jotain ei esim. määritellä laissa, mutta silti esitöissä tarkoitetaan lailla myös sellaisia tilanteita. Sellaisia, jotka eivät ole meillä vielä tiedossa, eikä ohjelmointia siksi voi tehdä. Lainsäädännössä käytetään paljon sinne päin -sanoja. joita ei ole tarkkaan määritelty.
Amatöörit tekevät lait ja amatöörit tulkitsevat sitä. Mihin sitä osaamista tarvitaan, jos jokainen voi tehdä omat tulkintansa….
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvatustieteet varmaan helpoin tutkinto, millä myös työllistyy. Opettajan työ vaan ei ole todellakaan mikään helppo tapa tienata rahaa. Henkisesti todella raskasta.
Kasvatustieteet ja psykologia ovat varmaankin helpoimmat tutkinnot, mutta työ on rastasta, ainakin opettajalla.
Tuli muuten mieleen kun psykologiaa pidetään täälä helppona tutkintona. Se on itseasiassa 30 noppaa laajempi tutkinto kuin perusmaistereilla ja ohjeellinen suoritusaika 5,5 vuotta. Sisältäen pakollisen 5 kk harjoittelun. Eli nopein se ei ainakaan ole.
Itseltä meni kaikki arvostus psykologiaan, kun suoritin pakollisen työpsykologian kurssin Otaniemessä. Kurssin eka osa käsitti lukion psykologian, joten lainasin kaverilta sen vanhat kirjat ja luin tenttiin.
Toinen osa käsitti kaksi kirjaa. En valitettavasti ehtinyt lukemaan tenttiin, mutta lähdin kuitenkin katsomaan, että minkälaisia kysymyksiä siellä olisi. Vastasin niihin ns maalaisjärjellä.
Sain molemmista tenteistä saman arvosanan. No eipä tarvinnut onneksi sen enempää psykologiaan tuhlata aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvatustieteet varmaan helpoin tutkinto, millä myös työllistyy. Opettajan työ vaan ei ole todellakaan mikään helppo tapa tienata rahaa. Henkisesti todella raskasta.
Kasvatustieteet ja psykologia ovat varmaankin helpoimmat tutkinnot, mutta työ on rastasta, ainakin opettajalla.
Psykologia on tänään suurelta osin kuivaa tilastomatematiikan kanssa nyhräämistä ja joutavien kyselyjen ja ylipäänsä empiirisen datan kasaamista.
Alue: Aihe vapaa
Mulla taas oli lähes kaikilla AMK kursseilla läsnäolopakko, vaikkakin tosiaan yliopistossa joutui tekemään enemmän esseitä. Molemmissa oli työmäärässä/OP suurta vaihtelua kurssien välillä.
Itse tykkäsin paljon enemmän yliopistotyylisestä opiskelusta, ja AMK tutkintoni keskiarvo on huonompi kuin yliopistotutkintoni (3.4 vs. 4.2). Haastavuudessa en kokenut mitään valtavaa eroa, koska mikään kurssi ei tuntunut kummassakaan korkeakoulussa oikeasti vaikealta, enkä koskaan joutunut uusimaan mitään tai saanut huonoja arvosanoja.
Mielestäni opiskelussa kaikkein tärkeintä on oma motivaatio.