Helppo korkeakoulututkinto?
Haluaisin näin keski-iässä hankkia kunnon koulutuksen kun ei duunarielämää pätkäsopimuksilla tylsässä työssä paskalla palkalla enää jaksa. Mihin Yliopistoon ja mille alalle pääsee helposti ja opiskelu ei vaadi ihan mahdottomia?
Kommentit (1199)
Vierailija kirjoitti:
En tiedä lukeeko kukaan muu tätä ketjua samoilla silmälaseilla, mutta minusta tästä ketjusta paistaa läpi tämä AMKkilaisten hokema "tutkinto on sama kuin yliopistossa" ja sitten muutama oletettavasti provo, jotka haukkuvat AMKin maanrakoon. Onko kukaan koskaan miettinyt, että homma on sama kuin vertailisi lukiota ja amista. Molemmat ovat toisen asteen tutkintoja, jotka rinnastetaan jatko-opintoihin hakiessa
Lukion käynyt ei tiedä ammattitekniikasta yhtään mitään lukion jälkeen. Amislainen hoitaa jo siinä vaiheessa hommat. Vähän sama AMK ja yliopisto. AMK osaa ja maisteri ihmettelee. Paljon on maisteri teoriaa lukenut, mutta mitään ei osaa kun pitäisi tarttua hommiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauska että ilmeisesti korkeastikoulutetut eivät ymmärrä korkeakoulu ja yliopisto tutkinnon eroa. Ympäristö/luontoalat ovat korkeakouluissa ehkä vähän helpompia aikuislinjoilla.
Varmaan ymmärtävät, etenkin jos on itsellä sekä AMK-tutkinto, että kandi/maisteri hankittuna itsellä. Luonto/ympäristöala on aika laaja käsite. Voi opiskella metsäpuolta, agrologiksi, ympäristöinsinööriksi, biologiksi, metsätieteitä tai vaikkapa ympäristöoikeutta. Aika erilaisia opintoja, vaikka vähän kaikesta pitäisi tietää.
Luitko lainkaan aikaisempia kommentteja? Ja kyllä on laaja käsite joka kattaa monta alaa ja kyse oli mistä? Onko luetun ymmärtäminen vaikeaa sinulle? Opiskellaanko ympäristöoikeutta muuten ammatikorkeassa?
Edelleen sekä AMK, että yliopisto ovat korkeakouluja. Oikeustradenomi voi sisällyttää ympäristöoikeuttakin tutkintoonsa. Tuossahan on selkeä jaottelu AMK-puolen (agrologi jne.) ja yliopistopuolen tutkinnoista (biologi).
Yliopisto on tieteellinen. Ei rinnastettavissa.
lol!
AMK:ssa tehdään sentään itse mittaukset ja tutkimukset. Sama maailman huippujen lähdemateriaali siellä on luettavissa ja käytössä. AMK:n opinnäytteistä löytyy joitain aivan äärettömän korkeatasoisia töitä, jotka ovat parempia kuin vastaavat yliopistossa väkisin teoriapohjalta väännetyt.
Kahden AMK-tutkinnon jälkeen hakeuduin maisteriopintoihin, ja osana täydennysopintoja minun piti tehdä 10 op kanditutkielma. Olin saanut molemmista AMK-oppareistani arvosanaksi 5, joten asetin riman turhan korkealle kandin suhteen. Menin sitten kirjastoon selaamaan kanditöitä ja yllätyin niiden huonosta laadusta. Tuo auttoi omaan suhtautumiseeni ja kirjoitusprosessin etenemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauska että ilmeisesti korkeastikoulutetut eivät ymmärrä korkeakoulu ja yliopisto tutkinnon eroa. Ympäristö/luontoalat ovat korkeakouluissa ehkä vähän helpompia aikuislinjoilla.
Varmaan ymmärtävät, etenkin jos on itsellä sekä AMK-tutkinto, että kandi/maisteri hankittuna itsellä. Luonto/ympäristöala on aika laaja käsite. Voi opiskella metsäpuolta, agrologiksi, ympäristöinsinööriksi, biologiksi, metsätieteitä tai vaikkapa ympäristöoikeutta. Aika erilaisia opintoja, vaikka vähän kaikesta pitäisi tietää.
Luitko lainkaan aikaisempia kommentteja? Ja kyllä on laaja käsite joka kattaa monta alaa ja kyse oli mistä? Onko luetun ymmärtäminen vaikeaa sinulle? Opiskellaanko ympäristöoikeutta muuten ammatikorkeassa?
Edelleen sekä AMK, että yliopisto ovat korkeakouluja. Oikeustradenomi voi sisällyttää ympäristöoikeuttakin tutkintoonsa. Tuossahan on selkeä jaottelu AMK-puolen (agrologi jne.) ja yliopistopuolen tutkinnoista (biologi).
Yliopisto on tieteellinen. Ei rinnastettavissa.
Ja edelleen voidaan jatkaa, että sillä oikeustradenomilla ei ole kovin paljoa tekemistä yliopistossa annettavan oikeustieteellisen koulutuksen kanssa. Tradenomin tutkinto voi valmistaa esimerkiksi kärjäsihteerin tehtävään, mutta ei varsinaiseen lain tulkitsemista vaativiin tehtäviin. Sama pätee muihin amk (myös Yamk) tutkintoihin.
Toki puhun nyt vain omasta julkisen sektorin johdon positiosta, mutta toistaiseksi ei ole tullut vastaan amk/yamk tutkinnon suorittanutta, jolla olisi valmiudet talous/hallinto/tulkinta substanssiin. Olen myös itse käynyt yliopiston lisäksi amk:n ja väittäisin, että yksinkertaisesti amk:ssa näitä asioita (tradenkoulutus) ei opeteta samalla tavalla kuin yliopistossa (kandi+maisteri).
Teillä ei nyt todellakaan ole käsitystä siitä mitä kukakin osaa. On tullut kyllä huomattua. Siellä johtaja vänkää "et voi osata tätä kun olet käynyt tämän koulutusen, etkä tätä koulutusta". Kysyn sinulta, että kumpi siellä tunneilla on istunut ja tehtävät ja tentit tehnyt? Sinä vai minä? Ja kumpi meistä kahdesta tietää mitä on tarkalleen opiskellut, sinä vai minä? Voin kertoa, että te johtajat ette tiedä vittuakaan ja pidätte jästipäisesti kiinni omista virheellisistä käsityksistänne. Kannattaa aina kuunnella hakijoita yksilöllisesti hänen osaamisestaan, eikä yleistää oman surkean koulutuksesi perusteella.
Miten sulla sitten on se käsitys kun olet itsekkin käynyt vaan sen alemman koulutuksen? Niillä sun tehtävillä ja tunnilla istumisilla ei ole vitunkaan merkitystä verrattaessa yliopistotutkintoon jos ne ei yllä samalle tasolle. Me kassalle töihin siitä!!
Haha, pieleen meni! Löytyy sekä ylemmät, että alemmat korkeakoulututkinnot :)
Vierailija kirjoitti:
Yliopistojen välilläkin on isoja eroja. HY/Aallon opiskelija-aines on paljon maaseutuyliopistoja parempaa ja sen takia myös opetuksen taso on vaativampaa. Esim lääkis/oikis/lääkis/DI on huomattavasti korkealaatuisempaa Helsingissä.
trollololooo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä lukeeko kukaan muu tätä ketjua samoilla silmälaseilla, mutta minusta tästä ketjusta paistaa läpi tämä AMKkilaisten hokema "tutkinto on sama kuin yliopistossa" ja sitten muutama oletettavasti provo, jotka haukkuvat AMKin maanrakoon. Onko kukaan koskaan miettinyt, että homma on sama kuin vertailisi lukiota ja amista. Molemmat ovat toisen asteen tutkintoja, jotka rinnastetaan jatko-opintoihin hakiessa
Lukion käynyt ei tiedä ammattitekniikasta yhtään mitään lukion jälkeen. Amislainen hoitaa jo siinä vaiheessa hommat. Vähän sama AMK ja yliopisto. AMK osaa ja maisteri ihmettelee. Paljon on maisteri teoriaa lukenut, mutta mitään ei osaa kun pitäisi tarttua hommiin.
Tässä ollaan asian ytimessä. Kun näistä kahdesta onkin tarkoitus työllistyä ja sijoittua aivan eri tehtäviin. Maisteri /DI:n ym. Ei ole tarkoitus sijoittua samoihin tehtäviin, kuin amkista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauska että ilmeisesti korkeastikoulutetut eivät ymmärrä korkeakoulu ja yliopisto tutkinnon eroa. Ympäristö/luontoalat ovat korkeakouluissa ehkä vähän helpompia aikuislinjoilla.
Varmaan ymmärtävät, etenkin jos on itsellä sekä AMK-tutkinto, että kandi/maisteri hankittuna itsellä. Luonto/ympäristöala on aika laaja käsite. Voi opiskella metsäpuolta, agrologiksi, ympäristöinsinööriksi, biologiksi, metsätieteitä tai vaikkapa ympäristöoikeutta. Aika erilaisia opintoja, vaikka vähän kaikesta pitäisi tietää.
Luitko lainkaan aikaisempia kommentteja? Ja kyllä on laaja käsite joka kattaa monta alaa ja kyse oli mistä? Onko luetun ymmärtäminen vaikeaa sinulle? Opiskellaanko ympäristöoikeutta muuten ammatikorkeassa?
Edelleen sekä AMK, että yliopisto ovat korkeakouluja. Oikeustradenomi voi sisällyttää ympäristöoikeuttakin tutkintoonsa. Tuossahan on selkeä jaottelu AMK-puolen (agrologi jne.) ja yliopistopuolen tutkinnoista (biologi).
Yliopisto on tieteellinen. Ei rinnastettavissa.
lol!
AMK:ssa tehdään sentään itse mittaukset ja tutkimukset. Sama maailman huippujen lähdemateriaali siellä on luettavissa ja käytössä. AMK:n opinnäytteistä löytyy joitain aivan äärettömän korkeatasoisia töitä, jotka ovat parempia kuin vastaavat yliopistossa väkisin teoriapohjalta väännetyt.
Meillä yhteiskuntatieteellisessä hankitaan itse aineisto pääsääntöisesti. Tämä opettaa aineistonkeruun reunaehtoja ja tutkimuksen suunnittelua sekä aikataulutusta. Ja tutkimusprosessia, mm. tutkimusluvan hakeminen. Jos tekee kirjallisuuskatsauksen, sen on perustuttava syvällisesti tutkimusmetodeihin. Tämä opettaa suuntauksesta riippuen lähdetiedon kokoamista ja analyysia, joita tarvitaan esim. opetus- ja tietokirjojen kokoamisessa.
Käsittäisin, että yliopistossa on paljon enemmän opetusta tiedonhausta ja lähdeviitteiden käytöstä, tutkimuksen menetelmistä sekä akateemisen tutkimuksen etiikasta, luotettavuudesta ja lähdekritiikistä. Tieteellisen tiedon on oltava perusteltua ja näiden perusteluiden oltava läpinäkyviä. Siksi viittaukset aiempaan tietoon, erotellaan ettei ole kyse vain jostain randommielipiteestä, vaan loogisesta tiedon jalostamisesta ja arvioinnista.
Se, että kirjoittaa omia ajatuksiaan ja "luo jotain uutta" ei ole mikään tae siitä, että koko jutussa olisi mitään järkeä tai siinä olisi huomioitu edes auttavasti mitä aiheesta jo tiedetään. Voidaan vetää aivan vääriä johtopäätöksiä jos metodit eivät ole kunnossa. Vältytään aiempien virheiden toistamiselta kun perehdytään aiempaan tutkimukseen aiheesta laaja-alaisesti. Siksi tieteessä on käytössä myös vertaisarviointi, mikä vaain ei mene läpi laadukkaana tutkimuksena. Tieteellinen tieto ei nimenomaan ole "musta tuntuu" tai "näyttää siltä, että..." vaikka miten olisi tuoreita ajatuksia. Jos ei tätä käsitä, on jo auttamasti kujalla.
Duunarista AMK:n rakennusmestarilinjalle. Varma työ ja duunritaustasta hyötyy myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauska että ilmeisesti korkeastikoulutetut eivät ymmärrä korkeakoulu ja yliopisto tutkinnon eroa. Ympäristö/luontoalat ovat korkeakouluissa ehkä vähän helpompia aikuislinjoilla.
Varmaan ymmärtävät, etenkin jos on itsellä sekä AMK-tutkinto, että kandi/maisteri hankittuna itsellä. Luonto/ympäristöala on aika laaja käsite. Voi opiskella metsäpuolta, agrologiksi, ympäristöinsinööriksi, biologiksi, metsätieteitä tai vaikkapa ympäristöoikeutta. Aika erilaisia opintoja, vaikka vähän kaikesta pitäisi tietää.
Luitko lainkaan aikaisempia kommentteja? Ja kyllä on laaja käsite joka kattaa monta alaa ja kyse oli mistä? Onko luetun ymmärtäminen vaikeaa sinulle? Opiskellaanko ympäristöoikeutta muuten ammatikorkeassa?
Edelleen sekä AMK, että yliopisto ovat korkeakouluja. Oikeustradenomi voi sisällyttää ympäristöoikeuttakin tutkintoonsa. Tuossahan on selkeä jaottelu AMK-puolen (agrologi jne.) ja yliopistopuolen tutkinnoista (biologi).
Yliopisto on tieteellinen. Ei rinnastettavissa.
lol!
AMK:ssa tehdään sentään itse mittaukset ja tutkimukset. Sama maailman huippujen lähdemateriaali siellä on luettavissa ja käytössä. AMK:n opinnäytteistä löytyy joitain aivan äärettömän korkeatasoisia töitä, jotka ovat parempia kuin vastaavat yliopistossa väkisin teoriapohjalta väännetyt.
Meillä yhteiskuntatieteellisessä hankitaan itse aineisto pääsääntöisesti. Tämä opettaa aineistonkeruun reunaehtoja ja tutkimuksen suunnittelua sekä aikataulutusta. Ja tutkimusprosessia, mm. tutkimusluvan hakeminen. Jos tekee kirjallisuuskatsauksen, sen on perustuttava syvällisesti tutkimusmetodeihin. Tämä opettaa suuntauksesta riippuen lähdetiedon kokoamista ja analyysia, joita tarvitaan esim. opetus- ja tietokirjojen kokoamisessa.
Käsittäisin, että yliopistossa on paljon enemmän opetusta tiedonhausta ja lähdeviitteiden käytöstä, tutkimuksen menetelmistä sekä akateemisen tutkimuksen etiikasta, luotettavuudesta ja lähdekritiikistä. Tieteellisen tiedon on oltava perusteltua ja näiden perusteluiden oltava läpinäkyviä. Siksi viittaukset aiempaan tietoon, erotellaan ettei ole kyse vain jostain randommielipiteestä, vaan loogisesta tiedon jalostamisesta ja arvioinnista.
Se, että kirjoittaa omia ajatuksiaan ja "luo jotain uutta" ei ole mikään tae siitä, että koko jutussa olisi mitään järkeä tai siinä olisi huomioitu edes auttavasti mitä aiheesta jo tiedetään. Voidaan vetää aivan vääriä johtopäätöksiä jos metodit eivät ole kunnossa. Vältytään aiempien virheiden toistamiselta kun perehdytään aiempaan tutkimukseen aiheesta laaja-alaisesti. Siksi tieteessä on käytössä myös vertaisarviointi, mikä vaain ei mene läpi laadukkaana tutkimuksena. Tieteellinen tieto ei nimenomaan ole "musta tuntuu" tai "näyttää siltä, että..." vaikka miten olisi tuoreita ajatuksia. Jos ei tätä käsitä, on jo auttamasti kujalla.
Miksi näitä on alapeukutettu? Tai ylempänä sitä, ettei AMK ja yliopisto kouluta ihmisiä samoihin tehtäviin? Mitä nyt en ymmärrä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistojen välilläkin on isoja eroja. HY/Aallon opiskelija-aines on paljon maaseutuyliopistoja parempaa ja sen takia myös opetuksen taso on vaativampaa. Esim lääkis/oikis/lääkis/DI on huomattavasti korkealaatuisempaa Helsingissä.
trollololooo
Yliopistoja on hyvin eritasoisia. Siinä missä HY/Aalto on maaseutuyliopistoja kun katsoo oikeiden huippuyliopistojen näkökulmasta, niin maaseutuyliopistot on selkeästi HY/Aallon alapuolella mitä tulee opiskelija-aineksen tai tutkimukseen.
Mene vaikka jollekin työväenopiston kurssille ja osta todistus jostain kilikalimaasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa kyllä tuo ketjun yliopistotutkinnon suorittaneiden tarve tuntea itsensä "korkeammalla tasolla" olevaksi kuin AMK:n käyneet. Voin kertoa, että samalla tavalla kuolette ja käytte paskalla kuin ammattikorkean opiskelijat :D
Terveisin maisteri.
Erotan myös oman koulutukseni toisten koulutuksesta toisin kuin eräät amkkilaiset, t. myös maisteri ja tämän lisäksi myös AMK-tutkinto.
AMK järjestelmän ongelma on se, ettei se ole vieläkään vakiinnuttanut paikkaansa ja olomuotoaan. Järjestelmä rakennettiin opistojärjestelmän pohjalle, ja jossain vaiheessa alkoi yliopistosta mallin hakeminen. Tämä taas johti siihen, että tarjolla ei ole kunnolla käytäntöä, muttei myöskään teoriaa tiedetasolla. Lisäksi yliopistosta mallin hakeminen johti siihen, että AMK:ta ja yliopistoa ryhdyttiin vertailemaan. Pahimpana lisänä YAMK koulutus, joka ei ole vieläkään löytänyt paikkaansa. Mielestäni olisi äärimmäisen tärkeää eriyttää selkeästi AMK ja yliopisto. Tällä päästäisiin myös ainaisesta "kumpi on parempi, nännäsnää" väittelystä.
Ei siitä sillä päästä, koska vika on ihmisten asenteessa. On vieläpä hauskaa, että AV:llä on ollut aiemmin ketjuja tyyliin: Maisteri, miksi halveksit duunaria? Ja kaikki tekopyhät maisterit ovat kiiruhtaneet kertomaan kuinka valtavan tasa-arvoisia ja yhtä tärkeitä kaikki ovat koulutuksesta ja työstä huolimatta. Sitten tällaisissa ketjuissa paljastuu maistereiden oikea nahka. Kaikki kilpaa huutavat, miten ovat parempia kuin amkkilaiset. Todella hupaisaa seurattavaa tuo maistereiden itsensä ylentäminen.
Tässä ketjussa ovat lähinnä amkkilaiset huutaneet, kuinka ovat parempia kuin yliopistolaiset. Jos joku haluaa selvän selkeytyksen yliopiston ja ammattikorkeakoulun tuottamille koulutuksille, se ei tarkoita automaattisesti sitä että toinen on parempi ja toinen huonompi. Esim. meillä töissä on paljon tradeja ja kauppatieteiden maistereita. Tradet ovat toimistonhoitajia/asianhallintasihteereitä ym. ja KTM:t operatiivisessa johdossa. Kummatkaan eivät pärjäisi ilman toista.
Medianomi (amk). Ei kirjoja, ei laskemista, suuntautumisesta riippuen pääset oppimaan videotuotantoa, graafista suunnittelua, uutisten kirjoittamista/tekstituotantoa ylipäätään, radiotyötä jne. Itse suuntaudun journalismiin, eli samaan aikaan kun kerrosta ylempänä tekniikan puolella porukka pähkäilee vaikeita matemaattisia kaavoja, meidän puolella mietitään, mitä biisejä soitetaan radiossa tai mistä kirjoitetaan uutinen. Opiskelu on melko vapaata ja itse saa päättää lähes kaikki aiheet, mistä koulujuttuja tekee. Pääsykokeet ovat toki vähän vaativat, mutta jos yleistietoa ja luovuutta löytyy vähänkään, niin tämän alan pääset melko helposti läpi.
Matematiikan FM on aika helppo.
Teologinen.
Tiedän tyypin, joka on nousukasperheestä ja jokaisen tämän perheen lapsosen piti saada akateeminen titteli.
Joten lapsista tyhmin työnnettiin teologiseen. Ilman kummempia intohimoja uskontoa kohtaan, paitsi punaviiniin.
Ja tämä tyhmin sitten jaksoi muistuttaa meitä taviksia tavistöissä, että hänen takiaan - maisterin - saimme mekin säälistä palkankorotukset.
Naurettavaa aikuisten juupas-eipäs sepustus jostain titteleistä. Ja helppoa yliopistotutkintoa ei olekaan. AMK:sta en tiedä. ÅA: kulttuuritieteellisen Humu
Ja sinne pääsee suomenkielisetkin, kunhan klaaraa kielikokeen ja pääsykokeen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauska että ilmeisesti korkeastikoulutetut eivät ymmärrä korkeakoulu ja yliopisto tutkinnon eroa. Ympäristö/luontoalat ovat korkeakouluissa ehkä vähän helpompia aikuislinjoilla.
Varmaan ymmärtävät, etenkin jos on itsellä sekä AMK-tutkinto, että kandi/maisteri hankittuna itsellä. Luonto/ympäristöala on aika laaja käsite. Voi opiskella metsäpuolta, agrologiksi, ympäristöinsinööriksi, biologiksi, metsätieteitä tai vaikkapa ympäristöoikeutta. Aika erilaisia opintoja, vaikka vähän kaikesta pitäisi tietää.
Luitko lainkaan aikaisempia kommentteja? Ja kyllä on laaja käsite joka kattaa monta alaa ja kyse oli mistä? Onko luetun ymmärtäminen vaikeaa sinulle? Opiskellaanko ympäristöoikeutta muuten ammatikorkeassa?
Edelleen sekä AMK, että yliopisto ovat korkeakouluja. Oikeustradenomi voi sisällyttää ympäristöoikeuttakin tutkintoonsa. Tuossahan on selkeä jaottelu AMK-puolen (agrologi jne.) ja yliopistopuolen tutkinnoista (biologi).
Yliopisto on tieteellinen. Ei rinnastettavissa.
lol!
AMK:ssa tehdään sentään itse mittaukset ja tutkimukset. Sama maailman huippujen lähdemateriaali siellä on luettavissa ja käytössä. AMK:n opinnäytteistä löytyy joitain aivan äärettömän korkeatasoisia töitä, jotka ovat parempia kuin vastaavat yliopistossa väkisin teoriapohjalta väännetyt.
Meillä yhteiskuntatieteellisessä hankitaan itse aineisto pääsääntöisesti. Tämä opettaa aineistonkeruun reunaehtoja ja tutkimuksen suunnittelua sekä aikataulutusta. Ja tutkimusprosessia, mm. tutkimusluvan hakeminen. Jos tekee kirjallisuuskatsauksen, sen on perustuttava syvällisesti tutkimusmetodeihin. Tämä opettaa suuntauksesta riippuen lähdetiedon kokoamista ja analyysia, joita tarvitaan esim. opetus- ja tietokirjojen kokoamisessa.
Käsittäisin, että yliopistossa on paljon enemmän opetusta tiedonhausta ja lähdeviitteiden käytöstä, tutkimuksen menetelmistä sekä akateemisen tutkimuksen etiikasta, luotettavuudesta ja lähdekritiikistä. Tieteellisen tiedon on oltava perusteltua ja näiden perusteluiden oltava läpinäkyviä. Siksi viittaukset aiempaan tietoon, erotellaan ettei ole kyse vain jostain randommielipiteestä, vaan loogisesta tiedon jalostamisesta ja arvioinnista.
Se, että kirjoittaa omia ajatuksiaan ja "luo jotain uutta" ei ole mikään tae siitä, että koko jutussa olisi mitään järkeä tai siinä olisi huomioitu edes auttavasti mitä aiheesta jo tiedetään. Voidaan vetää aivan vääriä johtopäätöksiä jos metodit eivät ole kunnossa. Vältytään aiempien virheiden toistamiselta kun perehdytään aiempaan tutkimukseen aiheesta laaja-alaisesti. Siksi tieteessä on käytössä myös vertaisarviointi, mikä vaain ei mene läpi laadukkaana tutkimuksena. Tieteellinen tieto ei nimenomaan ole "musta tuntuu" tai "näyttää siltä, että..." vaikka miten olisi tuoreita ajatuksia. Jos ei tätä käsitä, on jo auttamasti kujalla.
Miksi näitä on alapeukutettu? Tai ylempänä sitä, ettei AMK ja yliopisto kouluta ihmisiä samoihin tehtäviin? Mitä nyt en ymmärrä?
Koska joku haluaa ajatella "ei ole noin", tietenkin mihinkään (tietoon tai perusteluihin ylipäätään) pohjautumatta. Käytännön esimerkki aiheesta siinä :D
Melkoinen ristiriita aloituksessa. Halutaan kunnon koulutus, mutta mahdollisimman helposti.
Tämä on täysin mahdoton yhtälö.
Ilmeisesti AP tarkoittikin kunnon tutkinto mahdollisimman helpolla.
Minkä tahansa yliopistotutkinnon saa helpoitin niin, että hutaisee kaikki opinnot ja tentit rimaa hipoen läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauska että ilmeisesti korkeastikoulutetut eivät ymmärrä korkeakoulu ja yliopisto tutkinnon eroa. Ympäristö/luontoalat ovat korkeakouluissa ehkä vähän helpompia aikuislinjoilla.
Varmaan ymmärtävät, etenkin jos on itsellä sekä AMK-tutkinto, että kandi/maisteri hankittuna itsellä. Luonto/ympäristöala on aika laaja käsite. Voi opiskella metsäpuolta, agrologiksi, ympäristöinsinööriksi, biologiksi, metsätieteitä tai vaikkapa ympäristöoikeutta. Aika erilaisia opintoja, vaikka vähän kaikesta pitäisi tietää.
Luitko lainkaan aikaisempia kommentteja? Ja kyllä on laaja käsite joka kattaa monta alaa ja kyse oli mistä? Onko luetun ymmärtäminen vaikeaa sinulle? Opiskellaanko ympäristöoikeutta muuten ammatikorkeassa?
Edelleen sekä AMK, että yliopisto ovat korkeakouluja. Oikeustradenomi voi sisällyttää ympäristöoikeuttakin tutkintoonsa. Tuossahan on selkeä jaottelu AMK-puolen (agrologi jne.) ja yliopistopuolen tutkinnoista (biologi).
Yliopisto on tieteellinen. Ei rinnastettavissa.
lol!
AMK:ssa tehdään sentään itse mittaukset ja tutkimukset. Sama maailman huippujen lähdemateriaali siellä on luettavissa ja käytössä. AMK:n opinnäytteistä löytyy joitain aivan äärettömän korkeatasoisia töitä, jotka ovat parempia kuin vastaavat yliopistossa väkisin teoriapohjalta väännetyt.
Meillä yhteiskuntatieteellisessä hankitaan itse aineisto pääsääntöisesti. Tämä opettaa aineistonkeruun reunaehtoja ja tutkimuksen suunnittelua sekä aikataulutusta. Ja tutkimusprosessia, mm. tutkimusluvan hakeminen. Jos tekee kirjallisuuskatsauksen, sen on perustuttava syvällisesti tutkimusmetodeihin. Tämä opettaa suuntauksesta riippuen lähdetiedon kokoamista ja analyysia, joita tarvitaan esim. opetus- ja tietokirjojen kokoamisessa.
Käsittäisin, että yliopistossa on paljon enemmän opetusta tiedonhausta ja lähdeviitteiden käytöstä, tutkimuksen menetelmistä sekä akateemisen tutkimuksen etiikasta, luotettavuudesta ja lähdekritiikistä. Tieteellisen tiedon on oltava perusteltua ja näiden perusteluiden oltava läpinäkyviä. Siksi viittaukset aiempaan tietoon, erotellaan ettei ole kyse vain jostain randommielipiteestä, vaan loogisesta tiedon jalostamisesta ja arvioinnista.
Se, että kirjoittaa omia ajatuksiaan ja "luo jotain uutta" ei ole mikään tae siitä, että koko jutussa olisi mitään järkeä tai siinä olisi huomioitu edes auttavasti mitä aiheesta jo tiedetään. Voidaan vetää aivan vääriä johtopäätöksiä jos metodit eivät ole kunnossa. Vältytään aiempien virheiden toistamiselta kun perehdytään aiempaan tutkimukseen aiheesta laaja-alaisesti. Siksi tieteessä on käytössä myös vertaisarviointi, mikä vaain ei mene läpi laadukkaana tutkimuksena. Tieteellinen tieto ei nimenomaan ole "musta tuntuu" tai "näyttää siltä, että..." vaikka miten olisi tuoreita ajatuksia. Jos ei tätä käsitä, on jo auttamasti kujalla.
Huomaa, että tietosi yltävät ainakin 10 vuoden taakse. Osallistu sitten keskusteluun kun hallitset historiaa pidemmältä ajalta.
Tietojenkäsittely ammattikorkeakoulussa on ollut tosi helppoa. Yhtään kirjaa ei tarvitse avata.
On paljastunut useita eri yliopistoissa tehtyjä virheellisiä ja maksettuja tutkimuksia, joihin muualla maailmassa ollaan pohjattu omia tutkimuksia. Silloinhan nekin ovat päin prinkkalaa. Sen takia monilla aloilla jnnataan yliopistossa paikoillaan kun ei päästä irti vanhoista virheellisistä käsityksistä. Pidetään vaan hampaat irvessä kiinni vanhoista epäkelvoista ja sähistään klonkun lailla, että tämä on tiedettä. Ihan täyttä vanhentunutta paskaa se on.