Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Helppo korkeakoulututkinto?
Haluaisin näin keski-iässä hankkia kunnon koulutuksen kun ei duunarielämää pätkäsopimuksilla tylsässä työssä paskalla palkalla enää jaksa. Mihin Yliopistoon ja mille alalle pääsee helposti ja opiskelu ei vaadi ihan mahdottomia?
Kommentit (1199)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa kyllä tuo ketjun yliopistotutkinnon suorittaneiden tarve tuntea itsensä "korkeammalla tasolla" olevaksi kuin AMK:n käyneet. Voin kertoa, että samalla tavalla kuolette ja käytte paskalla kuin ammattikorkean opiskelijat :D
Terveisin maisteri.
Erotan myös oman koulutukseni toisten koulutuksesta toisin kuin eräät amkkilaiset, t. myös maisteri ja tämän lisäksi myös AMK-tutkinto.
Harvoin yliopistosta valmistunut hokee koulutuksensa olevan rinnastettava.
Näinhän se jo todettiin, että vaika laki rinnastaa tutkinnot samanarvoisiksi, niin yliopistossa opiskelevat kokevat silti olevansa jotain parempaa kuin ovat. Halveksivat AMKilaisia, vaikka ovat samalla viivalla. Yliopiston käyneillä on usein halveksiva ja väheksyvä asenne muita ihmisiä kohtaan. Se ei kylläkään kerro mitään hyvää heistä itsestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulututkinto on alempi- tai ylempi tutkinto yliopistosta, eli kandi tai maisteri. Ammattikorkeakoulututkinto ovat asia erikseen. Siksi sillä on oma nimensä.
Molemmat ovat samanarvoisia korkeakoulututkintoja työnhaussa. Rekryissä Amk vastaa kandia ja Yamk vastaa maisteria. Työnantajaa kiinnostaa LAINSÄÄDÄNTÖ, joka määrittelee tutkintojen arvot. Ei mikään k_sipäitten palstakeskustelu. Kun laissa säädetään, että tehtävään on oltava VÄHINTÄÄN alempi korkeakoulututkinto, niin se kattaa Amk:n ja kandin.
Teen rekryjä. Ja meillä Yamk tutkintoa ei rinnasteta maisteriin
Pyydä itsellesi potkut.
"Ylempi amk-tutkinto antaa saman kelpoisuuden julkisiin virkoihin kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto."
https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/ylempi-amk-tutkinto-kehity…
Ymmärrätkö edes autettuna mikä ero on julkisella viralla ja yksityisen sektorin tarjoamalla työpaikalla?
Maksaako toisessa palkan valtio ja toisessa yksityinen yritys? Toiseen voidaan valita kuka tahansa ilman osaamista ja toiseen pitää olla huippututkinto sekä osata asiansa?
Kyllä, yksityisellä palkan maksaa yritys. Yksityinen yritys voi palkata periaatteessa kenet haluaa ellei tarjottava työ aseta siihen rajoituksia. Esim. yksityiselläkin lääkäriasemalla tulee lääkärien olla oikeita lääkäreitä, mutta vaikkapa Finnairin toimitusjohtaja voi periaatteessa olla vaikka levyseppähitsaaja jos Finnair katsoo työnhakijan täyttävän tehtävänsä.
Voiko amattikorkeasta valmistua lääkäriksi?
Miksi AMK:lla pitäisi olla sama koulutustarjonta?
Miksi meillä sitten on erikseen amattikorkea ja yliopisto. Insinöörilääkäri voisi pitää valkoista kypärää ja esittää tietävänsä jostain jotain, oikean lääkärin taitaa olla pakko osata ja tietää jotain?
Juuri siksi, että AMK tarjoaa sellaista koulutusta jota yliopisto ei tarjoa. Myös opetuksen sisältö on erilaista (riippuu toki alasta). Olen ollut saman opettajan kurssilla sekä AMK:ssa, että yliopistossa (pääaineopiskelijana). AMK:ssa oli käytännön harjoitustöitä, mutta yliopistossa pelkkä esitelmä ja tentti.
Amk on totaalinen palikkatutkinto. Pelkkä lukion jatke, kaikki tulee valmiiksi pureskeltuna. Erehdyin sinne aluksi. Nyt 2 maisterin tutkintoa, eikä voi samana päivänä puhua. Työelämässä arvostetaan yliopiston käyneitä, paitsi palikkahommissa tajuavat palkata ensisijaisesti palikoita.
Julkisella palkataan AMK-tutkinnon suorittaneita asiantuntijatehtäviin. Sehän riippuu siitä mitä etsii, jos etsii sellaista, joka pystyy toteuttamaan tutkimuksen itsenäisesti ja kehittämään uutta, niin valitaan AMK. Sitten jos tarvitaan teoreetikko lainailemaan muiden tekemiä tutkimuksia tai muiden antamaa tietoa, jonka yhteenvetoa hän kutsuu tutkimukseksi, niin siihen valitaan maisteri :)
Höpö🤣
Aivan oikein, yliopisto on höpö höpö -tutkinto. Sen tietää myös Sauli Niinistö, jonka suuri mestarinäyte "katosi" krjastosta. Sellaisilla papereilla sieltä pääsee läpi, että todisteet pitää hävittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauska että ilmeisesti korkeastikoulutetut eivät ymmärrä korkeakoulu ja yliopisto tutkinnon eroa. Ympäristö/luontoalat ovat korkeakouluissa ehkä vähän helpompia aikuislinjoilla.
Varmaan ymmärtävät, etenkin jos on itsellä sekä AMK-tutkinto, että kandi/maisteri hankittuna itsellä. Luonto/ympäristöala on aika laaja käsite. Voi opiskella metsäpuolta, agrologiksi, ympäristöinsinööriksi, biologiksi, metsätieteitä tai vaikkapa ympäristöoikeutta. Aika erilaisia opintoja, vaikka vähän kaikesta pitäisi tietää.
Luitko lainkaan aikaisempia kommentteja? Ja kyllä on laaja käsite joka kattaa monta alaa ja kyse oli mistä? Onko luetun ymmärtäminen vaikeaa sinulle? Opiskellaanko ympäristöoikeutta muuten ammatikorkeassa?
Edelleen sekä AMK, että yliopisto ovat korkeakouluja. Oikeustradenomi voi sisällyttää ympäristöoikeuttakin tutkintoonsa. Tuossahan on selkeä jaottelu AMK-puolen (agrologi jne.) ja yliopistopuolen tutkinnoista (biologi).
Yliopisto on tieteellinen. Ei rinnastettavissa.
lol!
AMK:ssa tehdään sentään itse mittaukset ja tutkimukset. Sama maailman huippujen lähdemateriaali siellä on luettavissa ja käytössä. AMK:n opinnäytteistä löytyy joitain aivan äärettömän korkeatasoisia töitä, jotka ovat parempia kuin vastaavat yliopistossa väkisin teoriapohjalta väännetyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa kyllä tuo ketjun yliopistotutkinnon suorittaneiden tarve tuntea itsensä "korkeammalla tasolla" olevaksi kuin AMK:n käyneet. Voin kertoa, että samalla tavalla kuolette ja käytte paskalla kuin ammattikorkean opiskelijat :D
Terveisin maisteri.
Erotan myös oman koulutukseni toisten koulutuksesta toisin kuin eräät amkkilaiset, t. myös maisteri ja tämän lisäksi myös AMK-tutkinto.
AMK järjestelmän ongelma on se, ettei se ole vieläkään vakiinnuttanut paikkaansa ja olomuotoaan. Järjestelmä rakennettiin opistojärjestelmän pohjalle, ja jossain vaiheessa alkoi yliopistosta mallin hakeminen. Tämä taas johti siihen, että tarjolla ei ole kunnolla käytäntöä, muttei myöskään teoriaa tiedetasolla. Lisäksi yliopistosta mallin hakeminen johti siihen, että AMK:ta ja yliopistoa ryhdyttiin vertailemaan. Pahimpana lisänä YAMK koulutus, joka ei ole vieläkään löytänyt paikkaansa. Mielestäni olisi äärimmäisen tärkeää eriyttää selkeästi AMK ja yliopisto. Tällä päästäisiin myös ainaisesta "kumpi on parempi, nännäsnää" väittelystä.
Miksi teologian arvostus on alhaisella tasolla verrattuna esim. historiaan? Aloja yhdistää lähdekriittisyys, kysymyksenasettelut ja tieteelliset menetelmät. Kumpikin on monitieteellistä ja moniarvoista. Niitä koskevat samat vaatimukset (rationaalisuus, totuudenmukaisuus ja läpinäkyvyys) kuin muitakin yliopistollisia tieteenaloja. Teologia on luonteeltaan uskonnonharjoittamisesta riippumatonta. Teologian opiskelijat eivät opiskele kristinuskoa, vaan kristinuskon tutkimusta. Tutkimuksen välineistönä on kielitieteellisiä, humanistisia ja yhteiskuntatieteellisiä menetelmiä. Kirkkohistorian oppiaineessa yhdistyvät teologian ja historian tieteenalat. Metodologisesti tärkeitä aputieteitä teologialle ovat historian lisäksi klassinen filologia ja filosofia. Tekstien tulkintaa ja kontekstualisointia painottavan tutkimusotteensa puolesta teologia tulee hyvin lähelle monia humanistisia oppiaineita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa kyllä tuo ketjun yliopistotutkinnon suorittaneiden tarve tuntea itsensä "korkeammalla tasolla" olevaksi kuin AMK:n käyneet. Voin kertoa, että samalla tavalla kuolette ja käytte paskalla kuin ammattikorkean opiskelijat :D
Terveisin maisteri.
Erotan myös oman koulutukseni toisten koulutuksesta toisin kuin eräät amkkilaiset, t. myös maisteri ja tämän lisäksi myös AMK-tutkinto.
Harvoin yliopistosta valmistunut hokee koulutuksensa olevan rinnastettava.
Näinhän se jo todettiin, että vaika laki rinnastaa tutkinnot samanarvoisiksi, niin yliopistossa opiskelevat kokevat silti olevansa jotain parempaa kuin ovat. Halveksivat AMKilaisia, vaikka ovat samalla viivalla. Yliopiston käyneillä on usein halveksiva ja väheksyvä asenne muita ihmisiä kohtaan. Se ei kylläkään kerro mitään hyvää heistä itsestään.
En halveksi ammattikorkeakoulusta valmistuneita. Jos verrataan suoraan opintojen vaativuutta, on yliopisto haastavampi ja vaikeampi. Mutta esimerkiksi minusta ei voisi ikinä tulla sairaanhoitajaa, koska minulla ei ole tarvittavia henkisiä ominaisuuksia. AMK ja yliopiston vertaaminen ja rinnastamisen hokeminen kannattaisi lopettaa. Ne ovat kaksi eri järjestelmää ja valmistavat eri tehtäviin. Ihan luonnollisesti ei pidetä kahta samaa järjestelmää rinnakkain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa kyllä tuo ketjun yliopistotutkinnon suorittaneiden tarve tuntea itsensä "korkeammalla tasolla" olevaksi kuin AMK:n käyneet. Voin kertoa, että samalla tavalla kuolette ja käytte paskalla kuin ammattikorkean opiskelijat :D
Terveisin maisteri.
Erotan myös oman koulutukseni toisten koulutuksesta toisin kuin eräät amkkilaiset, t. myös maisteri ja tämän lisäksi myös AMK-tutkinto.
AMK järjestelmän ongelma on se, ettei se ole vieläkään vakiinnuttanut paikkaansa ja olomuotoaan. Järjestelmä rakennettiin opistojärjestelmän pohjalle, ja jossain vaiheessa alkoi yliopistosta mallin hakeminen. Tämä taas johti siihen, että tarjolla ei ole kunnolla käytäntöä, muttei myöskään teoriaa tiedetasolla. Lisäksi yliopistosta mallin hakeminen johti siihen, että AMK:ta ja yliopistoa ryhdyttiin vertailemaan. Pahimpana lisänä YAMK koulutus, joka ei ole vieläkään löytänyt paikkaansa. Mielestäni olisi äärimmäisen tärkeää eriyttää selkeästi AMK ja yliopisto. Tällä päästäisiin myös ainaisesta "kumpi on parempi, nännäsnää" väittelystä.
Ei siitä sillä päästä, koska vika on ihmisten asenteessa. On vieläpä hauskaa, että AV:llä on ollut aiemmin ketjuja tyyliin: Maisteri, miksi halveksit duunaria? Ja kaikki tekopyhät maisterit ovat kiiruhtaneet kertomaan kuinka valtavan tasa-arvoisia ja yhtä tärkeitä kaikki ovat koulutuksesta ja työstä huolimatta. Sitten tällaisissa ketjuissa paljastuu maistereiden oikea nahka. Kaikki kilpaa huutavat, miten ovat parempia kuin amkkilaiset. Todella hupaisaa seurattavaa tuo maistereiden itsensä ylentäminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauska että ilmeisesti korkeastikoulutetut eivät ymmärrä korkeakoulu ja yliopisto tutkinnon eroa. Ympäristö/luontoalat ovat korkeakouluissa ehkä vähän helpompia aikuislinjoilla.
Varmaan ymmärtävät, etenkin jos on itsellä sekä AMK-tutkinto, että kandi/maisteri hankittuna itsellä. Luonto/ympäristöala on aika laaja käsite. Voi opiskella metsäpuolta, agrologiksi, ympäristöinsinööriksi, biologiksi, metsätieteitä tai vaikkapa ympäristöoikeutta. Aika erilaisia opintoja, vaikka vähän kaikesta pitäisi tietää.
Luitko lainkaan aikaisempia kommentteja? Ja kyllä on laaja käsite joka kattaa monta alaa ja kyse oli mistä? Onko luetun ymmärtäminen vaikeaa sinulle? Opiskellaanko ympäristöoikeutta muuten ammatikorkeassa?
Edelleen sekä AMK, että yliopisto ovat korkeakouluja. Oikeustradenomi voi sisällyttää ympäristöoikeuttakin tutkintoonsa. Tuossahan on selkeä jaottelu AMK-puolen (agrologi jne.) ja yliopistopuolen tutkinnoista (biologi).
Yliopisto on tieteellinen. Ei rinnastettavissa.
lol!
AMK:ssa tehdään sentään itse mittaukset ja tutkimukset. Sama maailman huippujen lähdemateriaali siellä on luettavissa ja käytössä. AMK:n opinnäytteistä löytyy joitain aivan äärettömän korkeatasoisia töitä, jotka ovat parempia kuin vastaavat yliopistossa väkisin teoriapohjalta väännetyt.
Väkisin teoriapohjalta? Amkissako keksitään päästä pohjatiedot?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa kyllä tuo ketjun yliopistotutkinnon suorittaneiden tarve tuntea itsensä "korkeammalla tasolla" olevaksi kuin AMK:n käyneet. Voin kertoa, että samalla tavalla kuolette ja käytte paskalla kuin ammattikorkean opiskelijat :D
Terveisin maisteri.
Erotan myös oman koulutukseni toisten koulutuksesta toisin kuin eräät amkkilaiset, t. myös maisteri ja tämän lisäksi myös AMK-tutkinto.
Harvoin yliopistosta valmistunut hokee koulutuksensa olevan rinnastettava.
Näinhän se jo todettiin, että vaika laki rinnastaa tutkinnot samanarvoisiksi, niin yliopistossa opiskelevat kokevat silti olevansa jotain parempaa kuin ovat. Halveksivat AMKilaisia, vaikka ovat samalla viivalla. Yliopiston käyneillä on usein halveksiva ja väheksyvä asenne muita ihmisiä kohtaan. Se ei kylläkään kerro mitään hyvää heistä itsestään.
En halveksi ammattikorkeakoulusta valmistuneita. Jos verrataan suoraan opintojen vaativuutta, on yliopisto haastavampi ja vaikeampi. Mutta esimerkiksi minusta ei voisi ikinä tulla sairaanhoitajaa, koska minulla ei ole tarvittavia henkisiä ominaisuuksia. AMK ja yliopiston vertaaminen ja rinnastamisen hokeminen kannattaisi lopettaa. Ne ovat kaksi eri järjestelmää ja valmistavat eri tehtäviin. Ihan luonnollisesti ei pidetä kahta samaa järjestelmää rinnakkain.
Eli mies ja nainen eivät ole yhtä arvokkaita, koska ovat erilaisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kysy yli viikarilta hä tilas ranskasta kolmen eri tiede kunnan paperit. eihän kukaan vihreää pöystin patjaa kyseen alaistanut. TOIVOTTAVASTI VIIHTYY VANHASSA PAKASTE VIRASSAAN. USKO SUOMEN OIKEUS LAITOKEEN MENI KOKONAAN. PÖYSTILLE JA VIIKARILLE PELKKÄ MENO LIPPU EHDOLLA ETTEI KOSKAAN PALAA SUOMEEN.
En tiedä lukeeko kukaan muu tätä ketjua samoilla silmälaseilla, mutta minusta tästä ketjusta paistaa läpi tämä AMKkilaisten hokema "tutkinto on sama kuin yliopistossa" ja sitten muutama oletettavasti provo, jotka haukkuvat AMKin maanrakoon. Onko kukaan koskaan miettinyt, että homma on sama kuin vertailisi lukiota ja amista. Molemmat ovat toisen asteen tutkintoja, jotka rinnastetaan jatko-opintoihin hakiessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa kyllä tuo ketjun yliopistotutkinnon suorittaneiden tarve tuntea itsensä "korkeammalla tasolla" olevaksi kuin AMK:n käyneet. Voin kertoa, että samalla tavalla kuolette ja käytte paskalla kuin ammattikorkean opiskelijat :D
Terveisin maisteri.
Erotan myös oman koulutukseni toisten koulutuksesta toisin kuin eräät amkkilaiset, t. myös maisteri ja tämän lisäksi myös AMK-tutkinto.
Harvoin yliopistosta valmistunut hokee koulutuksensa olevan rinnastettava.
Näinhän se jo todettiin, että vaika laki rinnastaa tutkinnot samanarvoisiksi, niin yliopistossa opiskelevat kokevat silti olevansa jotain parempaa kuin ovat. Halveksivat AMKilaisia, vaikka ovat samalla viivalla. Yliopiston käyneillä on usein halveksiva ja väheksyvä asenne muita ihmisiä kohtaan. Se ei kylläkään kerro mitään hyvää heistä itsestään.
En halveksi ammattikorkeakoulusta valmistuneita. Jos verrataan suoraan opintojen vaativuutta, on yliopisto haastavampi ja vaikeampi. Mutta esimerkiksi minusta ei voisi ikinä tulla sairaanhoitajaa, koska minulla ei ole tarvittavia henkisiä ominaisuuksia. AMK ja yliopiston vertaaminen ja rinnastamisen hokeminen kannattaisi lopettaa. Ne ovat kaksi eri järjestelmää ja valmistavat eri tehtäviin. Ihan luonnollisesti ei pidetä kahta samaa järjestelmää rinnakkain.
Eli mies ja nainen eivät ole yhtä arvokkaita, koska ovat erilaisia?
Puhuttiinko tuossa arvostamisesta? Ei. Vaan nimenomaan siitä, että vertailu pitää lopettaa, koska ne ovat erilaisia tutkintoja.
Keski-ikäisenä kannattaa miettiä mieluummin sitä, että mihin pääsee viiden vuoden kuluttua töihin helpolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helppo korkeakoulututkinto on usein siitä huono, että työllistyminen sellaisella ei ole monestikaan helppoa.
Oikeastaan opiskelupaikkaa valitessaan valitsee myös sen, missä kohti haluaa mennä seulan läpi - jo opiskelupaikkaa hakiessa ("professioalat": oikis, lääkis, monet DI alat) vaiko vasta opiskelut suoritettuaan töitä hakiessa (esim. humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset alat). Kummassakin alalle sisään pääseminen on hankalaa, mutta toisessa sen vuoksi, että koulutukseen pääseminen ylipäänsä on hankalaa toisessa taas sen vuoksi, että helposti aukeavan koulutuksen suoritettuaan eteenpäin jatkaminen on hankalaa.
Sitten on toki korkeakoulutusta vaativia semiprofessioammatteja, joille on kohtalaisen helppo päästä ja joista on varsin helppo työllistyä, kuten sairaanhoitaja, farmaseutti, lastentarhanopettaja. Näissä on se vika, että kyseiset työt eivät usein ole kovinkaan palkitsevia esim. palkkatason, toistotyön, työn raskauden ja työn aliarvostuksen takia.
Ja sitten on niitä aloja, joille pääseminen on hankalaa ja joista työllistyminen on hankalaa. Etenkin taiteelliset alat ja muutamat vahvasti teoriapainotteiset luonnontieteelliset alat ovat näitä. Näillä pärjätäkseen vaaditaan usein kovaa osaamistasoa, ja samaan aikaan työmarkkinoilla ei kuitenkaan ole kovin paljoa ko. aloille kysyntää. Nämä ovatkin usein enemmän kutsumusaloja kuin pragmaattisista syistä tehtyjä valintoja.
Kolme maisterintutkintoa suoritettuani sanoisin, että mikä tahansa yliopistokoulutus on helppoa, jos ala kiinnostaa. Dippainssiksi valmistuin lähes 20 vuotta sitten, kouluun pääsi todella helposti ja siellä pärjäsi suht vähällä työllä, jos tavoitteena vain päästä läpi.
Taiteiden maisteriksi valmistuin reilu 10 vuotta sitten, ei todellakaan ollut vaativa koulutus. Tosin ei kyllä töitäkään löydy juuri ollenkaan.
Pari vuotta sitten valmistuin kasvatustieteiden maisteriksi, sisään pääsi suurin piirtein sillä, että osaa kirjoittaa nimensä oikein. Kurssit eivät ole vaikeita, vähän tyhmempikin saa ne suoritettua.
Syksyllä aloitin teologian maisterin opinnot, tuntuu vaikeammalta kuin nuo aiemmat. Tosin saattaa vaikuttaa ikäkin jo ja käyn toki töissä opintojen ohella.
Yliopistojen välilläkin on isoja eroja. HY/Aallon opiskelija-aines on paljon maaseutuyliopistoja parempaa ja sen takia myös opetuksen taso on vaativampaa. Esim lääkis/oikis/lääkis/DI on huomattavasti korkealaatuisempaa Helsingissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauska että ilmeisesti korkeastikoulutetut eivät ymmärrä korkeakoulu ja yliopisto tutkinnon eroa. Ympäristö/luontoalat ovat korkeakouluissa ehkä vähän helpompia aikuislinjoilla.
Varmaan ymmärtävät, etenkin jos on itsellä sekä AMK-tutkinto, että kandi/maisteri hankittuna itsellä. Luonto/ympäristöala on aika laaja käsite. Voi opiskella metsäpuolta, agrologiksi, ympäristöinsinööriksi, biologiksi, metsätieteitä tai vaikkapa ympäristöoikeutta. Aika erilaisia opintoja, vaikka vähän kaikesta pitäisi tietää.
Luitko lainkaan aikaisempia kommentteja? Ja kyllä on laaja käsite joka kattaa monta alaa ja kyse oli mistä? Onko luetun ymmärtäminen vaikeaa sinulle? Opiskellaanko ympäristöoikeutta muuten ammatikorkeassa?
Edelleen sekä AMK, että yliopisto ovat korkeakouluja. Oikeustradenomi voi sisällyttää ympäristöoikeuttakin tutkintoonsa. Tuossahan on selkeä jaottelu AMK-puolen (agrologi jne.) ja yliopistopuolen tutkinnoista (biologi).
Yliopisto on tieteellinen. Ei rinnastettavissa.
Ja edelleen voidaan jatkaa, että sillä oikeustradenomilla ei ole kovin paljoa tekemistä yliopistossa annettavan oikeustieteellisen koulutuksen kanssa. Tradenomin tutkinto voi valmistaa esimerkiksi kärjäsihteerin tehtävään, mutta ei varsinaiseen lain tulkitsemista vaativiin tehtäviin. Sama pätee muihin amk (myös Yamk) tutkintoihin.
Toki puhun nyt vain omasta julkisen sektorin johdon positiosta, mutta toistaiseksi ei ole tullut vastaan amk/yamk tutkinnon suorittanutta, jolla olisi valmiudet talous/hallinto/tulkinta substanssiin. Olen myös itse käynyt yliopiston lisäksi amk:n ja väittäisin, että yksinkertaisesti amk:ssa näitä asioita (tradenkoulutus) ei opeteta samalla tavalla kuin yliopistossa (kandi+maisteri).
Teillä ei nyt todellakaan ole käsitystä siitä mitä kukakin osaa. On tullut kyllä huomattua. Siellä johtaja vänkää "et voi osata tätä kun olet käynyt tämän koulutusen, etkä tätä koulutusta". Kysyn sinulta, että kumpi siellä tunneilla on istunut ja tehtävät ja tentit tehnyt? Sinä vai minä? Ja kumpi meistä kahdesta tietää mitä on tarkalleen opiskellut, sinä vai minä? Voin kertoa, että te johtajat ette tiedä vittuakaan ja pidätte jästipäisesti kiinni omista virheellisistä käsityksistänne. Kannattaa aina kuunnella hakijoita yksilöllisesti hänen osaamisestaan, eikä yleistää oman surkean koulutuksesi perusteella.
Miten sulla sitten on se käsitys kun olet itsekkin käynyt vaan sen alemman koulutuksen? Niillä sun tehtävillä ja tunnilla istumisilla ei ole vitunkaan merkitystä verrattaessa yliopistotutkintoon jos ne ei yllä samalle tasolle. Me kassalle töihin siitä!!
sosiaaliala jos haluaa töitä, nykyään on lapset ja nuoret niin sekaisin että sosiaalialalla riittää töitä ja kouluihinkin pääsee erityisopeksi sijaiseksi sosiaalialalta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teologinen "tiedekunta" ja siitä myöhemmin papiksi niin ei työkään rasita eikä kuormita. Lisänä pitkät lomat sekä korkea palkkataso ja asema eliitissä.
Aloitin opiskelemaan teologiaa, mutta minulle se oli liian työlästä. Sain suoritettua ehkä 5 opintopistettä ennen kuin jätin kesken. Niihinkin opintopisteisiin sain lukea tuhansia ja tuhansia sivuja kirjoja.
Viisi opintopistettä ei ole homma eikä mikään. Harjaannuttuasi voit tehdä 55 op lukuvuodessa ihan keskivertosuorituksena. Osa tekee tuplamäärän, osa puolet, osa jotain muuta.
Alue: Aihe vapaa
Vertauksesi hoitajasta ja lääkäristä ei oikein toimi samoin kuin inssi->dippainssi ja tradenomi->KTM, oikeampi olisi sh->hoitotieteen maisteri.