Lue keskustelun säännöt.
Helppo korkeakoulututkinto?
Haluaisin näin keski-iässä hankkia kunnon koulutuksen kun ei duunarielämää pätkäsopimuksilla tylsässä työssä paskalla palkalla enää jaksa. Mihin Yliopistoon ja mille alalle pääsee helposti ja opiskelu ei vaadi ihan mahdottomia?
Kommentit (1199)
Kannattaa suorittaa avoimessa kursseja alalta, mikä kiinnostaa. Samalla myös selviää alan mahdollinen helppous tai vaikeus. Jotkut täällä kuvittelivat psykologian olevan helppo opiskeluala, ehkä lukion psykologian kurssit oli mielessä... Suosittelen palaamaan asiaan sen jälkeen, kun on Helsingin yliopistossa avoimessa suoritettu psykan perus- ja aineopinnot...
T: tuplamaisteri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse sanoisin että kaikki AMK tutkinnot sekä yliopiston puolelta kaikki paitsi teknillis/luonnontieteelliset alat ovat helppoja.
DI, KTM
Oletko opiskellut kaikkia näitä aloja, vai oletko vain tyypillinen besserwisseri-tippainssi?
kerettiläinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvatustieteet varmaan helpoin tutkinto, millä myös työllistyy. Opettajan työ vaan ei ole todellakaan mikään helppo tapa tienata rahaa. Henkisesti todella raskasta.
Täytyy myös muistaa, että palkkakin on kehno. Luokanopettaja jää palkkakehityksessä jopa näille paljon puhutuille sairaanhoitajien huonoille palkoille. Ei vuorotyö ja viikonloppulisiä ja paljon omalla ajalla tehtyä ilmaista työtä. Eli käytännössä opettajalle käteen jää vähemmän.
Eipä ole niitä yötöitäkään.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa suorittaa avoimessa kursseja alalta, mikä kiinnostaa. Samalla myös selviää alan mahdollinen helppous tai vaikeus. Jotkut täällä kuvittelivat psykologian olevan helppo opiskeluala, ehkä lukion psykologian kurssit oli mielessä... Suosittelen palaamaan asiaan sen jälkeen, kun on Helsingin yliopistossa avoimessa suoritettu psykan perus- ja aineopinnot...
T: tuplamaisteri
Perusopinnot eivät ainakaan olleet erityisen hankalat. Vaikeutuuko aineopinnoissa kovastikin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Munkki-latinan opiskelu kannattaa aina.. Kun valmistut, pääset(joudut) persujen puheenjohtajaksi ja asumaan jonkun kellariin missä leikit nallipyssyillä...
Entäs jos löytäisit "duunarielämää" paremmilla sopimuksilla, jos pätkäsopimukset ovat se, mikä rasittaa. Esim. monilla aloilla on oppisopimuskoulutus, ja jopa luvattu, pidempiaikainen työpaikka sitä kautta, näin ainakin väitetään. Kannattaisiko katsella oppisopimuksia ja kysellä työvoimatoimistosta ? Monilla duunarialoilla, on ihan hyviäkin palkkoja, jos osuu kultasuoneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitajan opinnot on helpot ja helppo myös päästä. Opiskelussa on kyllä paljon läsnäolovelvoitetta ja työ on kyllä aika duunarihommaa. Palkka mielestäni on ihan kohtuullinen itellä lisien kanssa noin 3800 vaikka voisihan se enemmänkin olla ja jos tekee paljon yötä ja vkloppuja niin sitten saa enempikin.
Ei ole vaan kovin helppo päästä. Etelä-Suomessa jotain 6% hakijoista pääsee sairaanhoitajaopintoihin. On paljon helpompaa päästä opiskelemaan insinööriksi kuin sairaanhoitajaksi.
Sairaanhoitajaksi pääsee opiskelemaan nykyään käytännössä kuka tahansa, jos pienemmän paikkakunnan opiskelupaikka kelpaa. Esim. nyt keväällä 2022 aloituspaikkoja jäi täyttämättä, kun ei ollut hakijoita. Opinnot pystyy nornaalijärkinen suorittamaan helposti ja iso osa opinnoista on etenkin pikkupaikkakunnilla verkossa suoritettavia. Myös "tentit" usein verkossa. Muutama paneutumista oikeasti vaativa kurssi saattaa sairaanhoitajankin opinnoissa olla.
Suomalaisista yliopistoista ei valmistu sairaanhoitajia
Kukaan ei ole näin väittänytkään. Tässä keskustellaan korkeakoulututkinnoista otsikon mukaisesti.
Kirkkoslaavia se oli. Varmaankin pääsee helposti lukemaan ja gradut ym opinnäytteet voi käydä Ukrainassa kopsaamassa sikäläisten yliopistojen opinnäytteistä. (Just nyt tietty sotaisaa siellä.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauska että ilmeisesti korkeastikoulutetut eivät ymmärrä korkeakoulu ja yliopisto tutkinnon eroa. Ympäristö/luontoalat ovat korkeakouluissa ehkä vähän helpompia aikuislinjoilla.
Varmaan ymmärtävät, etenkin jos on itsellä sekä AMK-tutkinto, että kandi/maisteri hankittuna itsellä. Luonto/ympäristöala on aika laaja käsite. Voi opiskella metsäpuolta, agrologiksi, ympäristöinsinööriksi, biologiksi, metsätieteitä tai vaikkapa ympäristöoikeutta. Aika erilaisia opintoja, vaikka vähän kaikesta pitäisi tietää.
Luitko lainkaan aikaisempia kommentteja? Ja kyllä on laaja käsite joka kattaa monta alaa ja kyse oli mistä? Onko luetun ymmärtäminen vaikeaa sinulle? Opiskellaanko ympäristöoikeutta muuten ammatikorkeassa?
terskan imemiseen ei tarvitse korkeakoluhutkntoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kasvatustieteet varmaan helpoin tutkinto, millä myös työllistyy. Opettajan työ vaan ei ole todellakaan mikään helppo tapa tienata rahaa. Henkisesti todella raskasta.
Ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi luokanopettajan opintoja on hyvin vaikea päästä suorittamaan, ala on halutuimpia ja kynnys on yksi korkeimmista pääsykynnyksistä.
Jos suomessa oikeasti haluttaisiin viedä opiskelu seuraavalle tasolle, "Hops" ei olisi vitsi. Kaikki osaa jotain ja heidän kolutuksensa pitäisi olla heidän taihoihinsa suunnattua. Se että kaikki tungetaan saman putken lävitse? Joku aataminaikainen lukio, jossa kaikkien pitää muistaa joku vuosiluku ulkoa. "Hei mulla on valkolakki päässä vappuna" no sitten sinä olet nero. Se että oppii jonkun kaavan ulkoa, vai että ymmärtää opitun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
terskan imemiseen ei tarvitse korkeakoluhutkntoa.
Eikä piirakan syömiseen. Silti enemmistö taitaa toivoa että siihen olisi koulutuslinja? Tietysti emme väheksy sinua, kyllä assalla on käyttöä sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Itse sanoisin että kaikki AMK tutkinnot sekä yliopiston puolelta kaikki paitsi teknillis/luonnontieteelliset alat ovat helppoja.
DI, KTM
Omana opiskeluaikana Tampereella monet keskustan yliopiston humanistit oli kauhuissaan Hervannan työmäärästä. Kaikilla teknillisen yliopiston kursseilla oli paljon harkkatöitä, eikä mitään kirjatenttejä tunnettu saati muutenkaan kursseja, joissa riittäisi pelkkä lukeminen. DI-opinnoissa asiat piti todella ymmärtää ja se testattiin laskuharkoilla ja harjoitustöillä. Myöskään mitään kaavakirjoja ei koskaan sallittu, vaan asiat piti muistaa ja osata johtaa tarvitsemansa kaavat.
En sanoisin DI-opintoja missään nimessä helpoiksi.
Vierailija kirjoitti:
Jos suomessa oikeasti haluttaisiin viedä opiskelu seuraavalle tasolle, "Hops" ei olisi vitsi. Kaikki osaa jotain ja heidän kolutuksensa pitäisi olla heidän taihoihinsa suunnattua. Se että kaikki tungetaan saman putken lävitse? Joku aataminaikainen lukio, jossa kaikkien pitää muistaa joku vuosiluku ulkoa. "Hei mulla on valkolakki päässä vappuna" no sitten sinä olet nero. Se että oppii jonkun kaavan ulkoa, vai että ymmärtää opitun?
Useilla koulutusaloilla yliopistoissa jokaisella on ihan aidosti oma opintosuunnitelma, jonka itse teet. Ja sen tarkoitus juuri on se, että opiskelet tutkintosi annetuissa rajoissa omia tavoitteita tukevaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos englanti onnistuu, niin yhteiskuntatieteet.
Nehän ne ovatkin tunnetusti hyödyllisiä ja tarpeellisia. Itse olisin mieluummin tavallinen rehellinen laitoshuoltaja, levyseppähitsaaja tai mikä tahansa duunari - kuin poispilattu "älymystöön" itsensä laskeva sosiaalisektorin loiseläjä.
Yhteiskuntatieteiden aikaansaannosta on nykyiset mielensäpahoittajat ja lumihiutaleet ja kaikki jenkkiyliopistojen kampuksilta apinoitu woketus. Kaaos näkyy vain kasvavan päivä päivältä.
Tiedätkö yhtään mitä kaikkea kuuluu yhteiskuntatieteiden alle?
Miksi oletat etten tietäisi? Osalla aloista, kuten kansantalouden ala tai poliittinen historia, toki ei olekaan mitään tekemistä haitallisten ilmiöiden kanssa mutta liian paljon yhteiskuntatieteiden sektorilla on läpeensä politisoituja aloja. Parempi olisi kun yliopisto olisi kaikesta politiikasta samalla tavalla täysin sivussa kuten presidentti tai puolustusvoimat Suomessa.
kansantaloustiede on politisoitunutta.
Kansis voi olla politisoinutta kuten kaikki ihmisten rahoihin suoraan kytkeytyvät asiat ovat.
Mutta kansantaloustieteen ydinongelma ei ole politiikassa. Kansantaloustieteessä mättää eniten siinä jo muutaman vuosisadan ajan vallinnut teoria taloudesta tasapainotilana, johon välillä tulee häiriöitä ja sitten saavutetaan talouden tasapaino.
Teorian perusteet ovat siis virheelliset. Taloutta leimaa ainainen häiriötila, ja talouden tasapainoinen "normaalitilanne" on suoraan Star Trekistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauska että ilmeisesti korkeastikoulutetut eivät ymmärrä korkeakoulu ja yliopisto tutkinnon eroa. Ympäristö/luontoalat ovat korkeakouluissa ehkä vähän helpompia aikuislinjoilla.
Varmaan ymmärtävät, etenkin jos on itsellä sekä AMK-tutkinto, että kandi/maisteri hankittuna itsellä. Luonto/ympäristöala on aika laaja käsite. Voi opiskella metsäpuolta, agrologiksi, ympäristöinsinööriksi, biologiksi, metsätieteitä tai vaikkapa ympäristöoikeutta. Aika erilaisia opintoja, vaikka vähän kaikesta pitäisi tietää.
Luitko lainkaan aikaisempia kommentteja? Ja kyllä on laaja käsite joka kattaa monta alaa ja kyse oli mistä? Onko luetun ymmärtäminen vaikeaa sinulle? Opiskellaanko ympäristöoikeutta muuten ammatikorkeassa?
Edelleen sekä AMK, että yliopisto ovat korkeakouluja. Oikeustradenomi voi sisällyttää ympäristöoikeuttakin tutkintoonsa. Tuossahan on selkeä jaottelu AMK-puolen (agrologi jne.) ja yliopistopuolen tutkinnoista (biologi).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos suomessa oikeasti haluttaisiin viedä opiskelu seuraavalle tasolle, "Hops" ei olisi vitsi. Kaikki osaa jotain ja heidän kolutuksensa pitäisi olla heidän taihoihinsa suunnattua. Se että kaikki tungetaan saman putken lävitse? Joku aataminaikainen lukio, jossa kaikkien pitää muistaa joku vuosiluku ulkoa. "Hei mulla on valkolakki päässä vappuna" no sitten sinä olet nero. Se että oppii jonkun kaavan ulkoa, vai että ymmärtää opitun?
Useilla koulutusaloilla yliopistoissa jokaisella on ihan aidosti oma opintosuunnitelma, jonka itse teet. Ja sen tarkoitus juuri on se, että opiskelet tutkintosi annetuissa rajoissa omia tavoitteita tukevaksi.
Jännä että te kaikki istutte samalla kursilla ja opiskelette samaa asiaa. Vai saitko ihan itse valita valmiiksi valituista kurseista ja todella uskot tuohon? Ei millään pahalla, mutta herää pahvi.
Ei huomaa. Työt voi silti tehdä erinomaisesti.