Lue keskustelun säännöt.
Helppo korkeakoulututkinto?
Haluaisin näin keski-iässä hankkia kunnon koulutuksen kun ei duunarielämää pätkäsopimuksilla tylsässä työssä paskalla palkalla enää jaksa. Mihin Yliopistoon ja mille alalle pääsee helposti ja opiskelu ei vaadi ihan mahdottomia?
Kommentit (1199)
Jos on matemaattisesti huippulahjakas, matematiikka on ylivoimaisesti helpointa. Ei tarvitse lukea juuri mitään, koska osaa asiat valmiiksi. Kreikkalaiset aakkoset ja muutamat symbolit pitää opetella ja ei kun väikkäriä tekemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnontieteellisiin on helppo päästä, hyvä työllisyys ja palkat.
Mutta onko sitä matikkapäätä?
Helppo päästä sisään, hankala päästä ulos. Keskinkertaisen luonnontieteilijän palkka ei päätä huimaa. Saattaa alkaa jopa kakkosella, enintään kolmosella.
Luonnontieteilijän palkasta: mun palkka alkaa ykkösellä, mutta siinä on sen jälkeen vielä neljä numeroa ennen desimaalierotinta. Ei kannata yleistää kenekään palkkatasoa.
Teetkö oman alasi asiantuntijatöitä vai oletko johtoportaassa?
Vierailija kirjoitti:
Kauppakorkea. Sisäänpääsy vaatinee ponnisteluja, mutta koulutus on helppo. Tämä päätellen meillä työskentelevistä ktm:istä, jotka ovat toinen toistaan yleissivistymättömämpiä ja joiden äidinkielen taidot ja varsinkin kirjoitusviestintä on apukoululaisen tasoa.
Samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No farmaseutin tutkinto on alempi yliopistotutkinto, ei siis maisterintutkinto.
No ei todellakaan ole, tutustu mm. farmakologiaan,farmaseuttiseen kemiaan, biofarmasiaan, farmakolognosiaan jne.
No kyllä se farmaseutin tutkinto vaan on alempi korkeakoulututkinto. Siitä voi sitten jatkaa maisteriksi, joko proviisoriksi tai vaikka toksikologian maisteriksi tai joksikin vastaavaksi. Se onko farmaseutin tutkinto helppo vai ei, riippuu sitten taidoista, jos on hyvä kemiassa, biologiassa ja matikassa niin ei ole vaikeaa, mutta jos nämä ei luonnistu niin ei helpolla pääse edes sisään. Kolmessa vuodessa saa hyvin työllistävän, mukavan ammatin, jossa ei kuitenkaan ole mikään erityisen hyvä palkka tai etenemismahdollisuudet.
Missä vaiheessa väitin että farmaseutti olisi ylempi tutkinto? Ei siitä ollut kyse, vaan helppoudesta. Toki se on paljon helpompi suorittaa kuin proviisorin tutkinto, mutta ei se tee siitä helpoa. Tiedän monta farmaseuttia,jotka eivät valmistuneet 3 vuodessa, koska eivät keskittyneet riittävästi opintoihin tai ei kemiapää riittänyt. Se ei ole mikään läpihuutojuttu.
Moni farmaseutti työskentelee lääketeollisuudessa, valmistuksen puolella tai myynnin puolella esimerkiksi lääke-edustajana, tuotepäällikkönä, tiedän myös muutaman myyntipäällikön. Se on totta, että apteekissa on etenemismahdollusuudet huonot, ellei ole proviisori. Mutta ei ole pakko olla apteekissa töissä.
Joo, riippuu missä päin Suomea asuu että mitä töitä löytyy. Valtaosa on kyllä apteekissa tai sairaala-apteekissa, teollisuuspuolella ja virastoissa paikkoja on paljon vähemmän. Ja ne vaatii ehkä enemmän kykyjä että sinne pääsee, koska halukkaita on. Hyvä koulutus se silti on ja mahdollistaa monenlaista, suosittelen kyllä kaikille joilla on kiinnostusta ja luonnontieteet sujuu :) helppo on myös ajatella jatko-opintoja sitten, koska farmaseuttina voi tehdä keikkatöitä ja iltoja/viikonloppuja ihan ok palkalla opintojen ohella.
Ei kannata omaksua missä pääsisin helpoimmalla- asennetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskele koodausta! Varma työllistyminen, käsittääkseni ei tarvitse korkeakouluopintoja, työnantaja kouluttaa.
Vierailija kirjoitti:
Opiskele koodausta! Varma työllistyminen, käsittääkseni ei tarvitse korkeakouluopintoja, työnantaja kouluttaa.
Työnantaja ei kouluta. Etsivät kokeneita koodareita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kauppakorkea. Sisäänpääsy vaatinee ponnisteluja, mutta koulutus on helppo. Tämä päätellen meillä työskentelevistä ktm:istä, jotka ovat toinen toistaan yleissivistymättömämpiä ja joiden äidinkielen taidot ja varsinkin kirjoitusviestintä on apukoululaisen tasoa.
kirjoittiko tämän 'en ole katkera, mutta kuitenkin'- tradenomi tai humanisti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taa on hauska ketju. Tapatyottomat huutelee, etta on se helppoa. Ilmankos joka toinen ei ole lakimies.
Samalla voi opiskella laakariksi. Menee kuin vetta vaan.Molemmissa sisäänpääsy on vaikein koe. Mutta ei se tee itse koulutuksesta vaikeaa.
Sita sanon, etta menee kuin vetta vaan!
Luen tyokseni lakia ja helppoahan se on. Ei tarvitse yhtaan ajatella mita laki pitaa sisallaan ja kuinka sita sovelletaan. Se on ihan kansankielella kirjoitettu ;)
Kun osaa lukea ja kirjoittaa pystyy mihin vaan. Ja nekin taidot voi oppia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
huh heijaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierestä katsonut kirjoitti:
Sosiologialla ei mitään tekemistä soten kanssa? Mitäs ne sosiaalityöntekijät ovat lukeneet (turha vängätä ettei sosiaalityö kuuluisi sosiologiaan)? Ai niin joo. Ketkä ovat esim. Helsingissä valmistelleet uutta järjestelmää? Helsingin kaupungin projektityöntekijät, jotka ovat yhteiskuntatieteilijöitä, esim. sosiologeja. On aivan totta, että keskusteluun ei voi osallistua jos perusasiat hukassa. Pysy siis poissa ja tule takaisin kun olet ne perusasiat oppinut.
Sosiaalityötä opiskellaan valtiotieteellisessä tiedekunnassa eli samassa tiedekunnassa kuin sosiologiaa. Sosiologiasta ei valmistu sosiaalityöntekijäksi eikä saa sotealan ammattia. Suurin osa sotealan pomoista on lääkäreitä.
Niin ja valtioteet luetaan yhteiskuntatieteisiin. Aivan sama missä tiedekunnassa mitäkin luetaan, tiedekunta itsessään ei määritä mitään. Sosiologiasta ei juu valmistu suoraan ammattiin, mutta kuitenkin heitäkin, kuten muitakin yhteiskuntatieteilijöitä palkattuna esim. Helsingin kaupungilla valmistelemassa sote muutosta (kilpailuttamassa sopimuksia, hahmottelemassa rakennemuutoksia järjestelemään jne). Myös terveystieteiden maistereita löytyy sieltä. Myös sosiaalityöntekijäksi pääsee kohtuullisen helposti: Sosionomi (AMK)--> lue avoimessa etänä sosiaalityön perusteet ja aineopintoja ---> pääset esim. Itä-Suomen yliopistoon lukemaan sosiaalityön maisteriksi ja senkin voi suorittaa etänä työn ohessa.
Täällä taas huutelemassa ihmisiä, joilla ei mitään tietoa minkälaiset ihmiset todellisuudessa työskentelevät väliportaassa ja kaupungeilla ja valmistelevat asiat, jotka heihin vaikuttavat.
En nyt ihan tietämätön asiasta kuitenkaan ole, kun naapurini on sairaanhoitopiirin johtaja. Ammatiltaan erikoislääkäri alunperin. Jostain syystä kotikulmani on muutenkin täynnä sotealan pamppuja, entisiä tai nykyisiä. Myös isäni oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teologinen "tiedekunta" ja siitä myöhemmin papiksi niin ei työkään rasita eikä kuormita. Lisänä pitkät lomat sekä korkea palkkataso ja asema eliitissä.
Ookko tosissas? Papin työ on todella kuormittavaa. Teet töitä kaikki viikonloput ja illat, lapsiasi et näe juuri ollenkaan. Olet jatkuvasti valmiudessa lähtemään seurakuntalaisen kotiin mikäli pyydetään. Hoidat vihkimiset, hautajaiset ja kastejuhlat, näihin menee aikaa kun haastatellaan ihmisiä ja mietit mitä toimituksissa sanotaan. Kirjoitat jumalanpalveluksiin tekstit ja luot uutta tekstiä koko ajan. Luulen, että oma työsi on helpompaa.
Jä mä kun olin ajatellut, että pitää vaan olla tarpeeksi pienessä ja syrjäisessä seurakunnassa. Jossain Kajaanin sivukylillä, missä ei tartte kuin käydä kahdesti viikossa kahvilla jonkun mummon luona, puol päivää pitää kirkkoherran virastoa ja sitten saarnata sunnuntaina. Kerran kuukaudessa on jonkun hautajaiset, häitä ei juurikaan ja kasteita vielä vähemmän....Jos viikko työtunnit menee yli 6:n, niin oma vika...
Kaupungissa sitten ihan eri juttu, kun kaikki hullut soittelee kotiin ihan mihin aikoihin vaan.
Ei tilanne kaupungeissa ole lainkaan erilainen. Siellä olematonta "työkuormaa" on jakamassa useampi tyhjäntoimittaja. Sunnuntaisaarnatkin ovat kiertäviä ja iskevät ehkä kerran kuukaudessa/pappi, jos sitäkään. Pappien ansiotaso suhteutettuna tehtyyn työhön on tähtitieteellinen. Lisäksi papit ovat lähes poikkeuksetta erittäin epämiellyttäviä, jopa pahoja ihmisiä. Ainakin kohtaamani papit ovat olleet varsin viheliäisiä ihmisinä. En kertakaikkiaan löydä papiston olemuksesta yhtään positiivista seikkaa. En vaikka kovasti yritän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taa on hauska ketju. Tapatyottomat huutelee, etta on se helppoa. Ilmankos joka toinen ei ole lakimies.
Samalla voi opiskella laakariksi. Menee kuin vetta vaan.Molemmissa sisäänpääsy on vaikein koe. Mutta ei se tee itse koulutuksesta vaikeaa.
Sita sanon, etta menee kuin vetta vaan!
Luen tyokseni lakia ja helppoahan se on. Ei tarvitse yhtaan ajatella mita laki pitaa sisallaan ja kuinka sita sovelletaan. Se on ihan kansankielella kirjoitettu ;)Kun osaa lukea ja kirjoittaa pystyy mihin vaan. Ja nekin taidot voi oppia.
Ne jotka oppivat vielä laskemaankin, niin tie on auki ihan minne vain tahtoo, helposti. Pelkkiä turhakkeita nuo herrat kuitenkin ovat. Siksi minua ei huvittanut ruveta lääkäriksi eikä juristiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No farmaseutin tutkinto on alempi yliopistotutkinto, ei siis maisterintutkinto.
No ei todellakaan ole, tutustu mm. farmakologiaan,farmaseuttiseen kemiaan, biofarmasiaan, farmakolognosiaan jne.
No kyllä se farmaseutin tutkinto vaan on alempi korkeakoulututkinto. Siitä voi sitten jatkaa maisteriksi, joko proviisoriksi tai vaikka toksikologian maisteriksi tai joksikin vastaavaksi. Se onko farmaseutin tutkinto helppo vai ei, riippuu sitten taidoista, jos on hyvä kemiassa, biologiassa ja matikassa niin ei ole vaikeaa, mutta jos nämä ei luonnistu niin ei helpolla pääse edes sisään. Kolmessa vuodessa saa hyvin työllistävän, mukavan ammatin, jossa ei kuitenkaan ole mikään erityisen hyvä palkka tai etenemismahdollisuudet.
Missä vaiheessa väitin että farmaseutti olisi ylempi tutkinto? Ei siitä ollut kyse, vaan helppoudesta. Toki se on paljon helpompi suorittaa kuin proviisorin tutkinto, mutta ei se tee siitä helpoa. Tiedän monta farmaseuttia,jotka eivät valmistuneet 3 vuodessa, koska eivät keskittyneet riittävästi opintoihin tai ei kemiapää riittänyt. Se ei ole mikään läpihuutojuttu.
Moni farmaseutti työskentelee lääketeollisuudessa, valmistuksen puolella tai myynnin puolella esimerkiksi lääke-edustajana, tuotepäällikkönä, tiedän myös muutaman myyntipäällikön. Se on totta, että apteekissa on etenemismahdollusuudet huonot, ellei ole proviisori. Mutta ei ole pakko olla apteekissa töissä.
Joo, riippuu missä päin Suomea asuu että mitä töitä löytyy. Valtaosa on kyllä apteekissa tai sairaala-apteekissa, teollisuuspuolella ja virastoissa paikkoja on paljon vähemmän. Ja ne vaatii ehkä enemmän kykyjä että sinne pääsee, koska halukkaita on. Hyvä koulutus se silti on ja mahdollistaa monenlaista, suosittelen kyllä kaikille joilla on kiinnostusta ja luonnontieteet sujuu :) helppo on myös ajatella jatko-opintoja sitten, koska farmaseuttina voi tehdä keikkatöitä ja iltoja/viikonloppuja ihan ok palkalla opintojen ohella.
Mutta vaikka korkeakoulututkinnoilla voi tehdä vaikka minkälaisia töitä, jos tavoitteena on "monipuoliset toimistotyöt", ei kannata lukea itseään farmaseutiksi tai sairaanhoitajaksi, kun valtaosa työpaikoista on ihan muunlaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki korkeakoulututkinnot ovat ihan helppoja. Huomattavasti helpompia kuin amiska.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnontieteellisiin on helppo päästä, hyvä työllisyys ja palkat.
Mutta onko sitä matikkapäätä?
Helppo päästä sisään, hankala päästä ulos. Keskinkertaisen luonnontieteilijän palkka ei päätä huimaa. Saattaa alkaa jopa kakkosella, enintään kolmosella.
Luonnontieteilijän palkasta: mun palkka alkaa ykkösellä, mutta siinä on sen jälkeen vielä neljä numeroa ennen desimaalierotinta. Ei kannata yleistää kenekään palkkatasoa.
Teetkö oman alasi asiantuntijatöitä vai oletko johtoportaassa?
Olen töissä tuotekehityksessä lääketieteessä. En johda ketään, paitsi laskentatietokoneideni tehtävälistan prioriteettia, tärkeysjärjestystä. 😀
Olen ollut esimiestehtävässä, mutta ei ole minun juttu. Pidän numeroista ja ongelmanratkaisusta: mitattavista asioista ja niiden mallintamisesta.
Sosionomi. En tiedä kyllä missä niitä koulutetaan, mutta helvetin paljon niitä on TE-keskuksissa töissä.
Tosin palkka ei ole kovin kummoinen.
Vierailija kirjoitti:
Jollekin toiselle helppo ei ole toiselle sitä välttämättä. Ja jaksaako lukea jos ei itse ole kiinnostunut. Itse olen nauttinut suuresti yhteiskuntatieteiden ja psykologian opinnoista. Toisaalta hyvien arvosanojen saaminen edellyttää kykyä analyyttisyyteen ja luovuuteen. Ymmärtääkseni jossain oikiksessa pärjää ne, jotka osaa päntätä, laajempaa ymmärrystä ja kriittistä ajattelua ei vaadita. Itse en ikinä jaksaisi pelkkää pänttäystä. Mut joillekin se on helppoa ja mukavaa. Ja selkeää.
En ole lakimies enkä ole opiskellut alaa, mutta epäilen kyllä, että huono lakimies tulee, jos ei ole laajempaa ymmärrystä ja kriittistä ajattelua. Itseasiassa laki on niin koko yhteiskunnan ytimessä, ja heijastelee niin monia asioita, että jos ei ole laajaa yhteskunnallista ymmärrystä, ei myöskään lakimiehenä pärjää. Ei ainakaan sellaisissa tehtävissä, joissa on kyse oikeuden toteutumisesta, esim. tuomioistuimissa. Ja oikeuden toteutuminen on käsittääkseni kuitenkin alan ammattietiikan perusta. Sanottakoon myös se, että oikeustiede on kielellisesti kaikkein vaativin tieteenala. Väärä pilkun paikka, lauserakenne, viittaus tai sanajärjestys voi kääntää asian merkityksen täysin.
Että jos on henkilö, jolla ei ole äidinkieli 10, eikä ole halua saivarrella pilkkusääntöjen kanssa, niin en oikista suosittele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teologinen "tiedekunta" ja siitä myöhemmin papiksi niin ei työkään rasita eikä kuormita. Lisänä pitkät lomat sekä korkea palkkataso ja asema eliitissä.
Ookko tosissas? Papin työ on todella kuormittavaa. Teet töitä kaikki viikonloput ja illat, lapsiasi et näe juuri ollenkaan. Olet jatkuvasti valmiudessa lähtemään seurakuntalaisen kotiin mikäli pyydetään. Hoidat vihkimiset, hautajaiset ja kastejuhlat, näihin menee aikaa kun haastatellaan ihmisiä ja mietit mitä toimituksissa sanotaan. Kirjoitat jumalanpalveluksiin tekstit ja luot uutta tekstiä koko ajan. Luulen, että oma työsi on helpompaa.
Jä mä kun olin ajatellut, että pitää vaan olla tarpeeksi pienessä ja syrjäisessä seurakunnassa. Jossain Kajaanin sivukylillä, missä ei tartte kuin käydä kahdesti viikossa kahvilla jonkun mummon luona, puol päivää pitää kirkkoherran virastoa ja sitten saarnata sunnuntaina. Kerran kuukaudessa on jonkun hautajaiset, häitä ei juurikaan ja kasteita vielä vähemmän....Jos viikko työtunnit menee yli 6:n, niin oma vika...
Kaupungissa sitten ihan eri juttu, kun kaikki hullut soittelee kotiin ihan mihin aikoihin vaan.Ei tilanne kaupungeissa ole lainkaan erilainen. Siellä olematonta "työkuormaa" on jakamassa useampi tyhjäntoimittaja. Sunnuntaisaarnatkin ovat kiertäviä ja iskevät ehkä kerran kuukaudessa/pappi, jos sitäkään. Pappien ansiotaso suhteutettuna tehtyyn työhön on tähtitieteellinen. Lisäksi papit ovat lähes poikkeuksetta erittäin epämiellyttäviä, jopa pahoja ihmisiä. Ainakin kohtaamani papit ovat olleet varsin viheliäisiä ihmisinä. En kertakaikkiaan löydä papiston olemuksesta yhtään positiivista seikkaa. En vaikka kovasti yritän.
Kyllähän se näin on, että mikäli vailla huolia meinaa hankkia korkean elintason on vastaus teologinen tiedekunta-> pappisvihkimys-> papin virka. Papin virassa koittavat huolettomat kissanpäivät vailla vastuuta. Että AP, pistä vaan paperit vetämään teologiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teologinen "tiedekunta" ja siitä myöhemmin papiksi niin ei työkään rasita eikä kuormita. Lisänä pitkät lomat sekä korkea palkkataso ja asema eliitissä.
Ookko tosissas? Papin työ on todella kuormittavaa. Teet töitä kaikki viikonloput ja illat, lapsiasi et näe juuri ollenkaan. Olet jatkuvasti valmiudessa lähtemään seurakuntalaisen kotiin mikäli pyydetään. Hoidat vihkimiset, hautajaiset ja kastejuhlat, näihin menee aikaa kun haastatellaan ihmisiä ja mietit mitä toimituksissa sanotaan. Kirjoitat jumalanpalveluksiin tekstit ja luot uutta tekstiä koko ajan. Luulen, että oma työsi on helpompaa.
Jä mä kun olin ajatellut, että pitää vaan olla tarpeeksi pienessä ja syrjäisessä seurakunnassa. Jossain Kajaanin sivukylillä, missä ei tartte kuin käydä kahdesti viikossa kahvilla jonkun mummon luona, puol päivää pitää kirkkoherran virastoa ja sitten saarnata sunnuntaina. Kerran kuukaudessa on jonkun hautajaiset, häitä ei juurikaan ja kasteita vielä vähemmän....Jos viikko työtunnit menee yli 6:n, niin oma vika...
Kaupungissa sitten ihan eri juttu, kun kaikki hullut soittelee kotiin ihan mihin aikoihin vaan.Ei tilanne kaupungeissa ole lainkaan erilainen. Siellä olematonta "työkuormaa" on jakamassa useampi tyhjäntoimittaja. Sunnuntaisaarnatkin ovat kiertäviä ja iskevät ehkä kerran kuukaudessa/pappi, jos sitäkään. Pappien ansiotaso suhteutettuna tehtyyn työhön on tähtitieteellinen. Lisäksi papit ovat lähes poikkeuksetta erittäin epämiellyttäviä, jopa pahoja ihmisiä. Ainakin kohtaamani papit ovat olleet varsin viheliäisiä ihmisinä. En kertakaikkiaan löydä papiston olemuksesta yhtään positiivista seikkaa. En vaikka kovasti yritän.
Kyllähän se näin on, että mikäli vailla huolia meinaa hankkia korkean elintason on vastaus teologinen tiedekunta-> pappisvihkimys-> papin virka. Papin virassa koittavat huolettomat kissanpäivät vailla vastuuta. Että AP, pistä vaan paperit vetämään teologiseen.
Ainakin omalta vuosikurssiltani teologisesta vain yksi sai töitä pappina. Teologit voivat tietysti työllistyä muihinkin ammatteihin eivätkä edes halua papiksi. Alkuun joutuivat menemään johonkin kauas töihin eli lyhyitä viransijaisuuksia tekemään. Työllisyystilanne on siis huono, kun seurakuntia yhdistetään ja papinvirkoja ja kaikkia muitakin virkoja vähennetään eli eläköityneiden tilalle ei välttämättä palkata uusia. Itse en ole uskovainen enkä kuulu kirkkoon, mutta olen seurannut tilannetta.
Ja kaipa papilla jonkinlainen vakaumuskin tarvitaan. Tämä yksi työllistynyt oli jo nuoresta asti valmistautunut ammattiin, mukana seurakunnan töissä vapaaehtoisina eli oli työkokemusta. Hyvä pappi hänestä varmaan tulikin.
Sairaanhoitaja
Ei tosin ole yliopistokoulutus, mutta korkeakoulututkinto kuitenkin. Opiskelemaan pääsee käytännössä kaikki halukkaat, jos ei ole kranttu paikan suhteen. Suurin osa opinnoista suoritettavissa helposti, jos vähääkään omaa maalaisjärkeä ja osaa etsiä tietoa. Varma työpaikka, vaikka olisi jo ikääkin kertynyt.