Lue keskustelun säännöt.
Helppo korkeakoulututkinto?
Haluaisin näin keski-iässä hankkia kunnon koulutuksen kun ei duunarielämää pätkäsopimuksilla tylsässä työssä paskalla palkalla enää jaksa. Mihin Yliopistoon ja mille alalle pääsee helposti ja opiskelu ei vaadi ihan mahdottomia?
Kommentit (1199)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnontieteellisiin on helppo päästä, hyvä työllisyys ja palkat.
Mutta onko sitä matikkapäätä?
Helppo päästä sisään, hankala päästä ulos. Keskinkertaisen luonnontieteilijän palkka ei päätä huimaa. Saattaa alkaa jopa kakkosella, enintään kolmosella.
Luonnontieteilijän palkasta: mun palkka alkaa ykkösellä, mutta siinä on sen jälkeen vielä neljä numeroa ennen desimaalierotinta. Ei kannata yleistää kenekään palkkatasoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missään muualla kuin AV palstalla eivät ammattikorkeakoululaiset vaadi akateemiseksi kutsumista. Voisiko joku tällainen amk-koulutettu kertoa, miksi se akateemiseksi kutsuminen on niiiiiin tärkeää? Ja miksi et sitten mennyt yliopistoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matematiikassa tenttikirjat ovat lyhyitä ja käytänössä kurssit voi halutessaan suorittaa myös kirjatenttinä. Gradun ei tarvitse olla pitkä, 30 sivua asiaa riittää hyvin. Myös väitöskirjan pituus voi olla joitakin kymmeniä sivuja.
Eri asia on, ymmärtääkö sitä matematiikkaa. Jos ei, niin turha toivo valmistus.
Sama pätee varmasti kaikissa yliopistoaloissa. AMK on eri juttu.Matematiikka myös aika erilaista yliopistossa kuin lukiossa. Joillakin oppilailla on isoja vaikeuksia, vaikka matikka lukiossa olisikin sujunut ihan hyvin.
Se on nimenomaan matematiikkaa eikä laskentoa kuten lukiossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No farmaseutin tutkinto on alempi yliopistotutkinto, ei siis maisterintutkinto.
No ei todellakaan ole, tutustu mm. farmakologiaan,farmaseuttiseen kemiaan, biofarmasiaan, farmakolognosiaan jne.
No kyllä se farmaseutin tutkinto vaan on alempi korkeakoulututkinto. Siitä voi sitten jatkaa maisteriksi, joko proviisoriksi tai vaikka toksikologian maisteriksi tai joksikin vastaavaksi. Se onko farmaseutin tutkinto helppo vai ei, riippuu sitten taidoista, jos on hyvä kemiassa, biologiassa ja matikassa niin ei ole vaikeaa, mutta jos nämä ei luonnistu niin ei helpolla pääse edes sisään. Kolmessa vuodessa saa hyvin työllistävän, mukavan ammatin, jossa ei kuitenkaan ole mikään erityisen hyvä palkka tai etenemismahdollisuudet.
Missä vaiheessa väitin että farmaseutti olisi ylempi tutkinto? Ei siitä ollut kyse, vaan helppoudesta. Toki se on paljon helpompi suorittaa kuin proviisorin tutkinto, mutta ei se tee siitä helpoa. Tiedän monta farmaseuttia,jotka eivät valmistuneet 3 vuodessa, koska eivät keskittyneet riittävästi opintoihin tai ei kemiapää riittänyt. Se ei ole mikään läpihuutojuttu.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet ruotsinkielinen, voit mennä Åbo Akademihin. Täytyy vaan jaksaa asua Turussa.
...no tulihan se sieltä. Aina on joku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun tässä mainittiin matalapalkkaisia yliopistoaloja, niin sattumoisin kaikkein korkeimmat palkat (suurituloisimpien veronmaksajien luokassa) on biologi ja antropologi. Toki ovat varmaan harvinaisuuksia omalta alaltaan valmistuneissa, mutta silti. Noissa on erityisaloja, joihin perehtymällä pääsee kovapalkkaisiin töihin (ei välttämättä Suomessa).
Akateeminen ammatti on usein ammatti, mistä ei valmistuta suoraan johonkin tiettyyn ammattinimikkeeseen, vaan ura on itse tehtävä. Poikkeuksena tietysti lääkäri, farmaseutti tai sosiaalityöntekijä. Amistaustaiset eivät ehkä ymmärrä sitä, eivätkä ehkä hahmotakaan erilaisia asiantuntija-ammatteja, joita on olemassa paljon ja jotka yleensä ovat melko hyvin palkattuja. Ja suurituloiseksi päätyy, kun päätyy johtamaan muita asiantuntijoita eli johtajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No farmaseutin tutkinto on alempi yliopistotutkinto, ei siis maisterintutkinto.
No ei todellakaan ole, tutustu mm. farmakologiaan,farmaseuttiseen kemiaan, biofarmasiaan, farmakolognosiaan jne.
No kyllä se farmaseutin tutkinto vaan on alempi korkeakoulututkinto. Siitä voi sitten jatkaa maisteriksi, joko proviisoriksi tai vaikka toksikologian maisteriksi tai joksikin vastaavaksi. Se onko farmaseutin tutkinto helppo vai ei, riippuu sitten taidoista, jos on hyvä kemiassa, biologiassa ja matikassa niin ei ole vaikeaa, mutta jos nämä ei luonnistu niin ei helpolla pääse edes sisään. Kolmessa vuodessa saa hyvin työllistävän, mukavan ammatin, jossa ei kuitenkaan ole mikään erityisen hyvä palkka tai etenemismahdollisuudet.
Missä vaiheessa väitin että farmaseutti olisi ylempi tutkinto? Ei siitä ollut kyse, vaan helppoudesta. Toki se on paljon helpompi suorittaa kuin proviisorin tutkinto, mutta ei se tee siitä helpoa. Tiedän monta farmaseuttia,jotka eivät valmistuneet 3 vuodessa, koska eivät keskittyneet riittävästi opintoihin tai ei kemiapää riittänyt. Se ei ole mikään läpihuutojuttu.
Moni farmaseutti työskentelee lääketeollisuudessa, valmistuksen puolella tai myynnin puolella esimerkiksi lääke-edustajana, tuotepäällikkönä, tiedän myös muutaman myyntipäällikön. Se on totta, että apteekissa on etenemismahdollusuudet huonot, ellei ole proviisori. Mutta ei ole pakko olla apteekissa töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun tässä mainittiin matalapalkkaisia yliopistoaloja, niin sattumoisin kaikkein korkeimmat palkat (suurituloisimpien veronmaksajien luokassa) on biologi ja antropologi. Toki ovat varmaan harvinaisuuksia omalta alaltaan valmistuneissa, mutta silti. Noissa on erityisaloja, joihin perehtymällä pääsee kovapalkkaisiin töihin (ei välttämättä Suomessa).
Akateeminen ammatti on usein ammatti, mistä ei valmistuta suoraan johonkin tiettyyn ammattinimikkeeseen, vaan ura on itse tehtävä. Poikkeuksena tietysti lääkäri, farmaseutti tai sosiaalityöntekijä. Amistaustaiset eivät ehkä ymmärrä sitä, eivätkä ehkä hahmotakaan erilaisia asiantuntija-ammatteja, joita on olemassa paljon ja jotka yleensä ovat melko hyvin palkattuja. Ja suurituloiseksi päätyy, kun päätyy johtamaan muita asiantuntijoita eli johtajaksi.
Tuttavieni joukossa siis.
Vierailija kirjoitti:
Kun tässä mainittiin matalapalkkaisia yliopistoaloja, niin sattumoisin kaikkein korkeimmat palkat (suurituloisimpien veronmaksajien luokassa) on biologi ja antropologi. Toki ovat varmaan harvinaisuuksia omalta alaltaan valmistuneissa, mutta silti. Noissa on erityisaloja, joihin perehtymällä pääsee kovapalkkaisiin töihin (ei välttämättä Suomessa).
Akateeminen ammatti on usein ammatti, mistä ei valmistuta suoraan johonkin tiettyyn ammattinimikkeeseen, vaan ura on itse tehtävä. Poikkeuksena tietysti lääkäri, farmaseutti tai sosiaalityöntekijä. Amistaustaiset eivät ehkä ymmärrä sitä, eivätkä ehkä hahmotakaan erilaisia asiantuntija-ammatteja, joita on olemassa paljon ja jotka yleensä ovat melko hyvin palkattuja. Ja suurituloiseksi päätyy, kun päätyy johtamaan muita asiantuntijoita eli johtajaksi.
Eli veronmaksajat maksaa kun "tutkitte" jotakin asiaa apurahalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teoreettisen fysiikka. Nopeaa suorittaa kursseja lopputenteillä, ei tarvitse lukea mitään tuhansia sivuja ympäripyöreää ihmisten kirjoittamaa jargonia. Vaatii tietysti kykyä ja halua jonkin verran matemaattisen ajattelukyvyn käyttöönottoon ja kehittämiseen. Monet reaalimaailman ja luonnon ilmiöt muuttuvat entistä kiinnostavimmiksi, kun niitä tutkitaan ja mallinnetaan submikroskooppisella tasolla.
Mä en tiedä miksi, mutta sä olet jotenkin ihana. Jos mun pitäisi mainita joku helppo ala, niin teoreettinen fysiikka ei todellakaan ole se. Ymmärrän kyllä perustelusi, mutta tuo tuli vaan ihanan naiivin rehellisesti ja samalla kaikki normaalien ihmisten realiteetit unohtaen. Mun mies on superlooginen ja älykäs kemian tohtori ja mä näen, että hän voisi sanoa just noin, koska hänelle se olisi helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matematiikassa tenttikirjat ovat lyhyitä ja käytänössä kurssit voi halutessaan suorittaa myös kirjatenttinä. Gradun ei tarvitse olla pitkä, 30 sivua asiaa riittää hyvin. Myös väitöskirjan pituus voi olla joitakin kymmeniä sivuja.
Eri asia on, ymmärtääkö sitä matematiikkaa. Jos ei, niin turha toivo valmistus.
Sama pätee varmasti kaikissa yliopistoaloissa. AMK on eri juttu.Matematiikka myös aika erilaista yliopistossa kuin lukiossa. Joillakin oppilailla on isoja vaikeuksia, vaikka matikka lukiossa olisikin sujunut ihan hyvin.
Se on nimenomaan matematiikkaa eikä laskentoa kuten lukiossa.
Juuri näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Antropologeille onkin ihan hirveästi avoimia työpaikkoja....
Ura on itse tehtävä tarkoittaa juurikin apurahatutkimusta. Tosi tuottavaa.
Antrpologi voi hakea vaikka kauppaan tai toimistolle työhön. Riippuu sitten rekryhenkilöstä pääseekö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sosiaalityö ei kuulu sosiologiaan todellakaan. Ovat todella eri asioita. Yhden kurssin sosiaalityöstä tein valinnaisena kun oli kiinnostava kurssi.
Sivusta huutelen tähän sotekeskusteluun
Kauppakorkea. Sisäänpääsy vaatinee ponnisteluja, mutta koulutus on helppo. Tämä päätellen meillä työskentelevistä ktm:istä, jotka ovat toinen toistaan yleissivistymättömämpiä ja joiden äidinkielen taidot ja varsinkin kirjoitusviestintä on apukoululaisen tasoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tässä mainittiin matalapalkkaisia yliopistoaloja, niin sattumoisin kaikkein korkeimmat palkat (suurituloisimpien veronmaksajien luokassa) on biologi ja antropologi. Toki ovat varmaan harvinaisuuksia omalta alaltaan valmistuneissa, mutta silti. Noissa on erityisaloja, joihin perehtymällä pääsee kovapalkkaisiin töihin (ei välttämättä Suomessa).
Akateeminen ammatti on usein ammatti, mistä ei valmistuta suoraan johonkin tiettyyn ammattinimikkeeseen, vaan ura on itse tehtävä. Poikkeuksena tietysti lääkäri, farmaseutti tai sosiaalityöntekijä. Amistaustaiset eivät ehkä ymmärrä sitä, eivätkä ehkä hahmotakaan erilaisia asiantuntija-ammatteja, joita on olemassa paljon ja jotka yleensä ovat melko hyvin palkattuja. Ja suurituloiseksi päätyy, kun päätyy johtamaan muita asiantuntijoita eli johtajaksi.
Eli veronmaksajat maksaa kun "tutkitte" jotakin asiaa apurahalla.
Eivät ole tutkijoita, tutkija ei yksityisessä tutkimuslaitoksessakaan (vanhempi tutkija) pääse kovin korkeaan palkkatasoon (tarkoitan siis yli sadantuhannen vuosiansioita). Yliopistoissa on apurahatutkijoita, heidän palkkatasonsa on surkea. Veronmaksajat eivät rahoita kuin pientä osaa tutkimuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Antropologeille onkin ihan hirveästi avoimia työpaikkoja....
Ura on itse tehtävä tarkoittaa juurikin apurahatutkimusta. Tosi tuottavaa.
Ei tarkoita. Mutta en viitsi tässä kertoa enempää, koska kuten sanoin, niin ura on itse tehtävä.
Vierailija kirjoitti:
Antropologeille onkin ihan hirveästi avoimia työpaikkoja....
Ura on itse tehtävä tarkoittaa juurikin apurahatutkimusta. Tosi tuottavaa.
Ei millään pahalla, mutta tässä tuli juuri se esimerkki, että yliopistoa käymättömät eivät ymmärrä, että akateeminen ura on itse luotava. Ei ole haettavana sellaista ammattia, jonka nimi on antropologi tai vaikkapa taidehistorioitsija. Se ei siis pidä paikkansa, että suurin osa valmistuu tutkijoiksi tai ei tee koulutustaan vastaavaa työtä, vaikka se täällä olisikin virallinen totuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierestä katsonut kirjoitti:
Sosiologialla ei mitään tekemistä soten kanssa? Mitäs ne sosiaalityöntekijät ovat lukeneet (turha vängätä ettei sosiaalityö kuuluisi sosiologiaan)? Ai niin joo. Ketkä ovat esim. Helsingissä valmistelleet uutta järjestelmää? Helsingin kaupungin projektityöntekijät, jotka ovat yhteiskuntatieteilijöitä, esim. sosiologeja. On aivan totta, että keskusteluun ei voi osallistua jos perusasiat hukassa. Pysy siis poissa ja tule takaisin kun olet ne perusasiat oppinut.
Sosiaalityötä opiskellaan valtiotieteellisessä tiedekunnassa eli samassa tiedekunnassa kuin sosiologiaa. Sosiologiasta ei valmistu sosiaalityöntekijäksi eikä saa sotealan ammattia. Suurin osa sotealan pomoista on lääkäreitä.
Niin ja valtioteet luetaan yhteiskuntatieteisiin. Aivan sama missä tiedekunnassa mitäkin luetaan, tiedekunta itsessään ei määritä mitään. Sosiologiasta ei juu valmistu suoraan ammattiin, mutta kuitenkin heitäkin, kuten muitakin yhteiskuntatieteilijöitä palkattuna esim. Helsingin kaupungilla valmistelemassa sote muutosta (kilpailuttamassa sopimuksia, hahmottelemassa rakennemuutoksia järjestelemään jne). Myös terveystieteiden maistereita löytyy sieltä. Myös sosiaalityöntekijäksi pääsee kohtuullisen helposti: Sosionomi (AMK)--> lue avoimessa etänä sosiaalityön perusteet ja aineopintoja ---> pääset esim. Itä-Suomen yliopistoon lukemaan sosiaalityön maisteriksi ja senkin voi suorittaa etänä työn ohessa.
Täällä taas huutelemassa ihmisiä, joilla ei mitään tietoa minkälaiset ihmiset todellisuudessa työskentelevät väliportaassa ja kaupungeilla ja valmistelevat asiat, jotka heihin vaikuttavat.
Matematiikka myös aika erilaista yliopistossa kuin lukiossa. Joillakin oppilailla on isoja vaikeuksia, vaikka matikka lukiossa olisikin sujunut ihan hyvin.