Lue keskustelun säännöt.
Helppo korkeakoulututkinto?
Haluaisin näin keski-iässä hankkia kunnon koulutuksen kun ei duunarielämää pätkäsopimuksilla tylsässä työssä paskalla palkalla enää jaksa. Mihin Yliopistoon ja mille alalle pääsee helposti ja opiskelu ei vaadi ihan mahdottomia?
Kommentit (1199)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teologinen "tiedekunta" ja siitä myöhemmin papiksi niin ei työkään rasita eikä kuormita. Lisänä pitkät lomat sekä korkea palkkataso ja asema eliitissä.
Aloitin opiskelemaan teologiaa, mutta minulle se oli liian työlästä. Sain suoritettua ehkä 5 opintopistettä ennen kuin jätin kesken. Niihinkin opintopisteisiin sain lukea tuhansia ja tuhansia sivuja kirjoja.
Viiteen opintopisteeseen pitää vielä kirjoittaa kymmeniä sivuja esseetä omalla pohdinnalla eikä saa kopioida kirjoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki korkeakoulututkinnot ovat ihan helppoja. Huomattavasti helpompia kuin amiska.
En tiedä mitä hait kommentillasi mutta toipahan mieleeni oman yliopistoon pyrkimseni. - Olihan siinä omat haasteensa kun piti opetella huolella pääsykoekirjat, sanottiin että ne tuli osata ulkoa mutta etua oli, jos vähän ymmärsikin lukemaansa.
Onneksi sain tuolloin paikkani sillä nykyisin kun yliopisto-opiskelija valinnoissa suositaan ylppäreissä parhaiten menestyneita ja ensikertalaisia niin en varmastikaan olisi saanut paikkaa. Hekin jotka "omalta alaltani" saavat paikan pääsykokeen kautta ovat kyllä useimmiten ihan hyvin ylppäreissä pärjänneitä; ei minun laisiani, joilla ylppäreiden arvosanat ovat heikommat kuin Tp Sauli Niinistöllä, joka nyt vain esimerkkinä siksi, että olemme opiskelleet samassa paikassa ja jolla myös ylppäreiden arvosanat olivat heikommanlaiset; toisin kuin vaikka emerita Tp. Tarja Halosella.
Ikäväähän viime aikaisessa kehityksessä on se, että yhä nuorempana pitäsi tietää, mitä haluaisi tulevaisuudessa opiskella, koska ei surkealla ylioppilastodistuskella ole paljoa arvoa. Ja perusasteen ammattikoulututkinnolla saat 98% vain yleisen kelpoisuuden hakea ja olet siten aina heikommassa asemassa korkeakoulu/ yliopistopaikkoja hakiessa kuin surkeinkaan ylioppilas.
Mihin ovat kadonneet puheet elinikäisestä oppimisesta?
Yliopistoon hakeminen ja sieltä paikan saaminen oli siinä mielessä helpompaa, että tuolloin ei onnekseni ollut kiinnostunut siitä millainen on yleisesti otaten "korvien välini". Ei ollut minkäänlaisia erityisiä soveltuvuus testejä tai psykologisia testejä tai haastatteluita - Kaikki edellä mainitut sen sijaan oli silloin käytävä läpi kun hain lähihoitajaksi opiskelemaan..
Eiköhän tuo ollut sarkasmia.
No joo, niin varmasti tai vain satunnainwn töräys; minusta on aika hyödytöntä pohtia mikä on helpoin tai mikä vaikein korkeakoulu tutkinto suorittaa. En myöskään ymmärrä sitä, että miksi ammattikoulun valinneita pidetään turhauttavankin usein edelleen osaamattomina, tai jotenkin vähempi arvosina kuin korkeakoulu/yliopiston käyneitä.
Eritysien ikävää oli kouluaikaan jolloin opo syystä tai tosiesta halusi yllpitää mielikuvaa, jossa "jo" lukioon pääseminen sen jälkeen kun sinne oli erikseen haettu ja pyritty oli jo erityinen saavutus kun taas ammattikouluun hänen mielestään lähinnä jouduttiin tai ajauduttiin ja tai päädyttiin. - Ja ettei kukaan oikeasti fiksumpi tai sellainen, jolla oli edes vähän ruutia korvien välissä mennyt ammattikouluun. Tai ei ainakaan saattanut sellaiseen paikkaan haluta.
Tällaiseen ammattikoulun käyneitä kohtaan osoitettua halveksintaa olen sittemmin kohdannut lähinnä vain tällä palstalla, Ja tällöinkin se kertoo luultavasti enempi halveksunnan esittäneestä kuin halveksunnan kohteesta.
Tässä ketjussa ainakin ovat äänessä amislaiset kertoilemassa kuinka helppoa noille kaikkein vaikeimmille ja halutuille aloille yliopistossa on päästä ja miten turhaa yliopistokoulutus on.
Aika vähän suomea on rakennettu yliopiston opein. Kyllä hihat raksoilla ja tehtaissa on heilunu ammatillisen koulutuksen turvin.
Suomessa, kuten muuallakin sosialistisissa maissa on luotu ylempi luokka joka ylläpitää verovaroin mielikuvaa että ylopistot olisi aivan välttämättömiä yhteiskunna selviämisen kannalta, kuten em. naistutkimus.
Naistutkimus on varmasti ensiarvoisen tärkeää, niin logistisesti ja tuotannollisesti, satika näin talvipakkasilla talojen lämmityksenkin kannalta. Mitenkäs sitten metsistä saataisiin puut tien varteen, ja siitä tehtaille , voimaloihin ym.. jos naistutkimus ei olisi siinä asemassa missä se suomessa on, unohtamatta ugrilais vienan itkuvirsi tutkimusta, ja siinä ansioituneita lukuisia tutkijoita.
On myös hienoa että saadaan taas uusia johtajia sotepiireihin, työllistyy yliopistokin näitä kouluttaessaan.
Kasvatustieteet, esim. varhaiskasvatus, sosionomi, matkailu- ja ravintola-ala (helppo tutkinto, mutta ei paljon töitä eikä pääse rikastumaan)
Kauppatieteellinen. Avoimen yliopiston kautta voi tehdä opintoja ja hakea erillishaussa. Aikuisopiskelijat ihan tavallinen asia. Työllisyys hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kasvatustieteet, esim. varhaiskasvatus, sosionomi, matkailu- ja ravintola-ala (helppo tutkinto, mutta ei paljon töitä eikä pääse rikastumaan)
sosionomi, matkailu- ja ravintola-ala, nämä eivät kuulu yliopistolle. pl. Lapin yliopiston matkailututkimuksen yhteiskuntatieteellinen oppiaine.
Tradenomin tutkinto on kohtalaisen helppo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helpoin joku tietotekniikka /humanistinen ala tai opettaja. Amk-tutkinnot kaikkein helpoimpia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin olitko itse mistä oikiksesta valmistunut?
Vierailija kirjoitti:
Aika vähän suomea on rakennettu yliopiston opein. Kyllä hihat raksoilla ja tehtaissa on heilunu ammatillisen koulutuksen turvin.
Suomessa, kuten muuallakin sosialistisissa maissa on luotu ylempi luokka joka ylläpitää verovaroin mielikuvaa että ylopistot olisi aivan välttämättömiä yhteiskunna selviämisen kannalta, kuten em. naistutkimus.
Naistutkimus on varmasti ensiarvoisen tärkeää, niin logistisesti ja tuotannollisesti, satika näin talvipakkasilla talojen lämmityksenkin kannalta. Mitenkäs sitten metsistä saataisiin puut tien varteen, ja siitä tehtaille , voimaloihin ym.. jos naistutkimus ei olisi siinä asemassa missä se suomessa on, unohtamatta ugrilais vienan itkuvirsi tutkimusta, ja siinä ansioituneita lukuisia tutkijoita.
On myös hienoa että saadaan taas uusia johtajia sotepiireihin, työllistyy yliopistokin näitä kouluttaessaan.
Kukaan ei ole sanonut naistutkimusta ensiarvoisen tärkeäksi logistisesti tai tuotannollisesti... paitsi kaltaisesi haukkujat. Duunareilla tuntuu olevan ihan kauhea alemmuudentunto toisten tutkinnoista, vaikka he itse pitävät itseään maailman napana. Ihan oikeasti suurin osa akateemisen tutkinnon suorittajista ymmärtää duunareiden tärkeyden, vaikka he eivät sitä itse tee. Kannattaisi duunareidenkin hankkia itsetunto tai vaikka se naistutkimuksen maisteri, kun se on niin helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse opiskelen kauppatieteitä ja tietojenkäsittelyä. Kauppista voin kyllä suositella helppona tutkintona, etenkin jos suuntautuu johtamiseen tai markkinointiin. Opintopisteiden eteen ei yleensä tarvitse tehdä paljoakaan työtunteja. Toisaalta itselläni tietojenkäsittely on sujunut nopeammin ja olen nauttinut siitä aivan eri tavalla, joten loppujen lopuksi se oma kiinnostus tekee alasta kuin alasta joko helppoa tai vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Tradenomin tutkinto on kohtalaisen helppo.
Etenkin yliopistossa koulutettavan tradenomin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et oo tainnut sosiaalilainsäädäntöä vilkaistakaan, tai palvelujärjestelmää? Nämä tulee hallita, jos aiot sosionomiksi valmistua. Lääkelaskut ei kuulu sosionomin pakollisiin opintoihin.
Ja kaikissa virkaan valmistavissa (mm. sosionomi, vaikka ei aina virassa toimisikaan) on suoritettava ns virkamiesruotsitentti.
Kauppis, ei tarvitse perusteluja jos on suorittanut edes yhden kurssin.
Vierailija kirjoitti:
Et oo tainnut sosiaalilainsäädäntöä vilkaistakaan, tai palvelujärjestelmää? Nämä tulee hallita, jos aiot sosionomiksi valmistua. Lääkelaskut ei kuulu sosionomin pakollisiin opintoihin.
Ja kaikissa virkaan valmistavissa (mm. sosionomi, vaikka ei aina virassa toimisikaan) on suoritettava ns virkamiesruotsitentti.
Kaikki korkeakoulututkinnot valmistavat virkaan. Kaikissa korkeakoulututkinnoissa on pakollinen toinen kotimainen kieli sekä pakollinen vähintään B2-tason vieras kieli.
Vierailija kirjoitti:
Et oo tainnut sosiaalilainsäädäntöä vilkaistakaan, tai palvelujärjestelmää? Nämä tulee hallita, jos aiot sosionomiksi valmistua. Lääkelaskut ei kuulu sosionomin pakollisiin opintoihin.
Ja kaikissa virkaan valmistavissa (mm. sosionomi, vaikka ei aina virassa toimisikaan) on suoritettava ns virkamiesruotsitentti.
Mihin "virkaan" sosionomi valmistuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et oo tainnut sosiaalilainsäädäntöä vilkaistakaan, tai palvelujärjestelmää? Nämä tulee hallita, jos aiot sosionomiksi valmistua. Lääkelaskut ei kuulu sosionomin pakollisiin opintoihin.
Ja kaikissa virkaan valmistavissa (mm. sosionomi, vaikka ei aina virassa toimisikaan) on suoritettava ns virkamiesruotsitentti.
Mihin "virkaan" sosionomi valmistuu?
Mihin vaan, minkä vaatimuksena on alempi korkeakoulututkinto.
1. Kasvatustieteellinen
2. Kauppakorkea
3. Oikeustieteellinen
Kauppakorkeassa opiskelijoiden taso on oikeasti vaatimaton. Samoin kasvatustieteellisessä mutta siellä jotkut ovat sentään empaattisia. Näissä kaikissa olen opiskellut 😁 Valmistunut lopulta ihan muuksi plus notaariksi.
Katso yliopistojen aiempien vuosien tilastoja miten paljon mihinkin ollut hakijoita ja sisäänpäässeet. Sekä vanhat pääsykokeet. Ne kertoo jo paljon. Ilmeisesti et ole aiemmin opiskellut korkeakoulussa? Eli siis amk tai yliopisto? Jos et niin olet ensikertalaiskiintiössä, joka antaa ison edun verrattuna ei-ensikertalaiseen.