Lue keskustelun säännöt.
Helppo korkeakoulututkinto?
Haluaisin näin keski-iässä hankkia kunnon koulutuksen kun ei duunarielämää pätkäsopimuksilla tylsässä työssä paskalla palkalla enää jaksa. Mihin Yliopistoon ja mille alalle pääsee helposti ja opiskelu ei vaadi ihan mahdottomia?
Kommentit (1199)
Vierailija kirjoitti:
Oliko välttämätön olla yliopistotutkinto? Juuri Hesarissa mainostettiin, että rakennusmestareilla on huikea aloituspalkka, varma työllistyminen ja monipuoliset uramahdollisuudet.
Kannattaa olla rakennusalan kokemusta. Ei tuohon hommaan kylmiltään pätevöidy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sosiologialla ei mitään tekemistä soten kanssa? Mitäs ne sosiaalityöntekijät ovat lukeneet (turha vängätä ettei sosiaalityö kuuluisi sosiologiaan)? Ai niin joo. Ketkä ovat esim. Helsingissä valmistelleet uutta järjestelmää? Helsingin kaupungin projektityöntekijät, jotka ovat yhteiskuntatieteilijöitä, esim. sosiologeja. On aivan totta, että keskusteluun ei voi osallistua jos perusasiat hukassa. Pysy siis poissa ja tule takaisin kun olet ne perusasiat oppinut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosionomi. Pääsee helposti amistaustalla ja opinnot vastaa vaikeustasoltaan lähihoitajan koulutusta. Sosionomina pääset Kelaan suojatyöpaikkaan.
Yliopistosta ei valmistu enää sosionomeja.
Yliopistosta ei ole sosionomeja valmistunutkaan, se on opistotasoinen tutkinto. Isäni opiskeli 60-luvulla jolloin sosiaalityöntekijät olivat sosiaalihoitajia nimeltään. Sosiaalityöstä yliopistosta valmistutaan sosiaalityöntekijäksi. Sosionomit työskentelevät nuorisokodeissa ja muissa ohjaavissa käytännön töissä.
Paitsi ettei se ole opistotasoinen tutkinto, koska niitä opistoja ei ole enää olemassakaan. Laskeeko nämä opistotasoihmiset vielä kaikki eurotkin markoissa?
Pointtini oli, ettei sosionomi ole akateeminen eikä ole koskaan ollutkaan. Opinahjojen nimitykset ovat vuosien varrella muuttuneet niin monta kertaa, mutta itselläni ei ole niihin ollut tarvetta perehtyä. Akateemisuus on kuitenkin ennallaan eli akateeminen on yliopistosta maisteriksi valmistunut ihminen.
Akateeminen on yliopistosta valmistunut ihminen. Yliopistosta valmistuu/on valmistunut myös mm. kandidaatteja, notaareja, diplomi-insinöörejä, lääketieteen lisensiaatteja jne.
Tuota tarkoitin, toki yliopistosta tulee myös tohtoreita. Täällä monesti rinnastetaan AMK tutkinto akateemiseksi, mutta minä pidän konservatiivisesti vain yliopistosta valmistunutta akateemisena.
Tuo ei ole edes mielipideasia. AMK ei ole akateeminen laitos, eikä AMK koulutettu ole akateeminen. Akateemisuus ja korkeakoulu eivät ole synonyymejä.
Akateeminen-sanan nykyinen merkitys perustuu järjestelmään, joka on muuttunut ja muuttumassa.
Kielikellostako keksit. Tiesitkö, että meillä on kahdenlaisia korkeakouluja: yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Olemalla ylpeästi AMK voi saada arvostusta sillä omalla ydinosaamisella. Kaikkien korkeakoulutettujen ei tarvitse olla akateemisia. Esimerkiksi sairaanhoitaja on oman alansa korvaamaton osaaja, vaikka koulutus ei olekaan akateeminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosionomi. Pääsee helposti amistaustalla ja opinnot vastaa vaikeustasoltaan lähihoitajan koulutusta. Sosionomina pääset Kelaan suojatyöpaikkaan.
Yliopistosta ei valmistu enää sosionomeja.
Yliopistosta ei ole sosionomeja valmistunutkaan, se on opistotasoinen tutkinto. Isäni opiskeli 60-luvulla jolloin sosiaalityöntekijät olivat sosiaalihoitajia nimeltään. Sosiaalityöstä yliopistosta valmistutaan sosiaalityöntekijäksi. Sosionomit työskentelevät nuorisokodeissa ja muissa ohjaavissa käytännön töissä.
Paitsi ettei se ole opistotasoinen tutkinto, koska niitä opistoja ei ole enää olemassakaan. Laskeeko nämä opistotasoihmiset vielä kaikki eurotkin markoissa?
Pointtini oli, ettei sosionomi ole akateeminen eikä ole koskaan ollutkaan. Opinahjojen nimitykset ovat vuosien varrella muuttuneet niin monta kertaa, mutta itselläni ei ole niihin ollut tarvetta perehtyä. Akateemisuus on kuitenkin ennallaan eli akateeminen on yliopistosta maisteriksi valmistunut ihminen.
Akateeminen on yliopistosta valmistunut ihminen. Yliopistosta valmistuu/on valmistunut myös mm. kandidaatteja, notaareja, diplomi-insinöörejä, lääketieteen lisensiaatteja jne.
Tuota tarkoitin, toki yliopistosta tulee myös tohtoreita. Täällä monesti rinnastetaan AMK tutkinto akateemiseksi, mutta minä pidän konservatiivisesti vain yliopistosta valmistunutta akateemisena.
AMK tutkinto vastaa kandin tutkintoa.
Se mitä sana akateeminen pitää mielestännne sisällä on sitten toinen asia.
Yliopiston opettajana on pakko olla täysin eri mieltä. Kirjoitin juuri siitä pitkän viestin, jota en toista tässä.
Se on ihan sama mikä mielipiteesi on, mutta se on vastaava tutkinto arvoltaan ja jatko-opintomahdollisuuksiltaan.
Eihän se nyt kyllä ole, etenkään arvoltaan.
Ammattikorkeakoulututkinnot (AMK) rinnastetaan Suomessa kandidaatin tutkintoon silloin, kun hakijan virkakelpoisuutta arvioidaan. Jos haluat omassa mielessäsi arvottaa itsesi paremmaksi niin siitä vain.
No joo. Ollako akateeminen antropologi vai AMK-inssi? Helppo valinta kun katsotaan työpaikkoja ja palkkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä helppoudesta, mutta muutamia ihan mielenkiintoisia vaihtoehtoja jotka eivät ehkä pahimmasta päästä: biologia, hammashoitajan tutkinto (?), bioteknologia, eläintenhoitaja
Mielenkiintoinen? Varmasti jonkun mielestä mutta ainakaan biologit eivät työllisty helposti. Miten niin ei pahimmasta päästä, millä tavalla?
Vain lahjattomat käyvät kouluja ja korkeakouluja. Parhaiten taloudellisesti menestyneet, varsinkin ulkomailla ovat varsin vaatimattomasti koulutettuja. Itse arvostan tyhjästä lähteneitä sähkömiehiä tai taksikuskeja yms. jotka ovat harrastuksensa tai jonkun sisäsyntyisen lahjakkuutensa avulla tehneet miljoona omaisuuden. Suomessakin on Ponssesta lähtien näitä sukuja joissa ei yo tutkinto oli jo riittävä mutta menestystä on tullut. Lähes 200 valkokaulus työntekijää rekrynneenä, ärsyynnyin kun varsinkin nuoret akateemisen loppututkinnon omaavat naiset kehtasivat esittää kovia palkkavaatimuksia koska ovat akateemisia. Näyttöjä siis ei vielä siinä vaiheessa , paitsi ehkä ärsyttävän ylimielinen asenne. Joskus toki palkkasin myös akateemisia, koska pyrin palkkaamaan sopivimman kulloisenkiin toimenkuvaan, ja saatoin bonuksia jakaessa törmätä taas tähän akateemisuuden vaatimuksiin, olisi pitänyt antaa enemmän kuin kaverille joka ei ollut akateeminen vaan esim. vain AMK käynyt. Parhaiten myyntihommissa menestyneistä kuitenkin oli taksikuskinakin toiminut monipuolisesti työkokemusta kerryttänyt tunneälyltään loistava mies. Hän tienasikin melkein tuplasti vuodessa sen kuin nämä akateemiset vinkujat. Hän oli myös maksanut veroja parikymppisestä lähtien kun taas nämä ilmaisen koulutuksen saaneet akateemiset alkavat tuottamaan yhteiskunnalle vasta 40v takaisin valtion heihin tekemiä panostuksia. Tämä unohtuu autuaasti monelta pitkän yliopistokoulutuksen hommanneelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosionomi. Pääsee helposti amistaustalla ja opinnot vastaa vaikeustasoltaan lähihoitajan koulutusta. Sosionomina pääset Kelaan suojatyöpaikkaan.
Yliopistosta ei valmistu enää sosionomeja.
Yliopistosta ei ole sosionomeja valmistunutkaan, se on opistotasoinen tutkinto. Isäni opiskeli 60-luvulla jolloin sosiaalityöntekijät olivat sosiaalihoitajia nimeltään. Sosiaalityöstä yliopistosta valmistutaan sosiaalityöntekijäksi. Sosionomit työskentelevät nuorisokodeissa ja muissa ohjaavissa käytännön töissä.
Paitsi ettei se ole opistotasoinen tutkinto, koska niitä opistoja ei ole enää olemassakaan. Laskeeko nämä opistotasoihmiset vielä kaikki eurotkin markoissa?
Pointtini oli, ettei sosionomi ole akateeminen eikä ole koskaan ollutkaan. Opinahjojen nimitykset ovat vuosien varrella muuttuneet niin monta kertaa, mutta itselläni ei ole niihin ollut tarvetta perehtyä. Akateemisuus on kuitenkin ennallaan eli akateeminen on yliopistosta maisteriksi valmistunut ihminen.
Akateeminen on yliopistosta valmistunut ihminen. Yliopistosta valmistuu/on valmistunut myös mm. kandidaatteja, notaareja, diplomi-insinöörejä, lääketieteen lisensiaatteja jne.
Tuota tarkoitin, toki yliopistosta tulee myös tohtoreita. Täällä monesti rinnastetaan AMK tutkinto akateemiseksi, mutta minä pidän konservatiivisesti vain yliopistosta valmistunutta akateemisena.
AMK tutkinto vastaa kandin tutkintoa.
Se mitä sana akateeminen pitää mielestännne sisällä on sitten toinen asia.
Yliopiston opettajana on pakko olla täysin eri mieltä. Kirjoitin juuri siitä pitkän viestin, jota en toista tässä.
Se on ihan sama mikä mielipiteesi on, mutta se on vastaava tutkinto arvoltaan ja jatko-opintomahdollisuuksiltaan.
Minusta on ihan hyvä, että työelämään pääsisi kandin tutkinnolla. Koska osalle opiskelijoista tekstin tuottaminen ja akateemiset taidot ovat liian vaativia opetella hyötyyn nähden. Mielipiteeni perustuu siis opiskelijalähtöisyyteen ja siihen, ettei aikaa käytettäisi sellaiseen, mistä on yhteiskunnan ja työelämän kannalta vain vähäinen hyöty. En siis vastusta noiden samanarvoisuutta, vaan haluaisin tehokkuutta.
Teoreettisen fysiikka. Nopeaa suorittaa kursseja lopputenteillä, ei tarvitse lukea mitään tuhansia sivuja ympäripyöreää ihmisten kirjoittamaa jargonia. Vaatii tietysti kykyä ja halua jonkin verran matemaattisen ajattelukyvyn käyttöönottoon ja kehittämiseen. Monet reaalimaailman ja luonnon ilmiöt muuttuvat entistä kiinnostavimmiksi, kun niitä tutkitaan ja mallinnetaan submikroskooppisella tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä joku juuri lukenut itsensä vuodessa oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta? Ei kait ne opinnot voi ihan kauheita vaatia silloin.
Vierestä katsonut kirjoitti:
Sosiologialla ei mitään tekemistä soten kanssa? Mitäs ne sosiaalityöntekijät ovat lukeneet (turha vängätä ettei sosiaalityö kuuluisi sosiologiaan)? Ai niin joo. Ketkä ovat esim. Helsingissä valmistelleet uutta järjestelmää? Helsingin kaupungin projektityöntekijät, jotka ovat yhteiskuntatieteilijöitä, esim. sosiologeja. On aivan totta, että keskusteluun ei voi osallistua jos perusasiat hukassa. Pysy siis poissa ja tule takaisin kun olet ne perusasiat oppinut.
Sosiaalityötä opiskellaan valtiotieteellisessä tiedekunnassa eli samassa tiedekunnassa kuin sosiologiaa. Sosiologiasta ei valmistu sosiaalityöntekijäksi eikä saa sotealan ammattia. Suurin osa sotealan pomoista on lääkäreitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
PaTM eli paskanjauhamistieteiden maisteri.
Erityisen hyvä tutkinto,jos haluaa poliitikoksi.
Matematiikassa tenttikirjat ovat lyhyitä ja käytänössä kurssit voi halutessaan suorittaa myös kirjatenttinä. Gradun ei tarvitse olla pitkä, 30 sivua asiaa riittää hyvin. Myös väitöskirjan pituus voi olla joitakin kymmeniä sivuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhtiö- ja kilpailuoikeudessa lasketaan eri tavoilla omistusprosentteja sekä kauppahintaa eri velka-skenaarioilla ja tuotto-odotuksilla, rikosoikeudessa lasketaan sakkoa, tuomion pituutta yhdistämisineen jne, ympäristöoikeudessa päästökauppaa ja korvauksia. Ja finanssi-, vero- ja arvopaperimarkkinaoikeudessa laskteaan sitten oikein olan takaa ihan kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Matematiikassa tenttikirjat ovat lyhyitä ja käytänössä kurssit voi halutessaan suorittaa myös kirjatenttinä. Gradun ei tarvitse olla pitkä, 30 sivua asiaa riittää hyvin. Myös väitöskirjan pituus voi olla joitakin kymmeniä sivuja.
Matikka on helppoa, jos on matikkapäätä ja tekstin tuottamista ei vaadita niin paljon kuin monissa muissa aineissa. Mutta kursseja ei voi suorittaa kirjatentteinä (voisikin!).
Vierailija kirjoitti:
Matematiikassa tenttikirjat ovat lyhyitä ja käytänössä kurssit voi halutessaan suorittaa myös kirjatenttinä. Gradun ei tarvitse olla pitkä, 30 sivua asiaa riittää hyvin. Myös väitöskirjan pituus voi olla joitakin kymmeniä sivuja.
Eri asia on, ymmärtääkö sitä matematiikkaa. Jos ei, niin turha toivo valmistus.
Sama pätee varmasti kaikissa yliopistoaloissa. AMK on eri juttu.
Juu ja nappasi isäni niukkasanaisesta siunaamisesta 400 ekeä. Tämä oli n. 30 minuutin express palvelu jos kuvainnollistan sitä realistisesti. Mukaan vaan, taivaan porttien aukaisijoissakin on joka sorttia...
AMK saa rahoituksta valmistuneiden määrän mukaan, sen vuoksi haluavat että mahdollisimman moni valmistuu. Onko laatu sitten hyvää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No farmaseutin tutkinto on alempi yliopistotutkinto, ei siis maisterintutkinto.
No ei todellakaan ole, tutustu mm. farmakologiaan,farmaseuttiseen kemiaan, biofarmasiaan, farmakolognosiaan jne.
No kyllä se farmaseutin tutkinto vaan on alempi korkeakoulututkinto. Siitä voi sitten jatkaa maisteriksi, joko proviisoriksi tai vaikka toksikologian maisteriksi tai joksikin vastaavaksi. Se onko farmaseutin tutkinto helppo vai ei, riippuu sitten taidoista, jos on hyvä kemiassa, biologiassa ja matikassa niin ei ole vaikeaa, mutta jos nämä ei luonnistu niin ei helpolla pääse edes sisään. Kolmessa vuodessa saa hyvin työllistävän, mukavan ammatin, jossa ei kuitenkaan ole mikään erityisen hyvä palkka tai etenemismahdollisuudet.
Eihän se nyt kyllä ole, etenkään arvoltaan.