Lue keskustelun säännöt.
HS TÄNÄÄN: 70 PROSENTTIA SUOMALAISISTA VAARALLISEN LIHAVIA!
22.09.2006 |
Tämän päivän Helsingin Sanomien mukaan 70 prosenttia suomalaisista ylittää terveellisenä pidettävän vyötärön ympäryksen rajan, mikä on naisilla 80 cm. Kuulostaa hurjalta, mutta veikkaampa että tämän palstan kirjoittajista aika moni kuuluu tuohon yli 80 cm kerhoon! Hävetkää!
Kommentit (104)
ellet sitten ole joku himourheilija tai vastaava. Jätä nyt ainakin noi leivät pois, niin muutama kilo saattaa lähteä jo sillä! Mä olen kahden lapsen äiti, 165 cm ja painan 55 kiloa. Liikuntaa en harrasta muuta kun hyötyliikunnan merkeissä, eli lastenvaunuja työntelen ja teen puutarhatöitä. Oma ruokavalioni näyttää tältä:
Aamu: Jogurtti + hedelmä tai kaksi (esim. omena ja nektariini) + pari riisikakkua kevytsulatejuustolla
Lounas: Salaatti tonnikalalla, raejuustolla, kanalla tms. jälkkäriksi hedelmä tai marjoja
Välipala: Porkkanoita, jogurtti, kourallinen pähkinöitä tms. terveellistä naposteltavaa
Päivällinen/illallinen (syödään aika myöhään, kun mies tulee kotiin): Höyrytettyjä kasviksia tai salaattia, PIENI annos täysjyväpastaa, -riisiä, tai -couscousta tms., linssejä, papuja, herneitä ym. usein mukana aterialla. Toisinaan lisäksi sisäfilettä, lohta, kalkkunaa tms.
Syömme miehen kanssa periaatteessa samaa ruokaa, mutta minä syön huomattavasti vähemmän. Etenkin pastan, riisin ym. energiapitoisten ruokien kanssa olen tosi tarkka, eli en syö kuin hyvin pieniä annoksia. Viikonloppuisin meillä herkutellaan esim. hyvillä juustoilla, viineillä jne. usein käydään myös jossain tasokkaassa ravintolassa syömässä, makeasta ei kumpikaan erityisesti välitetä, joten karkkia, pullaa ym. meillä ei juuri syödä. Pikaruokapaikkoja meillä ei harrasteta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa hyvältä ja terveelliseltä :-)
Antasin saman neuvon kun 118, elikkä leivät pois! Monet ylipainoiset tuntuu jotenkin suhtautuvan leipään sillä tavalla, ettei se muka olis mitään kunnon ruokaa, mutta näinhän asia ei ole: Leipä päällisineen on ateria siinä missä muutkin ateriat. Sinänsä leivässä ei ole mitään vikaa, se voi olla ihan terveellistä kun vaan miettii mitä sen päälle laittaa, mutta aterian lisukkeena se on täsyin turha, etenkin mikäli on painonpudotus.
Raskaana olevan vatsa on semmonen kiinteä, piukea pallo, kun taas pelkät läskit roikkuu ympäri keskivartaloa. Käytä silmiäs hyvä ihminen!
Vierailija:
Raskaana olevan vatsa on semmonen kiinteä, piukea pallo, kun taas pelkät läskit roikkuu ympäri keskivartaloa. Käytä silmiäs hyvä ihminen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
aamupala: kahvia ja yksi leipä juustolla ja tomaatilla
Lounas: yleensä keittoa tai pataa yksi annos ja salaattia
Välipala: teetä ja leipä yleensä
Illallinen: Pataa tai keittoa + salaattia
Iltapalaksi: rahkaa tai esim. 2 lämmintä voileipääNesteeksi vichya ja vettä n. 3-4 l päivässä
Liikun 2 lapsen kanssa vien kävellen lasta iltaisin treeneihin kävelen 6 km lenkin sauvoilla 1x vko ja uin 1, 5km per viikko.En syö makeaa, karkkia tai suolaisia herkkuja. Muu perhe on ihannepainoisia.
mä en ole omenalihava vaan rasva kertyy tasasesti täysin pökkelön mallinen, siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Älkää mussuttako vaan lukekaa fakta..
että naisten vartalon malli on kyllä muuttumaan päin. hoikillakin tytöillä oli rasvaa vatsassa, vartalonmalli on todella suora.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikähän vaara uhkaa? Käykö ylimääräiset kilot ohikulkijoiden kimppuun vai mitä vaaraa lihava saa aikaan? Hui kun pelottaa.
Ajattelevatko ihmiset todella meistä ylipainoisista noin vihamielisesti? Pelottavaa ahdasmielisyyttä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Moni taitaa kaivata ' mielekästä' liikkumista arkiliikkumisen sijaan. Lasten kanssa tai kotipuuhien lomassa tehtyä liikuntaa ei pidetä mielekkäänä vaan pelkästään lisärasitteena muutenkin raskaassa arjessa. Oikeana liikuntana pidetään ainoastaan sellaista, jonka saa suorittaa yksin tai ystävien kanssa joko kalliilla välineillä tai kalliilla kuukausimaksulla varustettuna =)-- paitsi ettei sen KALLISTA tarvitse olla:). Mutten saa mitään tyydytystä jos lähden kävelylle lasten kanssa. Hitaasti etanavauhtia kävellään. Minä nauttisin jos saisin mennä YKSIN ja saisin samalla ajatella rauhassa. Mä olen aina pitänyt piiiitkiiistä kävely- ja pyörälenkeistä ja kyllähän sellaiset jää väistämättä pois kun saa lapsia ellei ole paljon hoitajia lapsille!! Kieltääkö kukaan sen? En mä nauti esim. mistään haravoinnista tai lasten kanssa jumppamisesta. Mä tarviin sitä yksinoloa.
t. yks BMI 25,5 ja vyötärönympärys 88 cm (tosin olen just synnyttänyt...)
Vierailija:
Tää oli mulle ihan uutta! Lihavien ihmisten itsepetoskyvyillä ei näköjään ole mitään rajaa! Tekosyynä liikakiloille käytetään siis sitä, ettei " ole aikaa" , tai " mahdollisuuksia" jne. harrastaa liikuntaa! Tässäpä siis haastetta päättäjille: Lihavien mahdollisuus liikuntaan on turvattava lainsäädännöllisin keinoin, ennen kuin tämän kansakunnan terveys ja julkisen terveydenhuollon kantokyky romahtavat täydellisesti!
Toiveikkaana jään odottelemaan lakialoitusta...
t: pienten lasten pullero yh-äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ole ikinä ymmärtänyt sitä, että se ettei jonkun oikeasti ole mahdollisuutta liikkua MIELEISESTI, niin heti syytetään laiskuudesta ja tekosyiden keksimisestä.
Voiko olla vaikea ymmärtää, että joillekin oma koti voi oikeasti olla lähinnä kuin " vankila" , josta ei ikinä pääse minnekään lähtemään ilman lapsia? Eikä kaikki kiinnosta mikään jumppaaminen sisätiloissa videoiden ääressä... Tai mitkään vaunulenkit.
Mä olin kovin aktiivinen ennen lapsia. Silloin olikin helppoa lähteä milloin vain - salille, juoksulenkille, pitkille kävelylenkeille, pyöräretkille vaikka keskellä yötä... Mä olen sellainen ex tempore -ihminen, joka liikkuu silloin kun mieli tekee. Mun on kovin vaikea saada mistään kuntopyöräilystä sisätiloissa mielekästä, kun lapset siinä sitten vielä juoksevat ympärillä. No olettaisin, että tämä helpottuu kunhan lapset vähän kasvavat.
Mies mulla on epäsäännöllisessä työssä ja paljon poissa iltaisin.
En ymmärrä tätä ajojahtia ylipainoisia kohtaan? Minusta ylipaino-ongelmat eivät ole mikään yllätys kun ajattelee päivän tarjontaa ruokapuolella.
eli mieheni on laivalla töissä, 3kuukautta kotona 3kk merellä. lapsia 2, 4v ja 8kk ikäiset tytöt. mulla ei ole ollut ongelmia liikkua vaikka isäntä onkin paljon poissa. kaapissa on stepperi jota poljen 3-4krt viikossa semmosen tunnin, lisäksi kävellään ja ollaan ulkona paljon. tietenkään ei voi kiitää pikavauhtia vaunujen kanssa vaan köpötellään esikoisen tahtiin mutta liikkumista yhtä kaikki. autoa käytämme vain kun on ihan pakko eli kauppaankin yleensä kävellään. salilla käyn vain pari kertaa kuukaudessa, siellä on tosin lastenhoito järjestetty. pilatesvideoita olen myös hakenut kirjastosta. meillä menee lapset sänkyyn kello 8 illalla ja sen jälkeen mulla on omaa aikaa tehdä mitä haluan, ei mielestäni ole kyse ajanpuutteesta monenkaan kohdalla vaan laiskuudesta (anteeksi:)) itse sain raskauskiloni eli kröhöm 21kiloa pois seitsemässä kuukaudessa, taas olen kokoa 36.
Lopetin tupakanpolton ja masennuin ja tuli vuodessa 20kiloa.. Eikä lähde pois ei sitten millään : (
t. se jok akirjoitti ruokavaliostaan joka on ollut vuosia sama
niinhän ne sanoo että tupakoitsijan aineenvaihdunta on jopa 10% tupakoimatonta suurempi. kun odotin vauvaa ja olin polttamatta niin mun paino kyllä nousi kivat 36 kiloa mutta kyllä ne nopeasti lähtikin. t:se 53kg
Sen liikkumisen kun pitäisi olla mielekästä puuhaa, eikä mitään pakkopullaa jonkun videon edessä... Tuo siinä just onkin, etteivät kaikki tykkää tuollaisesta liikkumisesta. Ja mulle ainakin lastenvaunujen työntäminen ei ole liikuntaa ollenkaan, vaikka kai sekin jotain hyötyliikuntaa on.
Kauppaan mulla ei oo mahdollisuutta mennä kävellen eikä edes pyörälläkään, joten auto sinnekin on otettava. Sama tulee olemaan työmatkojen kanssa. Asuisikin niin lähellä työtä että sinne voisi pyöräillä!
Vierailija:
Sen liikkumisen kun pitäisi olla mielekästä puuhaa, eikä mitään pakkopullaa jonkun videon edessä... Tuo siinä just onkin, etteivät kaikki tykkää tuollaisesta liikkumisesta. Ja mulle ainakin lastenvaunujen työntäminen ei ole liikuntaa ollenkaan, vaikka kai sekin jotain hyötyliikuntaa on.Kauppaan mulla ei oo mahdollisuutta mennä kävellen eikä edes pyörälläkään, joten auto sinnekin on otettava. Sama tulee olemaan työmatkojen kanssa. Asuisikin niin lähellä työtä että sinne voisi pyöräillä!
Sanotaan sitä sitten vaikka itsekurin puutteeksi, mutta kyllä munkin liikkuminen on paljon pitkäjänteisempää kodin ulkopuolella.
Mullekin joku olohuoneessa väännetty dvd-jumppa on ihan kauhistus!
Ensimmäisen viikon, kaksi jännäsimme, jääkö hän henkiin, ja jos jää, miten pahasti hän on vammautunut. Välillä jopa hetkellisesti toivoin, että sisareni kuolisi, jos vaihtoehdot olisivat kaikki huonoja.
Lääkärien mukaan tärkeimpiä syitä vuotoon olivat lihavuuden aiheuttamat ja verenvuotoon asti piilevinä olleet korkea verensokeri ja korkea verenpaine.
Sisareni oli pitkään neurologisella osastolla ja on edelleen vaikeasti sairas, ei pysty kävelemään eikä kunnolla puhumaankaan. Toisen puolen raajat ovat lähes toimintakyvyttömät, eikä hän enää koskaan tule pärjäämään omillaan.
Kunta kustantaa sisarelleni avustajan, joka ymmärrettävästi tulee yhteiskunnalle todella kalliiksi, samoin kuntoutus ja lääkkeet ovat kalliita. Olen myös aivan varma, että siskoni elämänlaatu on laskenut romahdusmaisesti sairastumisen jälkeen, hän valittaa että on aika yksinäinen olo, kun ei pysty osallistumaan samoihin asioihin kuin lähipiiri.
Turha saivarrella vyötärönympäryksestä, kannattaa katsoa peiliin - tottahan se on, että alle 160 cm pitkällä ihmisellä 80 cm vyötärö on ihan eri asia kuin 180-senttisellä.
Jos näyttää pulskalta, tosiasiat kannattaa myöntää, ja tsekkauttaa tärkeimmät veriarvot ja verenpaine. Ja pistää ruoka- ja liikuntatavat uusiksi. Elämänlaatuun on mahdollista vaikuttaa. Mutta vaivaa pitää nähdä, mikään ei tule ilmaiseksi. Ei useimmille hoikillekaan.