Lue keskustelun säännöt.
Syyllisyys normaalista syömisestä, ahdistaa, miehen mielestä tehdyn ruoan pitää riittää pitemmälle kun oikeasti riittäisi, muilla tälläistä?
24.01.2022 |
Teen töitä kotona ja teen päivällä ruokaa. Viimeksi tein jauhelihakastiketta, mitä tuli noin neljä,viisi annosta. Olen syönyt siitä nyt kolmena päivänä, (la,su ja ma) kolmena ruokailukertana normaalin annoksen ja mies on syönyt sitä vain kerran kun ei ole ollut kotona. Silti miehen mielestä ruokaa pitäisi olla vielä paljon jäljellä, ihmettelee ääneen kotona, minne ruoka on hävinnyt, miten sitä on noin vähän jäljellä kun hän on syönyt siitä vain kerran!! Auta armias , jos olisinkin syönyt jonain päivänä kaksi lämmintä ruokaa..😬 eikä hän tajua sitä että ruoka säilyy sen tietyn ajan, ei niitä voi loputtomiin venyttää, tuolle kastikkeelle on minusta tänään viimeinen käyttöpäivä. Ihan kun tuolla ei olisi ajan tajua ollenkaan tai jotain.
Ahdistaa niin julmetusti tuo käytös, ihan kun mulla ei olisi oikeus syödä, olen ihan normaalipainoinen enkä mässäile, siksi joskus teen päivällä jotain toista ruokaa itselleni ( nuudeleita, pakasteesta lämmitän jotain, haen jonkun valmisruoan kaupasta ) ettei vaan jääkaapissa oleva tehty ruoka kulu niin että taas ihmetellään ja syyllistetään minne ruoka häviää.
En tiedä mitä tekisin, ahdistaa, naurettavaa tälläinen.
Kommentit (122)
Olet välittämättä miehen höpinöistä, heität ne huumoriksi tai räjähdät että mitä v*ua mun syömiset sulle kuuluu.
Valitse näistä itsellesi sopiva reaktio.
Mutta älä nyt ainakaan ahdistu tai tunne syyllisyyttä! Kyllä ihminen nyt syödä saa, ihan naurettavaa käytöstä mieheltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko miehelläsi jokin syömishäiriö? Eihän tuo ole ollenkaan normaalia.
Onko muutenkin kontrolloiva?
En tiedä mikä häiriö tuolla oikein on. Ei se muuten ole kontrolloiva, ruoasta vaan on tämä jatkuva vääntö. Ja minä yleensä ostan meille sen suurimman osan ruoasta, sekin ahdistaa ja vtuttaa kun käytös on tälläistä vaikka minä olen maksanut ja tehnyt ruoan. Saan syödä sitä juuri niin paljon kun on tarvis. Ja todellakin syön normaalisti. Ja silti huutaa aina keittiössä että oho onpas ruoka huvennut, kelvannut, Miten sitä on näin vähän jaljellä.!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä hävittämisvimma naisilla aina on? Kyllä se ruoka säilyy jääkaapissa helposti viikon syömiskelpoisena. Vinkki: pilaantuneen ruoan tunnistaa mausta.
Mitään ei roskiin heitetä, syödään niin kauan kun riittää tai on pilalla.
Pakastaminen on ihan vaihtoehto ennen pilaantumista.
Nainen on siis kokannut ja maksanut ruuat ja miehelle pitäisi säästää melkein koko satsi? Maksakoon ja tehköön itse omat ruokansa jos noin paljon häiritsee.
Ruokaa ei ehdoin tahdoin pilaannuteta eikä heitetä roskiin. Jos sitä meinaa jäädä, se jatkojalostetaan tai pakastetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli toisin sanottuna olet tehnyt vain itsellesi ruokaa joka on maksettu yhteisesti ja pakotat miehesi ostamaan lisää ruokaa että hän saa itsensä ravittua?
Tuolla logiikalla molempien pitäisi ostaa omat ruoat. Meillä minä teen ruokaa ja oletan, että siitä 400g jauhelihasta tehdystä kastikkeesta tulee 4 annosta, eli iltaruoan lisäksi seuraavan päivän lounas molemmille, mutta mies syökin ruokaa niin paljon, että jäi vain 1 lounas, jonka vie töihin. Silti menee ruokakulut puoliksi, vaikka mies syö 3/4 ruoasta. Itse taas vastaavasti litkin maidosta 4/5 vähintään, leipääkin syön enemmän.
Silti joskus korpeaa, kun ruokaa pitäisi riittää seuraavalle päivälle ja mies syö minunkin osuuteni seuraavan päivän ruoista. Itsehän voin sentään hoitovapaalla ollessa syödä vaikka nuudelit lounaaksi (vaikka ei diabeetikkona kannata), mutta mies tarvii töihin jotain muutakin lounasta kuin leipää, joten hyvin harvoin kehtaan vaatia, että se ylijäämä annos miehen rohmuamisen jälkeen jää minulle syötäväksi... Vaikka minä sen ruoan tosiaan tein ja puolet maksoin.
Annoin alapeukun, koska jos olet kotona hoitamassa yhteistä lasta, jämäruuat kuuluvat sinulle! Mies voi töihin mennessä helposti käydä hakemassa valmisruuan lounaaksi. Helpompi se on yksin käydä kaupussa, kuin sinun lähteä tai alkaa miettiä muuta ruokaa.
Meillä miehellä oli tapana ihmetellä miten minun etätyöpäivän aikana kaapeista on hävinnyt ruokaa siinä välissä kun hän käy tekemässä 7,5 tuntia toimistolla. Nykyisin vastaan tähän pyörittämällä silmiä ja tuijottamalla niin tajuaa jossain vaiheessa että kyllä, minä syön sen päivän aikana. Pari isompaakin huutoa piti olla kun minulla on syömishäiriötaustaa ja koin nuo oikeasti ihmetellen esitetyt kysymykset syytöksenä. On nyt lähes loppunut mutta vieläkin joskus hajamielisenä penkoo kaappeja ihmetellen että aamulla oli kaksi leipää ja nyt ei yhtään tai mihin se kastike on mennyt. Osaa kyllä pyytää anteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syöt just sen verran kuin haluat ja silloin kun nälättää. Mies tehköön ja maksakoon omat ruokansa.
Onpas taas ongelma.
Vaihtoehtoja:
Mies ei vain hahmota ruoan määriä, eikä tarkoita mitenkään pahalla hämmästelyllään.
Mies on pihi ja siksi harrastaa tuollaisia kummallisuuksia.
Miehellä on erilainen syömisrytmi, ja olettaa asiat sen mukaan (esim minä tykkään syödä kaksi kunnollista lämmintä ruokaa enkä jaksa syödä isoja välipaloja tai iltapaloja, mies taas ei syö kovin suuria annoksia lämpiä ruokia mutta syö isoja (ja epäterveellisiä) iltapaloja)
Mies kontrolli painosi/syömistäsi tuolla tapaa
Mies ei kontrolloi, mutta sinä kontrolloit itse, ja siksi ahdistut.
Teillä on jotain rahankäyttöön ja kulutukseen liittyviä vääntöjä jotka näkyvät näinkin
Vaihtoehtoja on vaikka kuinka paljon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohan on vain yksi tapa harrastaa vallankäyttöä.
Jotkut tarkkailee rahan "tuhlausta", toiset näköjään ruuan kulutusta. Eri aihe, sama perussyy.
Vierailija kirjoitti:
Meillä miehellä oli tapana ihmetellä miten minun etätyöpäivän aikana kaapeista on hävinnyt ruokaa siinä välissä kun hän käy tekemässä 7,5 tuntia toimistolla. Nykyisin vastaan tähän pyörittämällä silmiä ja tuijottamalla niin tajuaa jossain vaiheessa että kyllä, minä syön sen päivän aikana. Pari isompaakin huutoa piti olla kun minulla on syömishäiriötaustaa ja koin nuo oikeasti ihmetellen esitetyt kysymykset syytöksenä. On nyt lähes loppunut mutta vieläkin joskus hajamielisenä penkoo kaappeja ihmetellen että aamulla oli kaksi leipää ja nyt ei yhtään tai mihin se kastike on mennyt. Osaa kyllä pyytää anteeksi.
Just tuo tyyli, oho, mihinkä se ruoka häviää! Ihan kun mulla tahallaan olisi nälkä ja joutuisin syömään vaan hänen kiusaksi. Otan kanssa niin syytöksenä nuo ihmettelyt, vaikkei syömishäiriötä olekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli toisin sanottuna olet tehnyt vain itsellesi ruokaa joka on maksettu yhteisesti ja pakotat miehesi ostamaan lisää ruokaa että hän saa itsensä ravittua?
Mitä paskaa selität?
Kuulostaa kamalalta. Jos tuo on jatkuva ongelma, ja teet töitä kotona, niin ostakaa pakasterasioita, joihin menee sopiva määrä lounasta. Kun teet ruoan, jaat valmiiksi sen lounasrasioihin sen mukaan, montako rasiaa kumpikin tarvitsee tulevina päivinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko olla kotoa opittua? Meillä lapsuudenkodissa sen tehdyn ruuan piti kestää myös ikuisuuksiin. Ruokaa ei todellakaan tehty joka päivä tai edes joka toinen päivä. Einestenkin piti riittää vähintään kahdelle ruokailukerralle. Oli iso shokki muuttaa aikoinaan mieheni kanssa yhteen ja tajuta että yleensä kodeissa tehdään ruokaa päivittäin tai edes joka toinen päivä.
Ettekö voi miehenne kanssa puhua asioista? Jos mies ihmettelee, mihin ruoka on kadonnut, niin mitä hän sanoo, jos sanot, että olet syönyt siitä päivällä (ilmeisesti samalla, kun mies on syönyt työpaikallaan)? Tai sanot, että olet syönyt itsellesi tekemää jauhelihakastiketta, olisi mies tyytyväinen, että sai edes osan siitä.
Jos ei rupea tuosta tajuamaan, niin seuraava askel on erilliset hyllyt jääkaapissa. (Ja ehkä lopulta erilliset jääkaapit, eri asunnoissa)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekisin aina vaan uutta jauhelihakastiketta ja huijaisin miestä, että riittoisa kastike on.
Eli mies ei ole tehnyt itse koskaan ruokaa, kun ei tajua, että.mijin ruokamäärä riittää? Onko muuttanut luoksesi suoraan äidin helmoista?
Käy krskustelu,jossakerrot,että montako ateriaa mistäkin määrästä ruokaa tulee. Jos ei tajua, niin sano sille, että alkaa hän tekemään sen ruuan.
Hmm erikoinen ongelma. Meillä mies syö tuplat siitä mitä mä, siksi teen ruokaa kerralla kompanian edestä. Mies haluaa maksaa esim. kodin vakuutukset ja ruuasta extraa, koska syö enemmän.
Koska itse etäilen, on luonnollista, että teen useammin ruuan. Ja melko usein teen sen jo edellisenä iltana.
Vknloppuisin ja joskus iltaisin mies paistelee pihvit tai lämmittää jonkun pakastekeiton, mutta yleensä aina sitä mun tekemää ruokaa on jääkaapissa.
Lomilla taas mies taitaa kokata useammin, esim. kesäisin grillaa miltei päivittäin pihvejä ja kasviksia.
Mikset tee sitä ruokaa kerralla reilusti ja pistä vaikka pienempiin rasioihin pakkaseen?
Teen myös valmiita bolognesekastikkeen pohjia (erottelen valmistusvaiheessa pakasterasiaan) pakkaseen ja keittoja, aina siellä on jotain lämmitettävää.
Olis outoa, jos kokkaisin vain omiksi tarpeikseni…Yhdessähän tässä asutaan!
Ja kyllä, usein teen itselleni illaksi vaikka munakkaan, jos ruokaa on vain yksi annos, säästän sen miehelle.
Ei riidellä ruuasta ikinä, eikä teidänkään kannata!❤️
Laita mies kyökkiin jatkossa tekemään teille molemmille ruuat.
Vierailija kirjoitti:
Mikä hävittämisvimma naisilla aina on? Kyllä se ruoka säilyy jääkaapissa helposti viikon syömiskelpoisena. Vinkki: pilaantuneen ruoan tunnistaa mausta.
A) Ei välttämättä todellakaan säily.
B) Ei välttämättä todellakaan tunnista.
C) Hävittämisvimma?? Kyse oli ruoan syömisestä energianlähteeksi, ei hävittämisestä hävittämisen ilosta.
Siis en kyllä tippaakaan ihmettele näitä tutkimuksia joiden mukaan sinkkunaiset on onnellisimpia ja av(i)oliitto nostaa miehen elämänlaatua ja laskee naisen.
Vai että maksat ruoat, kokkaat ja sitten ei saisi edes syödäkään. Miksi ihmeessä alennut tuollaiseen? Ei varmaan ole ainoa asia joka teidän suhteessa on pielessä.
Nainen on siis kokannut ja maksanut ruuat ja miehelle pitäisi säästää melkein koko satsi? Maksakoon ja tehköön itse omat ruokansa jos noin paljon häiritsee.