Syyllisyys normaalista syömisestä, ahdistaa, miehen mielestä tehdyn ruoan pitää riittää pitemmälle kun oikeasti riittäisi, muilla tälläistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmeen väliä sillä on, kuka on ruuan tehnyt tai edes maksanut?? Edes vähän normaalissa parisuhteessa kumpikin saa syödäkseen. Joskus toinen on syönyt viimeisen palan sitä herkullista leipää, joskus on lämpimän ruuan jämät syönyt toinen. Mielestäni ainut syy kyttäillä ruuan kulutusta on se, jos ei oikeasti ole kunnolla rahaa siihen ruokaan.

Itse olen lievästi ylipainoinen nainen ja "ylläpidän" ylipainoani syömällä suht isoja annoksia. Ei ehkä juu pitäisi, mutta omapahan on asiani. Mies maksaa ruuastakin enemmän, koska meillä menot suhteutetaan kuluihin. Ei silti ole ikinä valittanut syömisistäni enkä edes ymmärrä miksi niin tekisi, meillä on kyllä varaa ostaa ruokaa molemmille.

Mies saa tietenkin syödä tekemääni ja ostamaani ruokaa, ikinä en ole kieltänyt enkä hänelle kauhistellut, tai syyllistänyt että söit ruokaa ja nyt se jo loppuu. Joskus harvoin hän ostaa ruoka-aineksia, mutta minä sen ruoan sitten valmistan.

Tarkoitin sitä, ettei naisen (eikä tietysti miehenkään) tarvitse siksi perustella syömisiään, että on ne itse tehnyt ja maksanut. Että on oikeus syödä, kun on nälkä ilman, että se vaatisi jotain perusteluja. Monissa perheissä mies tienaa enemmän ja jos yhteiset menot suhteutetaan tuloihin, kuten meillä niin mies voisi vahtia naisen syömisiä vedoten siihen, että hän maksaa niistä enemmän. Mielipiteitä on toki monia, mutta omasta mielestäni sellainen ei ole reilua.

Tosiasia tämäkin. Nyt kun on perusruuasta kyse eikä seitsemän lajin ravintolaillallisista. 

Tätä en ole koskaan aikaisemmin tänne kirjoittanut,

mutta nyt kirjoitan:

Ap, jätä se SIKA!