Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Päivi Räsäsen oikeudenkäynti on hyvä esimerkki siitä että Suomi ei ole valmis sananvapauteen. Oletteko huomanneet, että Suomessa ei saa olla "väärää mieltä" tietyistä asioista???
24.01.2022 |
Esimerkiksi homoudesta täytyisi tykätä ja rokotteista myös. Kristillisiä arvoja pitäisi kavahtaa, mutta kaikenlaiset meediot on in.
Mun mielestä sananvapauteen ja mielipidevapauteen kuuluu nimenomaan se, että asioista saa ihan aidosti olla sitä mieltä kuin itse on ja sen saa myös tuoda esiin seuraamuksitta.
Onneksi Päivi Räsänen todetaan oikeudessa syyttömäksi. Muussa tapauksessa Suomessa olisi miljoonia laittomia kirjoja nimeltä Raamattu.
Kommentit (3444)
Helsingin yliopisto on häpeällinen organisaatio. Miettikää nyt, siellä opetetaan teologian kaltaista roskaa, jolla ei ole tieteen kanssa mitään tekemistä. Noloa!Hah hah hah!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä on malliesimerkki näitten lahkolaisten elämästä. Sitten ihmetellään irakin uskontofriikkejä. Eikö näille olisi parasta perustaa oma palsta kun jokainen tuntuu olevan oikeassa ja suomen laki väärässä. Sääliksi käy niitä jotka on näin aivopestyjä tai joutuvat kuuntelemaan tuollaista sontaa päivittäin. Sairasta sakkia ja vielä kunnissa näille omat koulut.
Sairasta on haukkua toisia sairaiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskonnollinen puoli on vähän oma ulottuvuutensa ihmisen mielessä, ei sen tarvitse olla ristiriidassa materialistisen maailmankuvan kanssa tai että ymmärtää sitä. Se on vähän niin kuin jotain lisää. En osaa sanoa ÄO-keskiarvoihin mitään, itse olen päässyt siihen erääseen ÄO-järjestöön. Mutta uskonnollisuus puhuttelee usein sellaisia, jotka ovat joutuneet kokemaan hätää, puutetta, kärsimystä. Sellaisilla ihmisillä on keskimäärin monenlaisia vaikeuksia, jotka myös alentavat suorituskykyä. Tiedän sen myös omasta kokemuksesta, että hyvin raskaat kokemukset vievät osan ns. kapasiteetista, kun pää jotenkin työstää niitä koko ajan vähintään taustalla. Tämä voi hyvin liittyä myös siihen, että on saatu tuloksia, että joillakin etnisillä ryhmillä olisi matalampi ÄO kuin toisilla.
Ihminen, joka on ateisti ja joka mässäilee sillä, miten uskovaisilla on matalampi ÄO, on erittäin etuoikeutetussa asemassa. Ehkä siinä on mukana myös jotain nuoruuden kaikkivoipaisuutta.Nuoruuden kaikkivoipaisuutta? Ajatteletko siis että ihminen tulee useinkin iän ja kokemuksen myötä uskoon? Eiköhän vähintään yhtä monelta iän myötä lapsen naivi jumalusko katoa. Ei sille tästä maailmasta katetta löydy.
Ehkä se ikä oli huono ajatus. Tuntuu vain, että tietyllä tapaa uskonnonvastaisuus on yleistä nuorilla tai nuorehkoilla akateemisilla tai yliopistossa opiskelevilla isojen kaupunkien varsin etuoikeutetuilla ihmisillä, jotka mieltävät kuuluvansa tiedostavien joukkoon.
Tuleeko mieleen muita asioita jotka saattaisi olla yleisiä tässä ihmisryhmässä? Esim. jotain kognitiivisiin kykyihin ja rationaaliseen ajatteluun liittyvää?
Yritin aiemmin avata sitä, miten huono-osaisuus ja vaikeasti traumaattiset kokemukset voivat laskea kognitiivisia kykyjä. Siihen voisi lisätä vielä sen, että masennus, huono itsearvostus, huono minäkuva ja vanhempien esimerkki myös vähentävät hakemista korkeakouluopintoihin ("en kuitenkaan pärjää, kaikki siellä ovat jotain hienompaa olevinaan ja nauravat minulle, en tunne sitä maailmaa, olen tyhmä, en jaksa, tuntuu liian raskaalta"). Oletko sitä mieltä, että akateemiset tai yliopistossa opiskelevat eivät ole etuoikeutetussa asemassa keskimäärin myös monella muulla tavalla? Onhan aiheesta tehty tutkimuksiakin, miten Suomessakin on luokkayhteiskunnan piirteitä, akateemiset vanhemmat ohjaavat jälkikasvuaan yliopistoihin, kun taas etnisiin vähemmistöihin kuuluvia ohjataan ihan koulussakin (opot) helposti lähihoitajaopintoihin.
Etuoikeuttettu asema tekee helposti vaivihkaa ihmisestä ylimielisen, ja heistä myös pääsevät yhteiskunnassa sellaisiin asemiin, jossa voivat määrätä muiden elämästä. Tietyllä tapaa pääsevät Jumalan paikalle, jos niin voi sanoa.
Onpa kyllä omituinen käsitys akateemisista ihmisistä ja heidän etuoikeuksistaan. Suuri osa meistä - minäkin - on lähtöisin ihan vähävaraisesta duunariperheestä. Päädymme tekemään ihan tavallisia keskiluokkaisia hommia, harva mitenkään mainittavaan yltäkylläisyyteen tai valta-asemaan. Saanko kysyä, mikä on oma koulutuksesi ja millä alalla olet töissä?
Otan tähän ulkopuolisena kommentin. Olen opiskellut sekä Helsingin Yliopistossa että Aalto-yliopistossa. Voisin sanoa, että ensin mainittu oli erittäin väkevästi ateistinen laitos, jossa nuoria aivopestiin rajusti ateismiin. Opiskelin siellä siis fysiikkaa ja muistan kun tunnettu skepsi aktiivi ja professori Kari Enqvist selitti useita kertoja omaa uskontokritiikkiään kosmologian peruskurssilla tarjoten "parempaa" totuuttaan.
Aalto-Yliopistossa keskityttiin tiukemmin asiaan ja opiskeltiin fysiikkaa sekä matikkaa. En kertaakaan kuullut (luennoilla) mitään uskontoon viittaavaa puoleen eikä vastaan.
Mä väitän että Helsingin Yliopisto on paikka, jossa tehdään paljon teoreettista tutkimusta, mutta toisaalta teorioita ei vahvisteta kokeellisesti. Esimerkiksi hiukkaskosmologit simuloi maailmankaikkeuden syntyä, mutta kyseisestä tapahtumasta on nykytiedon mukaan mahdoton saada mitään palautetta. Aalto-Yliopistossa ratkotaan käytännöllisiä ongelmia ja esimerkiksi jotain teknologista kokonaisuutta ei saa toimimaan testaamatta. Tästä johtuen Aallosta valmistuneet on keskimäärin nöyrempiä luonnon edessä. Siellä ymmärretään että omat teoriat voi mennä pieleen, koska luonto nöyryyttää.
Tästä johtuen Helsingin Yliopiston opiskelijoiden ego ja kaikkivoipaisuuden tunne paisuu paljon pahemmaksi. Ateismi tekee kauppansa, koska maailmankaikkeuden sattumalta syntyminenhän on jo selitetty ja elämä on yhtä kaunista teoriaa. Toisaalta näin on ollut aina historiassakin. Jo Antiikin Kreikassa oli loogisia maailmansyntyteorioita ja niihin uskottiin sokeasti. Teoriat on muuttuneet vuosisadasta ja paikasta toiseen ja todelisuudessa kukaan ei tiedä että mikä on totuus. Mistä me ihmiset, eläimet ja maapallo ollaan tänne tultu.
Ja nämä Helsingin Yliopiston tyypithän sitten opettaa koulussa luonnontieteitä siirtäen tätä ateistista maailmankuvaa lapsillemme.
Vaikka maailman syntyä ja kehitystä ei vielä täysin tiedetäkään ja paljon on vielä tutkimatta niin tämä ei tarkoita että opetuksen pitäisi olla jotain muuta kuin ateistista. Ateistisen vastakohta on teistinen ja haluaisin tietää että minkä uskonnon mukaista teististä tiedettä sinun mielestäsi lapsille pitäisi opettaa? Uskontoja kun on tuhansia ja taas tuhansia erilaisia.
Mutta pystytkö perustelemaan että miksi kouluopetuksen pitäisi olla ateistista? Ateistinen maailmankuva on vain yksi maailmankuva muiden joukossa. Se sisältää vain yhdenlaisen kuvauksen Jumalasta. Eli että Jumalaa ei ole olemassa. Jos sen todenperäisyyttä ei voi tieteellisesti todistaa, niin se on maailmankatsomuksellisena näkemyksenä samalla viivalla kaikkien muiden uskontojen kanssa eikä niiden yläpuolella. Eli toisin sanoen ateismi on vain yksi monista maailmankatsomuksista.
Uskontoja ei ole tuhansia. Uskomuksia on tuhansia. Jos näkee mustan kissan kävelevän tien yli, niin se tietää huonoa onnea. Tuo on esimerkki uskomuksesta. Uskonton on laajempi ja monimutkaisempi kokonaisuus, joka yleensä sisältää opin sekä käsityksen oikeasta ja väärästä yms. Maailmanuskontoja on vain muutamia kuten: hindulaisuus, budhismi, kristinusko ja islam.
Sen on ateistista koska emme elä teokratiassa. Piste.
Pahoittelen mutta tuo ei ole looginen argumentti. Samaa tyyliä kun että "asiat tehdään näin koska asiat tehdään näin"....
Kyllä se on. Se on hyvin looginen syy-seuraussuhde. Koska yhteiskuntamme on sekulaari, eli se ei siis perustu mihinkään uskontoon, emme myöskään koulussa opeta asioita minkän uskonnon käsitysten mukaan.
Koululaitoksemme ja tieteemme juuret ovat kristinuskossa. Ensimmäisen aapisemme eli ABC-kirian kirjoitti pappi (Mikael Agricola), kirkko aloitti säännöllisen lukuopetuksen Suomessa. Tieteellinen maailmankatsomus perustuu siihen tietoon, jota yliopistolaitos tuottaa. Katolinen kirkko perusti Euroopan ensimmäiset yliopistot (mm. Bologna). jne.
On luonnollista, että koulussa opetetaan myös kristinuskoa. Ei miltään muultakaan instituutiolta vaadita, että sen pitäisi häivyttää omat juurensa. Kyllä koulun tulee saada pitää esillä omaa historiaansa.
Toki, opetetaan siellä muidenkin uskontojen sisältöjä ja historiaa. Mutta ei tunnustuksellisesti.
Muut uskonnot eivät ole merkittävästi vaikuttaneet suomalaisen koululaitoksen syntyyn. Niillä ei ole yhteisiä juuria tai yhteistä historiaa koululaitoksemme kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua huvitti miten Räsänen oli haastattelussa täydellisen yllättynyt siitä, että tätä kiihottamispykälää voitaisiin ikinä käyttää hänen sanomisiaan vastaan. Hän todella kai ajattelee, että uskon varjolla voi maallisessa yhteiskunnassa sanoa toisista ihmisistä mitä tahansa. Usko on automaattinen vapaudu vankilasta -kortti.
Hän ihmetteli siksi, koska oli ajatellut, että sitä käytetään kun joku vaikka yllyttää muita tappamaan tiettyjä kansanryhmiä. Se että muistuttaa kirkkoa raamatunsanasta ja miten se on sovitettavissa Pride-kulkuessa huurraamiseen, ei todellakaan ole verrattavissa.
Etkö yhtään pysty ymmärtämään, että uskovaisia ihmetytti kirkon veto?
Eihän hän pride-näkemyksistään olekaan oikeudessa vaan homoihin kohdistuneista näkemyksistään.
Aika pitkällä ollaan, jos vähemmistökansanryhmään kohdistuvaan halveksuvaan puheeseen puututaan vasta siinä vaiheessa kun ollaan tappokäskyissä. Itse toivon, että suitsia käytetään jo ennen sitä.Missä menee raja uskovaisten, erään vähemmistökansanryhmän solvaamisessa? Saako sanoa idiootiksi, kuten tässäkin ketjussa on sanottu?
Miten niin vähemmistön? Suurin osa suomalaisista kuuluu kirkkoon. Uskoa taas ei mitata millään.
Puhuttiin nyt uskovaisista, ei kirkkoon kuuluvista.
Tarkoitatko tyyppejä, jotka ovat sitä mieltä, että ainoastaan heidän lahkonsa pelastuu? Siinä todella hieno ja kovin armollinen asenne. Kierrän kaukaa ja kuulun vain kirkkoon.
En tarkoita. Lahkolaisuus on syntiä, yksin Herra pystyy sanomaan, kuka on oikeassa uskossa.
Vastakysymys: ovatko sinusta kaikki kirkkoon kuuluvat uskovaisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskonnollinen puoli on vähän oma ulottuvuutensa ihmisen mielessä, ei sen tarvitse olla ristiriidassa materialistisen maailmankuvan kanssa tai että ymmärtää sitä. Se on vähän niin kuin jotain lisää. En osaa sanoa ÄO-keskiarvoihin mitään, itse olen päässyt siihen erääseen ÄO-järjestöön. Mutta uskonnollisuus puhuttelee usein sellaisia, jotka ovat joutuneet kokemaan hätää, puutetta, kärsimystä. Sellaisilla ihmisillä on keskimäärin monenlaisia vaikeuksia, jotka myös alentavat suorituskykyä. Tiedän sen myös omasta kokemuksesta, että hyvin raskaat kokemukset vievät osan ns. kapasiteetista, kun pää jotenkin työstää niitä koko ajan vähintään taustalla. Tämä voi hyvin liittyä myös siihen, että on saatu tuloksia, että joillakin etnisillä ryhmillä olisi matalampi ÄO kuin toisilla.
Ihminen, joka on ateisti ja joka mässäilee sillä, miten uskovaisilla on matalampi ÄO, on erittäin etuoikeutetussa asemassa. Ehkä siinä on mukana myös jotain nuoruuden kaikkivoipaisuutta.Nuoruuden kaikkivoipaisuutta? Ajatteletko siis että ihminen tulee useinkin iän ja kokemuksen myötä uskoon? Eiköhän vähintään yhtä monelta iän myötä lapsen naivi jumalusko katoa. Ei sille tästä maailmasta katetta löydy.
Ehkä se ikä oli huono ajatus. Tuntuu vain, että tietyllä tapaa uskonnonvastaisuus on yleistä nuorilla tai nuorehkoilla akateemisilla tai yliopistossa opiskelevilla isojen kaupunkien varsin etuoikeutetuilla ihmisillä, jotka mieltävät kuuluvansa tiedostavien joukkoon.
Tuleeko mieleen muita asioita jotka saattaisi olla yleisiä tässä ihmisryhmässä? Esim. jotain kognitiivisiin kykyihin ja rationaaliseen ajatteluun liittyvää?
Yritin aiemmin avata sitä, miten huono-osaisuus ja vaikeasti traumaattiset kokemukset voivat laskea kognitiivisia kykyjä. Siihen voisi lisätä vielä sen, että masennus, huono itsearvostus, huono minäkuva ja vanhempien esimerkki myös vähentävät hakemista korkeakouluopintoihin ("en kuitenkaan pärjää, kaikki siellä ovat jotain hienompaa olevinaan ja nauravat minulle, en tunne sitä maailmaa, olen tyhmä, en jaksa, tuntuu liian raskaalta"). Oletko sitä mieltä, että akateemiset tai yliopistossa opiskelevat eivät ole etuoikeutetussa asemassa keskimäärin myös monella muulla tavalla? Onhan aiheesta tehty tutkimuksiakin, miten Suomessakin on luokkayhteiskunnan piirteitä, akateemiset vanhemmat ohjaavat jälkikasvuaan yliopistoihin, kun taas etnisiin vähemmistöihin kuuluvia ohjataan ihan koulussakin (opot) helposti lähihoitajaopintoihin.
Etuoikeuttettu asema tekee helposti vaivihkaa ihmisestä ylimielisen, ja heistä myös pääsevät yhteiskunnassa sellaisiin asemiin, jossa voivat määrätä muiden elämästä. Tietyllä tapaa pääsevät Jumalan paikalle, jos niin voi sanoa.
Onpa kyllä omituinen käsitys akateemisista ihmisistä ja heidän etuoikeuksistaan. Suuri osa meistä - minäkin - on lähtöisin ihan vähävaraisesta duunariperheestä. Päädymme tekemään ihan tavallisia keskiluokkaisia hommia, harva mitenkään mainittavaan yltäkylläisyyteen tai valta-asemaan. Saanko kysyä, mikä on oma koulutuksesi ja millä alalla olet töissä?
Otan tähän ulkopuolisena kommentin. Olen opiskellut sekä Helsingin Yliopistossa että Aalto-yliopistossa. Voisin sanoa, että ensin mainittu oli erittäin väkevästi ateistinen laitos, jossa nuoria aivopestiin rajusti ateismiin. Opiskelin siellä siis fysiikkaa ja muistan kun tunnettu skepsi aktiivi ja professori Kari Enqvist selitti useita kertoja omaa uskontokritiikkiään kosmologian peruskurssilla tarjoten "parempaa" totuuttaan.
Aalto-Yliopistossa keskityttiin tiukemmin asiaan ja opiskeltiin fysiikkaa sekä matikkaa. En kertaakaan kuullut (luennoilla) mitään uskontoon viittaavaa puoleen eikä vastaan.
Mä väitän että Helsingin Yliopisto on paikka, jossa tehdään paljon teoreettista tutkimusta, mutta toisaalta teorioita ei vahvisteta kokeellisesti. Esimerkiksi hiukkaskosmologit simuloi maailmankaikkeuden syntyä, mutta kyseisestä tapahtumasta on nykytiedon mukaan mahdoton saada mitään palautetta. Aalto-Yliopistossa ratkotaan käytännöllisiä ongelmia ja esimerkiksi jotain teknologista kokonaisuutta ei saa toimimaan testaamatta. Tästä johtuen Aallosta valmistuneet on keskimäärin nöyrempiä luonnon edessä. Siellä ymmärretään että omat teoriat voi mennä pieleen, koska luonto nöyryyttää.
Tästä johtuen Helsingin Yliopiston opiskelijoiden ego ja kaikkivoipaisuuden tunne paisuu paljon pahemmaksi. Ateismi tekee kauppansa, koska maailmankaikkeuden sattumalta syntyminenhän on jo selitetty ja elämä on yhtä kaunista teoriaa. Toisaalta näin on ollut aina historiassakin. Jo Antiikin Kreikassa oli loogisia maailmansyntyteorioita ja niihin uskottiin sokeasti. Teoriat on muuttuneet vuosisadasta ja paikasta toiseen ja todelisuudessa kukaan ei tiedä että mikä on totuus. Mistä me ihmiset, eläimet ja maapallo ollaan tänne tultu.
Ja nämä Helsingin Yliopiston tyypithän sitten opettaa koulussa luonnontieteitä siirtäen tätä ateistista maailmankuvaa lapsillemme.
Vaikka maailman syntyä ja kehitystä ei vielä täysin tiedetäkään ja paljon on vielä tutkimatta niin tämä ei tarkoita että opetuksen pitäisi olla jotain muuta kuin ateistista. Ateistisen vastakohta on teistinen ja haluaisin tietää että minkä uskonnon mukaista teististä tiedettä sinun mielestäsi lapsille pitäisi opettaa? Uskontoja kun on tuhansia ja taas tuhansia erilaisia.
Mutta pystytkö perustelemaan että miksi kouluopetuksen pitäisi olla ateistista? Ateistinen maailmankuva on vain yksi maailmankuva muiden joukossa. Se sisältää vain yhdenlaisen kuvauksen Jumalasta. Eli että Jumalaa ei ole olemassa. Jos sen todenperäisyyttä ei voi tieteellisesti todistaa, niin se on maailmankatsomuksellisena näkemyksenä samalla viivalla kaikkien muiden uskontojen kanssa eikä niiden yläpuolella. Eli toisin sanoen ateismi on vain yksi monista maailmankatsomuksista.
Uskontoja ei ole tuhansia. Uskomuksia on tuhansia. Jos näkee mustan kissan kävelevän tien yli, niin se tietää huonoa onnea. Tuo on esimerkki uskomuksesta. Uskonton on laajempi ja monimutkaisempi kokonaisuus, joka yleensä sisältää opin sekä käsityksen oikeasta ja väärästä yms. Maailmanuskontoja on vain muutamia kuten: hindulaisuus, budhismi, kristinusko ja islam.
No kouluopetus on ateistista ensinnäkin siksi että jumala ei liity suurimpaan osaan opetettavista asioista mitenkään. Lisäksi koulussa opetetaan asioita joista on tieteelliset todisteet ja minkään jumalan olemassaolosta ei ole sellaisia.
Ateismi on siis muiden maailmankatsomusten yläpuolella siksi että se ei väitä mitään mitä ei voi tutkia tai havaita. Lisäksi vaikka nss. maailmanuskontoja on vain muutama, jo ne jakautuvat lukemattomiin eri kirkkokuntiin ja lahkoihin. Sen lisäksi maailmassa on tuhansia näistä erillisiä uskontoja. Joten uskonnot eivät ole pystyneet sopimaan juuri mitenkään siitä mitä mieltä ne lopulta ovat joten ei niitä oikein voi ottaa kouluopetuksen pohjaksi.
On totta että Jumala ei liity useimpiin kouluaineisiin. Siitä olemme samaa mieltä. Mutta toinen asia on, että vedät vähän mutkia suoriksi väittäessäsi että koulussa ei opeteta mitään mistä ei ole tieteellisiä todisteita. Ajatellaanpa vaikka filosofian opetusta. Ei moraalikysymyksiä voi viedä mihinkään laboratorioon ja todistaa tieteellisesti oikeiksi tai vääriksi. Joten koulussa opetetaan asioita, joista ei ole tieteellisiä todisteita.
Kerrot tuossa että ateismi ei väitä mitään mitä ei voi havaita. Kuitenkin ateismin koko idea perustuu siihen, että sen aatteen mukaisesti Jumalaa ei ole olemassa. Eli se ehdottomasti väittää jotain, mitä ei voi havaita ja mitä ei voi tieteelliseti todistaa oikeaksi.
On tietysti totta, että uskonnot ole pystyneet sopimaan globaalisti mitään yhtä ainoaa totuutta. Mutta tässäkin asiassa ateismi on aivan samalla viivalla. On lukemattomia ateistisia ideologioita ja maailmankatsomuksia. Mikä niistä sitten on oikea? kommunismiko vai kenties kapitalismi? Entä feminismi vai sovinismi? Vihreät aatteet vai markkinatalous.... listaa voisi jatkaa ikuisesti. Ateistit eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä vaan ehkä jopa epäyhtenäisempi ryhmä kun vaikka kristityt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nauru uskovaisille kirjoitti:
Helsingin yliopisto on häpeällinen organisaatio. Miettikää nyt, siellä opetetaan teologian kaltaista roskaa, jolla ei ole tieteen kanssa mitään tekemistä. Noloa!Hah hah hah!
Teologian tutkimus on sen uskonnon tieteellistä tutkimusta, ei uskontoa.
Nauru uskovaisille kirjoitti:
Helsingin yliopisto on häpeällinen organisaatio. Miettikää nyt, siellä opetetaan teologian kaltaista roskaa, jolla ei ole tieteen kanssa mitään tekemistä. Noloa!Hah hah hah!
Sä olet nolo. Euroopan ensimmäiset yliopistot perustettiin, koska katolinen kirkko halusi standardisoida pappien koulutuksen ja valvoa opin puhtautta ja yhdenmukaisuutta. Ensimmäinen aine, jota yliopistoissa opetettiin, oli juurikin teologia.
Pappien koulutuksen aputieteiksi otettiin mukaan sitten muitakin aloja, kuten oikeustiedettä (kanoninen oikeus), filosofiaa ja retoriikkaa ( = loogista päättelykykyä, väittely- ja argumentaatiotaitoa, ), matematiikkaa ja luonnontieteitä. Ilman kirkkoa ja teologiaa ei olisi yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä on malliesimerkki näitten lahkolaisten elämästä. Sitten ihmetellään irakin uskontofriikkejä. Eikö näille olisi parasta perustaa oma palsta kun jokainen tuntuu olevan oikeassa ja suomen laki väärässä. Sääliksi käy niitä jotka on näin aivopestyjä tai joutuvat kuuntelemaan tuollaista sontaa päivittäin. Sairasta sakkia ja vielä kunnissa näille omat koulut.
Toisaalta onhan sekin aika lahkohenkistä kiihkoilua, että haastetaan oikeuteen joku joka kritisoi länsimaista avioliittokäsitystä. Mitä eroa tässä on sille, että joissakin maissa jumalanpilkasta tulee sakkoa. Suomessa vaan uskonto on seksuaalivapaudet ja pyhät sakramentit seksuaalioikeuksia.
Vierailija kirjoitti:
Nauru uskovaisille kirjoitti:
Helsingin yliopisto on häpeällinen organisaatio. Miettikää nyt, siellä opetetaan teologian kaltaista roskaa, jolla ei ole tieteen kanssa mitään tekemistä. Noloa!Hah hah hah!
Teologian tutkimus on sen uskonnon tieteellistä tutkimusta, ei uskontoa.
Helsingin yliopiston on oikein pröystäilyt, että heillä on mm. "vanhan testamentin asiantuntijoita". Miten säälittävää! Yhtä hyvin nämä idi ootit vosivat tutkia vaikka Aku Ankkaa. Teologisessa "tiedekunnassa" opetetaan jopa islamia nykyään. Sanat eivät riitä kuvaamaan miten paljon halveksin kaikkia teologeja. Täysiä ääliöitä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskonnollinen puoli on vähän oma ulottuvuutensa ihmisen mielessä, ei sen tarvitse olla ristiriidassa materialistisen maailmankuvan kanssa tai että ymmärtää sitä. Se on vähän niin kuin jotain lisää. En osaa sanoa ÄO-keskiarvoihin mitään, itse olen päässyt siihen erääseen ÄO-järjestöön. Mutta uskonnollisuus puhuttelee usein sellaisia, jotka ovat joutuneet kokemaan hätää, puutetta, kärsimystä. Sellaisilla ihmisillä on keskimäärin monenlaisia vaikeuksia, jotka myös alentavat suorituskykyä. Tiedän sen myös omasta kokemuksesta, että hyvin raskaat kokemukset vievät osan ns. kapasiteetista, kun pää jotenkin työstää niitä koko ajan vähintään taustalla. Tämä voi hyvin liittyä myös siihen, että on saatu tuloksia, että joillakin etnisillä ryhmillä olisi matalampi ÄO kuin toisilla.
Ihminen, joka on ateisti ja joka mässäilee sillä, miten uskovaisilla on matalampi ÄO, on erittäin etuoikeutetussa asemassa. Ehkä siinä on mukana myös jotain nuoruuden kaikkivoipaisuutta.Nuoruuden kaikkivoipaisuutta? Ajatteletko siis että ihminen tulee useinkin iän ja kokemuksen myötä uskoon? Eiköhän vähintään yhtä monelta iän myötä lapsen naivi jumalusko katoa. Ei sille tästä maailmasta katetta löydy.
Ehkä se ikä oli huono ajatus. Tuntuu vain, että tietyllä tapaa uskonnonvastaisuus on yleistä nuorilla tai nuorehkoilla akateemisilla tai yliopistossa opiskelevilla isojen kaupunkien varsin etuoikeutetuilla ihmisillä, jotka mieltävät kuuluvansa tiedostavien joukkoon.
Tuleeko mieleen muita asioita jotka saattaisi olla yleisiä tässä ihmisryhmässä? Esim. jotain kognitiivisiin kykyihin ja rationaaliseen ajatteluun liittyvää?
Yritin aiemmin avata sitä, miten huono-osaisuus ja vaikeasti traumaattiset kokemukset voivat laskea kognitiivisia kykyjä. Siihen voisi lisätä vielä sen, että masennus, huono itsearvostus, huono minäkuva ja vanhempien esimerkki myös vähentävät hakemista korkeakouluopintoihin ("en kuitenkaan pärjää, kaikki siellä ovat jotain hienompaa olevinaan ja nauravat minulle, en tunne sitä maailmaa, olen tyhmä, en jaksa, tuntuu liian raskaalta"). Oletko sitä mieltä, että akateemiset tai yliopistossa opiskelevat eivät ole etuoikeutetussa asemassa keskimäärin myös monella muulla tavalla? Onhan aiheesta tehty tutkimuksiakin, miten Suomessakin on luokkayhteiskunnan piirteitä, akateemiset vanhemmat ohjaavat jälkikasvuaan yliopistoihin, kun taas etnisiin vähemmistöihin kuuluvia ohjataan ihan koulussakin (opot) helposti lähihoitajaopintoihin.
Etuoikeuttettu asema tekee helposti vaivihkaa ihmisestä ylimielisen, ja heistä myös pääsevät yhteiskunnassa sellaisiin asemiin, jossa voivat määrätä muiden elämästä. Tietyllä tapaa pääsevät Jumalan paikalle, jos niin voi sanoa.
Onpa kyllä omituinen käsitys akateemisista ihmisistä ja heidän etuoikeuksistaan. Suuri osa meistä - minäkin - on lähtöisin ihan vähävaraisesta duunariperheestä. Päädymme tekemään ihan tavallisia keskiluokkaisia hommia, harva mitenkään mainittavaan yltäkylläisyyteen tai valta-asemaan. Saanko kysyä, mikä on oma koulutuksesi ja millä alalla olet töissä?
Otan tähän ulkopuolisena kommentin. Olen opiskellut sekä Helsingin Yliopistossa että Aalto-yliopistossa. Voisin sanoa, että ensin mainittu oli erittäin väkevästi ateistinen laitos, jossa nuoria aivopestiin rajusti ateismiin. Opiskelin siellä siis fysiikkaa ja muistan kun tunnettu skepsi aktiivi ja professori Kari Enqvist selitti useita kertoja omaa uskontokritiikkiään kosmologian peruskurssilla tarjoten "parempaa" totuuttaan.
Aalto-Yliopistossa keskityttiin tiukemmin asiaan ja opiskeltiin fysiikkaa sekä matikkaa. En kertaakaan kuullut (luennoilla) mitään uskontoon viittaavaa puoleen eikä vastaan.
Mä väitän että Helsingin Yliopisto on paikka, jossa tehdään paljon teoreettista tutkimusta, mutta toisaalta teorioita ei vahvisteta kokeellisesti. Esimerkiksi hiukkaskosmologit simuloi maailmankaikkeuden syntyä, mutta kyseisestä tapahtumasta on nykytiedon mukaan mahdoton saada mitään palautetta. Aalto-Yliopistossa ratkotaan käytännöllisiä ongelmia ja esimerkiksi jotain teknologista kokonaisuutta ei saa toimimaan testaamatta. Tästä johtuen Aallosta valmistuneet on keskimäärin nöyrempiä luonnon edessä. Siellä ymmärretään että omat teoriat voi mennä pieleen, koska luonto nöyryyttää.
Tästä johtuen Helsingin Yliopiston opiskelijoiden ego ja kaikkivoipaisuuden tunne paisuu paljon pahemmaksi. Ateismi tekee kauppansa, koska maailmankaikkeuden sattumalta syntyminenhän on jo selitetty ja elämä on yhtä kaunista teoriaa. Toisaalta näin on ollut aina historiassakin. Jo Antiikin Kreikassa oli loogisia maailmansyntyteorioita ja niihin uskottiin sokeasti. Teoriat on muuttuneet vuosisadasta ja paikasta toiseen ja todelisuudessa kukaan ei tiedä että mikä on totuus. Mistä me ihmiset, eläimet ja maapallo ollaan tänne tultu.
Ja nämä Helsingin Yliopiston tyypithän sitten opettaa koulussa luonnontieteitä siirtäen tätä ateistista maailmankuvaa lapsillemme.
Vaikka maailman syntyä ja kehitystä ei vielä täysin tiedetäkään ja paljon on vielä tutkimatta niin tämä ei tarkoita että opetuksen pitäisi olla jotain muuta kuin ateistista. Ateistisen vastakohta on teistinen ja haluaisin tietää että minkä uskonnon mukaista teististä tiedettä sinun mielestäsi lapsille pitäisi opettaa? Uskontoja kun on tuhansia ja taas tuhansia erilaisia.
Mutta pystytkö perustelemaan että miksi kouluopetuksen pitäisi olla ateistista? Ateistinen maailmankuva on vain yksi maailmankuva muiden joukossa. Se sisältää vain yhdenlaisen kuvauksen Jumalasta. Eli että Jumalaa ei ole olemassa. Jos sen todenperäisyyttä ei voi tieteellisesti todistaa, niin se on maailmankatsomuksellisena näkemyksenä samalla viivalla kaikkien muiden uskontojen kanssa eikä niiden yläpuolella. Eli toisin sanoen ateismi on vain yksi monista maailmankatsomuksista.
Uskontoja ei ole tuhansia. Uskomuksia on tuhansia. Jos näkee mustan kissan kävelevän tien yli, niin se tietää huonoa onnea. Tuo on esimerkki uskomuksesta. Uskonton on laajempi ja monimutkaisempi kokonaisuus, joka yleensä sisältää opin sekä käsityksen oikeasta ja väärästä yms. Maailmanuskontoja on vain muutamia kuten: hindulaisuus, budhismi, kristinusko ja islam.
No kouluopetus on ateistista ensinnäkin siksi että jumala ei liity suurimpaan osaan opetettavista asioista mitenkään. Lisäksi koulussa opetetaan asioita joista on tieteelliset todisteet ja minkään jumalan olemassaolosta ei ole sellaisia.
Ateismi on siis muiden maailmankatsomusten yläpuolella siksi että se ei väitä mitään mitä ei voi tutkia tai havaita. Lisäksi vaikka nss. maailmanuskontoja on vain muutama, jo ne jakautuvat lukemattomiin eri kirkkokuntiin ja lahkoihin. Sen lisäksi maailmassa on tuhansia näistä erillisiä uskontoja. Joten uskonnot eivät ole pystyneet sopimaan juuri mitenkään siitä mitä mieltä ne lopulta ovat joten ei niitä oikein voi ottaa kouluopetuksen pohjaksi.
On totta että Jumala ei liity useimpiin kouluaineisiin. Siitä olemme samaa mieltä. Mutta toinen asia on, että vedät vähän mutkia suoriksi väittäessäsi että koulussa ei opeteta mitään mistä ei ole tieteellisiä todisteita. Ajatellaanpa vaikka filosofian opetusta. Ei moraalikysymyksiä voi viedä mihinkään laboratorioon ja todistaa tieteellisesti oikeiksi tai vääriksi. Joten koulussa opetetaan asioita, joista ei ole tieteellisiä todisteita.
Kerrot tuossa että ateismi ei väitä mitään mitä ei voi havaita. Kuitenkin ateismin koko idea perustuu siihen, että sen aatteen mukaisesti Jumalaa ei ole olemassa. Eli se ehdottomasti väittää jotain, mitä ei voi havaita ja mitä ei voi tieteelliseti todistaa oikeaksi.
On tietysti totta, että uskonnot ole pystyneet sopimaan globaalisti mitään yhtä ainoaa totuutta. Mutta tässäkin asiassa ateismi on aivan samalla viivalla. On lukemattomia ateistisia ideologioita ja maailmankatsomuksia. Mikä niistä sitten on oikea? kommunismiko vai kenties kapitalismi? Entä feminismi vai sovinismi? Vihreät aatteet vai markkinatalous.... listaa voisi jatkaa ikuisesti. Ateistit eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä vaan ehkä jopa epäyhtenäisempi ryhmä kun vaikka kristityt.
Filosofian opetuksessa ei väitetä mitään filosofisia pohdintoja todeksi vaan nimenomaan kerrotaan tavoista joilla maailmaa voi filosofisesti hahmottaa ja filosofisen ajattelun perusteista. Se siis kertoo tosiasioista filosofiasta, ei filosofisia totuuksia jos ymmärrät eron.
Lisäksi olet kyllä vähän harhapoluilla jos ajattelet että ateismin keskeinen sisältö olisi se että Jumalaa ei ole olemassa. Näin se voi näyttäytyä jos oma elämä kietoutuu kovin vahvasti uskomisen ympärille. Mutta ateismi on siis uskon puutetta, ei väitettä että jumalaa ei ole. Et sinäkään aktiivisesti koko ajan mieti että jonkun viidakossa asuvan heimon palvomaa jumalaa ei ole olemassa koska se koko asia ei kosketa sinua ja elämääsi mitenkään. Samoin ateistin elämää ei vain kosketa mitenkään sen sinun jumalasi olemassaolo tai olemattomuus. Hän vain elää omaa elämäänsä ajattelematta sen kummemmin sitä asiaa.
Ateismi ei siis ole aktiivista toimintaa vaan passiivista. Vasta jos ateisti alkaa väitellä asiasta vaikka jonkun uskovaisen kanssa se muuttuu siksi hetkeksi aktiiviseksi.
Vierailija kirjoitti:
Nauru uskovaisille kirjoitti:
Helsingin yliopisto on häpeällinen organisaatio. Miettikää nyt, siellä opetetaan teologian kaltaista roskaa, jolla ei ole tieteen kanssa mitään tekemistä. Noloa!Hah hah hah!
Sä olet nolo. Euroopan ensimmäiset yliopistot perustettiin, koska katolinen kirkko halusi standardisoida pappien koulutuksen ja valvoa opin puhtautta ja yhdenmukaisuutta. Ensimmäinen aine, jota yliopistoissa opetettiin, oli juurikin teologia.
Pappien koulutuksen aputieteiksi otettiin mukaan sitten muitakin aloja, kuten oikeustiedettä (kanoninen oikeus), filosofiaa ja retoriikkaa ( = loogista päättelykykyä, väittely- ja argumentaatiotaitoa, ), matematiikkaa ja luonnontieteitä. Ilman kirkkoa ja teologiaa ei olisi yhtään mitään.
Teologia on täyttä roskaa. Pois yliopistosta heti! Papit, pastorit ja piispat ovat yhteiskunnan LOISIA, joiden ammattiin kuuluu VALEHDELLA ja KUSETTAA rahapalkkiota vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Räsäsläiset takoneet horkkaisessa kiimassa jo sata sivua hyvää runkkumatskua. lisää tätä!
Nauru uskovaisille kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauru uskovaisille kirjoitti:
Helsingin yliopisto on häpeällinen organisaatio. Miettikää nyt, siellä opetetaan teologian kaltaista roskaa, jolla ei ole tieteen kanssa mitään tekemistä. Noloa!Hah hah hah!
Teologian tutkimus on sen uskonnon tieteellistä tutkimusta, ei uskontoa.
Helsingin yliopiston on oikein pröystäilyt, että heillä on mm. "vanhan testamentin asiantuntijoita". Miten säälittävää! Yhtä hyvin nämä idi ootit vosivat tutkia vaikka Aku Ankkaa. Teologisessa "tiedekunnassa" opetetaan jopa islamia nykyään. Sanat eivät riitä kuvaamaan miten paljon halveksin kaikkia teologeja. Täysiä ääliöitä!
Sekä Vanhaa Testamenttia että Aku Ankkaa voidaan tutkia ihan tieteellisin menetelmin. Ja tutkitaankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nauru uskovaisille kirjoitti:
Helsingin yliopisto on häpeällinen organisaatio. Miettikää nyt, siellä opetetaan teologian kaltaista roskaa, jolla ei ole tieteen kanssa mitään tekemistä. Noloa!Hah hah hah!
Teologian tutkimus on sen uskonnon tieteellistä tutkimusta, ei uskontoa.
Mutta entäs filosofia? Onko sekin häpeällistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskonnollinen puoli on vähän oma ulottuvuutensa ihmisen mielessä, ei sen tarvitse olla ristiriidassa materialistisen maailmankuvan kanssa tai että ymmärtää sitä. Se on vähän niin kuin jotain lisää. En osaa sanoa ÄO-keskiarvoihin mitään, itse olen päässyt siihen erääseen ÄO-järjestöön. Mutta uskonnollisuus puhuttelee usein sellaisia, jotka ovat joutuneet kokemaan hätää, puutetta, kärsimystä. Sellaisilla ihmisillä on keskimäärin monenlaisia vaikeuksia, jotka myös alentavat suorituskykyä. Tiedän sen myös omasta kokemuksesta, että hyvin raskaat kokemukset vievät osan ns. kapasiteetista, kun pää jotenkin työstää niitä koko ajan vähintään taustalla. Tämä voi hyvin liittyä myös siihen, että on saatu tuloksia, että joillakin etnisillä ryhmillä olisi matalampi ÄO kuin toisilla.
Ihminen, joka on ateisti ja joka mässäilee sillä, miten uskovaisilla on matalampi ÄO, on erittäin etuoikeutetussa asemassa. Ehkä siinä on mukana myös jotain nuoruuden kaikkivoipaisuutta.Nuoruuden kaikkivoipaisuutta? Ajatteletko siis että ihminen tulee useinkin iän ja kokemuksen myötä uskoon? Eiköhän vähintään yhtä monelta iän myötä lapsen naivi jumalusko katoa. Ei sille tästä maailmasta katetta löydy.
Ehkä se ikä oli huono ajatus. Tuntuu vain, että tietyllä tapaa uskonnonvastaisuus on yleistä nuorilla tai nuorehkoilla akateemisilla tai yliopistossa opiskelevilla isojen kaupunkien varsin etuoikeutetuilla ihmisillä, jotka mieltävät kuuluvansa tiedostavien joukkoon.
Tuleeko mieleen muita asioita jotka saattaisi olla yleisiä tässä ihmisryhmässä? Esim. jotain kognitiivisiin kykyihin ja rationaaliseen ajatteluun liittyvää?
Yritin aiemmin avata sitä, miten huono-osaisuus ja vaikeasti traumaattiset kokemukset voivat laskea kognitiivisia kykyjä. Siihen voisi lisätä vielä sen, että masennus, huono itsearvostus, huono minäkuva ja vanhempien esimerkki myös vähentävät hakemista korkeakouluopintoihin ("en kuitenkaan pärjää, kaikki siellä ovat jotain hienompaa olevinaan ja nauravat minulle, en tunne sitä maailmaa, olen tyhmä, en jaksa, tuntuu liian raskaalta"). Oletko sitä mieltä, että akateemiset tai yliopistossa opiskelevat eivät ole etuoikeutetussa asemassa keskimäärin myös monella muulla tavalla? Onhan aiheesta tehty tutkimuksiakin, miten Suomessakin on luokkayhteiskunnan piirteitä, akateemiset vanhemmat ohjaavat jälkikasvuaan yliopistoihin, kun taas etnisiin vähemmistöihin kuuluvia ohjataan ihan koulussakin (opot) helposti lähihoitajaopintoihin.
Etuoikeuttettu asema tekee helposti vaivihkaa ihmisestä ylimielisen, ja heistä myös pääsevät yhteiskunnassa sellaisiin asemiin, jossa voivat määrätä muiden elämästä. Tietyllä tapaa pääsevät Jumalan paikalle, jos niin voi sanoa.
Onpa kyllä omituinen käsitys akateemisista ihmisistä ja heidän etuoikeuksistaan. Suuri osa meistä - minäkin - on lähtöisin ihan vähävaraisesta duunariperheestä. Päädymme tekemään ihan tavallisia keskiluokkaisia hommia, harva mitenkään mainittavaan yltäkylläisyyteen tai valta-asemaan. Saanko kysyä, mikä on oma koulutuksesi ja millä alalla olet töissä?
Otan tähän ulkopuolisena kommentin. Olen opiskellut sekä Helsingin Yliopistossa että Aalto-yliopistossa. Voisin sanoa, että ensin mainittu oli erittäin väkevästi ateistinen laitos, jossa nuoria aivopestiin rajusti ateismiin. Opiskelin siellä siis fysiikkaa ja muistan kun tunnettu skepsi aktiivi ja professori Kari Enqvist selitti useita kertoja omaa uskontokritiikkiään kosmologian peruskurssilla tarjoten "parempaa" totuuttaan.
Aalto-Yliopistossa keskityttiin tiukemmin asiaan ja opiskeltiin fysiikkaa sekä matikkaa. En kertaakaan kuullut (luennoilla) mitään uskontoon viittaavaa puoleen eikä vastaan.
Mä väitän että Helsingin Yliopisto on paikka, jossa tehdään paljon teoreettista tutkimusta, mutta toisaalta teorioita ei vahvisteta kokeellisesti. Esimerkiksi hiukkaskosmologit simuloi maailmankaikkeuden syntyä, mutta kyseisestä tapahtumasta on nykytiedon mukaan mahdoton saada mitään palautetta. Aalto-Yliopistossa ratkotaan käytännöllisiä ongelmia ja esimerkiksi jotain teknologista kokonaisuutta ei saa toimimaan testaamatta. Tästä johtuen Aallosta valmistuneet on keskimäärin nöyrempiä luonnon edessä. Siellä ymmärretään että omat teoriat voi mennä pieleen, koska luonto nöyryyttää.
Tästä johtuen Helsingin Yliopiston opiskelijoiden ego ja kaikkivoipaisuuden tunne paisuu paljon pahemmaksi. Ateismi tekee kauppansa, koska maailmankaikkeuden sattumalta syntyminenhän on jo selitetty ja elämä on yhtä kaunista teoriaa. Toisaalta näin on ollut aina historiassakin. Jo Antiikin Kreikassa oli loogisia maailmansyntyteorioita ja niihin uskottiin sokeasti. Teoriat on muuttuneet vuosisadasta ja paikasta toiseen ja todelisuudessa kukaan ei tiedä että mikä on totuus. Mistä me ihmiset, eläimet ja maapallo ollaan tänne tultu.
Ja nämä Helsingin Yliopiston tyypithän sitten opettaa koulussa luonnontieteitä siirtäen tätä ateistista maailmankuvaa lapsillemme.
Vaikka maailman syntyä ja kehitystä ei vielä täysin tiedetäkään ja paljon on vielä tutkimatta niin tämä ei tarkoita että opetuksen pitäisi olla jotain muuta kuin ateistista. Ateistisen vastakohta on teistinen ja haluaisin tietää että minkä uskonnon mukaista teististä tiedettä sinun mielestäsi lapsille pitäisi opettaa? Uskontoja kun on tuhansia ja taas tuhansia erilaisia.
Mutta pystytkö perustelemaan että miksi kouluopetuksen pitäisi olla ateistista? Ateistinen maailmankuva on vain yksi maailmankuva muiden joukossa. Se sisältää vain yhdenlaisen kuvauksen Jumalasta. Eli että Jumalaa ei ole olemassa. Jos sen todenperäisyyttä ei voi tieteellisesti todistaa, niin se on maailmankatsomuksellisena näkemyksenä samalla viivalla kaikkien muiden uskontojen kanssa eikä niiden yläpuolella. Eli toisin sanoen ateismi on vain yksi monista maailmankatsomuksista.
Uskontoja ei ole tuhansia. Uskomuksia on tuhansia. Jos näkee mustan kissan kävelevän tien yli, niin se tietää huonoa onnea. Tuo on esimerkki uskomuksesta. Uskonton on laajempi ja monimutkaisempi kokonaisuus, joka yleensä sisältää opin sekä käsityksen oikeasta ja väärästä yms. Maailmanuskontoja on vain muutamia kuten: hindulaisuus, budhismi, kristinusko ja islam.
No kouluopetus on ateistista ensinnäkin siksi että jumala ei liity suurimpaan osaan opetettavista asioista mitenkään. Lisäksi koulussa opetetaan asioita joista on tieteelliset todisteet ja minkään jumalan olemassaolosta ei ole sellaisia.
Ateismi on siis muiden maailmankatsomusten yläpuolella siksi että se ei väitä mitään mitä ei voi tutkia tai havaita. Lisäksi vaikka nss. maailmanuskontoja on vain muutama, jo ne jakautuvat lukemattomiin eri kirkkokuntiin ja lahkoihin. Sen lisäksi maailmassa on tuhansia näistä erillisiä uskontoja. Joten uskonnot eivät ole pystyneet sopimaan juuri mitenkään siitä mitä mieltä ne lopulta ovat joten ei niitä oikein voi ottaa kouluopetuksen pohjaksi.
On totta että Jumala ei liity useimpiin kouluaineisiin. Siitä olemme samaa mieltä. Mutta toinen asia on, että vedät vähän mutkia suoriksi väittäessäsi että koulussa ei opeteta mitään mistä ei ole tieteellisiä todisteita. Ajatellaanpa vaikka filosofian opetusta. Ei moraalikysymyksiä voi viedä mihinkään laboratorioon ja todistaa tieteellisesti oikeiksi tai vääriksi. Joten koulussa opetetaan asioita, joista ei ole tieteellisiä todisteita.
Kerrot tuossa että ateismi ei väitä mitään mitä ei voi havaita. Kuitenkin ateismin koko idea perustuu siihen, että sen aatteen mukaisesti Jumalaa ei ole olemassa. Eli se ehdottomasti väittää jotain, mitä ei voi havaita ja mitä ei voi tieteelliseti todistaa oikeaksi.
On tietysti totta, että uskonnot ole pystyneet sopimaan globaalisti mitään yhtä ainoaa totuutta. Mutta tässäkin asiassa ateismi on aivan samalla viivalla. On lukemattomia ateistisia ideologioita ja maailmankatsomuksia. Mikä niistä sitten on oikea? kommunismiko vai kenties kapitalismi? Entä feminismi vai sovinismi? Vihreät aatteet vai markkinatalous.... listaa voisi jatkaa ikuisesti. Ateistit eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä vaan ehkä jopa epäyhtenäisempi ryhmä kun vaikka kristityt.
Johonkin uskomattomuus ei ole aate. Ihan yhtä vähän kuin se että en pelaa tennistä olisi harrastus. Tai se että ei usko joulupukkiin olisi aate.
Vierailija kirjoitti:
Nauru uskovaisille kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauru uskovaisille kirjoitti:
Helsingin yliopisto on häpeällinen organisaatio. Miettikää nyt, siellä opetetaan teologian kaltaista roskaa, jolla ei ole tieteen kanssa mitään tekemistä. Noloa!Hah hah hah!
Teologian tutkimus on sen uskonnon tieteellistä tutkimusta, ei uskontoa.
Helsingin yliopiston on oikein pröystäilyt, että heillä on mm. "vanhan testamentin asiantuntijoita". Miten säälittävää! Yhtä hyvin nämä idi ootit vosivat tutkia vaikka Aku Ankkaa. Teologisessa "tiedekunnassa" opetetaan jopa islamia nykyään. Sanat eivät riitä kuvaamaan miten paljon halveksin kaikkia teologeja. Täysiä ääliöitä!
Sekä Vanhaa Testamenttia että Aku Ankkaa voidaan tutkia ihan tieteellisin menetelmin. Ja tutkitaankin.
Oikeat tieteentekijät eivät todellakaan kuluta aikaansa tutkimalla viiitun kamelikuskien alkeellisia nuotiosatuja. Raamattu ja Koraani on täyttä passskaa.
Nauru uskovaisille kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauru uskovaisille kirjoitti:
Helsingin yliopisto on häpeällinen organisaatio. Miettikää nyt, siellä opetetaan teologian kaltaista roskaa, jolla ei ole tieteen kanssa mitään tekemistä. Noloa!Hah hah hah!
Teologian tutkimus on sen uskonnon tieteellistä tutkimusta, ei uskontoa.
Helsingin yliopiston on oikein pröystäilyt, että heillä on mm. "vanhan testamentin asiantuntijoita". Miten säälittävää! Yhtä hyvin nämä idi ootit vosivat tutkia vaikka Aku Ankkaa. Teologisessa "tiedekunnassa" opetetaan jopa islamia nykyään. Sanat eivät riitä kuvaamaan miten paljon halveksin kaikkia teologeja. Täysiä ääliöitä!
Islamintuntijoista on kyllä hyötyä monella tavalla, esim. rauhantyössä. Olisiko sinusta parempi, jos sitä opetettaisiin vain jossain heidän omissa tiloissaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua huvitti miten Räsänen oli haastattelussa täydellisen yllättynyt siitä, että tätä kiihottamispykälää voitaisiin ikinä käyttää hänen sanomisiaan vastaan. Hän todella kai ajattelee, että uskon varjolla voi maallisessa yhteiskunnassa sanoa toisista ihmisistä mitä tahansa. Usko on automaattinen vapaudu vankilasta -kortti.
Hän ihmetteli siksi, koska oli ajatellut, että sitä käytetään kun joku vaikka yllyttää muita tappamaan tiettyjä kansanryhmiä. Se että muistuttaa kirkkoa raamatunsanasta ja miten se on sovitettavissa Pride-kulkuessa huurraamiseen, ei todellakaan ole verrattavissa.
Etkö yhtään pysty ymmärtämään, että uskovaisia ihmetytti kirkon veto?
Eihän hän pride-näkemyksistään olekaan oikeudessa vaan homoihin kohdistuneista näkemyksistään.
Aika pitkällä ollaan, jos vähemmistökansanryhmään kohdistuvaan halveksuvaan puheeseen puututaan vasta siinä vaiheessa kun ollaan tappokäskyissä. Itse toivon, että suitsia käytetään jo ennen sitä.Missä menee raja uskovaisten, erään vähemmistökansanryhmän solvaamisessa? Saako sanoa idiootiksi, kuten tässäkin ketjussa on sanottu?
Miten niin vähemmistön? Suurin osa suomalaisista kuuluu kirkkoon. Uskoa taas ei mitata millään.
Puhuttiin nyt uskovaisista, ei kirkkoon kuuluvista.
Tarkoitatko tyyppejä, jotka ovat sitä mieltä, että ainoastaan heidän lahkonsa pelastuu? Siinä todella hieno ja kovin armollinen asenne. Kierrän kaukaa ja kuulun vain kirkkoon.
En tarkoita. Lahkolaisuus on syntiä, yksin Herra pystyy sanomaan, kuka on oikeassa uskossa.
Vastakysymys: ovatko sinusta kaikki kirkkoon kuuluvat uskovaisia?
Ei kirkkoon kuuluminen estä uskovaisuutta.
Toisaalta sinä voit olla kovin erillä tavoin uskovainen kuin joku toinen.
Valitettavan usein uskovaiset ovat jyrkkiä, tuomitsevia ja hyvin itseriittoisia oman lahkonsa ylivertaisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Nauru uskovaisille kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauru uskovaisille kirjoitti:
Helsingin yliopisto on häpeällinen organisaatio. Miettikää nyt, siellä opetetaan teologian kaltaista roskaa, jolla ei ole tieteen kanssa mitään tekemistä. Noloa!Hah hah hah!
Teologian tutkimus on sen uskonnon tieteellistä tutkimusta, ei uskontoa.
Helsingin yliopiston on oikein pröystäilyt, että heillä on mm. "vanhan testamentin asiantuntijoita". Miten säälittävää! Yhtä hyvin nämä idi ootit vosivat tutkia vaikka Aku Ankkaa. Teologisessa "tiedekunnassa" opetetaan jopa islamia nykyään. Sanat eivät riitä kuvaamaan miten paljon halveksin kaikkia teologeja. Täysiä ääliöitä!
Islamintuntijoista on kyllä hyötyä monella tavalla, esim. rauhantyössä. Olisiko sinusta parempi, jos sitä opetettaisiin vain jossain heidän omissa tiloissaan?
Minkäänlainen uskontopassska EI KUULU yliopistoihin!
Alue: Aihe vapaa
Janne Raninen on aika hyvä esimerkki murhaajasta, joka näyttää tehneen parannuksen. Hänen puolisonsa räppäri Mercedes on ainakin uskossa ja lehtijuttujen perusteella he rukoilevat yhdessä. En tiedä, onko Janne Raninen tullut uskoon, mutta ei hänen suhtautumisensa kristinuskoon ole ainakaan nykyisin mitenkään kielteistä. Hänen tämänhetkistä sielun tilaa ei tietysti voi kukaan nähdä, mutta ainakin hän tekee julkisuudessa töitä sen puolesta, että nuoret syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat eivät ihailisi hänen menneisyyttään vaan välttäisivät luisumasta sille tielle. Hänen oma taustansakin on vaikea. Aina hän tulee tietysti taustastaan kärsimään; mikä poru siitäkin nousi, että hän oli ollut samassa kuvassa pääministerin kanssa, vaikka tietyllä tapaa Raninen pyrkii tällä hetkellä koko ajan korvaamaan yhteiskunnalle tekoaan esim. edistämällä sitä, että nuoret eivät pitäisi hänen mennyttä elämäänsä mitenkään coolina. Ei siitä olisi kenellekään mitään hyötyä, jos hän lopun elämäänsä piilottelisi jossain ja lähinnä toivoisi, ettei kukaan tunnistaisi, ja ehkä edelleen sen vuoksi olisi vaarassa ajautua entisiin tapoihin, jossa "ymmärretään" häntä ja vihataan virkavaltaa.