Päivi Räsäsen oikeudenkäynti on hyvä esimerkki siitä että Suomi ei ole valmis sananvapauteen. Oletteko huomanneet, että Suomessa ei saa olla "väärää mieltä" tietyistä asioista???
Esimerkiksi homoudesta täytyisi tykätä ja rokotteista myös. Kristillisiä arvoja pitäisi kavahtaa, mutta kaikenlaiset meediot on in.
Mun mielestä sananvapauteen ja mielipidevapauteen kuuluu nimenomaan se, että asioista saa ihan aidosti olla sitä mieltä kuin itse on ja sen saa myös tuoda esiin seuraamuksitta.
Onneksi Päivi Räsänen todetaan oikeudessa syyttömäksi. Muussa tapauksessa Suomessa olisi miljoonia laittomia kirjoja nimeltä Raamattu.
Kommentit (3444)
Vierailija kirjoitti:
Nauru uskovaisille kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua huvitti miten Räsänen oli haastattelussa täydellisen yllättynyt siitä, että tätä kiihottamispykälää voitaisiin ikinä käyttää hänen sanomisiaan vastaan. Hän todella kai ajattelee, että uskon varjolla voi maallisessa yhteiskunnassa sanoa toisista ihmisistä mitä tahansa. Usko on automaattinen vapaudu vankilasta -kortti.
Hän ihmetteli siksi, koska oli ajatellut, että sitä käytetään kun joku vaikka yllyttää muita tappamaan tiettyjä kansanryhmiä. Se että muistuttaa kirkkoa raamatunsanasta ja miten se on sovitettavissa Pride-kulkuessa huurraamiseen, ei todellakaan ole verrattavissa.
Etkö yhtään pysty ymmärtämään, että uskovaisia ihmetytti kirkon veto?
Eihän hän pride-näkemyksistään olekaan oikeudessa vaan homoihin kohdistuneista näkemyksistään.
Aika pitkällä ollaan, jos vähemmistökansanryhmään kohdistuvaan halveksuvaan puheeseen puututaan vasta siinä vaiheessa kun ollaan tappokäskyissä. Itse toivon, että suitsia käytetään jo ennen sitä.Edelleen kirkon virallinen kanta on sama kuin Päivin, eli homouden harjoittaminen on synti ja häpeä.
Samaa mieltä, että toleranssi on hyvä olla sopivan matala. Mutta jos vaikka joku mu slimi sanoo minulle paljon rankemmin, että kristittynä ansaitsen helvetin ja ansaitsen tulla tapetuksi, niin siinähän sanoo. En vedä oikeuteen, ymmärrän että heidän uskossa ajatellaan noin, saa sanoa. Raja menee siinä mun tappamisessa, sitä en hyväksy.
Vuoden 2018 diakoniabarometrista:
"Tutkimus osoittaa, että yli puolet papeista pitää homoseksuaalisuutta luonnollisena seksuaalisena suuntautumisena ja osana Jumalan luomistyötä. Joka neljäs pappi ajattelee homoseksuaalisuuden olevan luonnotonta ja luomisen vastaista. Vain harva pappi pitää homoseksuaalisuutta tai homoseksuaalisuuden toteuttamista syntinä ja kolme neljästä papista ajattelee, että homoseksuaalisuus ymmärretään Raamatussa eri tavalla kuin 2000-luvun Suomessa. Suurin osa papeista pitää hyvänä sitä, että Suomessa on sukupuolineutraali avioliittolaki."
Muutos on väistämätön.
Kyllä, monet papit myötäilevät ajatuksissaan maailmaa.
Kyllä, muutos on väistämätön. Kansankirkko tulee hajoamaan viimeistään tähän asiaan.
Silloin se ansaitseekin hajota. Onhan se omituinen reliikki nykymaailmassa. Kenen elämä muuttuu jos kirkko hajoaa? Jumalaa voi palvoa myös itsekseen tai kavereiden kanssa, ei se kirkkoa vaadi.
Jep. Oikea, maailmanlaajuinen ja näkymätön kirkko ei tietenkään hajoa koskaan. Ja Suomessakin nousee pieniä luterilaisia seurakuntia kuin sieniä sateella, eli ei meillä (luterilaisillakaan) uskiksilla ole hätää.
Totta et Jumalaa voi palvoa yksinkin. Seurakuntayhteys on kuitenkin tärkeä monestakin syystä. Saadaan hyvää opetusta, sakramentit hoituu, olemme seurakuntaruumis eli rakastamme toisiamme ja pidämme toisistamme huolta.
Joukossa tyhmyys tiivistyy. Kirkoissa typerykset kokoontuvat sekoilemaan keskenään. Sanat eivät riitä kuvaamaan kuinka paljon halveksin ja joskus jopa säälin heitä.
Tuo on lähinnä sinun henkilökohtainen ongelma.
Jos Räsänen olisi sanonut jotain tuollaista homoista, saattaisi Toiviaisen syytteessä olla jotain järkeäkin.
Halveksin Räsästä, hänen tyhmää perhettään ja uskovaisia ylipäänsä, mutta Räsäselle kuuluu SANANVAPAUS. Toiviainen on ilmeisesti joku sananvapautta vihaava vih erkom nunisti. Myös minulla on oikeus sanoa mielipiteeni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskonnollinen puoli on vähän oma ulottuvuutensa ihmisen mielessä, ei sen tarvitse olla ristiriidassa materialistisen maailmankuvan kanssa tai että ymmärtää sitä. Se on vähän niin kuin jotain lisää. En osaa sanoa ÄO-keskiarvoihin mitään, itse olen päässyt siihen erääseen ÄO-järjestöön. Mutta uskonnollisuus puhuttelee usein sellaisia, jotka ovat joutuneet kokemaan hätää, puutetta, kärsimystä. Sellaisilla ihmisillä on keskimäärin monenlaisia vaikeuksia, jotka myös alentavat suorituskykyä. Tiedän sen myös omasta kokemuksesta, että hyvin raskaat kokemukset vievät osan ns. kapasiteetista, kun pää jotenkin työstää niitä koko ajan vähintään taustalla. Tämä voi hyvin liittyä myös siihen, että on saatu tuloksia, että joillakin etnisillä ryhmillä olisi matalampi ÄO kuin toisilla.
Ihminen, joka on ateisti ja joka mässäilee sillä, miten uskovaisilla on matalampi ÄO, on erittäin etuoikeutetussa asemassa. Ehkä siinä on mukana myös jotain nuoruuden kaikkivoipaisuutta.Nuoruuden kaikkivoipaisuutta? Ajatteletko siis että ihminen tulee useinkin iän ja kokemuksen myötä uskoon? Eiköhän vähintään yhtä monelta iän myötä lapsen naivi jumalusko katoa. Ei sille tästä maailmasta katetta löydy.
Ehkä se ikä oli huono ajatus. Tuntuu vain, että tietyllä tapaa uskonnonvastaisuus on yleistä nuorilla tai nuorehkoilla akateemisilla tai yliopistossa opiskelevilla isojen kaupunkien varsin etuoikeutetuilla ihmisillä, jotka mieltävät kuuluvansa tiedostavien joukkoon.
Tuleeko mieleen muita asioita jotka saattaisi olla yleisiä tässä ihmisryhmässä? Esim. jotain kognitiivisiin kykyihin ja rationaaliseen ajatteluun liittyvää?
Yritin aiemmin avata sitä, miten huono-osaisuus ja vaikeasti traumaattiset kokemukset voivat laskea kognitiivisia kykyjä. Siihen voisi lisätä vielä sen, että masennus, huono itsearvostus, huono minäkuva ja vanhempien esimerkki myös vähentävät hakemista korkeakouluopintoihin ("en kuitenkaan pärjää, kaikki siellä ovat jotain hienompaa olevinaan ja nauravat minulle, en tunne sitä maailmaa, olen tyhmä, en jaksa, tuntuu liian raskaalta"). Oletko sitä mieltä, että akateemiset tai yliopistossa opiskelevat eivät ole etuoikeutetussa asemassa keskimäärin myös monella muulla tavalla? Onhan aiheesta tehty tutkimuksiakin, miten Suomessakin on luokkayhteiskunnan piirteitä, akateemiset vanhemmat ohjaavat jälkikasvuaan yliopistoihin, kun taas etnisiin vähemmistöihin kuuluvia ohjataan ihan koulussakin (opot) helposti lähihoitajaopintoihin.
Etuoikeuttettu asema tekee helposti vaivihkaa ihmisestä ylimielisen, ja heistä myös pääsevät yhteiskunnassa sellaisiin asemiin, jossa voivat määrätä muiden elämästä. Tietyllä tapaa pääsevät Jumalan paikalle, jos niin voi sanoa.
Onpa kyllä omituinen käsitys akateemisista ihmisistä ja heidän etuoikeuksistaan. Suuri osa meistä - minäkin - on lähtöisin ihan vähävaraisesta duunariperheestä. Päädymme tekemään ihan tavallisia keskiluokkaisia hommia, harva mitenkään mainittavaan yltäkylläisyyteen tai valta-asemaan. Saanko kysyä, mikä on oma koulutuksesi ja millä alalla olet töissä?
Otan tähän ulkopuolisena kommentin. Olen opiskellut sekä Helsingin Yliopistossa että Aalto-yliopistossa. Voisin sanoa, että ensin mainittu oli erittäin väkevästi ateistinen laitos, jossa nuoria aivopestiin rajusti ateismiin. Opiskelin siellä siis fysiikkaa ja muistan kun tunnettu skepsi aktiivi ja professori Kari Enqvist selitti useita kertoja omaa uskontokritiikkiään kosmologian peruskurssilla tarjoten "parempaa" totuuttaan.
Aalto-Yliopistossa keskityttiin tiukemmin asiaan ja opiskeltiin fysiikkaa sekä matikkaa. En kertaakaan kuullut (luennoilla) mitään uskontoon viittaavaa puoleen eikä vastaan.
Mä väitän että Helsingin Yliopisto on paikka, jossa tehdään paljon teoreettista tutkimusta, mutta toisaalta teorioita ei vahvisteta kokeellisesti. Esimerkiksi hiukkaskosmologit simuloi maailmankaikkeuden syntyä, mutta kyseisestä tapahtumasta on nykytiedon mukaan mahdoton saada mitään palautetta. Aalto-Yliopistossa ratkotaan käytännöllisiä ongelmia ja esimerkiksi jotain teknologista kokonaisuutta ei saa toimimaan testaamatta. Tästä johtuen Aallosta valmistuneet on keskimäärin nöyrempiä luonnon edessä. Siellä ymmärretään että omat teoriat voi mennä pieleen, koska luonto nöyryyttää.
Tästä johtuen Helsingin Yliopiston opiskelijoiden ego ja kaikkivoipaisuuden tunne paisuu paljon pahemmaksi. Ateismi tekee kauppansa, koska maailmankaikkeuden sattumalta syntyminenhän on jo selitetty ja elämä on yhtä kaunista teoriaa. Toisaalta näin on ollut aina historiassakin. Jo Antiikin Kreikassa oli loogisia maailmansyntyteorioita ja niihin uskottiin sokeasti. Teoriat on muuttuneet vuosisadasta ja paikasta toiseen ja todelisuudessa kukaan ei tiedä että mikä on totuus. Mistä me ihmiset, eläimet ja maapallo ollaan tänne tultu.
Ja nämä Helsingin Yliopiston tyypithän sitten opettaa koulussa luonnontieteitä siirtäen tätä ateistista maailmankuvaa lapsillemme.
Vaikka maailman syntyä ja kehitystä ei vielä täysin tiedetäkään ja paljon on vielä tutkimatta niin tämä ei tarkoita että opetuksen pitäisi olla jotain muuta kuin ateistista. Ateistisen vastakohta on teistinen ja haluaisin tietää että minkä uskonnon mukaista teististä tiedettä sinun mielestäsi lapsille pitäisi opettaa? Uskontoja kun on tuhansia ja taas tuhansia erilaisia.
Mutta pystytkö perustelemaan että miksi kouluopetuksen pitäisi olla ateistista? Ateistinen maailmankuva on vain yksi maailmankuva muiden joukossa. Se sisältää vain yhdenlaisen kuvauksen Jumalasta. Eli että Jumalaa ei ole olemassa. Jos sen todenperäisyyttä ei voi tieteellisesti todistaa, niin se on maailmankatsomuksellisena näkemyksenä samalla viivalla kaikkien muiden uskontojen kanssa eikä niiden yläpuolella. Eli toisin sanoen ateismi on vain yksi monista maailmankatsomuksista.
Uskontoja ei ole tuhansia. Uskomuksia on tuhansia. Jos näkee mustan kissan kävelevän tien yli, niin se tietää huonoa onnea. Tuo on esimerkki uskomuksesta. Uskonton on laajempi ja monimutkaisempi kokonaisuus, joka yleensä sisältää opin sekä käsityksen oikeasta ja väärästä yms. Maailmanuskontoja on vain muutamia kuten: hindulaisuus, budhismi, kristinusko ja islam.
No kouluopetus on ateistista ensinnäkin siksi että jumala ei liity suurimpaan osaan opetettavista asioista mitenkään. Lisäksi koulussa opetetaan asioita joista on tieteelliset todisteet ja minkään jumalan olemassaolosta ei ole sellaisia.
Ateismi on siis muiden maailmankatsomusten yläpuolella siksi että se ei väitä mitään mitä ei voi tutkia tai havaita. Lisäksi vaikka nss. maailmanuskontoja on vain muutama, jo ne jakautuvat lukemattomiin eri kirkkokuntiin ja lahkoihin. Sen lisäksi maailmassa on tuhansia näistä erillisiä uskontoja. Joten uskonnot eivät ole pystyneet sopimaan juuri mitenkään siitä mitä mieltä ne lopulta ovat joten ei niitä oikein voi ottaa kouluopetuksen pohjaksi.
On totta että Jumala ei liity useimpiin kouluaineisiin. Siitä olemme samaa mieltä. Mutta toinen asia on, että vedät vähän mutkia suoriksi väittäessäsi että koulussa ei opeteta mitään mistä ei ole tieteellisiä todisteita. Ajatellaanpa vaikka filosofian opetusta. Ei moraalikysymyksiä voi viedä mihinkään laboratorioon ja todistaa tieteellisesti oikeiksi tai vääriksi. Joten koulussa opetetaan asioita, joista ei ole tieteellisiä todisteita.
Kerrot tuossa että ateismi ei väitä mitään mitä ei voi havaita. Kuitenkin ateismin koko idea perustuu siihen, että sen aatteen mukaisesti Jumalaa ei ole olemassa. Eli se ehdottomasti väittää jotain, mitä ei voi havaita ja mitä ei voi tieteelliseti todistaa oikeaksi.
On tietysti totta, että uskonnot ole pystyneet sopimaan globaalisti mitään yhtä ainoaa totuutta. Mutta tässäkin asiassa ateismi on aivan samalla viivalla. On lukemattomia ateistisia ideologioita ja maailmankatsomuksia. Mikä niistä sitten on oikea? kommunismiko vai kenties kapitalismi? Entä feminismi vai sovinismi? Vihreät aatteet vai markkinatalous.... listaa voisi jatkaa ikuisesti. Ateistit eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä vaan ehkä jopa epäyhtenäisempi ryhmä kun vaikka kristityt.
Johonkin uskomattomuus ei ole aate. Ihan yhtä vähän kuin se että en pelaa tennistä olisi harrastus. Tai se että ei usko joulupukkiin olisi aate.
Ateisti määrittelevät itsensä suhteessa Jumalaan: A-Theism. Heillä ei ole mitään omaa identiteettiä ilman Jumalaa. Heitä ei olisi olemassa. He tarvitsevat käsitettä Jumala määritelläkseen itsensä ja perustellakseen oman olemassaolonsa. He tekevät sen vain tiedostamatta, uskovaiset tekevät sen tietoisesti, ts. sen itsekin tajuten. Joten ketkä oikeataan ovat hölmöjä ja ketkä viisaita?
Sivusta - Miksi luulet, että ateisti määrittelisi itsensä yksittäisen maailmaa koskevan kysymyksen kautta? Itse olen antiteisti, mutta en ole jämähtänyt määrittelemään itseäni vain sen kautta. Jumalan olemassaoloa ei tarvita lainkaan ateistien olemassaoloon. Riittää, että on ihmisiä jotka esittävät väitteitä Jumalasta/Jumalista. Ja näin asia mielestäni onkin; Jumalia ei ole olemassa, vain ihmisiä jotka näin väittävät. Siinä vaiheessa kun todistusaineistoa tuodaan pöytään ja jokin Jumala todetaan tieteentekijöiden konsensuksella muutan mieltäni.
Nauru uskovaisille kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauru uskovaisille kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauru uskovaisille kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauru uskovaisille kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauru uskovaisille kirjoitti:
Helsingin yliopisto on häpeällinen organisaatio. Miettikää nyt, siellä opetetaan teologian kaltaista roskaa, jolla ei ole tieteen kanssa mitään tekemistä. Noloa!Hah hah hah!
Teologian tutkimus on sen uskonnon tieteellistä tutkimusta, ei uskontoa.
Helsingin yliopiston on oikein pröystäilyt, että heillä on mm. "vanhan testamentin asiantuntijoita". Miten säälittävää! Yhtä hyvin nämä idi ootit vosivat tutkia vaikka Aku Ankkaa. Teologisessa "tiedekunnassa" opetetaan jopa islamia nykyään. Sanat eivät riitä kuvaamaan miten paljon halveksin kaikkia teologeja. Täysiä ääliöitä!
Sekä Vanhaa Testamenttia että Aku Ankkaa voidaan tutkia ihan tieteellisin menetelmin. Ja tutkitaankin.
Oikeat tieteentekijät eivät todellakaan kuluta aikaansa tutkimalla viiitun kamelikuskien alkeellisia nuotiosatuja. Raamattu ja Koraani on täyttä passskaa.
Vapaa-ajattelijat järjestivät Helsingissä kymmenen vuotta sitten tempauksen, että sai tulla vaihtamaan Raamattunsa tai Koraaninsa prnolehtiin. Tuli assosiaationa mieleen kirjoitustyylistäsi. Sivistyksen kanssa sillä ei toki ole mitään tekemistä.
Se olikin Vapaa-ajattelijoilta ihan oikein tehty. Järkevät ihmiset nauravat Raamatulle ja Koraanille.
Ja ”lukevat” pnolehtiä?
Itse ainakin arvostan enemmän ihmistä, joka tuntee Raamatun, Koraanin, Pääoman, Lajien synnyn ja vaikkapa Taisteluni-kirjankin (Mein K:n). Lukeminenhan ei sinänsä tarkoita, että kannattaa niitä asioita.
Pornolehtien kanssa vietetty aika on paljon fiksummin käytetty kuin se, että lukee Raamatun tai Koraanin sairaita valheita. Hatunnosto Vapaa-ajattelijoille, todellakin.
en tiennyt että tällaisia ihmisiä on olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskonnollinen puoli on vähän oma ulottuvuutensa ihmisen mielessä, ei sen tarvitse olla ristiriidassa materialistisen maailmankuvan kanssa tai että ymmärtää sitä. Se on vähän niin kuin jotain lisää. En osaa sanoa ÄO-keskiarvoihin mitään, itse olen päässyt siihen erääseen ÄO-järjestöön. Mutta uskonnollisuus puhuttelee usein sellaisia, jotka ovat joutuneet kokemaan hätää, puutetta, kärsimystä. Sellaisilla ihmisillä on keskimäärin monenlaisia vaikeuksia, jotka myös alentavat suorituskykyä. Tiedän sen myös omasta kokemuksesta, että hyvin raskaat kokemukset vievät osan ns. kapasiteetista, kun pää jotenkin työstää niitä koko ajan vähintään taustalla. Tämä voi hyvin liittyä myös siihen, että on saatu tuloksia, että joillakin etnisillä ryhmillä olisi matalampi ÄO kuin toisilla.
Ihminen, joka on ateisti ja joka mässäilee sillä, miten uskovaisilla on matalampi ÄO, on erittäin etuoikeutetussa asemassa. Ehkä siinä on mukana myös jotain nuoruuden kaikkivoipaisuutta.Nuoruuden kaikkivoipaisuutta? Ajatteletko siis että ihminen tulee useinkin iän ja kokemuksen myötä uskoon? Eiköhän vähintään yhtä monelta iän myötä lapsen naivi jumalusko katoa. Ei sille tästä maailmasta katetta löydy.
Ehkä se ikä oli huono ajatus. Tuntuu vain, että tietyllä tapaa uskonnonvastaisuus on yleistä nuorilla tai nuorehkoilla akateemisilla tai yliopistossa opiskelevilla isojen kaupunkien varsin etuoikeutetuilla ihmisillä, jotka mieltävät kuuluvansa tiedostavien joukkoon.
Tuleeko mieleen muita asioita jotka saattaisi olla yleisiä tässä ihmisryhmässä? Esim. jotain kognitiivisiin kykyihin ja rationaaliseen ajatteluun liittyvää?
Yritin aiemmin avata sitä, miten huono-osaisuus ja vaikeasti traumaattiset kokemukset voivat laskea kognitiivisia kykyjä. Siihen voisi lisätä vielä sen, että masennus, huono itsearvostus, huono minäkuva ja vanhempien esimerkki myös vähentävät hakemista korkeakouluopintoihin ("en kuitenkaan pärjää, kaikki siellä ovat jotain hienompaa olevinaan ja nauravat minulle, en tunne sitä maailmaa, olen tyhmä, en jaksa, tuntuu liian raskaalta"). Oletko sitä mieltä, että akateemiset tai yliopistossa opiskelevat eivät ole etuoikeutetussa asemassa keskimäärin myös monella muulla tavalla? Onhan aiheesta tehty tutkimuksiakin, miten Suomessakin on luokkayhteiskunnan piirteitä, akateemiset vanhemmat ohjaavat jälkikasvuaan yliopistoihin, kun taas etnisiin vähemmistöihin kuuluvia ohjataan ihan koulussakin (opot) helposti lähihoitajaopintoihin.
Etuoikeuttettu asema tekee helposti vaivihkaa ihmisestä ylimielisen, ja heistä myös pääsevät yhteiskunnassa sellaisiin asemiin, jossa voivat määrätä muiden elämästä. Tietyllä tapaa pääsevät Jumalan paikalle, jos niin voi sanoa.
Onpa kyllä omituinen käsitys akateemisista ihmisistä ja heidän etuoikeuksistaan. Suuri osa meistä - minäkin - on lähtöisin ihan vähävaraisesta duunariperheestä. Päädymme tekemään ihan tavallisia keskiluokkaisia hommia, harva mitenkään mainittavaan yltäkylläisyyteen tai valta-asemaan. Saanko kysyä, mikä on oma koulutuksesi ja millä alalla olet töissä?
Otan tähän ulkopuolisena kommentin. Olen opiskellut sekä Helsingin Yliopistossa että Aalto-yliopistossa. Voisin sanoa, että ensin mainittu oli erittäin väkevästi ateistinen laitos, jossa nuoria aivopestiin rajusti ateismiin. Opiskelin siellä siis fysiikkaa ja muistan kun tunnettu skepsi aktiivi ja professori Kari Enqvist selitti useita kertoja omaa uskontokritiikkiään kosmologian peruskurssilla tarjoten "parempaa" totuuttaan.
Aalto-Yliopistossa keskityttiin tiukemmin asiaan ja opiskeltiin fysiikkaa sekä matikkaa. En kertaakaan kuullut (luennoilla) mitään uskontoon viittaavaa puoleen eikä vastaan.
Mä väitän että Helsingin Yliopisto on paikka, jossa tehdään paljon teoreettista tutkimusta, mutta toisaalta teorioita ei vahvisteta kokeellisesti. Esimerkiksi hiukkaskosmologit simuloi maailmankaikkeuden syntyä, mutta kyseisestä tapahtumasta on nykytiedon mukaan mahdoton saada mitään palautetta. Aalto-Yliopistossa ratkotaan käytännöllisiä ongelmia ja esimerkiksi jotain teknologista kokonaisuutta ei saa toimimaan testaamatta. Tästä johtuen Aallosta valmistuneet on keskimäärin nöyrempiä luonnon edessä. Siellä ymmärretään että omat teoriat voi mennä pieleen, koska luonto nöyryyttää.
Tästä johtuen Helsingin Yliopiston opiskelijoiden ego ja kaikkivoipaisuuden tunne paisuu paljon pahemmaksi. Ateismi tekee kauppansa, koska maailmankaikkeuden sattumalta syntyminenhän on jo selitetty ja elämä on yhtä kaunista teoriaa. Toisaalta näin on ollut aina historiassakin. Jo Antiikin Kreikassa oli loogisia maailmansyntyteorioita ja niihin uskottiin sokeasti. Teoriat on muuttuneet vuosisadasta ja paikasta toiseen ja todelisuudessa kukaan ei tiedä että mikä on totuus. Mistä me ihmiset, eläimet ja maapallo ollaan tänne tultu.
Ja nämä Helsingin Yliopiston tyypithän sitten opettaa koulussa luonnontieteitä siirtäen tätä ateistista maailmankuvaa lapsillemme.
Vaikka maailman syntyä ja kehitystä ei vielä täysin tiedetäkään ja paljon on vielä tutkimatta niin tämä ei tarkoita että opetuksen pitäisi olla jotain muuta kuin ateistista. Ateistisen vastakohta on teistinen ja haluaisin tietää että minkä uskonnon mukaista teististä tiedettä sinun mielestäsi lapsille pitäisi opettaa? Uskontoja kun on tuhansia ja taas tuhansia erilaisia.
Mutta pystytkö perustelemaan että miksi kouluopetuksen pitäisi olla ateistista? Ateistinen maailmankuva on vain yksi maailmankuva muiden joukossa. Se sisältää vain yhdenlaisen kuvauksen Jumalasta. Eli että Jumalaa ei ole olemassa. Jos sen todenperäisyyttä ei voi tieteellisesti todistaa, niin se on maailmankatsomuksellisena näkemyksenä samalla viivalla kaikkien muiden uskontojen kanssa eikä niiden yläpuolella. Eli toisin sanoen ateismi on vain yksi monista maailmankatsomuksista.
Uskontoja ei ole tuhansia. Uskomuksia on tuhansia. Jos näkee mustan kissan kävelevän tien yli, niin se tietää huonoa onnea. Tuo on esimerkki uskomuksesta. Uskonton on laajempi ja monimutkaisempi kokonaisuus, joka yleensä sisältää opin sekä käsityksen oikeasta ja väärästä yms. Maailmanuskontoja on vain muutamia kuten: hindulaisuus, budhismi, kristinusko ja islam.
No kouluopetus on ateistista ensinnäkin siksi että jumala ei liity suurimpaan osaan opetettavista asioista mitenkään. Lisäksi koulussa opetetaan asioita joista on tieteelliset todisteet ja minkään jumalan olemassaolosta ei ole sellaisia.
Ateismi on siis muiden maailmankatsomusten yläpuolella siksi että se ei väitä mitään mitä ei voi tutkia tai havaita. Lisäksi vaikka nss. maailmanuskontoja on vain muutama, jo ne jakautuvat lukemattomiin eri kirkkokuntiin ja lahkoihin. Sen lisäksi maailmassa on tuhansia näistä erillisiä uskontoja. Joten uskonnot eivät ole pystyneet sopimaan juuri mitenkään siitä mitä mieltä ne lopulta ovat joten ei niitä oikein voi ottaa kouluopetuksen pohjaksi.
On totta että Jumala ei liity useimpiin kouluaineisiin. Siitä olemme samaa mieltä. Mutta toinen asia on, että vedät vähän mutkia suoriksi väittäessäsi että koulussa ei opeteta mitään mistä ei ole tieteellisiä todisteita. Ajatellaanpa vaikka filosofian opetusta. Ei moraalikysymyksiä voi viedä mihinkään laboratorioon ja todistaa tieteellisesti oikeiksi tai vääriksi. Joten koulussa opetetaan asioita, joista ei ole tieteellisiä todisteita.
Kerrot tuossa että ateismi ei väitä mitään mitä ei voi havaita. Kuitenkin ateismin koko idea perustuu siihen, että sen aatteen mukaisesti Jumalaa ei ole olemassa. Eli se ehdottomasti väittää jotain, mitä ei voi havaita ja mitä ei voi tieteelliseti todistaa oikeaksi.
On tietysti totta, että uskonnot ole pystyneet sopimaan globaalisti mitään yhtä ainoaa totuutta. Mutta tässäkin asiassa ateismi on aivan samalla viivalla. On lukemattomia ateistisia ideologioita ja maailmankatsomuksia. Mikä niistä sitten on oikea? kommunismiko vai kenties kapitalismi? Entä feminismi vai sovinismi? Vihreät aatteet vai markkinatalous.... listaa voisi jatkaa ikuisesti. Ateistit eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä vaan ehkä jopa epäyhtenäisempi ryhmä kun vaikka kristityt.
Filosofian opetuksessa ei väitetä mitään filosofisia pohdintoja todeksi vaan nimenomaan kerrotaan tavoista joilla maailmaa voi filosofisesti hahmottaa ja filosofisen ajattelun perusteista. Se siis kertoo tosiasioista filosofiasta, ei filosofisia totuuksia jos ymmärrät eron.
Lisäksi olet kyllä vähän harhapoluilla jos ajattelet että ateismin keskeinen sisältö olisi se että Jumalaa ei ole olemassa. Näin se voi näyttäytyä jos oma elämä kietoutuu kovin vahvasti uskomisen ympärille. Mutta ateismi on siis uskon puutetta, ei väitettä että jumalaa ei ole. Et sinäkään aktiivisesti koko ajan mieti että jonkun viidakossa asuvan heimon palvomaa jumalaa ei ole olemassa koska se koko asia ei kosketa sinua ja elämääsi mitenkään. Samoin ateistin elämää ei vain kosketa mitenkään sen sinun jumalasi olemassaolo tai olemattomuus. Hän vain elää omaa elämäänsä ajattelematta sen kummemmin sitä asiaa.
Ateismi ei siis ole aktiivista toimintaa vaan passiivista. Vasta jos ateisti alkaa väitellä asiasta vaikka jonkun uskovaisen kanssa se muuttuu siksi hetkeksi aktiiviseksi.
Kierrät tässä sitä, että kumosin alkuperäisen väitteesi että kaiken opetettavan asian pitäisi perustua tieteelle. On asioita, joihin luonnontieteellistä metodia ei voida soveltaa, mutta silti niitä tutkitaan yliopistoissa ja opetetaan kouluissa. Tämä on tieteen rajanveto-ongelma. Tosiasiassa valistusaikana ateistinen ideologia levisi tiedemaailmaan ja sitä kautta tieteestä tuli ateistista. Aivan samalla tavala tieteestä voisi tulla hindu-uskontopohjaista, jos hindu-uskonto leviäisi tiedemaailmaan. Mitään tieteellistä läpimurtoa sen suhteen että Jumalaa ei olisi olemassa, ei ole tapahtunut koko tieteen olemassaoloaikana.
Wikipedia sen määrittelee "Ateismi eli jumalattomuus tarkoittaa käsitystä, jonka mukaan jumalia tai jumalaa ei ole olemassa". Miksi käyt kiistämään selvää tosiasiaa. Esität, että minä en usko johonkin tiettyyn viidakon Jumalaan ja se olisi rinnastettavissa ateismiin. Yleisesti ottaen noin 90 % ihmiskunnasta uskoo Jumalan olemassaoloon. On hyvät syyt väittää, että kysymys Jumalan olemassaolosta ei ole marginaalinen viidakkouskonnon jumalkäsitykseen verrattava asia. Jos asia olisi sinulle merkityksetön, niin tuskin olisit täällä asiasta kirjoittamassa. Vai oletko huviksesi viettänyt aikaa servailemassa jotain viidakkouskontojumalaa muka?
Vierailija kirjoitti:
Nauru uskovaisille kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauru uskovaisille kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauru uskovaisille kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauru uskovaisille kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauru uskovaisille kirjoitti:
Helsingin yliopisto on häpeällinen organisaatio. Miettikää nyt, siellä opetetaan teologian kaltaista roskaa, jolla ei ole tieteen kanssa mitään tekemistä. Noloa!Hah hah hah!
Teologian tutkimus on sen uskonnon tieteellistä tutkimusta, ei uskontoa.
Helsingin yliopiston on oikein pröystäilyt, että heillä on mm. "vanhan testamentin asiantuntijoita". Miten säälittävää! Yhtä hyvin nämä idi ootit vosivat tutkia vaikka Aku Ankkaa. Teologisessa "tiedekunnassa" opetetaan jopa islamia nykyään. Sanat eivät riitä kuvaamaan miten paljon halveksin kaikkia teologeja. Täysiä ääliöitä!
Sekä Vanhaa Testamenttia että Aku Ankkaa voidaan tutkia ihan tieteellisin menetelmin. Ja tutkitaankin.
Oikeat tieteentekijät eivät todellakaan kuluta aikaansa tutkimalla viiitun kamelikuskien alkeellisia nuotiosatuja. Raamattu ja Koraani on täyttä passskaa.
Vapaa-ajattelijat järjestivät Helsingissä kymmenen vuotta sitten tempauksen, että sai tulla vaihtamaan Raamattunsa tai Koraaninsa prnolehtiin. Tuli assosiaationa mieleen kirjoitustyylistäsi. Sivistyksen kanssa sillä ei toki ole mitään tekemistä.
Se olikin Vapaa-ajattelijoilta ihan oikein tehty. Järkevät ihmiset nauravat Raamatulle ja Koraanille.
Ja ”lukevat” pnolehtiä?
Itse ainakin arvostan enemmän ihmistä, joka tuntee Raamatun, Koraanin, Pääoman, Lajien synnyn ja vaikkapa Taisteluni-kirjankin (Mein K:n). Lukeminenhan ei sinänsä tarkoita, että kannattaa niitä asioita.
Pornolehtien kanssa vietetty aika on paljon fiksummin käytetty kuin se, että lukee Raamatun tai Koraanin sairaita valheita. Hatunnosto Vapaa-ajattelijoille, todellakin.
en tiennyt että tällaisia ihmisiä on olemassa.
Tervetuloa todellisuuteen., hih huli
Jesaja 45:5-7
"5. Minä olen Herra, eikä toista ole, minun lisäkseni ei ole yhtään Jumalaa. Vyötän sinut, vaikka et minua tunne, 6. jotta tiedettäisiin auringon noususta sen laskuun asti, että minun lisäkseni ei ole yhtään: minä olen Herra, eikä toista ole, 7. minä, joka teen valkeuden ja luon PIMEYDEN, joka tuotan onnen ja luon ONNETTOMUUDEN; minä, Herra, teen kaiken tämän."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskonnollinen puoli on vähän oma ulottuvuutensa ihmisen mielessä, ei sen tarvitse olla ristiriidassa materialistisen maailmankuvan kanssa tai että ymmärtää sitä. Se on vähän niin kuin jotain lisää. En osaa sanoa ÄO-keskiarvoihin mitään, itse olen päässyt siihen erääseen ÄO-järjestöön. Mutta uskonnollisuus puhuttelee usein sellaisia, jotka ovat joutuneet kokemaan hätää, puutetta, kärsimystä. Sellaisilla ihmisillä on keskimäärin monenlaisia vaikeuksia, jotka myös alentavat suorituskykyä. Tiedän sen myös omasta kokemuksesta, että hyvin raskaat kokemukset vievät osan ns. kapasiteetista, kun pää jotenkin työstää niitä koko ajan vähintään taustalla. Tämä voi hyvin liittyä myös siihen, että on saatu tuloksia, että joillakin etnisillä ryhmillä olisi matalampi ÄO kuin toisilla.
Ihminen, joka on ateisti ja joka mässäilee sillä, miten uskovaisilla on matalampi ÄO, on erittäin etuoikeutetussa asemassa. Ehkä siinä on mukana myös jotain nuoruuden kaikkivoipaisuutta.Nuoruuden kaikkivoipaisuutta? Ajatteletko siis että ihminen tulee useinkin iän ja kokemuksen myötä uskoon? Eiköhän vähintään yhtä monelta iän myötä lapsen naivi jumalusko katoa. Ei sille tästä maailmasta katetta löydy.
Ehkä se ikä oli huono ajatus. Tuntuu vain, että tietyllä tapaa uskonnonvastaisuus on yleistä nuorilla tai nuorehkoilla akateemisilla tai yliopistossa opiskelevilla isojen kaupunkien varsin etuoikeutetuilla ihmisillä, jotka mieltävät kuuluvansa tiedostavien joukkoon.
Tuleeko mieleen muita asioita jotka saattaisi olla yleisiä tässä ihmisryhmässä? Esim. jotain kognitiivisiin kykyihin ja rationaaliseen ajatteluun liittyvää?
Yritin aiemmin avata sitä, miten huono-osaisuus ja vaikeasti traumaattiset kokemukset voivat laskea kognitiivisia kykyjä. Siihen voisi lisätä vielä sen, että masennus, huono itsearvostus, huono minäkuva ja vanhempien esimerkki myös vähentävät hakemista korkeakouluopintoihin ("en kuitenkaan pärjää, kaikki siellä ovat jotain hienompaa olevinaan ja nauravat minulle, en tunne sitä maailmaa, olen tyhmä, en jaksa, tuntuu liian raskaalta"). Oletko sitä mieltä, että akateemiset tai yliopistossa opiskelevat eivät ole etuoikeutetussa asemassa keskimäärin myös monella muulla tavalla? Onhan aiheesta tehty tutkimuksiakin, miten Suomessakin on luokkayhteiskunnan piirteitä, akateemiset vanhemmat ohjaavat jälkikasvuaan yliopistoihin, kun taas etnisiin vähemmistöihin kuuluvia ohjataan ihan koulussakin (opot) helposti lähihoitajaopintoihin.
Etuoikeuttettu asema tekee helposti vaivihkaa ihmisestä ylimielisen, ja heistä myös pääsevät yhteiskunnassa sellaisiin asemiin, jossa voivat määrätä muiden elämästä. Tietyllä tapaa pääsevät Jumalan paikalle, jos niin voi sanoa.
Onpa kyllä omituinen käsitys akateemisista ihmisistä ja heidän etuoikeuksistaan. Suuri osa meistä - minäkin - on lähtöisin ihan vähävaraisesta duunariperheestä. Päädymme tekemään ihan tavallisia keskiluokkaisia hommia, harva mitenkään mainittavaan yltäkylläisyyteen tai valta-asemaan. Saanko kysyä, mikä on oma koulutuksesi ja millä alalla olet töissä?
Otan tähän ulkopuolisena kommentin. Olen opiskellut sekä Helsingin Yliopistossa että Aalto-yliopistossa. Voisin sanoa, että ensin mainittu oli erittäin väkevästi ateistinen laitos, jossa nuoria aivopestiin rajusti ateismiin. Opiskelin siellä siis fysiikkaa ja muistan kun tunnettu skepsi aktiivi ja professori Kari Enqvist selitti useita kertoja omaa uskontokritiikkiään kosmologian peruskurssilla tarjoten "parempaa" totuuttaan.
Aalto-Yliopistossa keskityttiin tiukemmin asiaan ja opiskeltiin fysiikkaa sekä matikkaa. En kertaakaan kuullut (luennoilla) mitään uskontoon viittaavaa puoleen eikä vastaan.
Mä väitän että Helsingin Yliopisto on paikka, jossa tehdään paljon teoreettista tutkimusta, mutta toisaalta teorioita ei vahvisteta kokeellisesti. Esimerkiksi hiukkaskosmologit simuloi maailmankaikkeuden syntyä, mutta kyseisestä tapahtumasta on nykytiedon mukaan mahdoton saada mitään palautetta. Aalto-Yliopistossa ratkotaan käytännöllisiä ongelmia ja esimerkiksi jotain teknologista kokonaisuutta ei saa toimimaan testaamatta. Tästä johtuen Aallosta valmistuneet on keskimäärin nöyrempiä luonnon edessä. Siellä ymmärretään että omat teoriat voi mennä pieleen, koska luonto nöyryyttää.
Tästä johtuen Helsingin Yliopiston opiskelijoiden ego ja kaikkivoipaisuuden tunne paisuu paljon pahemmaksi. Ateismi tekee kauppansa, koska maailmankaikkeuden sattumalta syntyminenhän on jo selitetty ja elämä on yhtä kaunista teoriaa. Toisaalta näin on ollut aina historiassakin. Jo Antiikin Kreikassa oli loogisia maailmansyntyteorioita ja niihin uskottiin sokeasti. Teoriat on muuttuneet vuosisadasta ja paikasta toiseen ja todelisuudessa kukaan ei tiedä että mikä on totuus. Mistä me ihmiset, eläimet ja maapallo ollaan tänne tultu.
Ja nämä Helsingin Yliopiston tyypithän sitten opettaa koulussa luonnontieteitä siirtäen tätä ateistista maailmankuvaa lapsillemme.
Vaikka maailman syntyä ja kehitystä ei vielä täysin tiedetäkään ja paljon on vielä tutkimatta niin tämä ei tarkoita että opetuksen pitäisi olla jotain muuta kuin ateistista. Ateistisen vastakohta on teistinen ja haluaisin tietää että minkä uskonnon mukaista teististä tiedettä sinun mielestäsi lapsille pitäisi opettaa? Uskontoja kun on tuhansia ja taas tuhansia erilaisia.
Mutta pystytkö perustelemaan että miksi kouluopetuksen pitäisi olla ateistista? Ateistinen maailmankuva on vain yksi maailmankuva muiden joukossa. Se sisältää vain yhdenlaisen kuvauksen Jumalasta. Eli että Jumalaa ei ole olemassa. Jos sen todenperäisyyttä ei voi tieteellisesti todistaa, niin se on maailmankatsomuksellisena näkemyksenä samalla viivalla kaikkien muiden uskontojen kanssa eikä niiden yläpuolella. Eli toisin sanoen ateismi on vain yksi monista maailmankatsomuksista.
Uskontoja ei ole tuhansia. Uskomuksia on tuhansia. Jos näkee mustan kissan kävelevän tien yli, niin se tietää huonoa onnea. Tuo on esimerkki uskomuksesta. Uskonton on laajempi ja monimutkaisempi kokonaisuus, joka yleensä sisältää opin sekä käsityksen oikeasta ja väärästä yms. Maailmanuskontoja on vain muutamia kuten: hindulaisuus, budhismi, kristinusko ja islam.
No kouluopetus on ateistista ensinnäkin siksi että jumala ei liity suurimpaan osaan opetettavista asioista mitenkään. Lisäksi koulussa opetetaan asioita joista on tieteelliset todisteet ja minkään jumalan olemassaolosta ei ole sellaisia.
Ateismi on siis muiden maailmankatsomusten yläpuolella siksi että se ei väitä mitään mitä ei voi tutkia tai havaita. Lisäksi vaikka nss. maailmanuskontoja on vain muutama, jo ne jakautuvat lukemattomiin eri kirkkokuntiin ja lahkoihin. Sen lisäksi maailmassa on tuhansia näistä erillisiä uskontoja. Joten uskonnot eivät ole pystyneet sopimaan juuri mitenkään siitä mitä mieltä ne lopulta ovat joten ei niitä oikein voi ottaa kouluopetuksen pohjaksi.
On totta että Jumala ei liity useimpiin kouluaineisiin. Siitä olemme samaa mieltä. Mutta toinen asia on, että vedät vähän mutkia suoriksi väittäessäsi että koulussa ei opeteta mitään mistä ei ole tieteellisiä todisteita. Ajatellaanpa vaikka filosofian opetusta. Ei moraalikysymyksiä voi viedä mihinkään laboratorioon ja todistaa tieteellisesti oikeiksi tai vääriksi. Joten koulussa opetetaan asioita, joista ei ole tieteellisiä todisteita.
Kerrot tuossa että ateismi ei väitä mitään mitä ei voi havaita. Kuitenkin ateismin koko idea perustuu siihen, että sen aatteen mukaisesti Jumalaa ei ole olemassa. Eli se ehdottomasti väittää jotain, mitä ei voi havaita ja mitä ei voi tieteelliseti todistaa oikeaksi.
On tietysti totta, että uskonnot ole pystyneet sopimaan globaalisti mitään yhtä ainoaa totuutta. Mutta tässäkin asiassa ateismi on aivan samalla viivalla. On lukemattomia ateistisia ideologioita ja maailmankatsomuksia. Mikä niistä sitten on oikea? kommunismiko vai kenties kapitalismi? Entä feminismi vai sovinismi? Vihreät aatteet vai markkinatalous.... listaa voisi jatkaa ikuisesti. Ateistit eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä vaan ehkä jopa epäyhtenäisempi ryhmä kun vaikka kristityt.
Johonkin uskomattomuus ei ole aate. Ihan yhtä vähän kuin se että en pelaa tennistä olisi harrastus. Tai se että ei usko joulupukkiin olisi aate.
Totta kai johonkin uskomattomuus on osa ihmisen maailmankatsomusta. Esimerkiksi minä en usko menninkäisiin. Se on osa maailmankatsomustani. Noin 90 % maailman ihmisistä uskoo jonkinlaisen Jumalan olemassaoloon. Tämä tarkoittaa, että kysymys Jumalan olemassaolosta (tai sielusta jne.) ei ole mitenkään merkityksetön asia, vaikka tätä kautta moni ateisti yrittää ikään kuin nostaa oman maailmankatsomuksen muiden yläpuolelle. Jos sinä kysyt että mistä tiedän että uskon oikeaan Jumalaan ja että minulla on oikea jumaloppi, niin ihan yhtä hyvin tämä voidaan kohdistaa koskemaan ateistia. Mistä tiedät että sinulla on oikea käsitys Jumalasta, oikeasta ja väärästä jne.. Et ole ateistina kenenkään yläpuolella vaan uskot yhteen tuhansista erilaisista maailmankatsomuksista etkä pysty todistamaan että olisit sen enempää oikeassa sen suhteen kun vaikka hindut.
Jos olemme oikeita skeptikkoja, niin lopulta emme edes voi varmuudella sanoa, että olemme tällä hetkellä ihmisruumiissa ja että kirjoittelemme ja luemme viestejä. Voihan olla että koko käsitykseni maailmasta on vääristyneiden aistieni luomaa harhaa. Ehkä olet perhonen, joka luulee vaan olevansa ihminen. Perus filosofiaa. Jos taas rakennat jonkinlaisen maailmankuvan, niin sen pohjalta teet tiettyjä olettamuksia (voin luottaa järkeeni ja aisteihini), jotka ovat luonteeltaan uskomuksia eivät totuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Esko Valtaoja sanoi jossain kirjoistaan, ettei tieteilijöillä ole yksinkertaisesti aikaa lähteä osoittamaan kaikkia lentäviä spagettihirviöitä ja Zeuksia epätosiksi.
Oikeita asioitakin kun on niin paljon tutkimatta vielä tässä maailmassa.
Onhan tuokin selitys sille, miksi sitä tieteellistä todistusta Jumalan olemassaoloa vastaan ei vieläkään ole saatu. Vaan kyllä tosiasiassa on tehty valtavasti tiedettä, jossa on yritetty todistaa, että Jumalaa ei ole. Vaan ei ole onnistuttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esko Valtaoja sanoi jossain kirjoistaan, ettei tieteilijöillä ole yksinkertaisesti aikaa lähteä osoittamaan kaikkia lentäviä spagettihirviöitä ja Zeuksia epätosiksi.
Oikeita asioitakin kun on niin paljon tutkimatta vielä tässä maailmassa.
Onhan tuokin selitys sille, miksi sitä tieteellistä todistusta Jumalan olemassaoloa vastaan ei vieläkään ole saatu. Vaan kyllä tosiasiassa on tehty valtavasti tiedettä, jossa on yritetty todistaa, että Jumalaa ei ole. Vaan ei ole onnistuttu.
On helppoa todistaa, että tiettyjen uskontojen (kuten kristinusko) jumalaa ei voi olla olemassa, sillä Raamattu on täysin ristiriidassa itsensä ja todellisuuden kanssa. Joku ylimalkainen "jumala" on liian epäselvä käsite, joka pitäisi määritellä tarkasti, jotta sen voi alistaa loogiselle analyysillle.
Suomen laissa hmous oli aiemmin rikos josta rangaistiin, ja siitä puhuminenkin oli rikos vielä äskettäin, vasta vuosituhannen vaihteessa laki poistettiin.
Ei ole mikään ihme jos viisi vuotta myöhemmin joku kansanedustaja kirjoittaa että hmous on häpeällistä.
Outoa on se että noista sanoista joutuu käräjille 17 v myöhemmin, kun aika on muuttunut.
Ei siitä pidä rangaista jos vanha ihminen ajattelee vanhanaikaisesti. Sille voi hymähtää ja jättää omaan arvoonsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskonnollinen puoli on vähän oma ulottuvuutensa ihmisen mielessä, ei sen tarvitse olla ristiriidassa materialistisen maailmankuvan kanssa tai että ymmärtää sitä. Se on vähän niin kuin jotain lisää. En osaa sanoa ÄO-keskiarvoihin mitään, itse olen päässyt siihen erääseen ÄO-järjestöön. Mutta uskonnollisuus puhuttelee usein sellaisia, jotka ovat joutuneet kokemaan hätää, puutetta, kärsimystä. Sellaisilla ihmisillä on keskimäärin monenlaisia vaikeuksia, jotka myös alentavat suorituskykyä. Tiedän sen myös omasta kokemuksesta, että hyvin raskaat kokemukset vievät osan ns. kapasiteetista, kun pää jotenkin työstää niitä koko ajan vähintään taustalla. Tämä voi hyvin liittyä myös siihen, että on saatu tuloksia, että joillakin etnisillä ryhmillä olisi matalampi ÄO kuin toisilla.
Ihminen, joka on ateisti ja joka mässäilee sillä, miten uskovaisilla on matalampi ÄO, on erittäin etuoikeutetussa asemassa. Ehkä siinä on mukana myös jotain nuoruuden kaikkivoipaisuutta.Nuoruuden kaikkivoipaisuutta? Ajatteletko siis että ihminen tulee useinkin iän ja kokemuksen myötä uskoon? Eiköhän vähintään yhtä monelta iän myötä lapsen naivi jumalusko katoa. Ei sille tästä maailmasta katetta löydy.
Ehkä se ikä oli huono ajatus. Tuntuu vain, että tietyllä tapaa uskonnonvastaisuus on yleistä nuorilla tai nuorehkoilla akateemisilla tai yliopistossa opiskelevilla isojen kaupunkien varsin etuoikeutetuilla ihmisillä, jotka mieltävät kuuluvansa tiedostavien joukkoon.
Tuleeko mieleen muita asioita jotka saattaisi olla yleisiä tässä ihmisryhmässä? Esim. jotain kognitiivisiin kykyihin ja rationaaliseen ajatteluun liittyvää?
Yritin aiemmin avata sitä, miten huono-osaisuus ja vaikeasti traumaattiset kokemukset voivat laskea kognitiivisia kykyjä. Siihen voisi lisätä vielä sen, että masennus, huono itsearvostus, huono minäkuva ja vanhempien esimerkki myös vähentävät hakemista korkeakouluopintoihin ("en kuitenkaan pärjää, kaikki siellä ovat jotain hienompaa olevinaan ja nauravat minulle, en tunne sitä maailmaa, olen tyhmä, en jaksa, tuntuu liian raskaalta"). Oletko sitä mieltä, että akateemiset tai yliopistossa opiskelevat eivät ole etuoikeutetussa asemassa keskimäärin myös monella muulla tavalla? Onhan aiheesta tehty tutkimuksiakin, miten Suomessakin on luokkayhteiskunnan piirteitä, akateemiset vanhemmat ohjaavat jälkikasvuaan yliopistoihin, kun taas etnisiin vähemmistöihin kuuluvia ohjataan ihan koulussakin (opot) helposti lähihoitajaopintoihin.
Etuoikeuttettu asema tekee helposti vaivihkaa ihmisestä ylimielisen, ja heistä myös pääsevät yhteiskunnassa sellaisiin asemiin, jossa voivat määrätä muiden elämästä. Tietyllä tapaa pääsevät Jumalan paikalle, jos niin voi sanoa.
Onpa kyllä omituinen käsitys akateemisista ihmisistä ja heidän etuoikeuksistaan. Suuri osa meistä - minäkin - on lähtöisin ihan vähävaraisesta duunariperheestä. Päädymme tekemään ihan tavallisia keskiluokkaisia hommia, harva mitenkään mainittavaan yltäkylläisyyteen tai valta-asemaan. Saanko kysyä, mikä on oma koulutuksesi ja millä alalla olet töissä?
Otan tähän ulkopuolisena kommentin. Olen opiskellut sekä Helsingin Yliopistossa että Aalto-yliopistossa. Voisin sanoa, että ensin mainittu oli erittäin väkevästi ateistinen laitos, jossa nuoria aivopestiin rajusti ateismiin. Opiskelin siellä siis fysiikkaa ja muistan kun tunnettu skepsi aktiivi ja professori Kari Enqvist selitti useita kertoja omaa uskontokritiikkiään kosmologian peruskurssilla tarjoten "parempaa" totuuttaan.
Aalto-Yliopistossa keskityttiin tiukemmin asiaan ja opiskeltiin fysiikkaa sekä matikkaa. En kertaakaan kuullut (luennoilla) mitään uskontoon viittaavaa puoleen eikä vastaan.
Mä väitän että Helsingin Yliopisto on paikka, jossa tehdään paljon teoreettista tutkimusta, mutta toisaalta teorioita ei vahvisteta kokeellisesti. Esimerkiksi hiukkaskosmologit simuloi maailmankaikkeuden syntyä, mutta kyseisestä tapahtumasta on nykytiedon mukaan mahdoton saada mitään palautetta. Aalto-Yliopistossa ratkotaan käytännöllisiä ongelmia ja esimerkiksi jotain teknologista kokonaisuutta ei saa toimimaan testaamatta. Tästä johtuen Aallosta valmistuneet on keskimäärin nöyrempiä luonnon edessä. Siellä ymmärretään että omat teoriat voi mennä pieleen, koska luonto nöyryyttää.
Tästä johtuen Helsingin Yliopiston opiskelijoiden ego ja kaikkivoipaisuuden tunne paisuu paljon pahemmaksi. Ateismi tekee kauppansa, koska maailmankaikkeuden sattumalta syntyminenhän on jo selitetty ja elämä on yhtä kaunista teoriaa. Toisaalta näin on ollut aina historiassakin. Jo Antiikin Kreikassa oli loogisia maailmansyntyteorioita ja niihin uskottiin sokeasti. Teoriat on muuttuneet vuosisadasta ja paikasta toiseen ja todelisuudessa kukaan ei tiedä että mikä on totuus. Mistä me ihmiset, eläimet ja maapallo ollaan tänne tultu.
Ja nämä Helsingin Yliopiston tyypithän sitten opettaa koulussa luonnontieteitä siirtäen tätä ateistista maailmankuvaa lapsillemme.
Vaikka maailman syntyä ja kehitystä ei vielä täysin tiedetäkään ja paljon on vielä tutkimatta niin tämä ei tarkoita että opetuksen pitäisi olla jotain muuta kuin ateistista. Ateistisen vastakohta on teistinen ja haluaisin tietää että minkä uskonnon mukaista teististä tiedettä sinun mielestäsi lapsille pitäisi opettaa? Uskontoja kun on tuhansia ja taas tuhansia erilaisia.
Mutta pystytkö perustelemaan että miksi kouluopetuksen pitäisi olla ateistista? Ateistinen maailmankuva on vain yksi maailmankuva muiden joukossa. Se sisältää vain yhdenlaisen kuvauksen Jumalasta. Eli että Jumalaa ei ole olemassa. Jos sen todenperäisyyttä ei voi tieteellisesti todistaa, niin se on maailmankatsomuksellisena näkemyksenä samalla viivalla kaikkien muiden uskontojen kanssa eikä niiden yläpuolella. Eli toisin sanoen ateismi on vain yksi monista maailmankatsomuksista.
Uskontoja ei ole tuhansia. Uskomuksia on tuhansia. Jos näkee mustan kissan kävelevän tien yli, niin se tietää huonoa onnea. Tuo on esimerkki uskomuksesta. Uskonton on laajempi ja monimutkaisempi kokonaisuus, joka yleensä sisältää opin sekä käsityksen oikeasta ja väärästä yms. Maailmanuskontoja on vain muutamia kuten: hindulaisuus, budhismi, kristinusko ja islam.
Sen on ateistista koska emme elä teokratiassa. Piste.
Pahoittelen mutta tuo ei ole looginen argumentti. Samaa tyyliä kun että "asiat tehdään näin koska asiat tehdään näin"....
Kyllä se on. Se on hyvin looginen syy-seuraussuhde. Koska yhteiskuntamme on sekulaari, eli se ei siis perustu mihinkään uskontoon, emme myöskään koulussa opeta asioita minkän uskonnon käsitysten mukaan.
Koululaitoksemme ja tieteemme juuret ovat kristinuskossa. Ensimmäisen aapisemme eli ABC-kirian kirjoitti pappi (Mikael Agricola), kirkko aloitti säännöllisen lukuopetuksen Suomessa. Tieteellinen maailmankatsomus perustuu siihen tietoon, jota yliopistolaitos tuottaa. Katolinen kirkko perusti Euroopan ensimmäiset yliopistot (mm. Bologna). jne.
Kyllä mutta todellista tiedettä siitä tuli vasta valistuksen ajan vaikutuksesta kun uskonto alettiin enemmän ja enemmän erottaa muusta yhteiskunnasta ja tieteestä. Eli siis tajuttiin että todellisuuden selitykseksi ei tarvitakaan välttämättä mitään jumalaa. Tästä alkoi sekä tieteen että yhteiskunnan voimakas kehitys koska sitä eivät enää kahlinneet uskonnon kiveen hakatut käsitykset.
Höpöhöpö. Kyllä erilaisia kokeita tehtiin jo keskiajalla. Insinööritiedekin oli aivan huippua. Katso vaikka goottilaisia katedraaleja.
Tuossa on selkeitä virheitä. Tieteellinen vallankumous käynnistyi noin 1500-luvulta ja kiihtyi. Tiede oli vahvasti kristillistä vielä 1800-luvullakin. Tiedettä alkoi ensimmäisenä tehdä kristilliset munkit motivaationaan tutkia ja julkaista "jumalan työtä". Oikeastaan historiassa valtaosa suurista tiedemiehistä olivat uskonnollisia kreationistejä. Fakta on että tiede syntyi ja kehittyi pitkälle kristityssä Euroopassa.
Samaan aikaan ei-kristitty Aasia ja mm. Kiina eivät saaneet aikaan tieteellistä vallankumousta. Sitä ei myöskään tapahtunut Roomassa jne.
Lista kristityistä tiedemiehistä löytyy täältä.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Christians_in_science_and_technol…
Kuten Raamatussa sanotaan, niin Herrassa on kaikki viisauden ja tiedon aarteet.
Päivi Räsänen 😂😂🤣🤣😆😆
Hihhuli mikä hihhuli. Ne ei oo mitään kovin fiksuja koska rajoitettu maailmankuva yms
Jeesus sitä ja jeesus tätä. Ihmiset sen kirjan on kirjoittaneet. Ja maailmassa on joku 50 uskontoa ja toi sit on oikee😁
Pitäs oikeesti laitokseen sulkee kaikki harhoihinsa uskovat.
AatuAteisti kirjoitti:
Päivi Räsänen 😂😂🤣🤣😆😆
Hihhuli mikä hihhuli. Ne ei oo mitään kovin fiksuja koska rajoitettu maailmankuva yms
Jeesus sitä ja jeesus tätä. Ihmiset sen kirjan on kirjoittaneet. Ja maailmassa on joku 50 uskontoa ja toi sit on oikee😁Pitäs oikeesti laitokseen sulkee kaikki harhoihinsa uskovat.
Totta puhut muuten, mutta ei maailmassa ole 50 uskontoa, vaan yli 5000 on oikeampi määrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esko Valtaoja sanoi jossain kirjoistaan, ettei tieteilijöillä ole yksinkertaisesti aikaa lähteä osoittamaan kaikkia lentäviä spagettihirviöitä ja Zeuksia epätosiksi.
Oikeita asioitakin kun on niin paljon tutkimatta vielä tässä maailmassa.
Onhan tuokin selitys sille, miksi sitä tieteellistä todistusta Jumalan olemassaoloa vastaan ei vieläkään ole saatu. Vaan kyllä tosiasiassa on tehty valtavasti tiedettä, jossa on yritetty todistaa, että Jumalaa ei ole. Vaan ei ole onnistuttu.
tämä on sitä näpertelyä
Eikö ne papit just siellä roomassa homostele niitten pikkupoikien kanssa. Hieno uskonto!
Nauru uskovaisille kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esko Valtaoja sanoi jossain kirjoistaan, ettei tieteilijöillä ole yksinkertaisesti aikaa lähteä osoittamaan kaikkia lentäviä spagettihirviöitä ja Zeuksia epätosiksi.
Oikeita asioitakin kun on niin paljon tutkimatta vielä tässä maailmassa.
Onhan tuokin selitys sille, miksi sitä tieteellistä todistusta Jumalan olemassaoloa vastaan ei vieläkään ole saatu. Vaan kyllä tosiasiassa on tehty valtavasti tiedettä, jossa on yritetty todistaa, että Jumalaa ei ole. Vaan ei ole onnistuttu.
On helppoa todistaa, että tiettyjen uskontojen (kuten kristinusko) jumalaa ei voi olla olemassa, sillä Raamattu on täysin ristiriidassa itsensä ja todellisuuden kanssa. Joku ylimalkainen "jumala" on liian epäselvä käsite, joka pitäisi määritellä tarkasti, jotta sen voi alistaa loogiselle analyysillle.
No esitäppä se todistus vaikka tässä.
Nauru uskovaisille kirjoitti:
AatuAteisti kirjoitti:
Päivi Räsänen 😂😂🤣🤣😆😆
Hihhuli mikä hihhuli. Ne ei oo mitään kovin fiksuja koska rajoitettu maailmankuva yms
Jeesus sitä ja jeesus tätä. Ihmiset sen kirjan on kirjoittaneet. Ja maailmassa on joku 50 uskontoa ja toi sit on oikee😁Pitäs oikeesti laitokseen sulkee kaikki harhoihinsa uskovat.
Totta puhut muuten, mutta ei maailmassa ole 50 uskontoa, vaan yli 5000 on oikeampi määrä.
Maailmassa on vain muutama valtauskonto. Sekoitat tässä uskomukset ja uskonnon. Uskonto on laajempi kokonaisuus, kun taas uskomus voi olla vaikka että "tien yli kävellyt musta kissa tuotta epäonnea".
Sitäpaitsi mistä sinä tiedät että ateismi on oikeassa? Onko olemassa tieteellinen todistus sille, että Jumalaa ei ole olemassa. Olet ihan samalla viivalla eri uskovien kanssa. Et vaan itse ymmärrä sitä
Vierailija kirjoitti:
Nauru uskovaisille kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esko Valtaoja sanoi jossain kirjoistaan, ettei tieteilijöillä ole yksinkertaisesti aikaa lähteä osoittamaan kaikkia lentäviä spagettihirviöitä ja Zeuksia epätosiksi.
Oikeita asioitakin kun on niin paljon tutkimatta vielä tässä maailmassa.
Onhan tuokin selitys sille, miksi sitä tieteellistä todistusta Jumalan olemassaoloa vastaan ei vieläkään ole saatu. Vaan kyllä tosiasiassa on tehty valtavasti tiedettä, jossa on yritetty todistaa, että Jumalaa ei ole. Vaan ei ole onnistuttu.
On helppoa todistaa, että tiettyjen uskontojen (kuten kristinusko) jumalaa ei voi olla olemassa, sillä Raamattu on täysin ristiriidassa itsensä ja todellisuuden kanssa. Joku ylimalkainen "jumala" on liian epäselvä käsite, joka pitäisi määritellä tarkasti, jotta sen voi alistaa loogiselle analyysillle.
No esitäppä se todistus vaikka tässä.
Selvä. Kristinuskon ytimessä on usko siihen, että Jeesus on Jumala. Pyhä Kolminaisuus. Raamatussa Jeesus itse sanoo, että Isä on häntä suurempi. Jos kyseessä olisi niin, että Isä ja Poika on sama asia, niin suuruus olisi silloin YHTÄSUURI.
Lisäksi kristinuskoon kuuluu usko, että Jumala on kaikkitietävä. Raamatussa sanotaan, että Pojan paluun ajankohdan tietää VAIN Isä, Poika ei sitä tiedä. Näin ollen Jeesus ei ole kaikkitietävä Jumala. Tässä alkua, haluatko lisää? Näistä ristiriidoista johtuen tietyt adventisit ovat kääntyneet samaan uskoon kuin Jehovan Todistajat, jolloin vain Isä Jahve on Jumala ja Jeesus pelkkä poika.
Yhtä pöpipää on kuin nina mikkonen.
Nauru uskovaisille kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauru uskovaisille kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esko Valtaoja sanoi jossain kirjoistaan, ettei tieteilijöillä ole yksinkertaisesti aikaa lähteä osoittamaan kaikkia lentäviä spagettihirviöitä ja Zeuksia epätosiksi.
Oikeita asioitakin kun on niin paljon tutkimatta vielä tässä maailmassa.
Onhan tuokin selitys sille, miksi sitä tieteellistä todistusta Jumalan olemassaoloa vastaan ei vieläkään ole saatu. Vaan kyllä tosiasiassa on tehty valtavasti tiedettä, jossa on yritetty todistaa, että Jumalaa ei ole. Vaan ei ole onnistuttu.
On helppoa todistaa, että tiettyjen uskontojen (kuten kristinusko) jumalaa ei voi olla olemassa, sillä Raamattu on täysin ristiriidassa itsensä ja todellisuuden kanssa. Joku ylimalkainen "jumala" on liian epäselvä käsite, joka pitäisi määritellä tarkasti, jotta sen voi alistaa loogiselle analyysillle.
No esitäppä se todistus vaikka tässä.
Selvä. Kristinuskon ytimessä on usko siihen, että Jeesus on Jumala. Pyhä Kolminaisuus. Raamatussa Jeesus itse sanoo, että Isä on häntä suurempi. Jos kyseessä olisi niin, että Isä ja Poika on sama asia, niin suuruus olisi silloin YHTÄSUURI.
Lisäksi kristinuskoon kuuluu usko, että Jumala on kaikkitietävä. Raamatussa sanotaan, että Pojan paluun ajankohdan tietää VAIN Isä, Poika ei sitä tiedä. Näin ollen Jeesus ei ole kaikkitietävä Jumala. Tässä alkua, haluatko lisää? Näistä ristiriidoista johtuen tietyt adventisit ovat kääntyneet samaan uskoon kuin Jehovan Todistajat, jolloin vain Isä Jahve on Jumala ja Jeesus pelkkä poika.
Ihmisellä on yksi persoona. Kynällä on nolla persoonaa. Jumalalla on kolme persoonaa, joiden välillä vallitsee hierarkia. Siinä ei ole loogista ongelmaa, että kolmen eri persoonan välillä vallitsee hierarkia. Eli todistuksesi kumottu.
Oikeastaan sama vastaus käy noihin myöhempiin. Kiva kuitenkin kun olet kiinnostunut kolminaisuusopista.
Tuo on lähinnä sinun henkilökohtainen ongelma.
Jos Räsänen olisi sanonut jotain tuollaista homoista, saattaisi Toiviaisen syytteessä olla jotain järkeäkin.