Epätodellinen olo kylässä, kutsuttiinko mut vai tulinko väärään aikaan tms

Minulla on ystävä joka alkaa aina puuhastelemaan jotain omiaan tai riitelemään miehensä kanssa jos heille menee kylään, kutsuttuna tietenkin. Viimeksi alkoivat miehensä kanssa vaihtamaan olohuoneeseen järjestystä erimielisyyksien säestämänä tietenkin, leikin heidän lapsensa kanssa tunnin verran ja lähdin pois. Ennen nykyistä miestään vierailut olivat ihan normaaleja. En käy heillä enää, ystävän kanssa olemme kuitenkin ihan hyvissä väleissä, yleensä puhumme vain puhelimessa tai viestittellemme, puhelutkin niin ettei mies ole taustalla koko ajan vaatimassa huomiota itselleen. Ongelma tässä on mies, ei varmaan pidä minusta, eikä minua kyllä yhtään kiinnosta..

Myös meille kävi kerran näin kun puolituttu nainen kutsui minut ja mieheni kylään kiitoseksi siitä että olimme auttaneet häntä eräässä asiassa. Ei edes tehnyt kauheasti mieli mennä, mutta kohteliaisuuden takia ilmestyimme paikalle sovittuna aikana. Kävikin ilmi että hän oli autotallissa tekemässä jotakin hommia, eikä hän päässyt edes tervehtimään meitä vaan hänen miehensä kävi ovella sanomassa että hän onkin varattu eikä pääse juuri nyt. Hämmästyksen vallassa teimme sitten lähtöä pihalta pois. Kun mies oli laittanut ulko-oven kiinni nainen tulikin autotallista ulos eikä sanonut muuta kuin että hän on todella, todella pahoillaan tästä. Tulkitsimme asian niin että hän olisi halunnut kutsua meidät, mutta hänen miehensä ei. He kuuluvat eri uskontokuntaan ja saattaa olla että mies tämän takia ei halunnut enempää tuttavuutta.

Kutsuimme kaveripariskunnan kylään. Oli rapuaika joten söimme rapuja ja useita pulloja valkkaria.

He sitten kyselivät kylään vastavuoroisesti, kun oli kuulemma niin mukavaa.

Menimme sitten farkuissa ja niissä paremmissa paidoissa paikan päällä oikeaan aikaan. Pariskunta grillasi ulkona kiireisinä eikä pihalla ollut edes puutarhakalustoa, jossa olisi voinut istua. Seisoimme siinä sitten mukavia jutellen.

Kun salaatti, makkarat ja kyljkset olivat valmiita, kutsuttiin lapset syömään. Meidän lapsia tosin ei koska ovat jo aikuisia eli eivät olleet mukana.

Meille ei siis koko iltana tarjottu grilliruokaa ja makkaratkin jätettiin folion alle pihalle.

Isäntäväki harmitteli, että ei maita, että syövät sitten lähdettyämme "rauhassa".👍👍

Vierailija kirjoitti:

Kutsuimme kaveripariskunnan kylään. Oli rapuaika joten söimme rapuja ja useita pulloja valkkaria.

He sitten kyselivät kylään vastavuoroisesti, kun oli kuulemma niin mukavaa.

Menimme sitten farkuissa ja niissä paremmissa paidoissa paikan päällä oikeaan aikaan. Pariskunta grillasi ulkona kiireisinä eikä pihalla ollut edes puutarhakalustoa, jossa olisi voinut istua. Seisoimme siinä sitten mukavia jutellen.

Kun salaatti, makkarat ja kyljkset olivat valmiita, kutsuttiin lapset syömään. Meidän lapsia tosin ei koska ovat jo aikuisia eli eivät olleet mukana.

Meille ei siis koko iltana tarjottu grilliruokaa ja makkaratkin jätettiin folion alle pihalle.

Isäntäväki harmitteli, että ei maita, että syövät sitten lähdettyämme "rauhassa".👍👍

Tätä suomalaisten ja ruotsalaisten pihiyttä en tajua. Tulee mieleen, kun ala-asteella olin kylässä ja jäin kaverin huoneeseen odottamaan, kun kaveri meni syömään alakertaan perheensä kanssa ruuan. Noloa!

Siis, tämä muija korosti, että molemmat hoitaa vieraansa itse. Ymmärrän miehen karvaset kaverit tai muijan omat, mut vähän kunnioitusta vanhuksille. Erotkaa, ei tarvi palvella eikä olla kiltti kellekään. . Ja tää yks..Taidat olla just niitä tyyppejä, jotka yrittää nyt puolustella omaa pikkumaista käytöstään. Ja kuka tääl puhuu " tullut töistä", ilosesti moikkaa.. ihako varmasti niin?

Vierailija kirjoitti:

Meidät pyydettiin painokkaasti miehen sukulaisten mökille huitsin nevadaan.

Hirveästi meitä kuulemma odotettiin. Sit se mies istui mykkänä räpläämässä tietsikkaansa, kummallisesti perhe sattui syömään juuri silloin kun me ei oltu paikalla. Välillä kysyin mieheltäni että pyysikö ne meidät oikeasti tänne? - Joo, kyllä.

Tyypillistä oli että sit kun viikonloppu oli lusittu ja alettiin valmistautua viiden tunnin kotimatkaan, isäntäväki inspiroitui "mennäänkö hei veneellä ajelemaan?"

"Nyt on myöhäistä, me ollaan lähdössä pois."

"Ai jaa".

Kuvio oli tympeä ja omituinen. Vuoden aikana ehti unohtaa millaista siellä on. Opittiin viemään ruokaa reilusti mukana. Ne otettiin kiinnostuneena vastaan ja pantiin kaappeihin. Suurimman osan söivät itse.

Lopulta homma kärjistyi niin räikeäksi että sanoin että mä en enää tule. Saat mennä yksinäsi jos haluat, sun sukulaisia ne on. Mutta siitä tuli ihmettelyä ja murhetta vanhemman väen taholta.

En ole ikinä nähnyt moisia kitupiikkejä moukkia. Olen tottunut siihen että vieraita kestitään. Nämäkin kyllä söivät sujuvasti kun tulivat itse kylään. Ei tarvii enää näitä nähdä eikä kiinnosta pätkän vertaa miten elävät.

Tässä ei todellakaan ole kaikki, mutta antaa olla. Jos kyseinen perhe tämän lukee niin luultavasti tunnistavat itsensä jo tästäkin. Tai mistä mä tiedän - ehkä tämä on aivan tavallinen esimerkki keskisavolaisesta käytöksestä?

"Vanhemman väen" ihmettelyjen pelossako näitä kutsuja esitetään kerran toisensa jälkeen, ja sitten pitäisi rivien välistä lukea olevansa oikeasti epätoivottuja ja ottaa syntipukin viitta harteilleen kieltäytyessään, kuhan vaan "Meistä" ei pääse immeiset sanomaan? Hm, hm.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kutsuimme kaveripariskunnan kylään. Oli rapuaika joten söimme rapuja ja useita pulloja valkkaria.

He sitten kyselivät kylään vastavuoroisesti, kun oli kuulemma niin mukavaa.

Menimme sitten farkuissa ja niissä paremmissa paidoissa paikan päällä oikeaan aikaan. Pariskunta grillasi ulkona kiireisinä eikä pihalla ollut edes puutarhakalustoa, jossa olisi voinut istua. Seisoimme siinä sitten mukavia jutellen.

Kun salaatti, makkarat ja kyljkset olivat valmiita, kutsuttiin lapset syömään. Meidän lapsia tosin ei koska ovat jo aikuisia eli eivät olleet mukana.

Meille ei siis koko iltana tarjottu grilliruokaa ja makkaratkin jätettiin folion alle pihalle.

Isäntäväki harmitteli, että ei maita, että syövät sitten lähdettyämme "rauhassa".👍👍

Tätä suomalaisten ja ruotsalaisten pihiyttä en tajua. Tulee mieleen, kun ala-asteella olin kylässä ja jäin kaverin huoneeseen odottamaan, kun kaveri meni syömään alakertaan perheensä kanssa ruuan. Noloa!

Aivan! Unohtui mainita että seisoimme grillillä 2 tuntia ilman istuimia tai juotavaa.

En odota mitään kestitsemistä, mutta jos ei ole tarkoitus tarjota, niin minusta kiusallista grillata vieraiden aikana...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mies on toisinaan omituisen epäsosiaalinen vieraille. Hän on oikeasti hyvin lämmin ja pidetty henkilö, mutta varsinkin jos meillä käy minun sukulaisiani, mies saattaa olla ihan törppö. Nousee kahvipöydästä kesken kaiken ja menee makuuhuoneeseen sängylle lueskelemaan netistä uutisia. Ja sukulaiseni ovat aivan mukavia ja mieluisia vieraita, eivätkä käy usein. Tätä on tapahtunut useiden eri vieraiden kanssa.

Joudun noloon tilanteeseen, käyn vessareissulla sihisemässä että nyt tuut olohuoneeseen, ja vieraille selittelen jostain huonovointisuudesta. Mies ei itse näe mitään outoa käytöksessään.

Olen tulkinnut sen niin, että jotenkin hän taantuu siinä tilanteessa murkuksi, vetäytyy omaan huoneeseen. Vaikka on raavas nelikymppinen mies.

Mulla on yksi tuttavapariskunta, jossa mies käyttäytyy noin. Jostain syystä en ole koskaan kokenut sitä ongelmaksi, ehkä se jollekin muulle voisi olla. Eli jos olemme vaikka koko viikonlopun kylässä, paruskunnan mies saattaa jossain vaiheessa lukittautua yksin makkariin pariksi tunniksi. Mutta toisaalta, pariskunta pyytää aina uudelleen kylään varta vasten ja aina kun mies on seurassa, hän on mukava, puhelias ja seurallinen. Itse olen tulkinnut asian niin, että jossain vaiheessa hänelle vain tulee jokin aistiärsykkeiden kuormitus ja hän tarvitsee "nollauksen". Asia on mun mielestä ihan ok, se ei häiritse enkä edes koe sitä epäystävällisyytenä (vaimo jää aina "pitämään seuraa"). Ehkä tilanne olisi toinen, jos ilmapiiri olisin kireä tai kommunikointi ilkeää. Mutta koska ilmapiiri pysyy leppoisana, niin mun mielestä pienet omalaatuisudet ei riitä tekemää vierailusta epämiellyttävää.

Ihana, kun sanoitat sen noin hyvin ja ymmärrät! Itse olen juuri tällainen kuormittautuja ja kun sosiaalinen paristo loppuu, niin se loppuu. Toivon, että myös oma lähipiirini ymmärtäisi. Olen toki yrittänyt selittääkin ja uskon, että suurin osa ymmärtää. Yritän parhaani tsempata seurassa, mutta varsinkin pitkät usean yön vierailut saavat minut uupumaan :(

Meillä on yhdet sukulaiset jotka tulee aina tyyliin 45min liian ajoissa, asuvat parin kilsan päässä. Sama juttu jos ollaan menossa johonkin yhteisellä kyydillä, jos hakevat meidät tulevat tuntia ennen sovittua tai jos me haetaan ovat seisseet tien poskessa ikuisuudeen etukäteen ja vihaisia vaikka hyvin voitaisiin hakea heidät sisältä.

Heitä kohtelen kun ilmaa sen ajan kun ovat ajoissa, valmistelut itsellä aina menee puihin heidän takiaan muuten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kutsuimme kaveripariskunnan kylään. Oli rapuaika joten söimme rapuja ja useita pulloja valkkaria.

He sitten kyselivät kylään vastavuoroisesti, kun oli kuulemma niin mukavaa.

Menimme sitten farkuissa ja niissä paremmissa paidoissa paikan päällä oikeaan aikaan. Pariskunta grillasi ulkona kiireisinä eikä pihalla ollut edes puutarhakalustoa, jossa olisi voinut istua. Seisoimme siinä sitten mukavia jutellen.

Kun salaatti, makkarat ja kyljkset olivat valmiita, kutsuttiin lapset syömään. Meidän lapsia tosin ei koska ovat jo aikuisia eli eivät olleet mukana.

Meille ei siis koko iltana tarjottu grilliruokaa ja makkaratkin jätettiin folion alle pihalle.

Isäntäväki harmitteli, että ei maita, että syövät sitten lähdettyämme "rauhassa".👍👍

Tätä suomalaisten ja ruotsalaisten pihiyttä en tajua. Tulee mieleen, kun ala-asteella olin kylässä ja jäin kaverin huoneeseen odottamaan, kun kaveri meni syömään alakertaan perheensä kanssa ruuan. Noloa!

Minäkin jäin lapsena kyläillessä aina kaverin huoneeseen odottamaan, kun tämä kävi syömässä perheensä kanssa. En kyllä tosin silloin enkä nytkään ajattele, että tässä olisi ollut mitään outoa tai noloa. Miksi äitinsä olisi pitänyt ruokkia toisten lapsia? Toki yökyläreissulla sain ilta- ja aamupalaa, mutta jos olin koulun jälkeen arkena kylässä, en tietenkään tunkenut muiden pöytiin syömään.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on yhdet sukulaiset jotka tulee aina tyyliin 45min liian ajoissa, asuvat parin kilsan päässä. Sama juttu jos ollaan menossa johonkin yhteisellä kyydillä, jos hakevat meidät tulevat tuntia ennen sovittua tai jos me haetaan ovat seisseet tien poskessa ikuisuudeen etukäteen ja vihaisia vaikka hyvin voitaisiin hakea heidät sisältä.

Heitä kohtelen kun ilmaa sen ajan kun ovat ajoissa, valmistelut itsellä aina menee puihin heidän takiaan muuten.

Myöhästely on rasittavaa ja joiltakin kontrollinhalua, mutta niin on myös noinkin päin. Eli tullaan liian ajoissa ja sitten kiukutellaan ja näytetään nyrpeää naamaa, kun muut eivät ole valmiina.

Mulla oli tällainen kaveri, joka oli sovitusta ajasta aina lähes tunnin aikaisemmin sovitussa paikassa. Soitti aina, että nyt hän on täällä. Itse kauheassa kiireessä äkkiä bussiaikatauluja katsomaan ja lähes lentäen paikan päälle.

Näin jälkeenpäin ajatellen ei ollut minulta mitään järkeä "alistua" tuohon. No, ollaanpa taas vähän viisaampia.

Vierailija kirjoitti:

Kun olin lapsi, mentiin perheenä - sovittuna aikana, sovittuna päivänä - kylään äidin nuoruuden kaverin luokse, parin sadan kilometrin päähän. Aika oli ihan selkeästi sovittu, moneen kertaan varmistettu, kaveri oli vierailusta ilmeisen innoissaan, oli itse kutsunut katsomaan uutta kotiaan. No, kun saavuttiin paikalle, siellä ei ollut ketään kotona. Tai ainakaan kukaan ei tullut ovelle avaamaan. Autoakaan ei ollut pihassa. Ajateltiin, että ehkä tämä perhe oli lähtenyt pikaisesti hakemaan kaupasta jotain, tms. joten odoteltiin siellä pitkä tovi. Ketään ei ilmestynyt paikalle. Lopulta lähdettiin ravintolan kautta kotiinpäin ajamaan. Tämä oli aikana ennen kännyköitä, 90-luvun alussa, joten ei voitu tekstailla ja soitellakaan kyseiselle kaverille. Äiti kävi kyllä muistaakseni jostakin naapurista kysymässä, ovatko he tietoisia, onko tässä talossa kaikki ok kun eivät ole paikalla vaikka piti olla.

Omituisemmaksi juttu kävi vielä jälkeenpäin, kun kaveri katkaisi välit äitiini ilman mitään selitystä. Siis ei ollut kyse siitä, että kaveri olisi jotenkin selittämättömästi kad o n nut maan päältä; yhteisten tuttavien mukaan hänellä meni ihan hyvin, ja on tietääkseni edelleenkin el o s sa. Eikä ole kyse siitä, että äitini olisi jotenkin suuttunut turhasta reissusta. Kuulin itse vieressä, kun äiti yritti ihmeissään soitella illalla kaverille, että onko kaikki ok. Mies vastasi puhelimeen, nainen ei suostunut tulemaan puhelimeen. Äiti yritti vielä monta kertaa soittaa myöhemmin ja lähetti kaverille kirjeenkin. Ei mitään vastausta. Lopulta äitini luovutti. Kyllä sen tajuaa, kun ei toinen halua enää pitää yhteyttä.

En kyllä ole ikinä keksinyt, mitä tuossa oikein tapahtui.

Veikkaan että tässä tais olla aikuisilla menneet sängyt vähän sekaisin jossain kohtaa.

Vierailija kirjoitti:

Ystävän vaimo on kotioloissa niin raskasta seuraa, että on kaikille parempi ettei heillä vierailla. Ystävä on rento, joviaali ja vieraanvarainen, ollaan tunnettu 30 vuotta lapsuudesta asti, paljon on koettu yhdessä. Vaimo ihan mukava, mutta siivousneurootikko.

Viimeisen kerran kun erehdyin heille illanistujaisiin, jossa siis oli muitakin, niin vaimo kulki kulki siivoushanskat päällä rätti kädessään pyyhkimässä murusia, siirteli sohvapöydällä vieraiden astioita ja laseja oman mielensä mukaan geometriseen järjestykseen, kävi pesemässä vessan, hanat ja ovenkahvat aina kun joku käytti kylppäriä. Yhdessä kohtaa imuroikin, ja joka välissä täytti tiskikonetta tai kuurasi astioita. Hieman oli vaikeaa jutella kuulumisia kun vähän väliä kahdenkeskeisiinkin tilanteeseen tunki vaimo siivoamaan.

Ja mikä pahinta, vitsin varjolla mainitsi useampaan otteeseen että kivahan se on vieraita saada, mutta on tässä hommaa. Muutamat vieraat toivat tuliaisiksi itse tekemiään ruokia, nämä vaimo kohteliaasti siirsi jääkaappiin ja antoi takaisin kun vieraat lähtivät 😀

Vieraita oli siis kahdeksan kappaletta, kaikki isännän jo pitkään tunteneita; muutama pariskunta ja muutama perheensä kotiin jättänyt mies. Kaikki koki olevansa illan vain vaivaksi. Lähdettiin siitä sitten jatkoille baariin ja todettiin kaikki kollektiivisesti, että Ollin ja Leenan juhliin ei mennä enää ikinä.

Kuulostaa siltä, että Leenalla voisi olla autismin kirjon häiriö, eikä hän varmaan ole kettuillaakseen tuollainen vaan todennäköisesti yritti aidosti olla kohtelias :)

Suomalaiset voisi käydä käytöskoulun, sekä vieraana olemiseen, että vieraiden kutsumiseen liittyvät tavat voisi opetella, edes alkeet. 

On noita outoja tilanteita tullut molemmin päin. Itse vieraana ollessa tai vieraita kotiin kutsuessa.

Yleensä käytös on noilla ihmisillä muutenkin töksöä ja itsekästä, mutta pitää tavata kun ovat sukua.

Yksi sukulaisporukka puhuu toinen toistensa päälle koko ajan, se on yhtä huutosekamelskaa, johon omat sanat ei mahdu väliin. Kaikki selittää samaa asiaa yhtä aikaa eri sanoin. Ja ne ovat kaikki kateellisia pienestäkin. 

Tsitt kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystävän vaimo on kotioloissa niin raskasta seuraa, että on kaikille parempi ettei heillä vierailla. Ystävä on rento, joviaali ja vieraanvarainen, ollaan tunnettu 30 vuotta lapsuudesta asti, paljon on koettu yhdessä. Vaimo ihan mukava, mutta siivousneurootikko.

Viimeisen kerran kun erehdyin heille illanistujaisiin, jossa siis oli muitakin, niin vaimo kulki kulki siivoushanskat päällä rätti kädessään pyyhkimässä murusia, siirteli sohvapöydällä vieraiden astioita ja laseja oman mielensä mukaan geometriseen järjestykseen, kävi pesemässä vessan, hanat ja ovenkahvat aina kun joku käytti kylppäriä. Yhdessä kohtaa imuroikin, ja joka välissä täytti tiskikonetta tai kuurasi astioita. Hieman oli vaikeaa jutella kuulumisia kun vähän väliä kahdenkeskeisiinkin tilanteeseen tunki vaimo siivoamaan.

Ja mikä pahinta, vitsin varjolla mainitsi useampaan otteeseen että kivahan se on vieraita saada, mutta on tässä hommaa. Muutamat vieraat toivat tuliaisiksi itse tekemiään ruokia, nämä vaimo kohteliaasti siirsi jääkaappiin ja antoi takaisin kun vieraat lähtivät 😀

Vieraita oli siis kahdeksan kappaletta, kaikki isännän jo pitkään tunteneita; muutama pariskunta ja muutama perheensä kotiin jättänyt mies. Kaikki koki olevansa illan vain vaivaksi. Lähdettiin siitä sitten jatkoille baariin ja todettiin kaikki kollektiivisesti, että Ollin ja Leenan juhliin ei mennä enää ikinä.

Kuulostaa siltä, että Leenalla voisi olla autismin kirjon häiriö, eikä hän varmaan ole kettuillaakseen tuollainen vaan todennäköisesti yritti aidosti olla kohtelias :)

Pakkoneuroottisuudelta minusta vaikuttaa. Pöpökammo.

Vierailija kirjoitti:

Minä olin kerran kylässä sukulaisperheen luona ja käsitykseni mukaan minut oli kutsuttu sinne juuri silloin kuin minä sinne meni. Minut kyllä päästettiin heidän kotiin sisään mutta koko sinä aikana kun minä siellä olin niin minuun ei muuten reagoitu mitenkään kun minä olin siellä ja minulle ei sanottu mitään eikä vastattu minulle mitään kun yritin puhua heidän kanssaan. Kaikki heidän perheessään olivat kuin minua ei olisi ollut olemassa heidän luonaan eikä minulle tarjottu mitään. Noin puoli tuntia siellä olin ja sitten sanoin lähteväni kotiin mutta siihenkään ei reagoitu mitenkään eikä siihen kun minä lähdin sieltä. Kotoa tarkistin kännykästäni että olin siellä oikeaan aikaan jolloin minut oli sinne kutsuttu koska minulle oltiin lähetetty teksiviesti jossa minut kutsuttiin kylään ja olin vastanut viestiin että voin tulla heille silloin he viestissä kysyivät että voinko tulla käymään. Päivä ja kellonaika oli oikein samoin kuin perhe jonka luona kävin mutta he jatkoivat omia touhujaan kuin minua ei olisi ollut olemassa. Kaiken lisäksi he soittivat minulle myöhemmin että miksi en ollut tullut heille kylään vaikka olin luvannut tulla. Tuli kyllä sellainen omituinen olo että vielä yhä ihmettelen vuosien jälkeen että mistä tässä on oikein kyse.

Tää vaikuttaa jo yliluonnolliselta kokemukselta. Niin kuin he eivät olisi nähneet ja kuulleet sinua lainkaan. Aika pelottavaa. Sanoitko, että miten niin en tullut?

Mikäli huomaa ettei oo tervetullut niin lähtee ulos. Eipä oo vielä tullut elämässä sellaista tilannetta. 

Asuin rivitalossa ja olin ystävystynyt seinänaapureina asuvan perheen kanssa. Heille syntyi vauva, ja samana päivänä perheen isä kävi soittamassa ovikelloani ja kutsumassa minut kotiinsa varpajaisiin. Ilahduin kutsusta ja lupasin mennä. Tämä isä sitten vielä loppukaneetiksi huikkasi, että kun tulet niin voisitko ennen sitä käydä ostamassa jäätelöä ja tuoda tullessasi (kauppaan oli 1 - 1,5 km matkaa eikä ko. isällä ollut ajokorttia).

Menin varpajaisiin, ojensin ostamani jäätelön, tervehdin muita vieraita. Istuin vapaana olevaan tuoliin, ja sitten tämä isä sanoikin: "Nyt sinä voit lähteä." Eli minut oli "kutsuttu" pelkästään siksi, että tarvittiin jäätelöntuoja. Läksin pois erittäin kettuuntuneena. 

Itselleni olisi ollut täysin ok, jos minulta olisi pyydetty palvelusta eli olisi pyydetty, että voisinko auttaa hakemalla jäätelöä varpajaisvieraille. Mielelläni olisin auttanut. Mutta "kutsu" ja käsky lähteä pois oli törkeää.

Vierailija kirjoitti:

Asuin rivitalossa ja olin ystävystynyt seinänaapureina asuvan perheen kanssa. Heille syntyi vauva, ja samana päivänä perheen isä kävi soittamassa ovikelloani ja kutsumassa minut kotiinsa varpajaisiin. Ilahduin kutsusta ja lupasin mennä. Tämä isä sitten vielä loppukaneetiksi huikkasi, että kun tulet niin voisitko ennen sitä käydä ostamassa jäätelöä ja tuoda tullessasi (kauppaan oli 1 - 1,5 km matkaa eikä ko. isällä ollut ajokorttia).

Menin varpajaisiin, ojensin ostamani jäätelön, tervehdin muita vieraita. Istuin vapaana olevaan tuoliin, ja sitten tämä isä sanoikin: "Nyt sinä voit lähteä." Eli minut oli "kutsuttu" pelkästään siksi, että tarvittiin jäätelöntuoja. Läksin pois erittäin kettuuntuneena. 

Itselleni olisi ollut täysin ok, jos minulta olisi pyydetty palvelusta eli olisi pyydetty, että voisinko auttaa hakemalla jäätelöä varpajaisvieraille. Mielelläni olisin auttanut. Mutta "kutsu" ja käsky lähteä pois oli törkeää.

Meillä tapahtui samanlainen juttu, siis itselleni ja miehelleni. Meidät kutsuttiin yhden naapurin synttärijuhliin ja hän sitten paria tuntia ennen juhlien alkua että josko voitaisiin tuoda laatikollinen mansikoita, pullo kallista viskiä ja kuohuviiniä pari pulloa tullessamme. No, hiukan ihmeteltiin sitä kun oltiin jo puhuttu naapurin kanssa että annetaan rahaa hänen "synttäri rahastoon" juhlissa,mutta haettiin se viiden kilon laatikko mansikoita sekä kuoharit ja viski. Kun päästiin hänen luo ja laitettiin ostokset alas ja istuimme, niin tää nainen otti sen rahakuoren/kortin ja silleen tylsistyneenä totesi että "voitte lähteä" ja mulla loksahti oikein suu auki siinä, mutta mies sitten sanoi että "anteeksi mitä? sähän meidät kutsuit ja piti vielä antaa satanen synttärirahaa kun pyysit rahastoon rahaa" ja tää akka kehtasi väittää ei ollut tarkoittanut kutsua meitä, ja siinä kohtaa mun sananvalmis mies nappasi sen setelikuoren hänen näpeistään ja nappasi sen pullokassin myös ja lähti, sanoen että et kyl saa näitäkään sitten. Itse otin mansikat ja lähdin perässä ja kuultiin kun tää naapuri raivosi meille siellä että pilattiin hänen juhlansa. Jos ei ollut tarkoitus kutsua meitä niin miksi sitten pyysi hakea kalliita alkoholeja ym? Jälkeenpäin kuultiin että teki saman tempun neljälle muulle naapurille ja heidän kumppaneilleen.

Vierailija kirjoitti:

Osalla käytös menee vähän junttiudenkin piikkiin. Jos vieraita kutsutaan, pitäisi ymmärtää laittaa edes pientä tarjottavaa ja jutella mukavia.

Mulle kävi viime kesänä niin, että kaveri pyysi mua seuraksi mökilleen. Lähdin mielelläni mukaan. Lopputulos oli se, että hän vain makasi sohvalla ja katseli telkkaria. Minä hoidin ruoan laittamisen pöytään ja siivosin syömisen jälkeen vermeet pois, koska tällä kaverilla oli kiire takas makaamaan sohvalle telkkarin eteen.

Oli kyllä niin tylsä ja passiivinen viikonloppu. Hänellä kuulemma oli mukavaa, kun tulin mukaan. Ja kyse siis keski-ikäisestä naisesta. Toki tuollainen olisi mieheltäkin tökeröä käytöstä.

Ei tuo vaikuttanut meidän kaveruuteen mitenkään, paitsi päätin jättää mökkeilyt väliin hänen kanssaan, jos muita ei ole tulossa mukaan.

Joo tää telkkarin priorisoiminen kun joku on kylässä on kyllä hämmentävää. Yksi kaveri saattaa pyytää kylään, ja kesken kaiken pitää alkaa vahtaamaan jotain ohjelmaa. Tulee kyllä aina vähän hölmö olo että kaivataanko seuraani ollenkaan ja itse tylsistyn kuoliaaksi kun ei voi mitään puhua jonkun tosi-tv:n aikana. Tietää kyllä että itseäni ei ne ohjelmat kiinnosta. Voisi suoraan ehdottaa parempaa aikaa.