Epätodellinen olo kylässä, kutsuttiinko mut vai tulinko väärään aikaan tms

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin tuntuu siltä, että tällainen käytös on nykyään todella yleistä aikaisemmin hyviä ystäviä kohtaan. Selittämätön mykkäkoulu ja mökötys, mutta kuitenkin halutaan tavata. Parin kaverin kohdalla tällaista joskus ollut ja sitten en jaksanut enää. Muillakin tuttavilla ollut tällaista.

Joo, kummallista on, että juuri ne jotka suurin piirtein vinkuvat kyläilemään luokseen ja haluavat järjestää tapaamisia ovat noita tuuliviirejä.

Miehen sisko on juuri tuollainen. Pyytää yökylään kotiinsa ja järjestää kaikenlaista yhteistä menoa ja koskaan ei tiedä mitä sieltä tulee. Mykkäkoulua, mökötystä, tiuskimista vai suoranaista vittuilua. Minulla meni 20 vuotta tajuta, että kannattaa vaan kieltäytyä kauniisti kaikista kutsuista. 😁 Eli en enää mene kylään tai lähde yhteiselle lomareissulle, vaikka kuinka pyydetään.

Ja sitä en voi ymmärtää, miksi ei voi sanoa, että on vaikkapa huono päivä tai väsynyt, eikä jaksa seurustella. Yritän itse sanoa ihmisille, jos minulla on huono päivä, ettei tule väärinkäsityksiä ja jos pinnani on kireällä, se ei johdu heistä.

Anoppi kutsui joulupäivänä kahville tiettynä kellonaikana. Hän tietää, että lapsi nukkuu päiväunia vielä silloin, mutta ei piittaa. Sanoimme ( kuten joka ikinen kerta muutenkin) että tulemme, kun lapsi herää. Kun saavuimme paikalle, niin kaikki olivat juoneet jo kahvit. Näin tapahtuu melko usein. En ymmärrä, miksi kutsu on aina vähän ennen kuin lapsi herää. Anoppi tietää tasan tarkkaan milloin lapsi herää. Ja kyse oli vielä joulupäivästä, jolloin olisi ollut kohteliasta odottaa meitäkin paikalle. Miehen yksi sisarus toimii samalla tavalla. Kahvit juodaan samaan kellonaikaan kuin anoppilassa eli juuri vähän ennen lapsemme heräämistä. Hänen luo mentäessä istumme myös kahvipöydässä keskenämme. Seuraavalla kerralla emme juo kahveja kummassakaan paikassa. Meitä ei huomioida joten miksipä mekään sen koommin.

Vierailija kirjoitti:

Mun serkku.

Kun menin ihan kutsuttuna kylään, mitään ei tarjota. Jos haluun kupin kahvia, sen keitän itse, muuta ei ole tarjolla. Mutta huokailee kyllä, kun on niin kova leipomaan kaikkea hyvää ja päivittää faceen hienoja kattauksia ja monenmoisia leipomuksia kun tuli kaveri kylään. 

Mutta mun kodalla puhdas pöytä. Aina. 

Mitäs jos kommentoisit tästä sen hienoon kattauspostaukseen. Sen yhden kerran.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ihan tuollaista käynyt, oudolta kuulostaa. Kerran menimme synttäreille kutsussa ilmoitettuna ajankohtana ja olimme ensimmäiset vieraat. Isäntä ja emäntä häipyivät heti oven avaamisen jälkeen keittiöön ja jättivät meidät eteiseen pällistelemään, mutta tähän oli selvä syy: heillä oli tarjoilut vielä ihan vaiheessa, vaikka he eivät sitä suoraan sanoneetkaan ja toimivat siinä minusta vähän tökerösti. Mutta myöhemmin juttu luisti kyllä ihan tavallisesti.

Ap, tunnetko hyvin tuon emännän eli tiedätkö, oliko nuiva käytös hänelle ominaista? Ehkä hän odotti, että olisit tuonut jotain kahvipöytään, kun puhelimessa heti otti esille tarjottavat? Tai ehkä hänelle oli sattunut jokin akuutti harmistus (esim. riita kaverin/sukulaisen kanssa puhelimessa tai oli tullut ilmi jokin iso rahanmeno) juuri ennen kuin tulitte eikä hän ehtinyt/ilennyt enää ilmoittaa teille, että älkää tulkokaan.

Tällaiset etuajassa tulijat vituttaa!

Kerran eräs vieras tuli 40min aikaisemmin H-hetkeä. Koira oli oksennelut pitkin taloa ja siivouksessa oli mennyt aikaa.

Olin vielä suihkussa. Luulis kuitenkin, että suihkussa saa rauhassa käydä vielä reilusti ennen kemuja.

Vähän voisi miettiä kuinka aikaisin sinne kylään mennään. Isäntäväki saattaa tosiaan olla vielä järjestelmässä kemuja. Joku 5-10min aikaisemmin on OK, mutta 40min niin HUHU HUH.

Tämä.

Jotkut tulee puolikin tuntia / tunti aiemmin.

Tuo on epäkohteliasta. Varsinkin kun ei ole mistään pitkänmatkan tulijoista kyse!

Se on todella täysin käytöstapojen vastaista. Niinkuin tuolla jo aiemmin todettiin, hyviin käytöstapoihin kuuluu saapua 5-15 min kutsussa mainitun ajan jälkeen. Eli jos kutsu on klo 13.00, niin vieraat saapuvat 13.05 - 13.15 välisenä aikana. Kaikki muu on moukkamaista, paitsi jos on jokin pakottava syy (esim auton rikkoutuminen viime hetkellä, kolari) ja ilmoittaa heti myöhästyvänsä tästä syystä.

Eikö tuo riipu vähän juhlan luonteesta? Jos menisin klo 13 alkaviksi merkittyihin häihin, odottaisin kyllä häämarssin pärähtävän soimaan silloin ja vieraiden olisi suotavaa olla jo penkissä. Samoin ristiäisissä veikkaisin papin olevan asemissa jo tuohon aikaan, hautajaisiinkin menisin mielelläni hyvissä ajoin.

Oikeastaan tuon viivyttelyn olettaisin koskevan ilman "ulkopuolista" ohjelmanumeroa olevia juhlia tai illanistujaisia.

Vierailija kirjoitti:

Voisiko Ap olla mahdollista, että heti vierailulle mentyänne satuit sanomaan jotain sellaista, mistä emäntä möksähti, vaikket itse edes huomannut sanoneesi mitään loukkaavaa?

Mulle kävi tässä kerran esim. niin, että kun meillä oli kylässä ystäväni, joka on pikkuhiljaa tarkoituksella kasvattanut pitempiä hiuksia, niin satuin heittämään,  että hän voisi tasata hiustensa latvoja - niissä oli "kieleke" keskellä selkää ja laidoilta hiukset olivat lyhyemmät. Vaihdoin siinä jo toiseen puheenaiheeseen, kun huomasin jäätävän hiljaisuuden. Sitten hän tiuski minulle jotain ympäripyöreää ja lähti tiehensä. Mun täytyi kelata jonkin aikaa, ennen kuin tajusin, että kyse saattoi olla tuosta hiusasiasta. Minulla on pitkät hiukset ja ilmeisesti hän oli kokenut, että en halua hänen saavan kasvatettua yhtä pitkiä hiuksia, vaikka en tosiaankaan ollut ajatellut niin! Koska olemme hyviä ystäviä, soitin hänelle heti ja kysyin suoraan, oliko kyse ollut tuosta. Kyllä oli!! Saimme sovittua ja asialle on virnuiltu monesti sittemmin :D

Joo, toki käytökseni voidaan nähdä moukkamaisena, kun sanoin toisen hiuksista vaikkei mielipidettäni oltu kysytty! En nyt kuitenkaan mitenkään rumasti sanonut, ja toisaalta tämä ystävänikin on sanonut mulle vaikka mitä - kuten sanottu, ollaan hyviä ystäviä ja se kestää sellaisenkin, että nostetaan kissa pöydälle ja käydään läpi epäselviksi jääneet asiat :) Pointtini oli se, että joskus sitä saattaa sanoa sellaista, minkä ei itse tajuakaan loukkaavan toista, kun mitään loukkaamista ei ole kerta kaikkiaan tarkoittanut!

Mielenkiintoista, että minua vieläkin yritetään syyllistää tuosta aloituksessani kertomastani tilanteesta. Ei, en sanonut mitään tökeröä tälle naiselle. Kuten jo kerroin, olin tottunut näihin naapurustomme kotiäitien yhteisiin tapaamisiin, enkä ole mikään epäkohtelias tai törppö ihminen. Ja jos olisin sanonut jotain ikävää tälle naiselle, olisi hän voinut sanoa siitä minulle sen sijaan, että arveli lähtemiseni liittyvän siihen "ettei ollut heti tarjottavaa". Tarjottavan perässä en heille mennyt vaan seuran, jota ei ollutkaan. Toistan: ensimmäistä kertaa olin heillä. 

Itse kyllä tarjosin aina sitä mitä talossa oli, kun naapurien tuttavat tulivat käymään lastensa kanssa. Ne oli rentoja, mukavia hetkiä. Yleensä pienten lasten äidit haluavat jutella toistensa kanssa, kun päivät pitkät ovat kotona lastensa kanssa.

Tämä oli kuin mykkäelokuvasta tämä keissi. Huomasin myöhemmin, ettei tällä naisella ollut muutenkaan oikein käytöstapoja.

Vierailija kirjoitti:

Meillä taas kävi niinpäin, että sinänsä mukavat ja toivotut vieraat ei vaan osanneet lähteä kotiinsa. Vierailu jatkui ja jatkui, tarinaa tuli ja ilta kääntyi yöksi. Meillä seuraavana päivänä aikainen töihinmeno, ois pitänyt nukkumaankin mennä. Vieraat sen verran etäisempiä, että ei voinut oikein sanoakaan, että lähtekää jo. Helpotus oli, kun viimein läksivät!

Minulle kävi kanssa näin. Sovimme kaverini kanssa, että tulee kylään. Ajattelin, että sellainen max 4h vierailu, koska vaikka hänellä on lomapäivä, minulla on vielä työpäivä edessä ja teen töitä etänä. Kaverini olikin sitten ajatellut, että hän on koko päivän minun luona, tyyliin 10h. En ollut osannut varautua edes kunnon tarjottavilla, tuossa ajassa pitäisi jo syödä ihan kunnon ateria. Jouduin välillä jo pahoittelemaan, että pitää vastata työsähköposteihin ja Slack-viesteihin tässä seurustelun lomassa. Mietin jo, että onko hän tietämättäni ajatellut jäävänsä yöksi. Tuli kuitenkin vain 20km päästä.

Tämän vierailun jälkeen hän ei enää tullut kylään ja ystävyyskin katkesi. Varmaan koki, ettei ole tervetullut. Minulle oli ehdottomasti tervetullut, mutta ajankohta niin huono, ettei voi jäädä asumaan koko päiväksi.

Vierailija kirjoitti:

Apua olenkohan mä tuo sisko... voisin olla. Vähän menee eri tavalla sukulaisuuskuviot mutta muuten täsmää. Tuo miehen hekottelu olkkarissa kun ite on tehnyt aivan kaiken ja siinä vaiheessa kun on vieraat tulleet ja lapset roikkuu puntissa siellä keittiössä missä hiki virraten puurtaa niin mies, hän tosiaan hekottaa olkkarissa kädet niskan takana ja jalat reteästi levällään. Totesin jossain vaiheessa saman kuin sinä että vihaan tätä asetelmaa ja haluan lopettaa kaikki vierailut meillä. Mulla menee tyyliin viikko kun se lössi tulee passattavaksi. Eka suunnittelu, siivous, kaupasta kaikki tarjoilujen raahaamiset, niiden laitto, samana päivänä kattaus, viimeistelysiivous, kaikki esillepano, lapset kirkuu ja sotkee perässä, väki ryntää sisään ja om kaaosta, äkkiä loput ruuat esille, hiki virtaa ja lapsi rääkyy jalassa. Kukaan ei tietenkään auta tai katso lasten perään tai osoita olevansa lapsista edes kiinnostunut. Keskenään räpätetään vaikka olisi sen lapsen synttärit. Ja mies, se hekottaa olohuoneessa sukulaistensa kanssa ja ainoa lause jonka kuulen illan aikana oli kivahdus Mitä sä oot noin kireenä. No mieti sitä. Luojan kiitos korona lopetti tämän hulluuden. Ei ikinä enää. Vihasin sitä roolia yli kaiken. Kiitos korona että tämä on nyt loppu.

Vierailija kirjoitti:

Minä en oikein tiedä mistä se johtuu, mutta joka kerta, kun mennään miehen siskon luo esimerkiksi lapsen synttäreille, kutsuttuna joulupöytään tms., niin on todella vaivautunut tunnelma ja tulee todella sellainen epätoivottu olo. Ollaan oltu jo vuosia yhdessä eikä koskaan ole ollut mitään riitoja ja mieheni ja siskonsa kyllä ovat paljonkin tekemisissä ja hyvissä väleissä. Sitten, kun sinne mennään on sisko otsa kurtussa, tiuskii lapsille, ei halua keskustella... Toisaalta olen ymmärtänyt, ettei heillä ehkä mene kovin hyvin miehensä kanssa ja hänelle kaatuu aina se suurin vastuu kaikesta, kun miehensä vaan nauraa hekottaa olohuoneessa eikä seuraa yhtään mitä lapsensa tekevät eikä ole edes keittiössä apuna. Etenkin, jos miehensä äiti on siellä paikalla, niin tunnelma on sähköinen.

Eli sinänsä siis kyllä ymmärrän, että siskoa saattaa ihan aidosti v*****aa, mutta en tiedä olisiko sitten vaan helpompaa, etteivät sitten kutsuisi vieraita, jos se on niin vastenmielistä eikä se tunnu yhtään luontevalta ja mukavalta...

Äläkä suostu enää jatkossa tuohon piikapassaajarooliin. Ei vaikka olisit tehnyt sitä jo vuosikymmeniä. Ihmiset käyttävät meitä hyväkseen tasan niin paljon kuin sallimme sen. Ei ole sinun vastuullasi kestitä kaikkia niska limassa, kun mies heittäytyy lapseksi.

Jos siitä menee naama nurin miehelläsi tai vierailla, niin se on voi voi. Moukkia koko lössi siinä tapauksessa.

Miksihän edes oletetaan että samalle paikkakunnalle tulevien pitäisi tulla vierailulle serkulle, tädille tai muulle sukulaiselle?

Me ollaan lopetettu lomistamme kertominen, koska joka paikassa tai lähistöllä asuu joku Sukulainen, joka tuntuu olettavan että tullaan pistäytymään. Jos emme tule, nousee älytön möykkä enkä kyllä jaksa alkaa kellekään perustelemaan, miksi ei nyt tultu. Ei pidä ymmärtää väärin, tykkään kyllä suvustani kuten mieskin omastaan, mutta lomailemme perheen kesken keskimäärin kahdesti vuodessa. Silloin teemme mieluusti muuta, kuin sukuloimme ja jätämme sukulaisvisiitit toisiin kertoihin.

Mulle olisi myös aivan fine, vaikka täällä päin lomaileva suku ei tulisikaan meille, vaikka siis totta kai heitä on kiva nähdä. Mutta en millään tavoin oleta että tulisivat.

Joskus on sitten siitäkin suututtu, tai tykätty huonoa, että ollaan oltu lomalla tms. menossa, kun tänne on tullut joku jostain kauempaa. Kun kyseessä on ihminen, jonka kanssa muutoin tuskin ollaan tekemisissä, niin ei kyllä tee mieli panostaa ja lykätä jotain oikeasti tärkeää asiaa tämän edelle.

Osaisiko joku kertoa, mikä tässä ajattelussa, että "sukulaisen paikkakunnalle" mennessä on pakko kyläillä siellä, oikein on se juttu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olimme aika nuoria ja silloisen kumppanini kaverit eivät pitäneet minusta.

Toin joihinkin juhliin tuliaisiksi viinipullon, tarjolla oli muutakin juotavaa.

Odotin, että niistä (avatuista) viineistä olisi saanut lasillisen, isäntä avasi myös minun tuomani pullon.

Velmuili siinä vaan, että punaviinin pitää antaa hapettua.. pitää antaa hapettua..

Ei sitten suostunut antamaan minulle lasillista, vaikka pöydällä oli avattuja pulloja vieraita varten.

Eksäni sähisi korvanjuuressa, että tossa vieressä on alepa!!! Hae omat juomat!!!

Sanoin kyllä siihen, että olisin sen tuomani viinin voinut ihan itsellänikin pitää.

Ihan outoa porukkaa ja kiusallinen tunnelma. En jatkossa enää osallistunut tämän porukan juhliin ja kuulemma aina ihmettelivät että olis nyt kiva et se "Laurakin" tulis et missäs se on!

Just tuota en tajua, että on joku ihminen kenestä selkeestikään ei pidetä, niin sitten silti kutsutaan ja ihmetellään kun ei tule paikalle.

Ei ole pakko kutsua ketään, ketä ei halua.

Vähän sama kokemus itselläni yhden exän kavereiden bileissä. Vietiin viemisinä viinipullo ja jotain suklaata. Siinä katselin, kun talon isäntä tarjoili erilaisia drinksuja ja antoi silloiselle miehellenikin, muttei minulle. Eikä ollut kyse siitä, että tarjoili vaan miehille, kun naisillekin kiikutti laseja. Ehkä olin typerä, kun en saanut suutani auki, että tekisitkö minullekin, mutta en vaan kehdannut, kun muille tarjottiin ihan pyytämättä. Muutenkin sain noissa karkeloissa istuskella itsekseni ja jos menin tekemään tuttavuutta, niin ei minulle sen kummemmin puhuttu ja tyyliin haluttiin minut pois läheltä, että saadaan juoruta ja supista insidejuttujaan. Exäni ei tehnyt elettäkään, että olisi ottanut minua mukaan mihinkään keskusteluihin, vaan ramppasi muiden miesten kanssa tupakalla ja saunomassa.

Ikävä tilanne ollut :( Meillä kumpikin kutsuu vain omat kaverinsa, ei heidän puolisojaan, jos kaverinsa kanssa haluaa saunoa, tai viettää iltaa. toinen meistä voi sitten osallistua, tai olla osallistumatta.

Tämä siksi, että en halua nakittua viihdyttämään minulle tuntematonta, mahdollisesti jopa todella tylsää miehen kaverin kumppania koko illaksi.

Vaikka miten muka ollaan kaikki siinä yhdessä, niin kyllä se vain lopulta aina niin menee että miehillä, jotka ovat kavereita keskenään on omat jutut, ja saunaankin menevät kahdetaan, ja siitä sitten jäähylle, ja taas saunaan, ja tätä pakostakin kestää aika kauan, kun oikein ajan kanssa löylytellään! Me naiset sitten värkkäämme pikkupurtavaa, ja juttelemme resepteistä tai muusta mikä kiinostaa tätä miehen kaverin puolisoa, (mutta ei minua) koska olen kuitenkin se vierailun emäntä, niin on kohteliasta ottaa puoliso hyvin huomioon. 

Nuo ovat minulle niin raskaita illanviettoja että olen kieltäytynyt. Jotain napinaa on ollut että miksei miehen kaverin naista kutsuta, että paikalla olemme sitten mies, miehen kaveri, ja minä, mutta muut naiset ei saa tulla.  Puolestani saa tulla, mutta minä en välttämättä ole paikalla, ja silloin miehillä on ikävämpää, kun eivät saa puida vain kaverijuttujaan kun kukaan ei viihdytä tätä kaverin puolisoa :D

Välillä järjestämme illanvittoja niin että miehen tietyn kaveriporukan miehet ja jokaisen puoliso kutsutaan mukaan, ja osasta näitä naisia on tullut minulle kavereita, he ovat asia erikseen. 

Sori ot, mutta ymmärrän sinua paremmin kuin hyvin. Mulle on ollut ihan ok tehdä tuttavuutta miehen kavereiden puolisoiden kanssa (olipas vaikeasti sanottu), ja osan kanssa ollaan ystävystytty. Osan kanssa taas ei vain oikein lähde, vaikka miten yrittäisi. Nuokin ihmiset on olleet ihan mukavia ja asiallisia, mutta on tuntunut, että pitkän päälle ei vain juteltavaa löydy. Ja eihän niitä tahdo löytyä, jos ei juuri yhteisiä ajatuksia, kiinnostuksenkohteita tai muuta yhdistävää tekijää ole. Vaikka molemmilla olisi lapsia, ei lapsistakaan ihan loputtomasti pysty väkisin vääntämään jutun aiheita, ja itse en jaksa kovinkaan pitkään juuri tuollaista väkisin jonkun kanssa olemista. Ennemmin teen jotain muuta.

Useinhan se menee just noissa illanvietoissa sillä kaavalla, että miehet saunoo ja naiset kokkailee. Hoitaa ehkä lapsetkin. Jos siinä pyörii joku jota nyt vain muodon vuoksi on viihdytettävä, niin en kyllä jaksaisi.

Yksi kaveripariskunta kävi meillä, ja nainen aloitti joka kerta juttunsa tyylillä: "Minä en koskaan voisi asua tällaisessa paikassa" (siis maaseudulla), "Minä en koskaan voisi tehdä lapsia noin suurella ikäerolla". Tai jos ei siinä kommentoinut jotain asiaa, niin viimeistään kotiin päästyään oli kommentoinut lukuisia asioita miehelleen, joka jostain syystä juoruili ne kaikki miehelleni. Tuli vähän omituinen fiilis. En minä itsekään tekisi kaikkia asioita niin kuin joku toinen, mutta en myöskään näe kommentoida niitä kenellekään tuolla tavoin. En myöskään arvostaisi, jos mieheni kertoisi sanomisiani tuolla lailla eteenpäin, ja tästä onkin ollut puhetta.

Tuolle samalle pariskunnalle minä valintoineni ja harrastuksineni tunnuin olevan jonkinlainen vitsailun kohde.

Facebookia luettiin kuin suurtakin vitsikirjaa ja soiteltiin miehelleni naureskellen. (Kyse oli siis ihan normaaleista päivityksistä: kerroin esimerkiksi meidän käyneen katsomassa hääpaikkaa, joka piti varata reilu vuosi ennen häitä. Tämä oli pariskunnan mielestä suuri vitsi, ja minä vähän pöpi, kun olin raahannut miehen mukaan jo vuotta ennen. Hahahaa! Eikö olekin ratkiriemukas juttu?)

Että joo, kiitos mutta ei kiitos.

Miehelle olenkin sanonut, että voi kyllä mennä sinne kylään ja voi kutsua kaverinsa (vaikka vaimoineen ja lapsineen) kylään, mutta itse en ole kiinnostunut näistä em. syistä. Käytän mieluummin aikani johonkin muuhun.

Joo, kyllä minunkin miehelläni on joitain kavereita, joiden kumppaneita en vain halua tavata. Toki hänellä on myös kavereita, joiden kumppanien kanssa olen ystävystynyt. Olen sanonut miehelleni, että tottakai saa kutsua näitä ystäviään, mutta minä en aio olla paikalla ainakaan siksi, että viihdyttäisin näiden kumppaneita ja luulen, että tunne on molemmin puolista. Enkä halua olla paikalla niin, että miehet saunoo ja juttelevat omia juttujaan ja minä möllöttäisin jossain "piilossa", kun en halua häiritä. Muutaman kerran vuodessa on niin, että miehet saunoo meillä ja minä menen tapaamaan omia ystäviäni.

Emännällä oli dissosioitunut tietoisuus/sivupersoonahäiriö? Ei osittain tuntenut sua kun tulit (oli eli persoonatilassa) eikä pystynyt kommunikoimaan luontevasti joten vetäytyi.

Vierailija kirjoitti:

Mä ajoin Hämeenlinnasta Lahteen kaverini luo ja siitä oli tarkoitus yhdessä lähteä Helsinkiin sataman kautta Tallinnaan. Kaikki oli siis sovittu ja liput hankittu. Ja mun piti olla hänen luonaan klo 9.00 aamulla, olin siellä 8.50.

Menin rimputtaan ovikelloa kun saavuin Lahteen, kaveri tuli tosi ärtyneen oloisen avaan ja sanoi: "mitä säkin näin aikaisin tulit. Mulla on meikit kesken, etkä puhu mulle nyt sanaakaan" Istuin hiljaa sohvan nurkassa, puhumatta kun kerran käskettiin. En mennyt edes pissalle kun kaveri raivosi vessassa kun olin liian ajoissa tullut häiritsemään. 

Olis pitänyt lähtee yksin ajaan siitä Helsinkiin. 

Aikkauhee, mutta tunnistan itseni tästä kaverista. En ole parhaimmillaan aamulla ja haluan valmistautua rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Apua olenkohan mä tuo sisko... voisin olla. Vähän menee eri tavalla sukulaisuuskuviot mutta muuten täsmää. Tuo miehen hekottelu olkkarissa kun ite on tehnyt aivan kaiken ja siinä vaiheessa kun on vieraat tulleet ja lapset roikkuu puntissa siellä keittiössä missä hiki virraten puurtaa niin mies, hän tosiaan hekottaa olkkarissa kädet niskan takana ja jalat reteästi levällään. Totesin jossain vaiheessa saman kuin sinä että vihaan tätä asetelmaa ja haluan lopettaa kaikki vierailut meillä. Mulla menee tyyliin viikko kun se lössi tulee passattavaksi. Eka suunnittelu, siivous, kaupasta kaikki tarjoilujen raahaamiset, niiden laitto, samana päivänä kattaus, viimeistelysiivous, kaikki esillepano, lapset kirkuu ja sotkee perässä, väki ryntää sisään ja om kaaosta, äkkiä loput ruuat esille, hiki virtaa ja lapsi rääkyy jalassa. Kukaan ei tietenkään auta tai katso lasten perään tai osoita olevansa lapsista edes kiinnostunut. Keskenään räpätetään vaikka olisi sen lapsen synttärit. Ja mies, se hekottaa olohuoneessa sukulaistensa kanssa ja ainoa lause jonka kuulen illan aikana oli kivahdus Mitä sä oot noin kireenä. No mieti sitä. Luojan kiitos korona lopetti tämän hulluuden. Ei ikinä enää. Vihasin sitä roolia yli kaiken. Kiitos korona että tämä on nyt loppu.

Vierailija kirjoitti:

Minä en oikein tiedä mistä se johtuu, mutta joka kerta, kun mennään miehen siskon luo esimerkiksi lapsen synttäreille, kutsuttuna joulupöytään tms., niin on todella vaivautunut tunnelma ja tulee todella sellainen epätoivottu olo. Ollaan oltu jo vuosia yhdessä eikä koskaan ole ollut mitään riitoja ja mieheni ja siskonsa kyllä ovat paljonkin tekemisissä ja hyvissä väleissä. Sitten, kun sinne mennään on sisko otsa kurtussa, tiuskii lapsille, ei halua keskustella... Toisaalta olen ymmärtänyt, ettei heillä ehkä mene kovin hyvin miehensä kanssa ja hänelle kaatuu aina se suurin vastuu kaikesta, kun miehensä vaan nauraa hekottaa olohuoneessa eikä seuraa yhtään mitä lapsensa tekevät eikä ole edes keittiössä apuna. Etenkin, jos miehensä äiti on siellä paikalla, niin tunnelma on sähköinen.

Eli sinänsä siis kyllä ymmärrän, että siskoa saattaa ihan aidosti v*****aa, mutta en tiedä olisiko sitten vaan helpompaa, etteivät sitten kutsuisi vieraita, jos se on niin vastenmielistä eikä se tunnu yhtään luontevalta ja mukavalta...

Siis kyllähän tuollainen on todella raskasta! Olen siis tämä, kun miehen siskosta kerroin. Todellakin ymmärrän häntä ja hänen miehensä käyttäytyy törpösti ja kuten sanoin, niin ei seuraa yhtään mitä lapsensa koheltavat, kun vaan nauraa hekottaa olohuoneessa ja odottaa, että vaimonsa pistää pöydän koreaksi. Tunnelma on äärimmäisen tukala silloin, kun tämän miehen äiti on paikalla... Onneksi juu nyt korona-aikana ei ole tarvinnut miettiä näitä. Toivoisin ihan hänen hermojensa puolesta, ettei tarvitsisi olla muutenkaan, kun se tuottaa tarpeetonta kireyttä.

ei mulla ainakaan kavereiden kaa oo tapana tarjoo ruokia ryyppyreissuilla..molemminpuolista tämä..et sit millää viittiny omil rahoil tilaa pitsaa vaik itelles vaa..ehkä muut ois tullu mukaan ja maksanu omat kun saa samalla ilmaisella kuljetuskyydillä..ihan normia tuo..käytöstapaakin löyty riittävästi kun kerran kahveja tuli ja voileepääki..ihmiset on köyhiä muutkin ku ite.

Lapsen rippijuhliin tuli perhe, jossa moniallergikko. Varmistelin moneen kertaan sopivia tarjottavia ja vielä väsäsin nämä itse, valmiina ei löytynyt koska kymmenet allergiat.

Kun viimein saapuivat paikalle ilmoittivat, että olivat edellisissä rippijuhlissa syöneet, ei maistu enää mikään. Olivat ilmeisesti toimittaneet tuon helvetillisen näitä en syö -listan jokaiselle juhlapaikalle. Jumalauta.

Vierailija kirjoitti:

ei mulla ainakaan kavereiden kaa oo tapana tarjoo ruokia ryyppyreissuilla..molemminpuolista tämä..et sit millää viittiny omil rahoil tilaa pitsaa vaik itelles vaa..ehkä muut ois tullu mukaan ja maksanu omat kun saa samalla ilmaisella kuljetuskyydillä..ihan normia tuo..käytöstapaakin löyty riittävästi kun kerran kahveja tuli ja voileepääki..ihmiset on köyhiä muutkin ku ite.

Ryyppyreissuilla? Jos kaveri kutsuu istumaan iltaan kotiinsa vaikkakin juomaan alkoholia, niin kyllä ainakin meidän piireissä on myös tapana tarjota jotain syötävääkin. Ei tarvitse olla mikään monen ruokalajin illallinen, vaan esim. suolaista piirakkaa, sipsejä, makeaa, tapaksia tms.

Onhan näitä, nuoruuden kaveri kutsui syntymäpäivilleen ruokajuhliin. Kun tultiin paikalle kutsuttuna kellonaikana , oli juhlakalu suihkussa...muut vieraat saapuivat kolmen tunnin päästä ja ruokaa saatiin neljän tunnin päästä...muut vieraat oli hänen aikuisiän kaveriporukka, johon minä en kuulunut.

Samainen tyyppi muutti, ja oli kutsunut kaveriporukkansa muuttotalkoisiin. Minulle soitti muuton jälkeen, että voisin tulla siivoamaan hänen entisen asuntonsa. En mennyt.

Sisko kutsui kylään kun velikin oli perheineen käymässä. Sisko istui mulkoillen ruokapöydässä eikä tarjonnut meille mitään. Norkoiltiin miehen kanssa ovensuussa hetki ja häivyttiin. Oli kuulemma suuttunut, kun en ollut nimenomaan hänelle ilmoittanut milloin saavumme, olin jutellut veljen vaimon kanssa asiasta.

Sisko kutsui kylään katsomaan uutta asuntoaa.  Mentiin veljen perheen kanssa porukalla, kahvit keitti, muuta ei ollut tarjottavana, hellan päällä oli heille itselleen lämpimiä voileipiä. Ei olla siskon kanssa tekemisissä nykyään ( tähän tosin johtaneet muutkin syyt kuin nämä kerrotut).

Mä olen varmasti ollut kuvailemanne kireä akka nuorempana, kun lapset olivat pieniä.

Esim lasten sukulaisjuhlat (helvettiä voin sanoa nyt) jäi kokonaan kontolleni. Kutsut, tarjottavien hankinta, leipominen, siivoaminen jne. Ihan kaikki jäi minulle. Mies muuten ok, mutta tällaisissa uuvelo. Plus hänelle olisi ollut ihan ok kutsua sotkuiseen kotiin porukkaa ja tarjota poppareita.

Nykyään olen oppinut ulkoistamaan ja mieskään ei enää yhtä kädetön.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen varmasti ollut kuvailemanne kireä akka nuorempana, kun lapset olivat pieniä.

Esim lasten sukulaisjuhlat (helvettiä voin sanoa nyt) jäi kokonaan kontolleni. Kutsut, tarjottavien hankinta, leipominen, siivoaminen jne. Ihan kaikki jäi minulle. Mies muuten ok, mutta tällaisissa uuvelo. Plus hänelle olisi ollut ihan ok kutsua sotkuiseen kotiin porukkaa ja tarjota poppareita.

Nykyään olen oppinut ulkoistamaan ja mieskään ei enää yhtä kädetön.

Sama kokemus. Tulen töistä, mies (vapaapäivällä) ja kylässä oleva anoppi kuorsaavat päiväunia sohvalla. Havahtuvat tulooni. Katson kelloa, lastensynttärit alkaa 45 min päästä. Juttelen muutaman sanan anopin kanssa ja alan raivaamaan pöytää, kattamaan tajoiluja, puhaltelen ilmapalloja jne.

Jälkikäteen saan palautetta kuinka olin kuulemma tyly anopille ja hänelle tuli ei-tervetullut olo.

Meillä mennyt niinpäin, että olen kutsunut kaverin kylään ja ostanut kahvin kanssa jotain tarjottavaa. Kellonaika sovittu. Kaveri ilmoittaa, että meneekin vähän myöhempään, kun on jossain viettämässä aikaa omien kavereiden kanssa. Ok. Sitten jonkin ajan päästä ilmoittaa, että meneekin nyt niin myöhään ettei ehdikään tulla. Ei mitään pahoitteluja. Siinä sitten vedin croissantia ja leivoksia yksin. Onneksi en sentään itse leiponut. Ymmärrän, että voi tulla estettä, mutta ei silti ole hyvää käytöstä jättää toista epävarmana roikkumaan varmuudeksi. Kertoo myös itselleni arvostuksen puutteesta.