Epätodellinen olo kylässä, kutsuttiinko mut vai tulinko väärään aikaan tms

Vierailija kirjoitti:

P ä ä h ä n on tosiaankin hyväksymistä odottavien sanojen listalla. :D

Kokeilen tähän onko esimerkiksi sianvittu listalla...

Kyrpään on sen sijaan sallittu.

Menin lasteni kanssa kutsuttuna veljeni luo. Asumme kaukana toisistamme ja näemme ehkä kerran vuodessa. Veli ja hänen vaimonsa eivät vaivautuneet sohvalta nousemaan ja kun astuimme eteiseen, mutisevat selkä meihin päin jotain heipan tapaista. Kaljoittelivat siinä sitten keskenään vierailumme ajan sen kummemmin meitä noteeraamatta. Kaikesta huokui, ettemme olleet tervetulleita. Miksi ihmeessä kutsuivat?!

Se vierailu jäi viimeiseksi.

Toisen veljen perheen kanssa on aina sydämellinen vastaanotto ja kohtelu molemmin puolin. Ihana aina tavata, viettää aikaa, harrastaa ja jakaa hommat ja tarjottavat.

Vierailija kirjoitti:

Kyrpään on sen sijaan sallittu.

Perseeseen on myös sallittu.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli lapsen ylioppilasjuhlat.  Koska kuljin toisella paikkakunnalla töissä, en ehtinyt kauheasti valmistella ja ajattelin, että teen sitten loppuun kun tullaan koululta, yksi apulainen oli palkattu.  Porukoille oli sanottu selvästi, että klo 14.  No sattuipa sitten, että koululla oli omaa ääntään rakastavia puheenpitäjiä ja siellä meni aikaa ihan liian pitkään, joten päästiin kotiin vasta klo 13. Ensimmäinen  Porukka oli jo pihassa odottamassa ennen kuin itse oltiin sieltä ja seuraava porukka tuli 13. 30.  Eikä näillä kummallakaan ollut muita juhlia sinä päivänä.  Olivat mulle sitten loukkaantuneita, kun olin keittiössä melkein koko ajan. Ei olisi tarvinnut olla, jos porukka ei olisi tullut niin aikaisin ja tietty koululta kyllä oli laskettu että päästään klo 12 ja se arvio oli lapsellekin annettu.  Varmistukaa, että ette ole tulossa liian aikaisin. Itse olisi pitänyt antaa reilusti myöhäisempi aika vieraille, niin olisivat ehkä tulleet sopivaan aikaan.  

Tällaiset vieraat jotka tulee liian aikaisin on ihan helvetin rasittavia. Meillä on sukulaisperhe joka saattaa tulla esim. lapsen synttäreille 2 tuntia etuajassa… meinasin viime kerralla sanoa ovella että voitte tulla kahden tunnin päästä uudestaan 😆 Mutta ohjasin heidät lasten huoneeseen ja menin keittiöön laittamaan loppuja tarjottavia 🤷🏻‍♀️

Miksi p ä ä h ä n on kielletty mutta esimerkiksi sianvittuun on sallittu?

Vierailija kirjoitti:

P ä ä h ä n on tosiaankin hyväksymistä odottavien sanojen listalla. :D

Ai sen voi kirjoittaa noin, väleillä :D Kiitti vinkistä! Vaikea vain on löytää pitkästä tekstistä yhtä täysin normaalia sanaa, joka yhtäkkiä onkin kielletty.

Joku päivä varmaan ei saa enää kirjoittaa on, tai ja :D

Vierailija kirjoitti:

Juu, vanha kaveri kutsui katsomaan vauvaansa. Otti tuliaiset vastaan ja alkoi puhua miten oikeastaan pitäisi lähteä katsomaan yhtä uutta asuntoa että jos ei niitä kahveja juodakaan..

Kuulostaa ystävyyden hyväksikäytöltä. Aikansa voi laittaa johonkin parempaan.

Omituinen kyläilykokemus täälläkin. Menimme mieheni kanssa miehen kaverin synttäreille. Kävi ilmi, että kyseessä on pelkät ryyppäjäiset, mutta siltikin tyrmistyin, kun tarjolla ei ollut tosiaan mitään muuta kuin viinaksia, niitä sitten isäntäpari ja vieraat illan lipittivät. Talon emäntä grillasi jossain vaiheessa makkaraa pelkästään itselleen,  ei edes kysellyt, josko joku muukin olisi ottanut. Taisi ollakin niin, että isäntä oli vain itse kutsunut vieraat, ja ajatellut että juomapuoli riittää tarjoiluiksi. En siis saanut koko iltana yhtään mitään suuhuni, koska en käytä alkoholia. No, eipä tarvitsetuota pariskuntaa kutsua mihinkään omiin juhliin. Jos juhlat ovat pelkät juomingit, se olisi hyvä ilmoittaa, sekä tarjota siltikin myös alkoholittomia juomia, sekä vähintään jotain pientä suolaista purtavaa.

Vierailija kirjoitti:

Isän ex-naisystävä( luojan kiitos on ex) lähti aina noin tunnin päästä äidilleen kun olin kutsuttuna kylässä. Sairas päästään.

Ehkä tuon naisen äiti tarvitsi huolennpitoa enemmän kuin päästään sairas miesystävän tytär.

Voisiko Ap olla mahdollista, että heti vierailulle mentyänne satuit sanomaan jotain sellaista, mistä emäntä möksähti, vaikket itse edes huomannut sanoneesi mitään loukkaavaa?

Mulle kävi tässä kerran esim. niin, että kun meillä oli kylässä ystäväni, joka on pikkuhiljaa tarkoituksella kasvattanut pitempiä hiuksia, niin satuin heittämään,  että hän voisi tasata hiustensa latvoja - niissä oli "kieleke" keskellä selkää ja laidoilta hiukset olivat lyhyemmät. Vaihdoin siinä jo toiseen puheenaiheeseen, kun huomasin jäätävän hiljaisuuden. Sitten hän tiuski minulle jotain ympäripyöreää ja lähti tiehensä. Mun täytyi kelata jonkin aikaa, ennen kuin tajusin, että kyse saattoi olla tuosta hiusasiasta. Minulla on pitkät hiukset ja ilmeisesti hän oli kokenut, että en halua hänen saavan kasvatettua yhtä pitkiä hiuksia, vaikka en tosiaankaan ollut ajatellut niin! Koska olemme hyviä ystäviä, soitin hänelle heti ja kysyin suoraan, oliko kyse ollut tuosta. Kyllä oli!! Saimme sovittua ja asialle on virnuiltu monesti sittemmin :D

Vierailija kirjoitti:

Epätodellinen olo kuvaa hyvin sitä tunnelmaa, joka minulla oli noin 15 vuotta sitten. Tämä ei ole kovin paha tapaus, mutta kävipähän näin. Olin tapaillut muutaman kuukauden ajan erästä miestä. Hän alkoi puhumaan, että sopiiko joku ilta mennä syömään hänen äitinsä luokse, ja tätä päivämäärää alettiin miettimään ja säätämään. Eräs ilta sitten mentiin sinne, ja tämä äiti ainoastaan keitti teetä meille, ei mitään muuta tarjottavaa. Minulle tarjoillessaan hän vielä onnistui kaatamaan kuumaa vettä syliini. Opin että aina kannattaa yrittää varmistaa millaisesta vierailusta on kyse, onko kahvitarjoilu, teekuppi, oikeasti illallinen vai mikä. Matala verensokeri on ikävä juttu, ja tietysti moukkamaiset tavat myös. 

Taisi mies vaan hienostella ja puhua äitinsä puolesta. Ei tainnut äiti tietää illallisesta.

Kaveripariskunta asui Raisiossa ja siellä oli tiettyyn aikaan vuodesta hanavesi ruskeaa, mutta ilmeisesti juotavaa (?). Näimme heitä harvoin, asuimme etäänpänä, mutta tuolloin juuri ruskean veden aikaan meidät oli kutsuttu vierailulle. Tuli kahvittelun aika, he olivat kahvinjuojia, me teenjuojia. Keittelivät itselleen kahvit pullovedestä, meille vieraille tarjottiin ruskeasta hanavedestä keitettyä teetä. Tarjouduimme menemään kauppaan ostamaan pullovettä teetämme varten.

Mulla on valitettavasti kokemusta tuosta kolikon kääntöpuolesta, olin nimittäin itse exän kanssa se riitelevä, huono isäntä/emäntä ystävilleni.

Oltiin ostettu exän kanssa uusi kiva lautapeli, joka vaati vähintään neljä pelaajaa jotta peliä voisi pelata kuten tarkoitettu. Kutsuttiin sitten exän kanssa yhteistuumin pari minun kaveria kylään ja laitettiin pöytään kahvitarjoilut valmiiksi.

Kaverit tuli sovitusti vk:loppu iltana paikalle ja kaikki meni ensin ihan kivasti, juteltiin ja herkuteltiin kahvipöydän antimilla. Sitten alettiin pelaamaan ja siitä se riemu repesi, ex oli nimittäin tosi huono häviäjä. En muista tarkalleen enää mikä peli oli kyseessä tai mitä siinä piti tehdä, mutta joku "menetät seuraavat kolme vuoroa" tyyppinen case oli kyseessä kun laitoin sen pari kertaa putkeen exän riesaksi lautapelissä käytettävillä korteilla.

Tätä ei tämä neito enää sulattanut vaan sai oikeasti sellaisen kohtuullisen kuuluvan raivokohtauksen ja lopetti pelaamisen siihen paikkaan, vetäytyi sohvalle viltin alle katsomaan telkkaria eikä puhunut mulle tai mun kavereille enää sanaakaan. Koitin siinä vielä vähän rauhoitella ja jutella exän kanssa, mutta suuttui vain entistä enemmän jolloin itsekkin menetin malttini ja alettiin riidellä ihan kunnolla. Tuossa tuoksinnassa kaverini olivat jo häipyneet vain reilu tunnin mittaisen visiitin jälkeen, vaikka oli tarkoitus istua iltaa yhdessä sit myöhemmin mm. alkon ja saunan merkeissä.

Minun miniä kohtelee meitä juurikin Ap:n kuvaillulla tavalla. Hän ei tervehdi, ei puhu, ei ota minkäänlaista kontaktia. Alussa mietin, että hän on vain niin ujo. Mutta sen yhden kerran kun hän kontaktin otti, oli niin raivoisaa käyttäytymistä, etten ollut moista ikinä ennen kokenut. Syy oli sinä, etten ollut ilmoittanut hänelle lapsenhoitopäivästä. Hän oli kuulemma odottanut yli viikon mutta minun ilmoitusta ei ollut tullut. Olin ihan pää pyörällä. Mistä voi tietää, että sellainen ilmoitus pitää tehdä jos ihminen ei puhu asiasta.

Hän ilmoitti etten enää koskaan tule lasta näkemään ha paiskasi oven kiinni. Auts. Mitä ihmettä tässä juuri tapahtui ?

Tekstiviestiä tuli ja asiaa miniällä oli laidasta laitaan. 99% ei koskenut minua millään lailla. Olemme jo ikääntyneitä isovanhempia ja hyvin tyypillistä on että meidät kutsutaan synttäreille eri aikaan kuin muut vieraat ja kakut sun muut tarjottavat ovat siellä kyllä näkösällä mutta viimeksikin meille tarjottiin keksiä ja siis toisenkin keksin sai ottaa kun niitä esille oli laitettu peräti 5 kpl.

Minä kokkailen kyllä kunnon ruuat ja kehvipullat kun käyvät ja lapsia on hoidettu aina kun pyytävät.

Mutta se on kuin munankuorilla kävelis kun hänet kohtaa. On tosi kurjaa kun ei ihmisestä tiedä onko hän lintu vai kala. Vai ihan vain kateellinen ja omaa pahaa oloaan jakaa ympäristölleen. No, joskus hänkin on anoppi ja toivon, että sillä saralla hänellä sujuu hyvin. Puhumattomanakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miespuolisen kaverini naisystävä poistui myös aina paikalta kun minä tulin heillä käymään. Asuivat yhdessä n. vuoden verran kunnes erosivat. Aina lähti heti kauppaan tai elnkille tai makkariin lukemaan kirjaa/nettailemaan. Kerran kysyin että miten sinä nyt tas heti lähdet, etkö jäisi kuulumisia vaihtamaan. Totesi vain että saatte olla rauhassa kun poistun. Yhden kerran menin sitten kylään heille erään toisen kaverini kanssa, jonka heistä molemmat tunsivat myös, eipä ollut naisystävällä mihinkään kiire vaan hän jutteli iloisesti tämän toisen kanssa. Kun tämä toinen lähti ennen minua, painui naisystävä heti makkariin mitään sanomatta.

Tämä onkin mielenkiintoista. Yhdessäolomme alkuaikoina meille tuli tästä mieheni kanssa erimielisyyttä, kun tapanani oli vetäytyä toiseen huoneeseen tai lähteä ulos kun hänen veljensä tuli kylään. Tervehdin siis tietysti kohteliaasti ja juttelin vähän aikaa niitä näitä, mutta sen jälkeen jätin heidät rauhaan. Itse pidän tätä kohteliaana, samalla tavalla kuin oletan ja toivon että jos oma kaveri tulee kylään niin mieheni voi alkukuulumisten vaihdon jälkeen poistua muualle jotta meidän on helpompi jutella sellaisista asioista jotka eivät häntä kiinnosta. Toki en erityisemmin pidä mieheni veljestä, mutta toimisin ihan samalla tavalla jos kylään tulisi joku hänen ystävänsä josta pidän. 

Miehen suvussa on muutenkin kummallinen tapa että kun kyläillään, niin pitää näennäisesti seurustella, vaikka kenelläkään ei ole mitään sanottavaa. Esim. joulun vietto on todella tuskaisaa kun mennään anoppilaan puolen päivän aikaan ja lähdetään illalla kotiin. Ruoanlaittoa ja syömistä lukuunottamatta kaikkien pitää istua pienessä olohuoneessa ja aina silloin tällöin joku sanoo jotain ja sitten ollaan taas hiljaa. Jos yritän tehdä jotain muuta, vaikkapa kutoa sukkaa (koko ajan samassa tilassa ollen ja "keskustelua" kuunnellen), niin siitä tulee vinoilua. Omassa lapsuudenkodissani olen tottunut siihen että voidaan päivän aikana vaikka ulkoilla, joku käy kävelyllä, tv voi olla välillä päällä ja on ihan ok vaikkapa lukea sohvalla kirjaa. Sitä yhdessäoloa on siinä kyllä ihan tarpeeksi vaikka kaikki eivät koko ajan istuisi vaivaantuneina keksimässä jutunjuurta. Onneksi lasten myötä tämä on helpottanut anoppilassakin, kun heidän ympärillään tulee sellaista hyörimistä että tällainen pönöttäminen pakostakin vähän vähenee. 

Kiinnostava tarina! Jouluun liittyy niin paljon paineita, että voisiko tuo olla jotain vuossataista suvun perintöä. Pitää istua hiljaa ja arvokkaasti. Pitkäperjantaihan on ollut ainakin tuollainen, että mitään ei saa tehdä.

Mutta tässä tapauksessa olisit astunut kuin aikakoneeseen, missä läsnäolijat ei itsekään tienneet syytä mutta seurasivat iänikuista savupirttiajan mallia.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on valitettavasti kokemusta tuosta kolikon kääntöpuolesta, olin nimittäin itse exän kanssa se riitelevä, huono isäntä/emäntä ystävilleni.

Oltiin ostettu exän kanssa uusi kiva lautapeli, joka vaati vähintään neljä pelaajaa jotta peliä voisi pelata kuten tarkoitettu. Kutsuttiin sitten exän kanssa yhteistuumin pari minun kaveria kylään ja laitettiin pöytään kahvitarjoilut valmiiksi.

Kaverit tuli sovitusti vk:loppu iltana paikalle ja kaikki meni ensin ihan kivasti, juteltiin ja herkuteltiin kahvipöydän antimilla. Sitten alettiin pelaamaan ja siitä se riemu repesi, ex oli nimittäin tosi huono häviäjä. En muista tarkalleen enää mikä peli oli kyseessä tai mitä siinä piti tehdä, mutta joku "menetät seuraavat kolme vuoroa" tyyppinen case oli kyseessä kun laitoin sen pari kertaa putkeen exän riesaksi lautapelissä käytettävillä korteilla.

Tätä ei tämä neito enää sulattanut vaan sai oikeasti sellaisen kohtuullisen kuuluvan raivokohtauksen ja lopetti pelaamisen siihen paikkaan, vetäytyi sohvalle viltin alle katsomaan telkkaria eikä puhunut mulle tai mun kavereille enää sanaakaan. Koitin siinä vielä vähän rauhoitella ja jutella exän kanssa, mutta suuttui vain entistä enemmän jolloin itsekkin menetin malttini ja alettiin riidellä ihan kunnolla. Tuossa tuoksinnassa kaverini olivat jo häipyneet vain reilu tunnin mittaisen visiitin jälkeen, vaikka oli tarkoitus istua iltaa yhdessä sit myöhemmin mm. alkon ja saunan merkeissä.

Joo, olen ollut vieraana mieheni kanssa tuollaisella pariskunnalla. Kylläkin niin, että kumpainenkin osapuoli oli "huono häviäjä" ja koko ajan naljailivat toisilleen. Alku oli ihan hauskaa kilpailuhenkeä, mutta sitten, kun alkoi lennellä h-sanat, kpäät ja jopa rypistettiin pelikortteja, niin sanoimme, että nyt loppuu pelaaminen ja tehdään vaikka jotain muuta. No, ei tunnelma enää ollut yhtään hilpeä ja hoidettiin "pakolliset" syömiset ja saunomiset ja lähdettiin hyvissä ajoin kotiin. Ihan, kuin pikkulapsia oltaisiin katseltu se muutama tunti heillä :D

Vierailija kirjoitti:

Veljeni oli jäänyt asumaan lapsuuden kotiimme ja sanonut meille sisaruksille, että aina saa tulla käymään. No sitten kerran taas ilmoitin veljelleni, että ollaan lasten kanssa tulossa, jos vaan sopii ja veljellehän sopi. Veli oli jossain vaiheessa alkanut seurustelemaan ja naisystävä oli muuttanut veljeni luo asumaan .

No mentiin sitten lasten kanssa ja veljen kanssa alakerrassa juteltiin ja oltiin. Veljen avokki tuli muutaman tunnin kuluttua yläkerrasta ja oli selvästi  hämmästynyt/ärtynyt, kun näki meidät. Tuli heti epämiellyttävä olo. Huomasin, että nainen oli tosi kiukkuinen, vaikka yritti sitä peitellä.  

Illalla käytiin  saunassa ja keittiössä supistiin jäätelöstä, joka siellä salassa syötiin, ilmeisesti ei olisi riittänyt meille. 

Teki kyllä mieli lähteä jossain vaiheessa ajelemaan takaisin kotiin, mutta en veljen takia raaskinut/kehdannut. Matkaa olis siis muutama sata kilomertiä ja tarkoitus oli jäädä yöksi.

Seuraavana aamuna aikaisin lähdettiin lasten kanssa aikaisin ajelemaan kotiin ja jätettiin pöydälle lappu jossa kiitokset yösijasta jne.

Myöhemmin kuulin, että veljeni ei ollut puhunut avokilleen mitään vierailustamme, koska oli halunnut iloisesti yllättää kumppaninsa. No kumppani kyllä yllättyi, mutta ei iloisesti. 

Näin naisena ymmärrän, ettei avokki ilahtunut yllätysvieraista, mutta veljeni ei tuota ollut ymmärtänyt.

Ihan vähään aikaan ei tuolla tullut kyläiltyä, vaikka syy ei meissä ollutkaan. Jotenkin nolotti silti.

Näistä parisuhteen toiselle osapuolelle yllättävistä vierailuista tulee ihan turhaan harmia kun olisi vaan niin paljon helpompi ja parempi kaikille, kun vierailusta tietäisi aina etukäteen molemmat osapuolet (tai koko perhe). Tottakai siis joku pikainen 30min tai vaikka parinkin tunnin vierailu ilmoittamatta puolisolle on ok mutta jos vieraat tulee yhtään pidemmäksi aikaa niin puolisolla on oikeus tietää etukäteen ja joko a. jäädä viettämään aikaa yhdessä tai b. sopia itselle muu meno jos ei halua hengailla vieraiden kanssa.

Mun mielestä ihmisten perusoikeuksiin (lukee muuten Suomen laissakin tuo kotirauha 😀) kuuluu se että saa olla rauhassa omassa kodissa joten kyllä puolisoiden pitää sen verran kunnioittaa toisiaan että vierailuista ilmoitetaan etukäteen. Ja toisaalta sekin on ok että jos vaikka pariskunnan toiselle osapuolelle tulee kaveri vieraaksi hengaamaan muutamaksi tunniksi niin toinen pariskunnan osapuoli voi aivan hyvin olla yksin omissa oloissaan, omassa kodissaan, tietenkin. Että ei todellakaan ole mikään pakko väkisin jutustella vieraan kanssa. Tottakai jos on erikseen sovittu illanvietosta tms juhlista joihin tulee useampi vieras tai että nimenomaan pariskuntana kutsutaan vieraita niin tietysti sitten seurustellaan pariskuntana vieraiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on valitettavasti kokemusta tuosta kolikon kääntöpuolesta, olin nimittäin itse exän kanssa se riitelevä, huono isäntä/emäntä ystävilleni.

Oltiin ostettu exän kanssa uusi kiva lautapeli, joka vaati vähintään neljä pelaajaa jotta peliä voisi pelata kuten tarkoitettu. Kutsuttiin sitten exän kanssa yhteistuumin pari minun kaveria kylään ja laitettiin pöytään kahvitarjoilut valmiiksi.

Kaverit tuli sovitusti vk:loppu iltana paikalle ja kaikki meni ensin ihan kivasti, juteltiin ja herkuteltiin kahvipöydän antimilla. Sitten alettiin pelaamaan ja siitä se riemu repesi, ex oli nimittäin tosi huono häviäjä. En muista tarkalleen enää mikä peli oli kyseessä tai mitä siinä piti tehdä, mutta joku "menetät seuraavat kolme vuoroa" tyyppinen case oli kyseessä kun laitoin sen pari kertaa putkeen exän riesaksi lautapelissä käytettävillä korteilla.

Tätä ei tämä neito enää sulattanut vaan sai oikeasti sellaisen kohtuullisen kuuluvan raivokohtauksen ja lopetti pelaamisen siihen paikkaan, vetäytyi sohvalle viltin alle katsomaan telkkaria eikä puhunut mulle tai mun kavereille enää sanaakaan. Koitin siinä vielä vähän rauhoitella ja jutella exän kanssa, mutta suuttui vain entistä enemmän jolloin itsekkin menetin malttini ja alettiin riidellä ihan kunnolla. Tuossa tuoksinnassa kaverini olivat jo häipyneet vain reilu tunnin mittaisen visiitin jälkeen, vaikka oli tarkoitus istua iltaa yhdessä sit myöhemmin mm. alkon ja saunan merkeissä.

Sinä siis ihan tahallasi halusit ärsyttää?

Vierailija kirjoitti:

Voisiko Ap olla mahdollista, että heti vierailulle mentyänne satuit sanomaan jotain sellaista, mistä emäntä möksähti, vaikket itse edes huomannut sanoneesi mitään loukkaavaa?

Mulle kävi tässä kerran esim. niin, että kun meillä oli kylässä ystäväni, joka on pikkuhiljaa tarkoituksella kasvattanut pitempiä hiuksia, niin satuin heittämään,  että hän voisi tasata hiustensa latvoja - niissä oli "kieleke" keskellä selkää ja laidoilta hiukset olivat lyhyemmät. Vaihdoin siinä jo toiseen puheenaiheeseen, kun huomasin jäätävän hiljaisuuden. Sitten hän tiuski minulle jotain ympäripyöreää ja lähti tiehensä. Mun täytyi kelata jonkin aikaa, ennen kuin tajusin, että kyse saattoi olla tuosta hiusasiasta. Minulla on pitkät hiukset ja ilmeisesti hän oli kokenut, että en halua hänen saavan kasvatettua yhtä pitkiä hiuksia, vaikka en tosiaankaan ollut ajatellut niin! Koska olemme hyviä ystäviä, soitin hänelle heti ja kysyin suoraan, oliko kyse ollut tuosta. Kyllä oli!! Saimme sovittua ja asialle on virnuiltu monesti sittemmin :D

On kyllä aika moukkamaista kommentoida toisen ulkonäköä tuohon tyyliin ilman että sulta on kysytty mielipidettä. Ei oikein hyvien tapojen mukaista.