Mitä tarkoittaa, että ihmisellä on suojelusenkeli matkassa? Minulle sanottiin noin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku uskoo suojelusenkeleihin joku taas ei, minä uskon. 

Minäkin uskon mutta ei sillä nyt sinänsä väliä ole varmaan jos ei usko, asia ei siitä miksikään muutu. Monelle vain tuo turvaa ajatella sitä suojelusenkeliä. 

Siinähän ei ole mitään pahaa. Sen sijaan siinä on, että menee tolkottamaan lapsensa menettäneelle, joka ei usko, näitä enkeltarinoitaan.

Mitä sille lapsensa menettäneelle tulee sanoa? Että lapsesi kuoli täysin syyttä eikä häntä ole enää missään eikä kukaan huolehdi hänestä? Mitä sinä selvität tässä? Olette aivan kujalla koko elämästä. Tässä nyt ei tuollaisesta edes puhuttu mutta kokemukseni perusteella on suuri koetinkivi kanssaihmisille sellainen äiti tai isä joka on menettänyt lapsensa. Siinä on kaksi vaihtoehtoa, käsitellä ja selviytyä tai uhriutua loppuelämäksi syyttelemään kaikkeutta ja kiusaamaan kaikkia muita syyllistämisellä. Mitä luulet onko tervettä ja rakkaudellista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku uskoo suojelusenkeleihin joku taas ei, minä uskon. 

Minäkin uskon mutta ei sillä nyt sinänsä väliä ole varmaan jos ei usko, asia ei siitä miksikään muutu. Monelle vain tuo turvaa ajatella sitä suojelusenkeliä. 

Siinähän ei ole mitään pahaa. Sen sijaan siinä on, että menee tolkottamaan lapsensa menettäneelle, joka ei usko, näitä enkeltarinoitaan.

Mitä sille lapsensa menettäneelle tulee sanoa? Että lapsesi kuoli täysin syyttä eikä häntä ole enää missään eikä kukaan huolehdi hänestä? Mitä sinä selvität tässä? Olette aivan kujalla koko elämästä. Tässä nyt ei tuollaisesta edes puhuttu mutta kokemukseni perusteella on suuri koetinkivi kanssaihmisille sellainen äiti tai isä joka on menettänyt lapsens

Ei sille tarvitse kuule sanoa yhtään mitään muuta kuin että olen niin pahoillani puolestasi ja olla läsnä siinä surussa. Ei tarvitse lähteä kertoilemaan mitään kehystarinoita ja uskomuksia sen enempää tuonpuoleisesta kuin tämän hetken enkelivärinöistä. Siinä surussa mennään sen surevan ihmisen ehdoilla, ei sun uskomuksien ja sulle helpottavia asioita edustavien asioiden kautta.

Ja siinä on helvetisti enemmän vaihtoehtoja kuin kaksi, niitä on useita ja jokainen hakee sen oman polkunsa, mikä itselle on paras. Siinä ei tarvita mitään "hyvää tarkoittavia" eteenpäin potkijoita ja selviytymistrainereitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häpeällisempää on valehdella ja kieltää totuuksia. Häpeä ihan itse vain omassa rauhassasi.

Oikeasti nämä enkeluskovaiset ovat juuri näin kajahtaneita. Tulevat lässyttämään "totuuttaan" tilanteessa, joka on pahin mahdollinen, mitä ihminen voi kohdata, oman lapsen yllättävä kuolema. Selostavat silmät ymmyrkänä, miten oli parempi näin.

Jos sinä tarvitset jotain uskonsössöä kestääksesi elämää, niin yritä nyt edes jollain empatian asteella ymmärtää, että sinun totuutesi ei ole välttämättä toisten totuus ja mieti, missä tilanteissa tulet sitä tyrkyttämään.

Totuus kuolemasta sössö on sama riippumatta siitä mihin uskot. Olen vain hieman vahvempi ihminen niin en pysty valitettavasti taipumaan valheelliseen mielistelysössötykseesi. Olen siitä hyvin pahoillani mutta samalla helvetin onnellinen. En kyllä myöskään ole uskovainen ja siit

Siis aivan totta. Riippumatta mistään, totuus on aivan sama. MIksi siis sille ihmiselle, joka selkeästi ei ole vastaanottavainen millekään enkelisössötykselle tarvitsee mennä sitä tyrkyttämään? Mutta uskon, että sinä olet niin "vahva" ihminen, että uskot enkelisönkkäyksesi olevan totuus, joka pitää kaikille kertoa.

Vierailija kirjoitti:

Kyttääkö suojelusenkelini siis vieressäni myös kun istun vessassa?

Eivät jätä ketään hetkeksikään. Kun ilmoitat Kelaan valheellisia tietojasi, he vain katselevat tyynen rauhallisena sinun toimiasi ja kirjaavat ylös että läpi meni. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku uskoo suojelusenkeleihin joku taas ei, minä uskon. 

Minäkin uskon mutta ei sillä nyt sinänsä väliä ole varmaan jos ei usko, asia ei siitä miksikään muutu. Monelle vain tuo turvaa ajatella sitä suojelusenkeliä. 

Siinähän ei ole mitään pahaa. Sen sijaan siinä on, että menee tolkottamaan lapsensa menettäneelle, joka ei usko, näitä enkeltarinoitaan.

Mitä sille lapsensa menettäneelle tulee sanoa? Että lapsesi kuoli täysin syyttä eikä häntä ole enää missään eikä kukaan huolehdi hänestä? Mitä sinä selvität tässä? Olette aivan kujalla koko elämästä. Tässä nyt ei tuollaisesta edes puhuttu mutta kokemukseni perusteella on suuri koetinkivi kanssaihmisille

Sinulla oli kuule nyt oma ajatus siitä että joku tuputtaa asioita. Ja sitten on kuule sellainenkin tilanne että jos sinulle joku alkaa puhua niin osaisitko avata suusi ja muodostaa vaikkapa yksinkertaiset kaksi sanaa, ei ja kiitos? Yhteen pötköön lausuttuna ne sanottaisiin "ei kiitos". Jokaisella on oma vastuu omasta suivaantumisestakin. Jos ei pysty sanomaan että ei halua puhua tai kuunnella niin täytyy olla heikko ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häpeällisempää on valehdella ja kieltää totuuksia. Häpeä ihan itse vain omassa rauhassasi.

Oikeasti nämä enkeluskovaiset ovat juuri näin kajahtaneita. Tulevat lässyttämään "totuuttaan" tilanteessa, joka on pahin mahdollinen, mitä ihminen voi kohdata, oman lapsen yllättävä kuolema. Selostavat silmät ymmyrkänä, miten oli parempi näin.

Jos sinä tarvitset jotain uskonsössöä kestääksesi elämää, niin yritä nyt edes jollain empatian asteella ymmärtää, että sinun totuutesi ei ole välttämättä toisten totuus ja mieti, missä tilanteissa tulet sitä tyrkyttämään.

Totuus kuolemasta sössö on sama riippumatta siitä mihin uskot. Olen vain hieman vahvempi ihminen niin en pysty valitettavasti taipumaan valheelliseen mielistelysössötykseesi. Olen siitä hyvin pahoillani mutta samalla helvetin onne

Eikö jo kyllästytä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku uskoo suojelusenkeleihin joku taas ei, minä uskon. 

Minäkin uskon mutta ei sillä nyt sinänsä väliä ole varmaan jos ei usko, asia ei siitä miksikään muutu. Monelle vain tuo turvaa ajatella sitä suojelusenkeliä. 

Siinähän ei ole mitään pahaa. Sen sijaan siinä on, että menee tolkottamaan lapsensa menettäneelle, joka ei usko, näitä enkeltarinoitaan.

Mitä sille lapsensa menettäneelle tulee sanoa? Että lapsesi kuoli täysin syyttä eikä häntä ole enää missään eikä kukaan huolehdi hänestä? Mitä sinä selvität tässä? Olette aivan kujalla koko elämästä. Tässä nyt ei tuollaisesta edes puhuttu mutta kokemuks

Ihminen tosiaan on aika heikoilla siinä tilanteessa kuin on menettänyt lapsensa. Siinä tilanteessa voisi olla tilannetajua sen verran, että KUUNTELEE. Jos sureva itse viittaa tuonpuoleiseen, enkeleihin, jne, niin sittenhän niistä on tietysti ok puhua. Ellei, voisi hienotunteisesti pitää mölyt mahassaan eikä pakottaa sitä surevaa tilanteeseen, jossa hänen on laitettava rajoja ja olemaan vahva niitä puolustaessaan tolvanoita vastaan.

Tämä just oikeasti on ongelma. Todella monet näistä uskoo niin vakaasti, että kaikkia lohduttaa ajatus jostain enkeleistä, että niin härskiä tilannetta ei olekaan, etteivätkö he vetäisi tämän johdatuksen keskusteluun.

Minulta ei ole kuollut lasta, mutta pitkäaikainen puoliso suht nuorena, eli jäin leskeksi nuorena. Minua ei todellakaan lohduttanut tippaakaan se länkytys, miten hän nyt on paremmassa paikassa enkelien hellässä huomassa. Itse asiassa se soti kaikkea sitäkin vastaan, mitä hän itse ajatteli kuoleman jälkeen tapahtuvan. Lisäksi se ei auttanut minua yhtään surussa, ajatus, että siellä hän nyt jossain venailee ja mua katselee. Miten siinä oikein eteenpäin menisi, kun toinen on muka jossain lähellä koko ajan kumminkin vaikka ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku uskoo suojelusenkeleihin joku taas ei, minä uskon. 

Minäkin uskon mutta ei sillä nyt sinänsä väliä ole varmaan jos ei usko, asia ei siitä miksikään muutu. Monelle vain tuo turvaa ajatella sitä suojelusenkeliä. 

Siinähän ei ole mitään pahaa. Sen sijaan siinä on, että menee tolkottamaan lapsensa menettäneelle, joka ei usko, näitä enkeltarinoitaan.

Mitä sille lapsensa menettäneelle tulee sanoa? Että lapsesi kuoli täysin syyttä eikä häntä ole enää missään eikä kukaan huolehdi hänestä? Mitä sinä selvität tässä? Olette aivan kujalla koko elämästä. Tä

Olet oikeassa, tilannetaju on tärkeä. Harjoittele sitä itsekin ja ymmärrystä ylipäätään siitä mistä ollaan puhumassa. Vaikutat lähinnä siltä että yrität vain haluta loukata minua tässä, et nyt valitettavasti onnistu. Kiitos!

Yleensä niin sanotaan jos pelastut pahasta tilanteesta.

Missä suojeluenkeli on silloin kun jotain todella pahaa tapahtuu? Esim väkivaltaa, tap po, rais kaus tmv. 

Varmaan löytyy jotain auttavia henkiä ja olentoja, auttavia ihmisiä. Ehkä joillakin myös rukous luo toivoa. Tai omainen tai lääkärin resepti vaikka yskänlääkkeelle on auttanut joitakin. Tai raha. Usein rahalla ihmiset voivat ostaa tarvittavan avun. Henkisessä avussa joku muu. Jonka kokee auttavan. 

Vierailija kirjoitti:

Missä suojeluenkeli on silloin kun jotain todella pahaa tapahtuu? Esim väkivaltaa, tap po, rais kaus tmv. 

Ihmisen kanssa, ne tarkkailevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä suojeluenkeli on silloin kun jotain todella pahaa tapahtuu? Esim väkivaltaa, tap po, rais kaus tmv. 

Ihmisen kanssa, ne tarkkailevat.

Ei reilua.. Kytätä vaan vieressä auttamatta hädänalaista.. 

Ai jaa. Mä venaan joulupukkia.

Vanha ketju mutta suojelusenkeli on matkassa jos vältyt täpärästi vakavalta loukkaantumiselta tai kuolemalta. Itse lapsena juoksin tien yli katsomatta tuleeko autoa ja auto juuri ja juuri kerkesi pysähtyä etten jäänyt auton alle! Olin noin 6 vuotias.