Lue keskustelun säännöt.
Hesarin juttu köyhyysloukkuun vajonneesta amerikkalaisperheestä
22.01.2022 |
Vaimo korosti, että he ovat tehneet kaiken oikein, mikä kuvastaa amerikkalaisen yhteiskunnan ajatusta siitä, että olet onnesi seppä. Mutta kun se ei toimi. Perheen perustaminen hyvin nuorena, uskonnolliset käsitykset, monta lasta, koulutuksen puute, puolisovalinta.... Jos omassakin perheessä oli monta lasta, ei perittykään varallisuus riitä maksamaan miehenkin opintovelkoja.
Mutta tuokin perhe pärjäisi Suomessa ihan hyvin. Amerikkalainen yhteiskunta pyöriin halpatyövoimalla, joka hyödyntää perheen kaltaisten elämäntilannetta. Toivottavasti perheenäidin uusi koulutus auttaa tilanteessa ja nainen saa töitä, vaikka työkokemusta ei ole nuorempien kokeneempien rinnalla. Ahdistava tilanne todella. Vielä kun lapsia on tehty noin monta, ahdistaa varmasti sekin, ettei heitä ole mahdollisuuksia kouluttaa ja he putoavat samaan loukkuun.
Jutussa jäi kertomatta oliko mies varakkaasta perheestä niin kuin vaimo. Kummallekaan ei oltu opetettu riittäviä taloustaitoja kotona, mikä oli kummallista sikäli, että miehen eka ammatti oli talousalalta. Ajatuksia herättävä juttu joka tapauksessa.
Ja toi palstankin jutut mieleen sikäli, että tuo yhteiskuntamalli edellyttää, että nainen onnistuu parinvalinnassa ts, valitsee hyvässä ammatissa toimivan miehen. Varallisuus ja vakaus sekä korkea äo.
Kommentit (329)
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärsin jutun kertomuksena siitä että 80-luvun lapset eivät saavuta vanhempiensa elintasoa.
Sitä samaahan se on Suomessa.
Sehän on ihan höpöpuhetta. Itse työssäkäyvänä vanhempana -80 -luvulla piti säästää monta kuukautta, että saa pyykinpesukoneen ostettua. Ei sitä aikaa voi verrata nykypäivään positiivisesti elintasoon nähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Amerikkalaiset ovat vihdoin tajuamassa kuinka suuri kusetus tuo yliopistotutkinnon vaatiminen melkein mihinkä työpaikkaan tahansa. 22 osavaltiota on muuttanut lakejaan, ja nykyään community collegestakin saa näissä osavaltioissa Bachelor-tutkinnon suoritettua. Monesti niissä on iltakursseja, joten työnkäynti ja tutkinnon suorittaminen samaan aikaan pitäisi onnistua.
"If you earn your bachelor’s degree from a community college, your major will likely focus on practical and technical knowledge you can apply to in-demand industries, such as health care, business, and biomanufacturing. Plus, some community colleges have partnerships with local businesses, which may lead to helpful internships and even job placement."
Paa-aineitten tarjonta naissa Collegeissa on melko rajoittunutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärsin jutun kertomuksena siitä että 80-luvun lapset eivät saavuta vanhempiensa elintasoa.
Sitä samaahan se on Suomessa.Sehän on ihan höpöpuhetta. Itse työssäkäyvänä vanhempana -80 -luvulla piti säästää monta kuukautta, että saa pyykinpesukoneen ostettua. Ei sitä aikaa voi verrata nykypäivään positiivisesti elintasoon nähden.
Ehkä pikemminkin niin, ettei saavuteta vanhempien suhteellista elintasoa, siis elintasoa suhteessa yleiseen elintasoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika nuorilta näyttivät ja ihmettelin itse, miksi heillä on 4 lasta, jos rahaa ei ole. Olivat myös kaikki kovin ylipainoisia ja jutussa korostettiin, kuinka terveellisesti syövät.
Oikeasti perhe ei varmasti ole osannut käyttää rahaa oikein ja turhia velkoja on liikaa..Ylipaino pisti itsellänikin silmään. Ehkä ovat aloittaneet elämäntaparemontin vasta vähän aikaa sitten, tai sitten tavallaan huijaavat itseään jollakin terveellisellä, ja "palkitsevat" itseään jatkuvasti epäterveellisillä ruuilla, välipaloilla ja juomilla?
Keskimäärin usalaisilla on heikompi tietämys ravitsemuksesta kuin suomalaisilla. Siis keskimäärin, onhan siellä sitten kalifornialaiset, jotka on ultravirittyneitä ja elää suurinpiirtein avokadoilla, mantelimaidolla ja täydenkuun aikaan idätetyillä kurpitsansiemenillä.
Mutta etenkin alemmassa keskiluokassa ja työväenluokassa käsitys terveellisestä ruuasta on... No, sitä ei vaan ole. Heillä on vaikeuksia erottaa perusruoka-aineryhmät, eivät siis tiedä, mitä ovat kasvikset, hedelmät, viljat, ja eläinperäiset tuotteet. Heillä ei ole mitään käsitystä siitä, mitä ovat rasva, hiilihydraatit, proteiinit ja hivenaineet. Tai mitä on kuitu, ja miksi sitäkin pitäisi ruuassa olla. Jonkinlainen käsitys vitamiinien merkityksestä on, koska aina kun tuote on vitaminoitu, niin se on myyntivaltti. Ei jenkeilläkään perusterveellinen kotiruoka ollut mikään tuntematon käsite sodan jälkeen, mutta nyt elää jo ehkä kolmas sukupolvi, joka ei oikeasti tiedä riitävästi.
Myös annoskoon merkitys on ihan tuntematon asia. Kohtuushan ei kuulu heidän käsitysmaailmaansa (en puhu edes sanavarastosta, koska heille nyt vaan ei ole kohtuus-käsitettä ollenkaan, kaikkea pitää olla enemmän, isompana, useammin).
Tähän täydelliseen tiedonpuutteeseen kun yhdistetään vielä se, että normikaupassa ei ole terveellisiä vaihtoehtoja, vaan myytävät tuotteet ovat pitkälle prosessoituja, maissiglukoosisiirapilla kyllästettyjä tuotteita. Terveellinen ruoka on kallista ja hankalasti saatavilla olevaa, joku whole foods-ketju tai trader joe's tai farmers marketit on näille ihmisille täysin saavuttamattomissa, joko fyysisesti tai ainakin taloudellisesti. Ja henkisestikin tietenkin.
Tuo Hesarin jutussa esiintyvä perhe voisi elää hyvinkin terveellisesti, heillä on kuitenkin ihan normikokoinen piha, jossa kotiäiti pystyisi yhdessä lasten kanssa kasvattamaan aika lailla kasviksia ruokavalion täydennykseksi ja kustannusten pienentämiseksi. En usko, että heillä on edes hedelmäpuita pihassaan. Suomalainen marjapensaat-omenapuut-raparperipuska-pikkukasvihuone-kasvimaapläntti-standardi on täysin tuntematon monin paikoin Usaa. Kansasissa (ainakin Topekassa) voisi kasvattaa kiivejä, päärynöitä, omenoita, kastanjoita (ehkä vähän liian iso puu lähiöön), kirsikoita, hasselpähkinöitä, persikoita, aprikooseja, luumuja jne. joista jo muutamasta saisi jo hyvinkin merkittävää kohennusta ruokavalioon. Ja jos laittaisi pienen kasvimaan, niin bataatista kurpitsaan ja tomaatista chiliin saisi kasvatettua ihan kevyesti. Ja maissia. Maissia Kansasissa, tietenkin!
Mutta tuollaista ei vaan tehdä.
En tiedä ketään suomalaista, joka kasvattaisi itse ruokiaan omakotitalon pihalla. Kyllä ne vihannekset ostetaan kaupasta ja jos jotain yrttejä tai marjapensaita on, niistä saatavalla syötävällä on olematon taloudellinen merkitys.
Minä taas tunnen aika paljonkin suomalaisia, jotka nimenomaan kasvattavat kaikenlaista omilla pihoillaan ja parvekkeillaan tai vuokrapalstoilla. Ei sillä Suomessa olekaan niin suurta merkitystä, koska kaupoista saa kaikkea (ja nimenomaan Suomessa kaupoista saa kaikkea), mutta tuollaisen keskivertojenkkilähiön perheen ravitsemustilanne voisi parantua jo ihan parilla omenapuulla ja kirsikkapensaalla.
Mut joo, mun koodariveli kasvattaa lampaita ja viinimarjoja ja kerää syksyisin kymmeniä kiloja sieniä avovaimonsa kanssa, ja inssituttava pitää kanoja ja tappelee kasvimaalla kirvoja vastaan joka kesä. Vantaalla asuvat molemmat.
Ei ole todellista. Kuvitteletko, ettei Yhdysvaltalaisesta ruokakaupasta saa vihanneksia ja hedelmiä ihan sillä kuin täälläkin. Oletko ikinä edes näynyt sellaisessa? Minä olen. Olen häynyt niissä whole food -kaupoissa, mutta myös ihan tavan supermarketeissa ja ne hevi -osastot ovat valtavia.
Tästä nyt voidaan vääntää loputtomiin, sille on ihan oma ketjunsakin.
Yhdysvalloissa ON alueita, joissa tavallisista kaupoista EI SAA kasviksia tuoreina. Ne alueet vielä tuppaavat olemaan juuri noita, joissa yhteiskunnan köyhimmät asuvat...
Tutkimusten mukaan ruokakauppojen tarjonta alueella ei juuri vaikuta ruokailutottumuksiin. Noilta alueilta kyllä käydään tarvittaessa kauempanakin kaupassa, mutta käytetään enemmän rahaa roskaruokaan kuin kasviksiin.
https://news.uchicago.edu/story/food-deserts-not-blame-growing-nutritio…
"Food deserts not to blame for growing nutrition gap between rich and poor, study finds
In a new study, Prof. Jean-Pierre Dubé finds food deserts have no meaningful effect on eating habits.
Families with access to healthier foods don’t necessarily buy them
For decades, the conventional wisdom has been that people living in food deserts—defined as areas lacking in supermarkets with fresh produce and other nutritious items—have little choice but to buy unhealthy food at drugstores or convenience stores. But the data tell a different story.
A new Chicago Booth study finds that food deserts have no meaningful effect on eating habits. Exposing low-income households to the same products and prices as those in high-income households reduces nutritional inequality by only 9 percent while the remaining 91 percent of the nutrition gap is driven by difference in what shoppers prefer to buy, according to a National Bureau of Economic Research working paper published recently.
“One of the conclusions in our study is that opening a supermarket in a food desert has very little impact on the nutritional composition of households’ shopping baskets,” said Jean-Pierre Dubé, the Sigmund E. Edelstone Professor of Marketing at Chicago Booth, who co-authored the research along with New York University’s Hung Allcott and Stanford University’s Rebecca Diamond. “People in food deserts shop in supermarkets almost as frequently as people living in higher-income neighborhoods. They just travel longer distances to stores."
Sitä paitsi "food desert"-määrittelyissä on usein otettu huomioon vain supermarkettien tarjonta ja jätetty pois köyhillä alueilla yleiset etniset ruokakaupat, joista kyllä saa kasviksia edullisesti jos niitä osaa käyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutussa isän rooli jäi vähän pimentoon. Nainen jätti opintonsa kesken rakkauden takia, mutta mies ei sitten saanutkaan valmistuttuaan töitä, joten nainen oli kouluttamaton ja mies isoissa veloissa, joita sitten ryhdyttiin maksamaan ja velkaannuttiin lisää perhe-elämän ylläpitämäksi.
Olisi kiinnostanut mikä on velkaantumisen aste vastaavissa perheissä tuolla yleisesti ottaen? Onko perhe poikkeus jättivelkoineen ja miten ovat aina vain lisää velkaa saaneet.
Jenkeissä saa luottokortteja todella helposti. Niitä vinguttaneet. Se on vaan että jos ei laskujaan maksa tulee repo menit ja kantaa kamat pois. Pankki ottaa talon ja vie auton. Siinä saa suunnata sillan alle telttakylään se kuka ei ole talouttaan hoitanut. Vapaa maa ja oma vastuu.
Pankkisääntelykään siellä tuskin on samanlaista kuin Euroopassa. Se jäi tosiaan jutussa häiritsemään kun annettiin ymmärtää, ettei tuollainen velkaantuminen olisi jotenkin tavanomaista. Onko asia näin vai onko perhe tavallista velkaantuneempi. Juttua ei ollut riittävästi taustoitettu, joten huomio kohdistui liikaa ristiriitaan vaimon sanomisten ja huonojen valintojen välillä. (Eli toteamus siitä, että olemme tehneet kaiken oikein, mutta silti tilanne on tämä.)
Mitä tarkalleen tarkoitat pankkisääntelyllä?
Holtiton velkaantuminen ei todellakaan ole tavanomaista, ja laskujen jättämisestä maksamatta on karut seuraukset. Luottokorttivelkaakaan ei voi loputtomasti paisuttaa, sillä sillekin tulee stoppi. Luottokorttiyhtiöt seuraavat hyvin tarkasti asiakkaidensa luottokäyttäytymistä, ja jos luoton käyttö lähtee lapasesta, niin kortit suljetaan aika nopeasti.
Tarkoitan mm pikavippien sääntelyä ja luotonannon pelisääntöjä. Olen aloituksen kirjoittaja, enpä olisi uskonut, että ketjuni kerää näin paljon kommentteja ja peukkuja!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika nuorilta näyttivät ja ihmettelin itse, miksi heillä on 4 lasta, jos rahaa ei ole. Olivat myös kaikki kovin ylipainoisia ja jutussa korostettiin, kuinka terveellisesti syövät.
Oikeasti perhe ei varmasti ole osannut käyttää rahaa oikein ja turhia velkoja on liikaa..Ylipaino pisti itsellänikin silmään. Ehkä ovat aloittaneet elämäntaparemontin vasta vähän aikaa sitten, tai sitten tavallaan huijaavat itseään jollakin terveellisellä, ja "palkitsevat" itseään jatkuvasti epäterveellisillä ruuilla, välipaloilla ja juomilla?
Keskimäärin usalaisilla on heikompi tietämys ravitsemuksesta kuin suomalaisilla. Siis keskimäärin, onhan siellä sitten kalifornialaiset, jotka on ultravirittyneitä ja elää suurinpiirtein avokadoilla, mantelimaidolla ja täydenkuun aikaan idätetyillä kurpitsansiemenillä.
Mutta etenkin alemmassa keskiluokassa ja työväenluokassa käsitys terveellisestä ruuasta on... No, sitä ei vaan ole. Heillä on vaikeuksia erottaa perusruoka-aineryhmät, eivät siis tiedä, mitä ovat kasvikset, hedelmät, viljat, ja eläinperäiset tuotteet. Heillä ei ole mitään käsitystä siitä, mitä ovat rasva, hiilihydraatit, proteiinit ja hivenaineet. Tai mitä on kuitu, ja miksi sitäkin pitäisi ruuassa olla. Jonkinlainen käsitys vitamiinien merkityksestä on, koska aina kun tuote on vitaminoitu, niin se on myyntivaltti. Ei jenkeilläkään perusterveellinen kotiruoka ollut mikään tuntematon käsite sodan jälkeen, mutta nyt elää jo ehkä kolmas sukupolvi, joka ei oikeasti tiedä riitävästi.
Myös annoskoon merkitys on ihan tuntematon asia. Kohtuushan ei kuulu heidän käsitysmaailmaansa (en puhu edes sanavarastosta, koska heille nyt vaan ei ole kohtuus-käsitettä ollenkaan, kaikkea pitää olla enemmän, isompana, useammin).
Tähän täydelliseen tiedonpuutteeseen kun yhdistetään vielä se, että normikaupassa ei ole terveellisiä vaihtoehtoja, vaan myytävät tuotteet ovat pitkälle prosessoituja, maissiglukoosisiirapilla kyllästettyjä tuotteita. Terveellinen ruoka on kallista ja hankalasti saatavilla olevaa, joku whole foods-ketju tai trader joe's tai farmers marketit on näille ihmisille täysin saavuttamattomissa, joko fyysisesti tai ainakin taloudellisesti. Ja henkisestikin tietenkin.
Tuo Hesarin jutussa esiintyvä perhe voisi elää hyvinkin terveellisesti, heillä on kuitenkin ihan normikokoinen piha, jossa kotiäiti pystyisi yhdessä lasten kanssa kasvattamaan aika lailla kasviksia ruokavalion täydennykseksi ja kustannusten pienentämiseksi. En usko, että heillä on edes hedelmäpuita pihassaan. Suomalainen marjapensaat-omenapuut-raparperipuska-pikkukasvihuone-kasvimaapläntti-standardi on täysin tuntematon monin paikoin Usaa. Kansasissa (ainakin Topekassa) voisi kasvattaa kiivejä, päärynöitä, omenoita, kastanjoita (ehkä vähän liian iso puu lähiöön), kirsikoita, hasselpähkinöitä, persikoita, aprikooseja, luumuja jne. joista jo muutamasta saisi jo hyvinkin merkittävää kohennusta ruokavalioon. Ja jos laittaisi pienen kasvimaan, niin bataatista kurpitsaan ja tomaatista chiliin saisi kasvatettua ihan kevyesti. Ja maissia. Maissia Kansasissa, tietenkin!
Mutta tuollaista ei vaan tehdä.
En tiedä ketään suomalaista, joka kasvattaisi itse ruokiaan omakotitalon pihalla. Kyllä ne vihannekset ostetaan kaupasta ja jos jotain yrttejä tai marjapensaita on, niistä saatavalla syötävällä on olematon taloudellinen merkitys.
Minä taas tunnen aika paljonkin suomalaisia, jotka nimenomaan kasvattavat kaikenlaista omilla pihoillaan ja parvekkeillaan tai vuokrapalstoilla. Ei sillä Suomessa olekaan niin suurta merkitystä, koska kaupoista saa kaikkea (ja nimenomaan Suomessa kaupoista saa kaikkea), mutta tuollaisen keskivertojenkkilähiön perheen ravitsemustilanne voisi parantua jo ihan parilla omenapuulla ja kirsikkapensaalla.
Mut joo, mun koodariveli kasvattaa lampaita ja viinimarjoja ja kerää syksyisin kymmeniä kiloja sieniä avovaimonsa kanssa, ja inssituttava pitää kanoja ja tappelee kasvimaalla kirvoja vastaan joka kesä. Vantaalla asuvat molemmat.
Ei ole todellista. Kuvitteletko, ettei Yhdysvaltalaisesta ruokakaupasta saa vihanneksia ja hedelmiä ihan sillä kuin täälläkin. Oletko ikinä edes näynyt sellaisessa? Minä olen. Olen häynyt niissä whole food -kaupoissa, mutta myös ihan tavan supermarketeissa ja ne hevi -osastot ovat valtavia.
Tästä nyt voidaan vääntää loputtomiin, sille on ihan oma ketjunsakin.
Yhdysvalloissa ON alueita, joissa tavallisista kaupoista EI SAA kasviksia tuoreina. Ne alueet vielä tuppaavat olemaan juuri noita, joissa yhteiskunnan köyhimmät asuvat...
Tutkimusten mukaan ruokakauppojen tarjonta alueella ei juuri vaikuta ruokailutottumuksiin. Noilta alueilta kyllä käydään tarvittaessa kauempanakin kaupassa, mutta käytetään enemmän rahaa roskaruokaan kuin kasviksiin.
https://news.uchicago.edu/story/food-deserts-not-blame-growing-nutritio…
"Food deserts not to blame for growing nutrition gap between rich and poor, study finds
In a new study, Prof. Jean-Pierre Dubé finds food deserts have no meaningful effect on eating habits.
Families with access to healthier foods don’t necessarily buy them
For decades, the conventional wisdom has been that people living in food deserts—defined as areas lacking in supermarkets with fresh produce and other nutritious items—have little choice but to buy unhealthy food at drugstores or convenience stores. But the data tell a different story.
A new Chicago Booth study finds that food deserts have no meaningful effect on eating habits. Exposing low-income households to the same products and prices as those in high-income households reduces nutritional inequality by only 9 percent while the remaining 91 percent of the nutrition gap is driven by difference in what shoppers prefer to buy, according to a National Bureau of Economic Research working paper published recently.
“One of the conclusions in our study is that opening a supermarket in a food desert has very little impact on the nutritional composition of households’ shopping baskets,” said Jean-Pierre Dubé, the Sigmund E. Edelstone Professor of Marketing at Chicago Booth, who co-authored the research along with New York University’s Hung Allcott and Stanford University’s Rebecca Diamond. “People in food deserts shop in supermarkets almost as frequently as people living in higher-income neighborhoods. They just travel longer distances to stores."
Sitä paitsi "food desert"-määrittelyissä on usein otettu huomioon vain supermarkettien tarjonta ja jätetty pois köyhillä alueilla yleiset etniset ruokakaupat, joista kyllä saa kasviksia edullisesti jos niitä osaa käyttää.
Toi oli mielenkiintoinen linkki! Pitää lukea vielä tarkemmin, kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärsin jutun kertomuksena siitä että 80-luvun lapset eivät saavuta vanhempiensa elintasoa.
Sitä samaahan se on Suomessa.Sehän on ihan höpöpuhetta. Itse työssäkäyvänä vanhempana -80 -luvulla piti säästää monta kuukautta, että saa pyykinpesukoneen ostettua. Ei sitä aikaa voi verrata nykypäivään positiivisesti elintasoon nähden.
Ehkä pikemminkin niin, ettei saavuteta vanhempien suhteellista elintasoa, siis elintasoa suhteessa yleiseen elintasoon.
Juuri näin. Jos nykypäivänä kasvattaisi lasta jollain vuosikymmenien takaisella peruselintasolla, lasu napsahtaisi. Juu ei 80-luvulla ollut varmaan varaa ostaa älypuhelinta, mutta mitä siitä, kun ei niitä ollut. Suomessa köyhäkin on rikas moneen muunmaalaiseen verrattuna, mutta ei se kauheasti lohduta. Joillain tuntuu olevan yhä se käsitys, että kouluttautumalla pääsee aina töihin ja mitä pidemmälle kouluttautuu, sitä varmemmin, mutta tilastot ovat eri asia kuin tosielämä. Kyllä joku peruskoulun jälkeen amikseen mennyt vaikka sähköalan opiskelija työllistyy paljon paremmin ja rahakkaammin kuin joku "humppatieteilijä", joka on opiskellut paljon pidempään ja ehkä ottanut lainaa. Minusta tästä pitäisi puhua Suomessakin paljon avoimemmin. Olen itse sellainen "humppatieteilijä", josta koko vähän koulutettu suku oli niiiiin ylpeä kun se pääsi oikein yliopistoon. Kansakoulupohjalta töitä tehneet vanhempani ovat saavuttaneet tuloillaan paremman elintason kuin minä. Mutta tästäkään ei saa puhua, koska nyt on vallalla hypetys, että joka toisen pitää saavuttaa korkeakoulututkinto, koska se varmaan kuulostaa kivalta. Poikani opiskelee rekkakuskiksi ja tulevaisuus näyttää paljon valoisammalta kuin itselläni. Eli kyllä ihan ameriikkaa elämä on täälläkin: se mikä päti ennen, ei päde enää.
Jutusta jäi ristiriitainen kuva. Toisaalta sympaattinen nainen, toisaalta huvitti mm. se, että hän oli tehnyt äärimmäisen teon saadakseen ostettua miehelleen grillin synttärilahjaksi (onko köyhän pakko ostaa grilli?) eli oli luovuttanut verta. Jos täällä saisi rahaa luovuttamalla verta, olisin ekana jonossa. Jos rahatilanne oli jo niin paha, miksi he olivat juuri ostaneet ilmeisen hienon omakotitalon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärsin jutun kertomuksena siitä että 80-luvun lapset eivät saavuta vanhempiensa elintasoa.
Sitä samaahan se on Suomessa.Sehän on ihan höpöpuhetta. Itse työssäkäyvänä vanhempana -80 -luvulla piti säästää monta kuukautta, että saa pyykinpesukoneen ostettua. Ei sitä aikaa voi verrata nykypäivään positiivisesti elintasoon nähden.
Ehkä pikemminkin niin, ettei saavuteta vanhempien suhteellista elintasoa, siis elintasoa suhteessa yleiseen elintasoon.
Juuri näin. Jos nykypäivänä kasvattaisi lasta jollain vuosikymmenien takaisella peruselintasolla, lasu napsahtaisi. Juu ei 80-luvulla ollut varmaan varaa ostaa älypuhelinta, mutta mitä siitä, kun ei niitä ollut. Suomessa köyhäkin on rikas moneen muunmaalaiseen verrattuna, mutta ei se kauheasti lohduta. Joillain tuntuu olevan yhä se käsitys, että kouluttautumalla pääsee aina töihin ja mitä pidemmälle kouluttautuu, sitä varmemmin, mutta tilastot ovat eri asia kuin tosielämä. Kyllä joku peruskoulun jälkeen amikseen mennyt vaikka sähköalan opiskelija työllistyy paljon paremmin ja rahakkaammin kuin joku "humppatieteilijä", joka on opiskellut paljon pidempään ja ehkä ottanut lainaa. Minusta tästä pitäisi puhua Suomessakin paljon avoimemmin. Olen itse sellainen "humppatieteilijä", josta koko vähän koulutettu suku oli niiiiin ylpeä kun se pääsi oikein yliopistoon. Kansakoulupohjalta töitä tehneet vanhempani ovat saavuttaneet tuloillaan paremman elintason kuin minä. Mutta tästäkään ei saa puhua, koska nyt on vallalla hypetys, että joka toisen pitää saavuttaa korkeakoulututkinto, koska se varmaan kuulostaa kivalta. Poikani opiskelee rekkakuskiksi ja tulevaisuus näyttää paljon valoisammalta kuin itselläni. Eli kyllä ihan ameriikkaa elämä on täälläkin: se mikä päti ennen, ei päde enää.
Jutusta jäi ristiriitainen kuva. Toisaalta sympaattinen nainen, toisaalta huvitti mm. se, että hän oli tehnyt äärimmäisen teon saadakseen ostettua miehelleen grillin synttärilahjaksi (onko köyhän pakko ostaa grilli?) eli oli luovuttanut verta. Jos täällä saisi rahaa luovuttamalla verta, olisin ekana jonossa. Jos rahatilanne oli jo niin paha, miksi he olivat juuri ostaneet ilmeisen hienon omakotitalon?
Jutussa nimenomaan korostettiin, että perhe EI OLE köyhä eikä pienituloinen.
He ovat keskiluokkaa tai alempaa keskiluokkaa, vaikka noilla elämänvalinnoilla (yliopisto, omakotitalo) kuuluu amerikkalaisen unelman perusteella päästä ylempään keskiluokkaan, mistä ainakin vaimo oli kotoisin.
Maaseutumaisella paikkakunnalla kaikki asuvat omakotitaloissa, myös täällä Suomessa. Ei 4 lapsen kanssa mahdu minnekään kunnan vuokrakaksioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmi, että tuo on tunnusten takana. Ja keskittyy vain yhteen kaupunginosaan.
Mitä nyt noita lähdemateriaaleja pystyin käymään läpi, niin aika karua se silti oli: vaatii useammassa kaupassa käyntiä ja hinnat ovat korkeammat kuin supermarketeissa (mutta toki halvempia kuin jossain whole foodsissa), ja mitä köyhemmällä alueella asuu, sen pidemmälle joutuu kulkemaan saadakseen tarvittavan. Ja jos ei ole autoa, niin se keskimääräinen kauppamatka 7 mailia... Siinä aika tarkkaan miettii, että mitä sieltä kaupasta jaksaa raahata kotiin.
Pääasiallinen huomio oli se, että ihmisen koulutus ja opastus, ravitsemustietämyksen lisääminen, olisi tehokkain keino muuttamaan ruokailutottumuksia.
Eli keskimäärin ravitsemustietämys on surkealla tolalla, ja se on aika hyvin linkittynyt yhteiskunnalliseen asemaan ja siihen, paljonko on rahaa käytössä...
Vierailija kirjoitti:
Harmi, että tuo on tunnusten takana. Ja keskittyy vain yhteen kaupunginosaan.
Mitä nyt noita lähdemateriaaleja pystyin käymään läpi, niin aika karua se silti oli: vaatii useammassa kaupassa käyntiä ja hinnat ovat korkeammat kuin supermarketeissa (mutta toki halvempia kuin jossain whole foodsissa), ja mitä köyhemmällä alueella asuu, sen pidemmälle joutuu kulkemaan saadakseen tarvittavan. Ja jos ei ole autoa, niin se keskimääräinen kauppamatka 7 mailia... Siinä aika tarkkaan miettii, että mitä sieltä kaupasta jaksaa raahata kotiin.
Pääasiallinen huomio oli se, että ihmisen koulutus ja opastus, ravitsemustietämyksen lisääminen, olisi tehokkain keino muuttamaan ruokailutottumuksia.
Eli keskimäärin ravitsemustietämys on surkealla tolalla, ja se on aika hyvin linkittynyt yhteiskunnalliseen asemaan ja siihen, paljonko on rahaa käytössä...
Huokaus. Jutun pariskunnalla ei ole mitään ongelmia ostaa vihanneksia. Jos et pääse lukemaan juttua, älä kommentoi juttua virheellisin väittämin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärsin jutun kertomuksena siitä että 80-luvun lapset eivät saavuta vanhempiensa elintasoa.
Sitä samaahan se on Suomessa.Sehän on ihan höpöpuhetta. Itse työssäkäyvänä vanhempana -80 -luvulla piti säästää monta kuukautta, että saa pyykinpesukoneen ostettua. Ei sitä aikaa voi verrata nykypäivään positiivisesti elintasoon nähden.
Ehkä pikemminkin niin, ettei saavuteta vanhempien suhteellista elintasoa, siis elintasoa suhteessa yleiseen elintasoon.
Juuri näin. Jos nykypäivänä kasvattaisi lasta jollain vuosikymmenien takaisella peruselintasolla, lasu napsahtaisi. Juu ei 80-luvulla ollut varmaan varaa ostaa älypuhelinta, mutta mitä siitä, kun ei niitä ollut. Suomessa köyhäkin on rikas moneen muunmaalaiseen verrattuna, mutta ei se kauheasti lohduta. Joillain tuntuu olevan yhä se käsitys, että kouluttautumalla pääsee aina töihin ja mitä pidemmälle kouluttautuu, sitä varmemmin, mutta tilastot ovat eri asia kuin tosielämä. Kyllä joku peruskoulun jälkeen amikseen mennyt vaikka sähköalan opiskelija työllistyy paljon paremmin ja rahakkaammin kuin joku "humppatieteilijä", joka on opiskellut paljon pidempään ja ehkä ottanut lainaa. Minusta tästä pitäisi puhua Suomessakin paljon avoimemmin. Olen itse sellainen "humppatieteilijä", josta koko vähän koulutettu suku oli niiiiin ylpeä kun se pääsi oikein yliopistoon. Kansakoulupohjalta töitä tehneet vanhempani ovat saavuttaneet tuloillaan paremman elintason kuin minä. Mutta tästäkään ei saa puhua, koska nyt on vallalla hypetys, että joka toisen pitää saavuttaa korkeakoulututkinto, koska se varmaan kuulostaa kivalta. Poikani opiskelee rekkakuskiksi ja tulevaisuus näyttää paljon valoisammalta kuin itselläni. Eli kyllä ihan ameriikkaa elämä on täälläkin: se mikä päti ennen, ei päde enää.
Jutusta jäi ristiriitainen kuva. Toisaalta sympaattinen nainen, toisaalta huvitti mm. se, että hän oli tehnyt äärimmäisen teon saadakseen ostettua miehelleen grillin synttärilahjaksi (onko köyhän pakko ostaa grilli?) eli oli luovuttanut verta. Jos täällä saisi rahaa luovuttamalla verta, olisin ekana jonossa. Jos rahatilanne oli jo niin paha, miksi he olivat juuri ostaneet ilmeisen hienon omakotitalon?
Jutussa nimenomaan korostettiin, että perhe EI OLE köyhä eikä pienituloinen.
He ovat keskiluokkaa tai alempaa keskiluokkaa, vaikka noilla elämänvalinnoilla (yliopisto, omakotitalo) kuuluu amerikkalaisen unelman perusteella päästä ylempään keskiluokkaan, mistä ainakin vaimo oli kotoisin.
Maaseutumaisella paikkakunnalla kaikki asuvat omakotitaloissa, myös täällä Suomessa. Ei 4 lapsen kanssa mahdu minnekään kunnan vuokrakaksioon.
Jutusta jäi jotenkin epätietoinen olo, että ovatko he nyt köyhiä vai ei. Äidin työttömyys ja opiskelukulut yhdistettynä suuriin lainoihin ym. tarkoittaa minusta, että he ovat köyhiä. Mutta sitten se elämäntapa on sellainen, että eivät ole köyhiä. No siksi varmaan ovat köyhiä, että on pakko olla kaikki pelit ja vehkeet, koska haluavat mieltää itsensä keskiluokkaisiksi. Minusta jutussa sanottiin, että asuvat osavaltion isoimman kaupungin liepeillä eli kai siellä nyt kerrostalojakin olisi, mutta kai se on joku imagojuttu. Olen itse asunut Suomessa sekä kaupungissa että kirkonkylällä ja kyllä täällä ainakin kerrostaloja on vähän kaikkialla, mikä nyt vain jonkunlaiseksi keskustaksi (vaikka pieneksi) mielletään. Jotenkin siitä koko jutusta tuli mielikuva, että ovat ummistaneet silmänsä raha-asioilta hyvin tehokkaasti ja sama jatkuu edelleen. Siis onhan Amerikassa runsaasti heitä paljonkin köyhempiä, mutta ehkä keskiluokalla on joku "keeping up appearances" menossa eli ei tajuta paljonko sitä rahaa oikeasti on käytössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmi, että tuo on tunnusten takana. Ja keskittyy vain yhteen kaupunginosaan.
Mitä nyt noita lähdemateriaaleja pystyin käymään läpi, niin aika karua se silti oli: vaatii useammassa kaupassa käyntiä ja hinnat ovat korkeammat kuin supermarketeissa (mutta toki halvempia kuin jossain whole foodsissa), ja mitä köyhemmällä alueella asuu, sen pidemmälle joutuu kulkemaan saadakseen tarvittavan. Ja jos ei ole autoa, niin se keskimääräinen kauppamatka 7 mailia... Siinä aika tarkkaan miettii, että mitä sieltä kaupasta jaksaa raahata kotiin.
Pääasiallinen huomio oli se, että ihmisen koulutus ja opastus, ravitsemustietämyksen lisääminen, olisi tehokkain keino muuttamaan ruokailutottumuksia.
Eli keskimäärin ravitsemustietämys on surkealla tolalla, ja se on aika hyvin linkittynyt yhteiskunnalliseen asemaan ja siihen, paljonko on rahaa käytössä...
Huokaus. Jutun pariskunnalla ei ole mitään ongelmia ostaa vihanneksia. Jos et pääse lukemaan juttua, älä kommentoi juttua virheellisin väittämin.
Huokaus itsellesi. Kyllä jo ulospäin näkee, että ei ole kasvikset näytelleet pääosaa ruokavaliossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmi, että tuo on tunnusten takana. Ja keskittyy vain yhteen kaupunginosaan.
Mitä nyt noita lähdemateriaaleja pystyin käymään läpi, niin aika karua se silti oli: vaatii useammassa kaupassa käyntiä ja hinnat ovat korkeammat kuin supermarketeissa (mutta toki halvempia kuin jossain whole foodsissa), ja mitä köyhemmällä alueella asuu, sen pidemmälle joutuu kulkemaan saadakseen tarvittavan. Ja jos ei ole autoa, niin se keskimääräinen kauppamatka 7 mailia... Siinä aika tarkkaan miettii, että mitä sieltä kaupasta jaksaa raahata kotiin.
Pääasiallinen huomio oli se, että ihmisen koulutus ja opastus, ravitsemustietämyksen lisääminen, olisi tehokkain keino muuttamaan ruokailutottumuksia.
Eli keskimäärin ravitsemustietämys on surkealla tolalla, ja se on aika hyvin linkittynyt yhteiskunnalliseen asemaan ja siihen, paljonko on rahaa käytössä...
Huokaus. Jutun pariskunnalla ei ole mitään ongelmia ostaa vihanneksia. Jos et pääse lukemaan juttua, älä kommentoi juttua virheellisin väittämin.
Huokaus itsellesi. Kyllä jo ulospäin näkee, että ei ole kasvikset näytelleet pääosaa ruokavaliossa.
Rautalangasta: kyse ei ole siitä, ettei kasviksia olisi saatavilla. Onko vielä jotain, joka kaipaa selvennystä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärsin jutun kertomuksena siitä että 80-luvun lapset eivät saavuta vanhempiensa elintasoa.
Sitä samaahan se on Suomessa.Sehän on ihan höpöpuhetta. Itse työssäkäyvänä vanhempana -80 -luvulla piti säästää monta kuukautta, että saa pyykinpesukoneen ostettua. Ei sitä aikaa voi verrata nykypäivään positiivisesti elintasoon nähden.
Ehkä pikemminkin niin, ettei saavuteta vanhempien suhteellista elintasoa, siis elintasoa suhteessa yleiseen elintasoon.
Juuri näin. Jos nykypäivänä kasvattaisi lasta jollain vuosikymmenien takaisella peruselintasolla, lasu napsahtaisi. Juu ei 80-luvulla ollut varmaan varaa ostaa älypuhelinta, mutta mitä siitä, kun ei niitä ollut. Suomessa köyhäkin on rikas moneen muunmaalaiseen verrattuna, mutta ei se kauheasti lohduta. Joillain tuntuu olevan yhä se käsitys, että kouluttautumalla pääsee aina töihin ja mitä pidemmälle kouluttautuu, sitä varmemmin, mutta tilastot ovat eri asia kuin tosielämä. Kyllä joku peruskoulun jälkeen amikseen mennyt vaikka sähköalan opiskelija työllistyy paljon paremmin ja rahakkaammin kuin joku "humppatieteilijä", joka on opiskellut paljon pidempään ja ehkä ottanut lainaa. Minusta tästä pitäisi puhua Suomessakin paljon avoimemmin. Olen itse sellainen "humppatieteilijä", josta koko vähän koulutettu suku oli niiiiin ylpeä kun se pääsi oikein yliopistoon. Kansakoulupohjalta töitä tehneet vanhempani ovat saavuttaneet tuloillaan paremman elintason kuin minä. Mutta tästäkään ei saa puhua, koska nyt on vallalla hypetys, että joka toisen pitää saavuttaa korkeakoulututkinto, koska se varmaan kuulostaa kivalta. Poikani opiskelee rekkakuskiksi ja tulevaisuus näyttää paljon valoisammalta kuin itselläni. Eli kyllä ihan ameriikkaa elämä on täälläkin: se mikä päti ennen, ei päde enää.
Jutusta jäi ristiriitainen kuva. Toisaalta sympaattinen nainen, toisaalta huvitti mm. se, että hän oli tehnyt äärimmäisen teon saadakseen ostettua miehelleen grillin synttärilahjaksi (onko köyhän pakko ostaa grilli?) eli oli luovuttanut verta. Jos täällä saisi rahaa luovuttamalla verta, olisin ekana jonossa. Jos rahatilanne oli jo niin paha, miksi he olivat juuri ostaneet ilmeisen hienon omakotitalon?
Jutussa nimenomaan korostettiin, että perhe EI OLE köyhä eikä pienituloinen.
He ovat keskiluokkaa tai alempaa keskiluokkaa, vaikka noilla elämänvalinnoilla (yliopisto, omakotitalo) kuuluu amerikkalaisen unelman perusteella päästä ylempään keskiluokkaan, mistä ainakin vaimo oli kotoisin.
Maaseutumaisella paikkakunnalla kaikki asuvat omakotitaloissa, myös täällä Suomessa. Ei 4 lapsen kanssa mahdu minnekään kunnan vuokrakaksioon.
Jutusta jäi jotenkin epätietoinen olo, että ovatko he nyt köyhiä vai ei. Äidin työttömyys ja opiskelukulut yhdistettynä suuriin lainoihin ym. tarkoittaa minusta, että he ovat köyhiä. Mutta sitten se elämäntapa on sellainen, että eivät ole köyhiä. No siksi varmaan ovat köyhiä, että on pakko olla kaikki pelit ja vehkeet, koska haluavat mieltää itsensä keskiluokkaisiksi. Minusta jutussa sanottiin, että asuvat osavaltion isoimman kaupungin liepeillä eli kai siellä nyt kerrostalojakin olisi, mutta kai se on joku imagojuttu. Olen itse asunut Suomessa sekä kaupungissa että kirkonkylällä ja kyllä täällä ainakin kerrostaloja on vähän kaikkialla, mikä nyt vain jonkunlaiseksi keskustaksi (vaikka pieneksi) mielletään. Jotenkin siitä koko jutusta tuli mielikuva, että ovat ummistaneet silmänsä raha-asioilta hyvin tehokkaasti ja sama jatkuu edelleen. Siis onhan Amerikassa runsaasti heitä paljonkin köyhempiä, mutta ehkä keskiluokalla on joku "keeping up appearances" menossa eli ei tajuta paljonko sitä rahaa oikeasti on käytössä.
Jutussa sanottiin selvällä suomen kielellä, että ovat keskiluokkaa tai alempaa keskiluokkaa, eivät köyhiä. Amerikassa on suuret opiskelukulut, se on normi. Äiti ei ole työtön vaan kotiäiti.
Suomessa on jokamiehenoikeudet, metsää yli 70% pinta-alasta, järviä sata tuhatta plus ja merenrantaviivaa 46 tuhatta kilometriä eli marjoja ja sieniä, riistaa, kalaa ja villiyrttejä riittää. Ja silti suomalaismiehistä yli 60% ja naisista yli puolet on ylipainoisia. Eikä koulutuksen ja terveystiedonpuutteestakaan taida olla kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärsin jutun kertomuksena siitä että 80-luvun lapset eivät saavuta vanhempiensa elintasoa.
Sitä samaahan se on Suomessa.Sehän on ihan höpöpuhetta. Itse työssäkäyvänä vanhempana -80 -luvulla piti säästää monta kuukautta, että saa pyykinpesukoneen ostettua. Ei sitä aikaa voi verrata nykypäivään positiivisesti elintasoon nähden.
Ehkä pikemminkin niin, ettei saavuteta vanhempien suhteellista elintasoa, siis elintasoa suhteessa yleiseen elintasoon.
Juuri näin. Jos nykypäivänä kasvattaisi lasta jollain vuosikymmenien takaisella peruselintasolla, lasu napsahtaisi. Juu ei 80-luvulla ollut varmaan varaa ostaa älypuhelinta, mutta mitä siitä, kun ei niitä ollut. Suomessa köyhäkin on rikas moneen muunmaalaiseen verrattuna, mutta ei se kauheasti lohduta. Joillain tuntuu olevan yhä se käsitys, että kouluttautumalla pääsee aina töihin ja mitä pidemmälle kouluttautuu, sitä varmemmin, mutta tilastot ovat eri asia kuin tosielämä. Kyllä joku peruskoulun jälkeen amikseen mennyt vaikka sähköalan opiskelija työllistyy paljon paremmin ja rahakkaammin kuin joku "humppatieteilijä", joka on opiskellut paljon pidempään ja ehkä ottanut lainaa. Minusta tästä pitäisi puhua Suomessakin paljon avoimemmin. Olen itse sellainen "humppatieteilijä", josta koko vähän koulutettu suku oli niiiiin ylpeä kun se pääsi oikein yliopistoon. Kansakoulupohjalta töitä tehneet vanhempani ovat saavuttaneet tuloillaan paremman elintason kuin minä. Mutta tästäkään ei saa puhua, koska nyt on vallalla hypetys, että joka toisen pitää saavuttaa korkeakoulututkinto, koska se varmaan kuulostaa kivalta. Poikani opiskelee rekkakuskiksi ja tulevaisuus näyttää paljon valoisammalta kuin itselläni. Eli kyllä ihan ameriikkaa elämä on täälläkin: se mikä päti ennen, ei päde enää.
Jutusta jäi ristiriitainen kuva. Toisaalta sympaattinen nainen, toisaalta huvitti mm. se, että hän oli tehnyt äärimmäisen teon saadakseen ostettua miehelleen grillin synttärilahjaksi (onko köyhän pakko ostaa grilli?) eli oli luovuttanut verta. Jos täällä saisi rahaa luovuttamalla verta, olisin ekana jonossa. Jos rahatilanne oli jo niin paha, miksi he olivat juuri ostaneet ilmeisen hienon omakotitalon?
Jutussa nimenomaan korostettiin, että perhe EI OLE köyhä eikä pienituloinen.
He ovat keskiluokkaa tai alempaa keskiluokkaa, vaikka noilla elämänvalinnoilla (yliopisto, omakotitalo) kuuluu amerikkalaisen unelman perusteella päästä ylempään keskiluokkaan, mistä ainakin vaimo oli kotoisin.
Maaseutumaisella paikkakunnalla kaikki asuvat omakotitaloissa, myös täällä Suomessa. Ei 4 lapsen kanssa mahdu minnekään kunnan vuokrakaksioon.
Jutusta jäi jotenkin epätietoinen olo, että ovatko he nyt köyhiä vai ei. Äidin työttömyys ja opiskelukulut yhdistettynä suuriin lainoihin ym. tarkoittaa minusta, että he ovat köyhiä. Mutta sitten se elämäntapa on sellainen, että eivät ole köyhiä. No siksi varmaan ovat köyhiä, että on pakko olla kaikki pelit ja vehkeet, koska haluavat mieltää itsensä keskiluokkaisiksi. Minusta jutussa sanottiin, että asuvat osavaltion isoimman kaupungin liepeillä eli kai siellä nyt kerrostalojakin olisi, mutta kai se on joku imagojuttu. Olen itse asunut Suomessa sekä kaupungissa että kirkonkylällä ja kyllä täällä ainakin kerrostaloja on vähän kaikkialla, mikä nyt vain jonkunlaiseksi keskustaksi (vaikka pieneksi) mielletään. Jotenkin siitä koko jutusta tuli mielikuva, että ovat ummistaneet silmänsä raha-asioilta hyvin tehokkaasti ja sama jatkuu edelleen. Siis onhan Amerikassa runsaasti heitä paljonkin köyhempiä, mutta ehkä keskiluokalla on joku "keeping up appearances" menossa eli ei tajuta paljonko sitä rahaa oikeasti on käytössä.
Jutussa sanottiin selvällä suomen kielellä, että ovat keskiluokkaa tai alempaa keskiluokkaa, eivät köyhiä. Amerikassa on suuret opiskelukulut, se on normi. Äiti ei ole työtön vaan kotiäiti.
Ja kotiäitiys on käytännössä ainoa mahdollisuus hankkia lapsia, sillä päivähoitokulut ovat todella suuret. Ei Suomessakaan pystyisi käymään töissä, jos pitäisi maksaa tosiasialliset päivähoitokulut, 1000 e per lapsi per kuukausi. Keskipalkkaisella ei kahden lapsen kanssa jäisi mitään käteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärsin jutun kertomuksena siitä että 80-luvun lapset eivät saavuta vanhempiensa elintasoa.
Sitä samaahan se on Suomessa.Sehän on ihan höpöpuhetta. Itse työssäkäyvänä vanhempana -80 -luvulla piti säästää monta kuukautta, että saa pyykinpesukoneen ostettua. Ei sitä aikaa voi verrata nykypäivään positiivisesti elintasoon nähden.
Ehkä pikemminkin niin, ettei saavuteta vanhempien suhteellista elintasoa, siis elintasoa suhteessa yleiseen elintasoon.
Juuri näin. Jos nykypäivänä kasvattaisi lasta jollain vuosikymmenien takaisella peruselintasolla, lasu napsahtaisi. Juu ei 80-luvulla ollut varmaan varaa ostaa älypuhelinta, mutta mitä siitä, kun ei niitä ollut. Suomessa köyhäkin on rikas moneen muunmaalaiseen verrattuna, mutta ei se kauheasti lohduta. Joillain tuntuu olevan yhä se käsitys, että kouluttautumalla pääsee aina töihin ja mitä pidemmälle kouluttautuu, sitä varmemmin, mutta tilastot ovat eri asia kuin tosielämä. Kyllä joku peruskoulun jälkeen amikseen mennyt vaikka sähköalan opiskelija työllistyy paljon paremmin ja rahakkaammin kuin joku "humppatieteilijä", joka on opiskellut paljon pidempään ja ehkä ottanut lainaa. Minusta tästä pitäisi puhua Suomessakin paljon avoimemmin. Olen itse sellainen "humppatieteilijä", josta koko vähän koulutettu suku oli niiiiin ylpeä kun se pääsi oikein yliopistoon. Kansakoulupohjalta töitä tehneet vanhempani ovat saavuttaneet tuloillaan paremman elintason kuin minä. Mutta tästäkään ei saa puhua, koska nyt on vallalla hypetys, että joka toisen pitää saavuttaa korkeakoulututkinto, koska se varmaan kuulostaa kivalta. Poikani opiskelee rekkakuskiksi ja tulevaisuus näyttää paljon valoisammalta kuin itselläni. Eli kyllä ihan ameriikkaa elämä on täälläkin: se mikä päti ennen, ei päde enää.
Jutusta jäi ristiriitainen kuva. Toisaalta sympaattinen nainen, toisaalta huvitti mm. se, että hän oli tehnyt äärimmäisen teon saadakseen ostettua miehelleen grillin synttärilahjaksi (onko köyhän pakko ostaa grilli?) eli oli luovuttanut verta. Jos täällä saisi rahaa luovuttamalla verta, olisin ekana jonossa. Jos rahatilanne oli jo niin paha, miksi he olivat juuri ostaneet ilmeisen hienon omakotitalon?
Jutussa nimenomaan korostettiin, että perhe EI OLE köyhä eikä pienituloinen.
He ovat keskiluokkaa tai alempaa keskiluokkaa, vaikka noilla elämänvalinnoilla (yliopisto, omakotitalo) kuuluu amerikkalaisen unelman perusteella päästä ylempään keskiluokkaan, mistä ainakin vaimo oli kotoisin.
Maaseutumaisella paikkakunnalla kaikki asuvat omakotitaloissa, myös täällä Suomessa. Ei 4 lapsen kanssa mahdu minnekään kunnan vuokrakaksioon.
Jutusta jäi jotenkin epätietoinen olo, että ovatko he nyt köyhiä vai ei. Äidin työttömyys ja opiskelukulut yhdistettynä suuriin lainoihin ym. tarkoittaa minusta, että he ovat köyhiä. Mutta sitten se elämäntapa on sellainen, että eivät ole köyhiä. No siksi varmaan ovat köyhiä, että on pakko olla kaikki pelit ja vehkeet, koska haluavat mieltää itsensä keskiluokkaisiksi. Minusta jutussa sanottiin, että asuvat osavaltion isoimman kaupungin liepeillä eli kai siellä nyt kerrostalojakin olisi, mutta kai se on joku imagojuttu. Olen itse asunut Suomessa sekä kaupungissa että kirkonkylällä ja kyllä täällä ainakin kerrostaloja on vähän kaikkialla, mikä nyt vain jonkunlaiseksi keskustaksi (vaikka pieneksi) mielletään. Jotenkin siitä koko jutusta tuli mielikuva, että ovat ummistaneet silmänsä raha-asioilta hyvin tehokkaasti ja sama jatkuu edelleen. Siis onhan Amerikassa runsaasti heitä paljonkin köyhempiä, mutta ehkä keskiluokalla on joku "keeping up appearances" menossa eli ei tajuta paljonko sitä rahaa oikeasti on käytössä.
Jutussa sanottiin selvällä suomen kielellä, että ovat keskiluokkaa tai alempaa keskiluokkaa, eivät köyhiä. Amerikassa on suuret opiskelukulut, se on normi. Äiti ei ole työtön vaan kotiäiti.
No miten sen nyt ajattelee. En ole niin kiinnostunut virallisista määrittelyistä kuka on keskiluokkaa, mutta jos on niin isot velat mitä jutussa sanottiin ja tulevaisuudennäkymät mitä on, niin kyllä siitä köyhä vaan mieleen tulee. Ja äitihän oli käytännössä työtön, koska olisi mieluummin tehnyt töitä kuin ollut kotiäiti. Siellä ei ilmeisesti vaan ole nyt niin ihmeelliset työttömyystuet, että kannattaisi erityisesti alkaa työttömäksi, joten hän kutsuu itseään kotiäidiksi. Sitä ihmettelen, että tämän naisen lapsuudenkodissa ei säästetty rahaa lasten opiskeluun, kuten kai yleensä tehdään juuri niiden isojen opiskelukulujen takia, kun rahaa ilmeisesti olisi ollutkin. Voisiko huono elämänhallinta ollut siirtynyt lapsuudenkodista, oli totuttu siihen, että isä hoitaa asiat. Eihän tämä nainen kai edes selvittänyt paljonko aviomiehellä oli opintolainaa, eikä kummallakaan ollut mitään hajua siitä, että se kasvaa korkoa.
Noilla menee ruokaan varmaan aika paljon rahaa.
Joo, se oli jutun yksi keskeisiä sanomia. Yksi syypää on hurjasti nousseet koulutusmaksut samaan aikaan kun palkoissa nousua ei ole käynyt. Tässäkään tapauksessa kalliilla koulutuksella ei edes saanut töitä.