Erimielisyys hautajaisiin osallistumisesta
Minulle todella rakas ihminen kuoli hiljattain. Toivoin kovasti mieheni lähtevän tuekseni hautajaisiin, mutta hän kieltäytyi. Oli hänen lapsiviikkonsa, ei halunnut pyytää vaihtopäivää äidiltä ja lapsi oli liian nuori (hänen mielestään) osallistumaan hautajaisiin.
Nyt miehen isovanhempi menehtyi. Enää lapsi ei ole liian nuori osallistumaan hautajaisiin (lapsi ei ole koskaan tavannut ko. henkilöä, en minäkään) ja nyt minun pitäisi olla valmis miehen tueksi.
En todellakaan ole valmis lähtemään, koska oma suruprosessi on aivan kesken. En kestäisi hautajaisia, kun arkikin vielä hajoilee. Mies kiukuttelee ja pitää mykkäkoulua, kun sanoin etten pysty osallistumaan.
Mitä tekisit? Hänen käytös tuntuu kohtuuttomalta, kun itse juuri toimi aivan samoin - lukuunottamatta ettei ollut juuri kokenut menetystä.
Kommentit (155)
Vierailija kirjoitti:
Lapsen äiti oli ollut tänään yhteydessä mieheeni ja kertonut, että hänen mielestään lapsi on edelleen liian pieni osallistumaan hautajaisiin (kuten oli 2 viikkoa sittenkin). Nyt mieheni ilmoitti ettei minun tarvitse siinä tapauksessa osallistua hautajaisiin, jos lapsikaan ei pääse (hautajaiset on äidin viikolla). Olisin kuulemma katsonut kirkossa lapsen perään sen aikaa, kun muu perhe vie kukkalaitteen arkulle. Olen sanaton. Ap
Nyt alkaa tarina haisemaan. Juurihan sanoit, että lapsen äiti oli ok sen kanssa, että lapsi osallistuu kummitätisi hautajaisiin. Ja nyt kuulemma ei. Koska jos viimeksikin äiti oli sitä mieltä, ettei lapsi ole tarpeeksi vanha hautajaisiin, niin silloinhan se ei todellakaan ole tekosyy jos mies ei vie lasta hautajaisiin, vaan hoitaa häntä kotona.
Vierailija kirjoitti:
Koittakaa keskustella syvällisesti asiasta läpikotaisin. Kerro kuinka rikki sinä olet vielä, kerro että sinua loukkasi kun hän ei lähtenyt tueksesi aiemmin, ja nyt ihmettelet miten hän pyytää sinulta samaa? ole avoin, ja rehellinen. uskon, että keskustelu asiasta auttaa joka tapauksessa, menivät asiat miten meni. Tsempiä
Ketjun kymmenes kommentti oli spot on. Kaikki sen jälkeen on turhaa😂 paitsi että ap haluaa jatkaa miehensä käytöksen kauhistelua yhdessä mammalauman kanssa.
"Juurihan sanoit, että lapsen äiti oli ok sen kanssa, että lapsi osallistuu kummitätisi hautajaisiin"
Missä näin sanottiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme kiusantekoa... Tässä kannattaa nyt miettiä, mikä on motiivisi jäädä hautajaisista pois.
Haluatko näpäyttää miestä koska hän loukkasi tunteitasi ja siksi antaa samalla mitalla takaisin?
Vai oletko oikeasti henkisesti niin rikki tällä hetkellä, että hautajaiset ja miehesi tukeminen ei onnistu?Itse tekisin miehelle selväksi, että hän loukkasi tunteitasi, mutten silti lähtisi kostokierteeseen, vaan tukisin miestäni hänen surun keskellä. Sikun jos jonkun pitäisi tietää miltä hänestä tuntuu surun keskellä. Jos hän ei ole kohdannut surua aiemmin, ehkä hän ei ymmärtänyt tilanteesi vakavuutta aiemmin. Tai ei osannut käsitellä asiaa mutta nyt on pakko koska velvollisuudestakin kuuluu mennä isovanhempien hautajaisiin.
Tuo lapsen vieminen hautajaisiin on ihan eri asia jos hänet viedään tuntemattoman ihmisen hautajaisiin vs lähisukulaisen hautajaisiin. Vaikka ei tuntisi vainajaa, niin tuntee muita vieraita, eli turvallisempi ja rennompi tilaisuus lapselle. Olisi varmasti omituista lapsen näkökulmasta mennä hautajaisiin, jossa ei tunne ketään ja kaikki itkee.
Kuten aiemminkin kirjoitin: jos oma suruni ei olisi näin käsittelemätön, menisin ehdottomasti miehen vaatimuksen mukaisesti hautajaisiin. Mutta nyt en pysty, en selviä niistä romahtamatta. Arkikin on edelleen itkuista ja sekavaa.
Kummitätini hautajaisissa oli koko oma perheeni: vanhempani ja sisarukseni lapsineen. He kaikki ovat tuttuja mieheni lapselle, on ollut hoidossakin heillä. ApSe ei silti ollut teidän suvun juhla. Tökeröä raahata mukaan puoli pitäjää vaan omaksi tueksi. Tökeröä ja itsekästä.
Kummitädilläni ei ollut perhettä, joten äitini hänen sydänystävänään järjesti hautajaiset. Sukulaisia hänellä oli vain muutama kaukainen serkku. Minä olin hänen "lahjalapsi" ja olimme ehkä jopa läheisempiä kuin mitä olen oman äitini kanssa. Että en pitänyt tökerönä järjestää hänelle hautajaisia, kun niitä ei kukaan muu olisi järjestänyt. Ap
Enhän minä hautajaisten järjestämistä kutsunut tökeröksi, vaan sitä, että loukkaannuit kun kumppanisi ja hänen lapsensa eivät tulleet paikalle.
Ketään kutsuttua vierasta kun ei voi hautajaisiin pakottaa, ja vielä ihmeellisempää on vaatia miestä tuomaan lapsensa hänelle tuntemattoman ihmisen hautajaisiin sinun takiasi.
Kukaan ei vaatinut lasta hautajaisiin. Olisi saanut kyllä osallistua, mutta lapsen äiti oli myös valmis ottamaan lapsen luokseen hautajaisten ajaksi vaikka oli isä-viikko. Enkä sen enempää miestäkään sinne pakottanut. Pyysin ja toivoin kyllä. Kerroin mitä se olisi minulle merkinnyt. Mutta kun hän kieltäytyi, en alkanut mököttämään saatikka kiukuttelemaan. Myönnän kyllä, että loukkasi kun jäin ilman miehen tukea. Ap
Tuossahan sinä ap sanot, että olisi saanut osallistua, ei sanallakaan siitä, että äiti vastusti koska lapsi oli liian pieni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme kiusantekoa... Tässä kannattaa nyt miettiä, mikä on motiivisi jäädä hautajaisista pois.
Haluatko näpäyttää miestä koska hän loukkasi tunteitasi ja siksi antaa samalla mitalla takaisin?
Vai oletko oikeasti henkisesti niin rikki tällä hetkellä, että hautajaiset ja miehesi tukeminen ei onnistu?Itse tekisin miehelle selväksi, että hän loukkasi tunteitasi, mutten silti lähtisi kostokierteeseen, vaan tukisin miestäni hänen surun keskellä. Sikun jos jonkun pitäisi tietää miltä hänestä tuntuu surun keskellä. Jos hän ei ole kohdannut surua aiemmin, ehkä hän ei ymmärtänyt tilanteesi vakavuutta aiemmin. Tai ei osannut käsitellä asiaa mutta nyt on pakko koska velvollisuudestakin kuuluu mennä isovanhempien hautajaisiin.
Tuo lapsen vieminen hautajaisiin on ihan eri asia jos hänet viedään tuntemattoman ihmisen hautajaisiin vs lähisukulaisen hautajaisiin. Vaikka ei tuntisi vainajaa, niin tuntee muita vieraita, eli turvallisempi ja rennompi tilaisuus lapselle. Olisi varmasti omituista lapsen näkökulmasta mennä hautajaisiin, jossa ei tunne ketään ja kaikki itkee.
Kuten aiemminkin kirjoitin: jos oma suruni ei olisi näin käsittelemätön, menisin ehdottomasti miehen vaatimuksen mukaisesti hautajaisiin. Mutta nyt en pysty, en selviä niistä romahtamatta. Arkikin on edelleen itkuista ja sekavaa.
Kummitätini hautajaisissa oli koko oma perheeni: vanhempani ja sisarukseni lapsineen. He kaikki ovat tuttuja mieheni lapselle, on ollut hoidossakin heillä. ApSe ei silti ollut teidän suvun juhla. Tökeröä raahata mukaan puoli pitäjää vaan omaksi tueksi. Tökeröä ja itsekästä.
Kummitädilläni ei ollut perhettä, joten äitini hänen sydänystävänään järjesti hautajaiset. Sukulaisia hänellä oli vain muutama kaukainen serkku. Minä olin hänen "lahjalapsi" ja olimme ehkä jopa läheisempiä kuin mitä olen oman äitini kanssa. Että en pitänyt tökerönä järjestää hänelle hautajaisia, kun niitä ei kukaan muu olisi järjestänyt. Ap
Enhän minä hautajaisten järjestämistä kutsunut tökeröksi, vaan sitä, että loukkaannuit kun kumppanisi ja hänen lapsensa eivät tulleet paikalle.
Ketään kutsuttua vierasta kun ei voi hautajaisiin pakottaa, ja vielä ihmeellisempää on vaatia miestä tuomaan lapsensa hänelle tuntemattoman ihmisen hautajaisiin sinun takiasi.
Kukaan ei vaatinut lasta hautajaisiin. Olisi saanut kyllä osallistua, mutta lapsen äiti oli myös valmis ottamaan lapsen luokseen hautajaisten ajaksi vaikka oli isä-viikko. Enkä sen enempää miestäkään sinne pakottanut. Pyysin ja toivoin kyllä. Kerroin mitä se olisi minulle merkinnyt. Mutta kun hän kieltäytyi, en alkanut mököttämään saatikka kiukuttelemaan. Myönnän kyllä, että loukkasi kun jäin ilman miehen tukea. Ap
Tuossahan sinä ap sanot, että olisi saanut osallistua, ei sanallakaan siitä, että äiti vastusti koska lapsi oli liian pieni.
Minä käsitän tuon niin, että hautajaisten järjestäjille olisi lapsen osallistuminen ollut ok. Eivät vaatineet, mutta eivät kieltäneetkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen äiti oli ollut tänään yhteydessä mieheeni ja kertonut, että hänen mielestään lapsi on edelleen liian pieni osallistumaan hautajaisiin (kuten oli 2 viikkoa sittenkin). Nyt mieheni ilmoitti ettei minun tarvitse siinä tapauksessa osallistua hautajaisiin, jos lapsikaan ei pääse (hautajaiset on äidin viikolla). Olisin kuulemma katsonut kirkossa lapsen perään sen aikaa, kun muu perhe vie kukkalaitteen arkulle. Olen sanaton. Ap
Nyt alkaa tarina haisemaan. Juurihan sanoit, että lapsen äiti oli ok sen kanssa, että lapsi osallistuu kummitätisi hautajaisiin. Ja nyt kuulemma ei. Koska jos viimeksikin äiti oli sitä mieltä, ettei lapsi ole tarpeeksi vanha hautajaisiin, niin silloinhan se ei todellakaan ole tekosyy jos mies ei vie lasta hautajaisiin, vaan hoitaa häntä kotona.
Ap:lle kai olisi ollut paras ratkaisu kummitädin hautajaisten suhteen, että lapsi olisi ollut äitinsä luona sinä päivänä ja tämä olisi sopinut äidille - mies olisi päässyt hautajaisiin. Ainakin lapsen isä koki, että lapsi oli liian pieni lähtemään ja hoiti häntä kotona, ei siis ollut valmis jättämään lasta äidille eikä lähtenyt hautajaisiin.
Sinänsähän nämä ratkaisut ovat ok: lapsi on liian pieni hautajaisiin, lapsi on koko viikon sen vanhemman luona jonka viikolla hautajaiset ovat, se menee hautajaisiin jonka läheinen henkilö on kuollut.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se eri asia rahdata lapsi tuntemattoman hautajaisiin kun sukulaisensa.
Onko se lapsi edes tavannut tätä hoitolaitoksessa olevaa isoisovanhempaansa? Jos ei ole, niin sukulaissuhteella ei ole mitään merkitystä, tuntematon hänkin on.
Miehen kieltäytyminen hautajaisista oli ihan ok, vaikkakaan lasta ei pitäisi käyttää tekosyynä.
Se taas ei ollut ollenkaan ok, että mies yritti painostaa naisen mukaan ja taka-ajatuksena oli saada lapsenvahti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se eri asia rahdata lapsi tuntemattoman hautajaisiin kun sukulaisensa.
Onko se lapsi edes tavannut tätä hoitolaitoksessa olevaa isoisovanhempaansa? Jos ei ole, niin sukulaissuhteella ei ole mitään merkitystä, tuntematon hänkin on.
Sanottiin, ettei tavannut. Ja on edelleenkin liian pieni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen äiti oli ollut tänään yhteydessä mieheeni ja kertonut, että hänen mielestään lapsi on edelleen liian pieni osallistumaan hautajaisiin (kuten oli 2 viikkoa sittenkin). Nyt mieheni ilmoitti ettei minun tarvitse siinä tapauksessa osallistua hautajaisiin, jos lapsikaan ei pääse (hautajaiset on äidin viikolla). Olisin kuulemma katsonut kirkossa lapsen perään sen aikaa, kun muu perhe vie kukkalaitteen arkulle. Olen sanaton. Ap
Nyt alkaa tarina haisemaan. Juurihan sanoit, että lapsen äiti oli ok sen kanssa, että lapsi osallistuu kummitätisi hautajaisiin. Ja nyt kuulemma ei. Koska jos viimeksikin äiti oli sitä mieltä, ettei lapsi ole tarpeeksi vanha hautajaisiin, niin silloinhan se ei todellakaan ole tekosyy jos mies ei vie lasta hautajaisiin, vaan hoitaa häntä kotona.
Kummitätini hautajaisiin osallistujille olisi ollut ok, että miehen lapsi olisi osallistunut myös. Lapsen äiti tarjoutui ottamaan lapsen hautajaispäiväksi luokseen, koska ei olisi halunnut lapsen niihin osallistuvan iän takia. Kuitenkin oli isä-viikko, joten ei äiti olisi voinut lasta poiskaan hakea, jos isä olisi päättänyt lapsen hautajaisiin viedä. Nyt kun miehen puolen hautajaiset on äiti-viikolla, on äiti ilmoittanut ettei anna lasta hautajaisiin (iän takia). Eikö se ole tekosyy, että isän mielestä lapsi oli 2 viikkoa sitten liian nuori, mutta enää ei? Ja tämä lapsen hautajaisiin osallistuminen ei nyt ylipäätään ollut pointti koko tilanteessa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme kiusantekoa... Tässä kannattaa nyt miettiä, mikä on motiivisi jäädä hautajaisista pois.
Haluatko näpäyttää miestä koska hän loukkasi tunteitasi ja siksi antaa samalla mitalla takaisin?
Vai oletko oikeasti henkisesti niin rikki tällä hetkellä, että hautajaiset ja miehesi tukeminen ei onnistu?Itse tekisin miehelle selväksi, että hän loukkasi tunteitasi, mutten silti lähtisi kostokierteeseen, vaan tukisin miestäni hänen surun keskellä. Sikun jos jonkun pitäisi tietää miltä hänestä tuntuu surun keskellä. Jos hän ei ole kohdannut surua aiemmin, ehkä hän ei ymmärtänyt tilanteesi vakavuutta aiemmin. Tai ei osannut käsitellä asiaa mutta nyt on pakko koska velvollisuudestakin kuuluu mennä isovanhempien hautajaisiin.
Tuo lapsen vieminen hautajaisiin on ihan eri asia jos hänet viedään tuntemattoman ihmisen hautajaisiin vs lähisukulaisen hautajaisiin. Vaikka ei tuntisi vainajaa, niin tuntee muita vieraita, eli turvallisempi ja rennompi tilaisuus lapselle. Olisi varmasti omituista lapsen näkökulmasta mennä hautajaisiin, jossa ei tunne ketään ja kaikki itkee.
Kuten aiemminkin kirjoitin: jos oma suruni ei olisi näin käsittelemätön, menisin ehdottomasti miehen vaatimuksen mukaisesti hautajaisiin. Mutta nyt en pysty, en selviä niistä romahtamatta. Arkikin on edelleen itkuista ja sekavaa.
Kummitätini hautajaisissa oli koko oma perheeni: vanhempani ja sisarukseni lapsineen. He kaikki ovat tuttuja mieheni lapselle, on ollut hoidossakin heillä. ApSe ei silti ollut teidän suvun juhla. Tökeröä raahata mukaan puoli pitäjää vaan omaksi tueksi. Tökeröä ja itsekästä.
Kummitädilläni ei ollut perhettä, joten äitini hänen sydänystävänään järjesti hautajaiset. Sukulaisia hänellä oli vain muutama kaukainen serkku. Minä olin hänen "lahjalapsi" ja olimme ehkä jopa läheisempiä kuin mitä olen oman äitini kanssa. Että en pitänyt tökerönä järjestää hänelle hautajaisia, kun niitä ei kukaan muu olisi järjestänyt. Ap
Enhän minä hautajaisten järjestämistä kutsunut tökeröksi, vaan sitä, että loukkaannuit kun kumppanisi ja hänen lapsensa eivät tulleet paikalle.
Ketään kutsuttua vierasta kun ei voi hautajaisiin pakottaa, ja vielä ihmeellisempää on vaatia miestä tuomaan lapsensa hänelle tuntemattoman ihmisen hautajaisiin sinun takiasi.
Kukaan ei vaatinut lasta hautajaisiin. Olisi saanut kyllä osallistua, mutta lapsen äiti oli myös valmis ottamaan lapsen luokseen hautajaisten ajaksi vaikka oli isä-viikko. Enkä sen enempää miestäkään sinne pakottanut. Pyysin ja toivoin kyllä. Kerroin mitä se olisi minulle merkinnyt. Mutta kun hän kieltäytyi, en alkanut mököttämään saatikka kiukuttelemaan. Myönnän kyllä, että loukkasi kun jäin ilman miehen tukea. Ap
Tuossahan sinä ap sanot, että olisi saanut osallistua, ei sanallakaan siitä, että äiti vastusti koska lapsi oli liian pieni.
Minä käsitän tuon niin, että hautajaisten järjestäjille olisi lapsen osallistuminen ollut ok. Eivät vaatineet, mutta eivät kieltäneetkään.
No mutta onhan se ollut äidillekin ok jos ei vaatimalla vaatinut itselleen hoitoon🤔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen äiti oli ollut tänään yhteydessä mieheeni ja kertonut, että hänen mielestään lapsi on edelleen liian pieni osallistumaan hautajaisiin (kuten oli 2 viikkoa sittenkin). Nyt mieheni ilmoitti ettei minun tarvitse siinä tapauksessa osallistua hautajaisiin, jos lapsikaan ei pääse (hautajaiset on äidin viikolla). Olisin kuulemma katsonut kirkossa lapsen perään sen aikaa, kun muu perhe vie kukkalaitteen arkulle. Olen sanaton. Ap
Nyt alkaa tarina haisemaan. Juurihan sanoit, että lapsen äiti oli ok sen kanssa, että lapsi osallistuu kummitätisi hautajaisiin. Ja nyt kuulemma ei. Koska jos viimeksikin äiti oli sitä mieltä, ettei lapsi ole tarpeeksi vanha hautajaisiin, niin silloinhan se ei todellakaan ole tekosyy jos mies ei vie lasta hautajaisiin, vaan hoitaa häntä kotona.
Kummitätini hautajaisiin osallistujille olisi ollut ok, että miehen lapsi olisi osallistunut myös. Lapsen äiti tarjoutui ottamaan lapsen hautajaispäiväksi luokseen, koska ei olisi halunnut lapsen niihin osallistuvan iän takia. Kuitenkin oli isä-viikko, joten ei äiti olisi voinut lasta poiskaan hakea, jos isä olisi päättänyt lapsen hautajaisiin viedä. Nyt kun miehen puolen hautajaiset on äiti-viikolla, on äiti ilmoittanut ettei anna lasta hautajaisiin (iän takia). Eikö se ole tekosyy, että isän mielestä lapsi oli 2 viikkoa sitten liian nuori, mutta enää ei? Ja tämä lapsen hautajaisiin osallistuminen ei nyt ylipäätään ollut pointti koko tilanteessa. Ap
Viime hautajaiset olivat lapselle tuntemattomien ihmisten seurassa (toki siellä oli perheesi, mutta muut olivat tuntemattomia). Nämä hautajaiset ovat lapsen sukulaisten, eli lapsi on tuntenut vieraat pienestä asti. Ihan eri asia. Sama kun sanoisi että lapsi on liian pieni hoitoon. Onhan siinä iso ero onko hoitopaikka tutun mummon luona vai maksetun lapsenlikan luona.
Ihmiseksi joka on aivan raunioina surusta aplla on yllättävän paljon aikaa ja energiaa laittaa tuntemattomien ihmisten kanssa tappeluun vauvafoorumilla😅
Nostaisin kytkintä.